På norsk 
In English
Artihkalráidu Min Áiggis / Ávviris sámi skuvlahistorjjá birra
4. oassi - prentejuvvon Min Áiggis 19.10.2007
 |
Dovddat go sámi skuvlahistorjjá?Dán artihkalráiddus muitaluvvo skuvlafearaniid ja vásáhusaid birra, mat leat čohkkojuvvon prošeavttas Sámi skuvlahistorjá. Dán rádjái lea almmuhuvvon guokte girjji ja jurdda lea almmuhit vel golbma girjji Norgga bealde sámi skuvlahistorjjá birra. Sáhtát lohkat eambbo dán birra interneahtas: http://skuvla.info.Mii leat ain čoaggime dieđuid, ja jus jurddašat ahte don leat vásihan juoidá skuvllas mii berre leat mielde Sámi skuvlahistorjjás, válddes oktavuođa minguin. Min Áigi áigu buktit ovdan bihtáid das maid mii leat gávdnan dan historjjás. Dan mii dahkat fáttáid mielde, omd. internáhtaeallin, boazodoallooahppu jna. Dás leat ollu sitáhtat girjjiin ja girjemánusiin, ja mii čujuhit girjjiide mas dat lea váldon (SSH-1, SSH-2 jna.), vai dii geat háliidit sáhttibehtet ohcat olles muitalusaid doppe. Lea doaimmahusjoavkku jođiheaddji, Svein Lund, gii doaimmaha dán artihkalráiddu. Muđui lea doaimmahusjoavkkus mielde Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen. |  |
Lei várra oalle soaittáhagas ahte daláš skuvlainspektevra Lydolf Lind Meløy fuomášii artihkkala guovttegielat oahpahusa birra Vuolleeatnamiid frisalašhálli guovlluin, seammás go sus lei vuolleeatnanlaš oahpaheddjiid joavkkus. Muhto dát soaittáhat lei dattetge dat mii dagahii ahte mun juovlamánus 1963:s vulgen oahppomátkái Frisaeatnamii ja guorahallen ahte sáhttetgo frisalaš guovttegiela skuvllat, ja sin vásáhusat, leat sámegiela guovlluide ávkin.
Dán guovtti vahkkus, maid ledjen frisalaš guovlluin, deaivvadin ollu olbmuiguin geat iešguđeláhkai beroštedje guovttegielalaš oahpahusas, sihke praktihkalaččat ja teorehtalaččat. ... Mánáid frisalaš eatnigiella lei oahpahusgiellan álgo guoktejagi mánáidskuvllas, seammás go riikka váldogiela oahpahedje njálmmálaččat muhtun diimmuin, ja dasto, go mánát ledje oahppan lohkat ja čállit iežaset gillii, de ohppe váldogiela maiddái čálalaččat. Goalmmát jagi rájes de gielat dađistaga molso saji. Vuolleeatnamiid giella geavai oahpahusgiellan ja frisalaš giella doalahii diimmuid sierra fágan diibmoplánas.
Frisalaččat ledje nappo ollen mealgat guhkkelii dán áigodagas go maid sápmelaččat ledje das ahte árvvusatnit eatnigiela geavaheami oahpahusas. ...
Frisalaš pedagogat ledje álggahettiin fidnen oaivadeami walisalaččain Stuorra- Británnias, ja ain doalahedje lagas oktavuođa singuin. .... Wales lei muhtun lágan Mekka buohkaide geat beroštedje guovttegielalaš oahpahusas, ja danin mu garrasit rávvejedje dohko mátkkoštit. Go sáddejin ruhtaohcama Álbmotskuvlaráđđái oktan dievašlaš raporttain mu vásáhusaid birra Frisaeatnamis, de dan bures vuostáiválde. Ráđi ovdaolmmoš, Erling Slaatto, dattetge eaktudii ahte oahppomátkki boađus galggai leat ahte mun čállen sámegiela áppesa. Raporttaid lohkamis sii ledje dolkan. Dál háliidedje addit sámegielguovlluid skuvllaide konkrehtalaš fálaldatvejolašvuođa geavahit eatnigiela álgooahpahusas. Leihan illudahtti ahte guovddáš skuvlaeiseválddit dihte man deaŧalaš lei geavahit eatnigiela. ....
Slaatto eaktudussii ii lean dattetge nu álki mieđihit go in máhttán sámegiela ja ledjen leamaš dušše moadde jagi barggus sámegiela birrasis. Mu guorahallamiid ulbmilhan lei vuosttažettiin guovdilastit mii dáhpáhuvvá oahpaheaddji ja oahppi gaskka riikkain gos geavahit guovttegielalaš oahpahusa álgoluohkáin, ja de juogadit mu dieđuid singuin geat máhtte dan praktihkalaččat geavahit Norggas. .... Skuvlainspektevrra Lind Meløy ja Kárášjoga bargoskihpáriid movttiidahttin váikkuhii dasa ahte mun loahpas gávnnahin ahte ferten duostat. Dát mielddisbuvttii sámegiela iešoahpahallama dakkár dássái ahte munnje lei vejolaš čallit teavsttaid mat ledje pedagogalaččat-metodihkalaččat dohkálaččat ja mat ledje ohppiid birrasis, sihke duođalaččat ja dovdduid geasuheaddjit. Dán áigodagas lei Finnmárkku oahpaheddjiide fálaldat lohkat jahkásaš virgelobiin oktan bálkkáin sámegiela vuođđofága Oslos, dáinna eavttuin ahte geatnegahttojuvvojit oahpahit vihtta jagi sámegiela guovlluin. .... Guovtti vuosttaš áppesa osiid nagodin ieš čállit. Goalmmát oassi gáibidii gielladási man mun in hálddašan ja nu Álbmotskuvlaráđđi dohkkehii mieldečálli. Dát lei mu bargoskibir Kárášjogas, Hans Eriksen. ...
Áppesa golbma oasi, bagadusaiguin ja bargobihtáiguin, almmuhuvvojedje áigodagas 1967-69. Vuosttaš oasi, lás’se ja mát’te - ruovtos, ođasmahttii Sverre Hatle ja almmustuvai 1977:s namahusain dá læba lás’se ja mát’te.
(Sverre Hatle muitalus, SSH-1)
 | Lásse ja Máhtte jođus lei vuosttaš oahppogirjjiid gaskkas sámegiel álgooahpu várás |
Mun jáhkán, ahte jos dál manná nu go mii doaivut, de dat šaddá ollu buoret mánáide, sihkkarit. Dat ohppet ollu eambbo dárogiela ja ohppet ollu eambbo obanassiige, go lea álgán oahpahuvvot álggus sámegillii.
- Leat go dis dál oahpahangirjjit sámegillii?
- De aiddo dál (1967) leat boahtimin dat vuosttaš áppesat dahje oahpahangirjjit vuosttaš klássii ja dat leat ráhkaduvvon daid buot maŋimus ja ođđaseamos vugiid mielde. Muhto, oainnat, lea maiddái njeallje-vihtta diimmu vahkkus njálmmálaš dárogieloahpahus ja dasa maid galggaše girjjit, oahpaheaddjái goit juobe. Dat ii leat oidnon vel, muhto dat lea lohpiduvvon, ahte dat galgá leat gárvvis čakčii.
- Jáhkát go, ahte lea ollu áhpu ahte iežas eatnigiella oahpahuvvo skuvllas?
- Dat lea áhpu. Buot geahppaseamos dieđusge livččii dadjat: "Mii eat dárbbaš dan sámegiela, mii álgit dál buohkat dárogiela hállat." Dat livččii hui álki. Muhto lea olmmošvuoigatvuohta hállat dan giela maid ieš háliida. Ja lea stáhta ja min skuvlaeiseválddiid geatnegasvuohta ráhkadit skuvlla dan láhkái, ahte buohkat sáhttet dan giela válljet, mii heive buoremusat sidjiide. Muhto dán rádjái ii leat nu leamaš. Dál easka šaddá nu.
(Trygve Madsen sámeskuvlla birra, SSH-1)
Jagis 1967 almmohuvvojedje Inez Boona oahppogirjjit sámegiel lohkan- ja čállinoahpaheami várás: girjjit Lásse ja Máhte birra, dasa lassin Liv Jerpsetha oahpponeavvut njálmmálaš dárogieloahpaheami várás vierisgiellan. Vuosttaš klássat sámegiela álgo-oahpuin álggahuvvojedje Kárášjogas ja Guovdageainnus. Jagi maŋŋil oaččuimet Skuvvanváris gažaldaga ahte áiggošeimmet go fállat skuvlaálgiide dakkár oahpu. Eat sáhttán biehttalit, vaikko ii mis lean sápmelaš oahpaheaddji.
Dieđihuvvui hui deaŧalažžan ahte oahppofálaldat lei eaktodáhtolaš, vánhemat galge mahkáš válljet. Hans Eriksen, ráđđeaddi skuvladirektevrra luhtte, bođii ieš, ja ovttas galledeimme ruovttuid. Čakčat 1968:s álggaheimmet sámegiela álgo-oahpu guvttiin mánáin, dat lei bealli vuosttašklássamánáin. Maŋážassii sámegiella lei dohkkehuvvon oahppogiellan, muhto bealnut jagi geažes lei oaivil jorgalit oahpaheami dárogillii.
Mu muittu mielde sámegiela álgo-oahppu álu bealuštuvvui dainna vuođustusain ahte mánát galge oahppat dárogiela buorebut, ii goassege ahte iešalddes lea árvu eatnigiela máhttit čállit. Gádden dat vuohki válljejuvvui amas ii bovtte vuostehágu. Jos oktage geahččalii árvalit ahte eatnigiella lea deaŧalaš gaskaoapmi máná oahppamii, de ággaduvvui dalánaga: "Gosa dainna sámegielain?" Jurddašin liikká iešiežainan ahte sámegielmáhttu boađášii lassin.
Vuosteháhku oahpofálaldahkii lei áibbas láivi. Eaktodáhtolašvuođa mearridanvuohki dagai albma vuostálastima veadjemeahttumin almmustahtekeahttái ovdagáttuid. Muhto eaddemiella vuhttui go čielggai ahte sámegiel álgo-oahpu klássa ii boahtán dan buori klássajuogadeami lassin, mii skuvllas leamašan dán rádjái juo. Lei badjelmearalaš ja boasttu cealkámuš ahte dárogielat mánáid eavttut hedjonedje sámegiel álgo-oahpu geažil, muhto dat šattai cuvccasin man lei váttis gielisin duođaštit. Dan oktavuođas ii ábuhan muittuhit daid vearrivuođaid birra maid sámemánát leat gillán buolvvadagaid čađa.
Mun ja mu guokte skuvlanieidda bisuimet beroškeahttái doaimmaineamet. Mii leimmet vuođđogearddi bidjamin, muhto eat doaimmahan maidege erenoamážiid. Erenoamáš lei baicca dat ahte dákkár oahpaheapmi min bajásčuvgehuvvon eatnamis biddjui johtui easka 1960-logu loahpageahčen. Mun oahpahin dárogiela vierrogiellan ge, vaikko bagadusaid mielde berrešii eará oahpaheaddji dan dahkat. Mu mielas dat ii lean mihkkege váttisvuođaid. Giehtavávvát Lise ja Ola mearkkašeigga čielgasit ahte dál fertejedje mahkáš buohkat dárostit. Juohkehaš dan jeagadii, muhto go juovllat lahkanedje, de nubbi nieida árvalii váldit Lise guoktá Olain ruoktot iežaset geahčái lupmui oahpahit sudnuide sámegiela, amamet dárbbašit dárustit ođđajagi maŋŋil.
(Sverre Hatles fortelling, SSH-1)
 |  |
| Skuvvanvárri, miessemánu 17.beaivi 1967. Skuvlaleavga čájehuvvo gili olbmuide. Gurut bealde: Torill Grøtte, Birgit Bergh, Sverre Hatle, Øyfrid Johansen, Johan Utsi. Unna mánážat ovddabealde: Hilde ja Magne Bergh. (Govva: Richard Bergh) | Áhkku ja Náhkku lei sárgonráidu maid Sverre Hatle almmuhii aviissas Nordkalotten. Muhtin oahpaheaddjit čohkkejedje daid girjjážin ovdal go prentejuvvo. (Govva: Svein Lund) |
Mu vuosttaš oahpaheaddjibargu lei Skuvvanvári skuvllas Porsáŋggus, skuvlajagi 1970/71. Doppe lei Sverre Hatle álggahan sámegiel álgooahpahusa. Dan jagi go mun bargen doppe, de lei sus virgelohpi čállit oahppogirjjiid ja oahppoplána sámegiel oahpahussii. Bargen ovttas guvttiin oahpaheaddjiin, nubbi sámegielat ja nubbi dárogielat. Eanaš mánát máhtte sámegiela hállat ja sii geat eai hállan, áddejedje.
Mus ledje unnimus mánát, 1.–3. luohkkálaččat. Oahppogirjjit eai gávdnon vel oppanassiige, geavaheimmet flanellográfa ja luovos bustávaid. Juohke eahket fertiimet ráhkadit sániid nuppi beaivvi oahpaheapmái.
In lean iešge vel oahppan čállit sámegiela. Dan dahken easka 1979–80, go válden sámegiela vuođđofága Álttás, maid Romssa universitehta ovddasvástidii.
(Asta Balto muitalus, SSH-2)
1. artihkal: Manne sámi skuvlahistorjá?
2. artihkal: Diehtemeahttunvuohta loahpa haga
3. artihkal: Lullioahpaheddjiid deaivadeapmi sámegielain
4. artihkal: Sámegiela álgooahpu álgu
5. artihkal: Boazodoallooahpu álgu
6. artihkal: Sámi fidnooahpus dáža fidnooahppun
7. artihkal: Rahčan sámi gymnása ovddas
8. artihkal: Dárogielat sámiid skuvlavásáhusat
9. artihkal: Vuosteháhku sámegillii ja kultuvrii
10. artihkal: Amas máilbmi
11. artihkal: Sámi oahpaheddjiid birra
12. artihkal: Internáhttaeallin
13. artihkal: Sámi oahppit givssiduvvon
14. artihkal: Sámi sisdoallu oahpahusas
15. artihkal: Oahppi dulkan
16. artihkal: Mo mánát heite sámásteames
Sámi skuvlahistorjá 1
Sámi skuvlahistorjá 2
Sámi skuvlahistorjá 3
Sámi skuvlahistorjjá váldosiidu