Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.

Sverre Hatle:

Boaittobealde Sámis, boaittobealde Norggas

Skuvvanvárri, miessemánu 17.beaivi 1967. Skuvlaleavga čájehuvvo gili olbmuide. Gurut bealde: Torill Grøtte, Birgit Bergh, Sverre Hatle, Øyfrid Johansen, Johan Utsi. Unna mánážat ovddabealde: Hilde ja Magne Bergh.
(Govva: Richard Bergh)

Sverre Hatle lei oahpaheaddjin Skuvvanvári skuvllas Porsáŋggus áigodagas 1966-74, 1969 rájes rektorin. Son riegádii Frænas, Romsdálas, ja son lei vázzán Volda oahpaheaddjiskuvlla go bođii Skuvvanvárrái.
Dalle go barggai Skuvvanváris ja moadde jagi maŋŋil son searvvai sámegiel oahppoplánaid ja oahppogirjjiid ovddideapmái. 1970 rájes 2002 rádjái leat girjjit maid son lea čállán dahje searvan čállimii almmuhuvvon máŋgii. Eatnasat geat leat lohkan davvisámegiela vuođđoskuvllas leat deaivan Lásse ja Máhtte-girjjiid, Áhkku ja Náhkku dahje Ginna - Galka - Borta - Snorra-ráiddu.
1974 rájes son lei rektorin Sjoa skuvllas Gudbrandsdalenis, 1980 rájes oahpaheaddjin Surnadalas ja 1983 rájes son lea leamaš eanandoallin doppe, dušše veahážiid bargan oahpaheaddjin.

Dán artihkkala oahppinamat eai leat rievttes namat.

Dás muitala dáža mo son ieš lea vásihan dáru skuvlla sámi servodagas 1960- ja 70-loguin.

Olbmot

Go 1966:s bohten Skuvvanvárrái varas skuvlalmmájin, de mus lei oktageardánis áigumuš šaddat vuoigatvuođa ja dásseárvvu bealušteaddjin. Lean álo beroštan gielain, unnitloguin ja eamiálbmogiin. Lean dávjá dovdan iehčan unnitlohkui gullevažžan vuoiŋŋa, vieruid ja oainnuid dáfus. Mu oainnu mielde lei dáža servodat ollu vearrivuođaid dahkan sámiid vuostái. Daid vearrivuođaid in áigon bealistan bisuhit, baicca veahkehit dálkkodit dan mii lei divodan veara.

Mu oabbá lei oahpaheaddjin Kárášjogas dan áiggi ja dáiddii leat okta sivva dasa ahte Sápmi geasuhišgođii mu. Jurddašin ahte mánáid eatnigiela lei dárbu máhttit vai buori barggu máhtášin bargat. Danin ledjen unnánaš sámegiela geahččalan iehčanassii gazzat Volda oahpaheaiskuvlla váccedettiin, muhto eai mus lean eará go čálalaš oahpponeavvut veahkkin. Iežan sámegielmáhtu duođaštan dihtii čállen ohcamuša Porsáŋggu skuvlastivrii sihke dáro- ja sámegillii. Dat dáiddii imaštahttán eambbo go ledjen jurddašan, ja mu ovddabealde bekkii Skuvvanvárrái boahtit sámásteaddji dáža oahpaheaddji.

Go skuvlamánát ja mun leimmet deaivvadan vuosttaš skuvladiimmu ja guđiimet skuvlalanja, de okta daid stuorimus gánddain bođii mu lusa ja jearai mus njuolgga sámegillii: "Mo dat orru?". Illá ledjen gullan giela dan rádjái, dušše čállaga bokte oaidnán, ii gánda ge lean várra beassan lohkat iežas eatnigiela, de mii ságahuvaimet hui jođánit duon vuosttaš háve go geahččaleimmet ságaiduvvat. Maŋŋil bessen giellamáhtu buoridit, ja rábmojuvvui velá hui sápmin. Dat gal lei somá gullat, muhto nuppe guvlui lei veadjemeahttun rábmot sápmelačča leat čeahppi dárostit. Livččen várra soardán olbmuid dakkár dadjamušain, dáiddášedje velá atnit dan hejošeapmin. Norggas han ásaimet, amma lei duođaid dadjat heivemeahttun jos eai buohkat máhttán dárogiela hállat!

Okta mu skuvlagánddain ja mu buorre almmái meroštii mu sámegielmáhtu hui njuolga: Leimmet muhtun oahppásat hálešteamen gaskaneamet oasi sámegillii oasi dárogillii. De beasahii mu dárogielat almmái dadjat: "Mun gal máhtán sámegiela. Mun ádden visot. Muhto in duostta hállat. Muhto Sverre Hatle, son dat gal duostá sámástit, vaikko ii máhte ge!"

Mu bargoskihpárat Skuvvanváris leigga Bergha-guovttos, Birgit ja Richard, geat doppe barggaiga skuvlla álggaheami rájes 1962:s gitta 1969 rádjái. Ieža eaba sámástan, muhto doarjjuiga ollásit mu áigumušaid. Soai berošteigga sakka Skuvvanvári mánáin, sámegielagiin ja dárogielagiin, vai juvssašedje dásseárvui ja luohttámuššii alcceseaset earáid ektui. Ja diđiiga seammá bures go mun man váttis lea oahpahit sámegielagiid plánaid ja oahppogirjjiid mielde mat atne dárogiela sin eatnigiellan. Richard Bergh lei hui viššal čoaggit olbmuid dološ muitalusaid, ja dát bargu čanai su nannosit báikkálaš olbmuide Skuvvanváris ja goabbát bealde Leavnnjavuona.

Dábálaš oaidnu Porsáŋggu skuvlabirrasis lei ahte Skuvvanvárri lei juoga erenoamáš, dáppe lei sápmelašvuohta nu nanus ahte ii lean biehttalan veara, danin dohkkehuvvui ahte oahpaheapmi fertii heivehuvvot dan mielde. Eará skuvllain hálle gusto buot mánát baicca dárogiela. Mađe buorebut mun oahpásmuvven gildii, dađe čielgasabbot fuomášin ahte ii lean aiddo nu. Muhtun oahpaheaddjit dovddastedje vel ahte duollet dalle deaivá soames mánná álgit skuvlii almmá dárogiela áddekeahttá doppe ge.

Dihten bures ahte in sáhttán vuolgit Porsáŋgui dahkat sámegiela oahppogiellan. Skuvladiimmuin lávejin aivvefal dárostit, muhto luopmoáiggis láviimet dávjá sámástit. Áiggi mielde dohkehuvvui sámegiella "buhtisin" skuvlašiljus. Muhto diet dáiddii boahtit das go sámegielat mánnálohku lei badjáneamen.

Muittán bures skuvlamáná eará skuvllas Porsáŋggus guhte finai mohki Skuvvanváris. Vuoiŋŋastanbottus son beasai mu skuvlamánáid ságaide, ja mun fuomášin ahte sii sámástedje gaskaneaset. Go mun serven ja háleštin vel sámegillii, de son imaštii sakka ja jearralii: "Lea go skuvllas lohpi sámegiela hállat?" Jerren fas sus ahte gos bat dan leaččat gullan? Dasa in ožžon goassige čielga vástádusa.

Sámmul lei joavdan stuorraskuvlii. Mun jáhkán son lei jierpmaskas, muhto lei várra beaškalan oaivvi seaidnái máŋgga háve. Munnje oskkildii ahte skuvlla álgojagit leamašan viehka lossadat. "Muhto go goalmmát klássii álgen, de áddegohten maid skuvlarivgu dajai, dalle easka šattai veahá somá!" Muhto ain orui atnimin skuvlla váivvádussan. Oktii lei rehkenastingeahččaleapmi, ja Sámmul gergii hui jođánit. Mu mielas ii lean eisege fuolalaččat bargan, ja mun bidjen su ođđasis bargat. Ganjaldala son bargagođii. Barggadettiin gullui miehtá áiggi juogalágán smierggas su beavddi luhtte. Maŋŋil go lei nuppe háve gergen ja guođđán, de fuomášin su "suoskkahaga" báhcán beavddi ala. Dat lei datneboallu su ullobáiddis, maid son lei suoskan garra limpun!

Moai Sámmuliin šattaime burežat. Ovttas eará skuvlamánáiguin - erenoamážit singuin guđet orro verddiid luhtte skuvlaáiggi - finai son mu geahčen eahkedis moatte háve vahkkus. Doppe čohkohalle, háleštedje ja juoiggastalle. Mus lei skearročuojanas ja Áillohačča vuosttaš juoiganskearru, man čuojahedje oppa áiggi.

Maŋimus skuvlabeaivvi ovdal juovllaid galggaimet girkostallat ja suohtastallat, skuvla álggii easka logi áigge. Ledjen jurddašan oađđáladdat duon iđđeda, muhto čieža áigge rájes ledje juo čoagganaddan skuvlašilljui mu glása olgobeallái juoigamin iluin. Dat bisttii logi rádjái.

Pier-Heaika ii birgen nu bures skuvllas. Su dáide atnit hejožin. Aiddo vuostemielain gárvodii gávttiin Levdnjii mannat miessemánu 17:dis Skuvvanvári skuvlla ođđa leavgga vuolde vázzit. Áiggui buoret mannat jieŋa ala oaggut. Ollu jagiid maŋŋil ledjen jođus Davvi-Norgga-bussiin Álttás. Duoddaris Skáiddi ja Leaibevuona gaskkas bođii nuorra gávttehas bussii. Orui ealu luhtte boahtimin. Moai dovddadeimme dalánaga. Son bođii maŋás bussii ja dohppii mu gihtii: "Bures!" Mu váibmu liegganii, illudin go gávnnadeimme ovttadássásažžan dáppe duoddaris, giitevažžan go skuvla ii lean sus rievidan su árvvu ja iešdovddu.

Skuvvanvári skuvla dálvebiktasiin - vaikko lea geassi. Geassemánu 14. b. 1966 bođii muohtadálki ja vilggodahtii gietti muhtin áigái.
(Govva: Richard Bergh)

Sámegiela álgo-oahppu

Juohke čavčča ovdal skuvlaálggu doalai Vuođđoskuvlaráđđi kurssa oahpaheddjiid várás giellaseahkálasguovlluin. Das gávnnadedje bargoskihpárat Sis-Finnmárkkus veahki ohcat ja veahkehit guhtet guimmiideaset daid erenoamáš hástalusaiguin maid dáin skuvllain vásiheimmet. Porsáŋggus in muitte oasseváldiid eará go Skuvvanváris. Mu mielas kurssat ledje ávkkálaččat, muhto maŋŋil mun lean jurddašan ahte sii fuomášahtte viehka ollu váttisvuođaid. Eatnašat mis geat oasálasttiimet, diđiimet ahte eai han sámi skuvlamánát lean váttisvuohtan, baicca skuvla mainna sii deaivvadedje.

Jagis 1967 almmohuvvojedje Inez Boona oahppogirjjit sámegiel lohkan- ja čállinoahpaheami várás: girjjit Lásse ja Máhte birra, dasa lassin Liv Jerpsetha oahpponeavvut njálmmálaš dárogieloahpaheami várás vierisgiellan. Vuosttaš klássat sámegiela álgo-oahpuin álggahuvvojedje Kárášjogas ja Guovdageainnus. Jagi maŋŋil oaččuimet Skuvvanváris gažaldaga ahte áiggošeimmet go fállat skuvlaálgiide dakkár oahpu. Eat sáhttán biehttalit, vaikko ii mis lean sápmelaš oahpaheaddji.

Dieđihuvvui hui deaŧalažžan ahte oahppofálaldat lei eaktodáhtolaš, vánhemat galge mahkáš válljet. Hans Eriksen, ráđđeaddi skuvladirektevrra luhtte, bođii ieš, ja ovttas galledeimme ruovttuid. Čakčat 1968:s álggaheimmet sámegiela álgo-oahpu guvttiin mánáin, dat lei bealli vuosttašklássamánáin. Maŋážassii sámegiella lei dohkkehuvvon oahppogiellan, muhto bealnut jagi geažes lei oaivil jorgalit oahpaheami dárogillii.

Mu muittu mielde sámegiela álgo-oahppu álu bealuštuvvui dainna vuođustusain ahte mánát galge oahppat dárogiela buorebut, ii goassege ahte iešalddes lea árvu eatnigiela máhttit čállit. Gádden dat vuohki válljejuvvui amas ii bovtte vuostehágu. Jos oktage geahččalii árvalit ahte eatnigiella lea deaŧalaš gaskaoapmi máná oahppamii, de ággaduvvui dalánaga: "Gosa dainna sámegielain?" Jurddašin liikká iešiežainan ahte sámegielmáhttu boađášii lassin.

Vuosteháhku oahpofálaldahkii lei áibbas láivi. Eaktodáhtolašvuođa mearridanvuohki dagai albma vuostálastima veadjemeahttumin almmustahtekeahttái ovdagáttuid. Muhto eaddemiella vuhttui go čielggai ahte sámegiel álgo-oahpu klássa ii boahtán dan buori klássajuogadeami lassin, mii skuvllas leamašan dán rádjái juo. Lei badjelmearalaš ja boasttu cealkámuš ahte dárogielat mánáid eavttut hedjonedje sámegiel álgo-oahpu geažil, muhto dat šattai cuvccasin man lei váttis gielisin duođaštit. Dan oktavuođas ii ábuhan muittuhit daid vearrivuođaid birra maid sámemánát leat gillán buolvvadagaid čađa.

Mun ja mu guokte skuvlanieidda bisuimet beroškeahttái doaimmaineamet. Mii leimmet vuođđogearddi bidjamin, muhto eat doaimmahan maidege erenoamážiid. Erenoamáš lei baicca dat ahte dákkár oahpaheapmi min bajásčuvgehuvvon eatnamis biddjui johtui easka 1960-logu loahpageahčen. Mun oahpahin dárogiela vierrogiellan ge, vaikko bagadusaid mielde berrešii eará oahpaheaddji dan dahkat. Mu mielas dat ii lean mihkkege váttisvuođaid. Giehtavávvát Lise ja Ola mearkkašeigga čielgasit ahte dál fertejedje mahkáš buohkat dárostit. Juohkehaš dan jeagadii, muhto go juovllat lahkanedje, de nubbi nieida árvalii váldit Lise guoktá Olain ruoktot iežaset geahčái lupmui oahpahit sudnuide sámegiela, amamet dárbbašit dárustit ođđajagi maŋŋil.

Plánaid ja oahpponeavvuid ráhkadit

Inez Boon ja Liv Jerpseth leigga vuođđobarggu dahkan. Oktan ollu earáiguin ledjen jurddašan ja doivon ahte dát nuppástuhttigoađášii vuđolaččat sámiid skuvladiliid. Ieš mun šadden árrat searvat plána- ja oahpponeavvobargui.

Go lei mearriduvvon ahte "Mønsterplanen" galggai sisdoallat fágaplána Sámegiella oktan čálahábmemiin, de bođii Vuođđoskuvlaráđis jearaldat ahte válddán go badjelasan dan čállit. In lean mielas dasa, árvalin eai go gávnnaš sápmelaš oahpaheaddji, guhte ii leat bargamin nu boaittobealde ja nu unna skuvllažis go mun. Mu ákkaid hilgo dakkaviđe: Mis dat lea ovddasvástádus plána ovddas, dus mii jearrat dál. Don lávet gearggahit bargguidat áigemearrái, dat lea hui mávssolaš.

Sápmelaš oahpaheddjiid dihten hui vátnin, ja ollu doaimmaid dihten vuordit sin guđet gávdnojedje. Jurddašin ahte ii lean áigi njuolggadusaid alde nákkáhallat, baicca juoidá dahkat. De lohpidin barggu doaimmahit dainna eavttuin ahte mu árvalus biddjošii muhtun oahpaheaddjijoavkku ovdii, geat oahpahit sámegiela. Vuođđoskuvlaráđđi namuhii dasto referánsajoavkku geaiguin gávnnadin ja ráđđádallen barggu áigge.

Eavttut ledje gáržžit: Fágaplána Dárogiella oktan čálahábmemiin galggai vuos válmmastuvvot, ja sámegielplána galggai leat dán plána málle mielde. Dovddastan ahte diet dovdui beanta čulkun ja duođaštii ahte ii lean sáhka guovtti dásseárvosaš giela birra, - muhto gii biehttala kámelaid njiellamis jos meahcceváccašeami dainna oanošii!

Inez Boon ráhkadii golbma lohkangirjji álgo-oahpu várás: lás'se ja mát'te ruovtos [1], Lás'se ja Mát'te Jåđos ja Lás'se ja Mát'te ja sudnu us'tibat. Maŋimus girjái váillui bargogirji, dat lei vuosttaš oahppogirji maid Vuođđoskuvlaráđđi bijai mu ráhkadit. Dat gárttai Æmbo Lásse ja Mátte birra. Boona oahppogirjjiid mielde álggiimet lohkat olles sániid dahje sátneosiid. Ieš ledjen hárjánan oahpahit jietnavuogi mielde, ja gávnnahin Lásse ja Máhtte-girjjiid teavstta váttisin. Earát dorjo mu oainnu, ja Vuođđoskuvlaráđđi dáhtui mu dasto árvalit mo teavstta sáhtášii divvut. Mu vuosttaš árvalusat almmuhuvvojedje luovos báhpáriiid alde, main oahpaheaddjit fertejedje sániid čuohppat ja liibmet girjjiide boares teavstta ala. Dáinna lágiin lei hui váttis skihkidit buriid rávvagiid bargovugiid hárrái. Mun áiggošin nuppástuhttit goappašiid vuosttaš girjjiid, muhto Vuođđoskuvlaráđđi cakkastalai. Nuppe dáfus Inez Boon, guhte lei eará oaivilis oahpahanvuogi hárrái, lei hui buorredáhtolaš ja dajai ahte mii guđet oahpponeavuid geavaheimmet, oččošeimmet mearridit mo dat galggašedje leat. Son ii bidjan goassege hehttehusaid rievdadanbargui. Ollu sártnodemiid, árvalusaid ja soabadiid maŋŋil gárvvistuvvui ođđa álgogirji: dá leaba lásse ja máhtte (álggus boares čállinvugiin, maŋit olggosaddimat sullii 1980 rájes ođđa čállinvugiin, nu go buot girjjit maid mun ledjen mielde ráhkadeamen.) Jurdda lei divvut lás'se ja mát'te ruovtos, muhto dat šattai duođaid dadjat ođđa girjin vuosttaš klássa várás. Bargogirji, bustávvaplánššat ja oahpaheaddjirávvagat bohte vel maŋŋil. Inger Seierstad ráhkadii govaid nu go lei ovdal dahkan Inez Boona girjjiide. (Son lei Oslos eret, muhto lei áiggi mielde sámáiduvvan. Guovdageainnus muitaluvvui ahte go muhtun mánás jerrojuvvui gii sus lei skuvlarivgun, de vástidii ahte mis ii leat gul mihkkege rivguid, mis lea Inger Seierstad.)[2] Mu mielas sámegiel-oahpaheaddjit ánssášedje valjit oahpponeavvuid, ja áigon dahkat stuorra girjjiid, muhto Vuođđoskuvlaráđđi, mii ruđaid galggai hálddašit, cakkastalai nu bures go nagodii. Mun áiggošin čállit oahpaheaddjirávvagiid sámegillii, muhto in ožžon lobi, Vuođđoskuvlaráđđi áiggui atnit sisdoalu iežaset geahču vuolde, ja ii lean oktage sámegielagiid sin gaskkas.

"dá leaba lásse ja máhtte" lei girji man Sverre Hatle rahkádii sámi álgooahpahusa várás. Dá lea ođđaset veršuvdna, dálá čállinvugiin.

Vuođđoskuvlaráđi byrokráhtat ledje buorredáhtolaš olbmot, muhto sis dáide leat eavttut maid fertejedje čuovvut. Sii gehčče gierdevaččat mu nuorra ja byrokráhtahis áŋgirvuhtii, ja go sámegielplána galggai ollašuvvat ja sámegieloahpaheapmi galggai jotkojuvvut bajit klássaide, de jerrojuvvujin fas Johan Jernslettenii veahkkin ráhkadit oahppogirjjiid 3. - 6. klássaide, maidda bijaime namman Ginna, Galka, Borta ja Snorra. Go barggaime dáid girjjiiguin, mus lei jagi bargoluopmu oahpaheamis.

Sámegiella oažžu stuorit saji

Go "Mønsterplanen" oaččui ođđa kápihttaliid sámegieloahpaheami, dáru vierrogieloahpaheami ja giellaseahkálasguovlluid skuvladiliid birra, de dát fertii váikkuhit báikkálaš skuvllaide, ee. fertiimet mearridit ođđa fága- ja diibmojuogadanplánaid. Fertejin árvalusa bidjat skuvlastivrra ovdii diibmogeavaheami hárrái Skuvvanváris, ja dan galggai skuvlaráđđi vuos meannudit. Orun muitimin ahte árvalin 4 diimmu vahkkus sámegillii bajit klássain. Ii oktage nimmoran almmolaččat, muhto vuoiŋŋastanbottus bođii oahpaheaddjiskihpár mu lusa ja dajai: "Na, Hatle, oainnán ahte don áiggut sámegiela skuvlii. Mun jáhkán dus lea boastut!"

Muhto sierraortnegiid, nugo lasi klássaid juogadandiimmuid, eai ožžon jos skuvllat eai atnán iežaset giellaseahkálasskuvlan ja čáhkadan sámi kulturoahpu. Muhtun skuvllat bártašuvve dáinna njuolggadusain go hálidedje vuoja borrat ja láibbi hilgut: nu ollu "nanosmahttima" go vejolaš, ja nu uhcán sápmelašvuođa go vejolaš. De skuvladirektevra sihkastii juogadandiimmuid, ja "sámebagadeaddji" soaimmahalai njuolga byrokráhtalaš nággárin. Skuvvanváris oaččuimet diibmologu mii midjiide galggai, muhto ii lean álo nu somá gehččojuvvut "gollebártnážin", gean vuotnagátti stuorit vieljat gáđaštedje njálgáid ja rámi dihtii.

"Áhkku ja Náhkku" lei álggos govvaráidu maid Sverre Hatle ráhkadii, mii almmuhuvvui sámi áviissas "Nordkalotten". Maŋŋil almmuhuvvui maiddái girjehámis, ja šattai nu bivnnuhin ahte almmuhuvvui fas ođđa čállinvugiin. Dás son govvida guokte unna stáloža ja mo dat gávnnadit elliiguin ja olbmuiguin. Ee. muosehuhttet soahteveahka sin, nugo oidno dáin sárgumiin.

Kulturerohus vai kulturdeaivvadeapmi

Geassi lei boahtán. Skuvla lei nohkan. Badjeolbmot ledje johtán mearragáddái. Skuvvanváris lei nu jaskat. Nuorra fránskalaš golggai meattá. Sus lei nu hállu beassat oaidnit sápmelaččaid. Gos ba daid gávnnaža? Jerren sus ii go lean oaidnán olbmuid doppe geaidnoguoras čohkohaladettiin? De lei gusto oaidnán muhtumiid rámbuvddas fitnamin. Mun lohken ahte eatnašat ležžet várra sápmelaččat. Dasa ii jáhkkán, amma ledje "dábálaš" biktasiiguin gárvodan. Muitalin ahte dušše badjeolbmot lávejedje gávtti geavahit beaivválaččat, ja sii han ledje merragáttis, muhto earát han leat maiddái sieiva sápmelaččat. Son biehttalii: Dát eai leat duohta sápmelaččat, son áigu oaidnit "albma sápmelaččaid", ja de áiggui geahččalit bohcco njuovvat "only for experience" (dušše fal vásiheami dihtii)!

Na, son lei nuorra ja oktageardán ja veahá badjelmearálaš, muhto ovdagáttut kultuvraerohusaid birra sáhttet máŋga láhkái almmostuvvot. Mu áhčis lei ipmi Lulli-Áfrihkas, gos soai isidiinis doaimmaheigga guosseviesu. Boares olmmožin, go apartheidstivrra bahás beaggin lei joavdan deike, de čálii midjiide: "Allet fal jáhke buot maid gullabehtet Lulli-Áfrihka birra!" Buolvvadagaid lei son doallan sotnabeaiskuvlla ja ehcii duođai su unna čáhppes ustibaččaid, muhto čáhppadasat eai rávásmuvvan gusto goassege, dat lei gusto buohkaide buorrin jos divttášedje vilgesolbmuid stivret eatnama. Dien sullasaš dajahusaid gullen muhtumin Finnmárkkus 1960-logus, erenoamážit go lei badjeolbmuid birra sáhka.

Eanetlogu álbmogat dáidet dávjá atnit unnitlogu álbmogiid sierralágánin, muhto soames háve čuzii čalbmái mo sápmelaččat maid sáhttet liiggástallat kultuvraerohusaid. Mun jáhkán ahte soapmásat Skuvvanvári olbmuin geaiguin beaivválaččat ledjen ovttas, jáhkke stuorra kulturerohusaid sakka hirpmahuhttán mu, guhte bohten "Oslos dahje dakko birrasiin". Mu mielas dat orui nu imaš, go mun han bohten Oarjerittus (Vestlandet), gos ledjen eatnama roggan ja gusaid bahčán ipmilbalolašvuođain ja duhtavašvuođain. In gávnnahan leastadialaččaid ge apmasabbon go Oarjerittu Sismiššuvnna (Vestlandske Indremisjon) sárdnealbmáid. Soames olmmoš lea oktii dadjan ahte kultuvraerohusat Vinje gieldda (Telemárkkus) ja Akersgáhta gaskkas (Oslos) leat stuorit go erohusat Vinje ja indialaš gili gaskkas. Mun jáhkán sus lea riekta.

Gákti ii veadján kultuvraerohusaid jávkadit, muhto mii oahpaheadjit dávjá cokkaimet gávtti allabottuin, omd. cuoŋománu 17:dis. In dieđe dagaimet go riekta vai boastut, dáláš nuorra sápmelaččat dáidet dadjat ahte mii čiŋadeimmet luoikkasčiŋaiguin, muhto mii dagaimet dan movttiidahttin dihtii mánáid morálalaččat vai duosttašedje čájehit sin iešdovdduset.

Sámeprofehta

Ii dárbbašan ollu vuosterávdnjái gállit ovdal go oaččui sámeprofehta liigenamman, leažžá go sámevarra suonain vai ii. Duollet dálle gohčoduvvojin mun ge dakkáražžan, bilkun dahje buorredáhtolaš gudnin. In diehtán ovttage vašálačča ja hirpmástuvven muhtun skuvlastivračoahkkimis 1970-logus go okta miellahttu válddii sánisaji áššelisttu olggobealde ja rávvii skuvlastivrra čalmmis dan atnit mii Skuvvanváris lea dáhpáhuvvagoahtimin, gos skuvlajođiheaddji lea gusto bidjamin buot vulosoivviid ja jorgalahttimen dáláš ovdáneami ruovttoguvlui. Vánhenčoahkkimiin ságastallojuvvo velá sámegillii! Na, dát lei muhtun muddui duohta, ođđa vánhenráđiid ja oktasašbargogottiid leimmet bidjamin johtui. Vánhemiid galggaimet oažžut mielde skuvlla stivrejupmái. In jurddašan goassege ahte vánhemiid searvama eaktun galggašii leat dárogielmáhttu. Čoahkkimat ja ságastallamat eai láven leat formálalaččat, ja eatnašat máhtte sámegiela buorebut go dárogiela. Muhto ieš livččen dieđusge galgan atnit fuola buot jorgalit dárogillii, vaikko ii oktage dáhtton mu dahkat dan. Liikká jurddašan iešiežainan: Goas bat leš almmolaččat láitojuvvun ahte čoahkkin ii dulkojuvvon sámegillii go sámit ledje doppe?

In atnán goassege iehčan radikálan, ii mus lean hállu nákkáhallat geainnage. Muhto sámit ledje badjelgehččojuvvun bealli, ja muhtumat eddo go bealuštin sin vuoigatvuođaid. Ain dál ge muittán mo dážan heahpanin go alla luohttámušalmmái áittii guođđit almmolaš ságastallamiid Kárášjogas go soames áirras áiggui doallat sártnis sámegillii. Ii son gillen gusto leat mielde sirkustallat. Dát dáhpáhuvai 1970-logus.

Báhcet dearvan!

Geassái 1974 ledjen cealkán eret jođiheaddjevirggis Skuvvanváris. Ledjen náitalan ja ožžon unna mánáža, gii ásai 200 miilla eret áhkus ja ádjás. Muhtumin fertejit vuođđojurdagat ja áigumušat gáidat go deaŧalit áššit ihtet. Muhto go ii oktage sámegielat oahpaheaddji ohcan daid rabas virggiide skuvllas, mun dovden iehčan sakka beahtahallan ja čállen Ságat-bláđđái ja ohcalin nuorra sámi oahpaheddjiid ovddasvástádusa ja sivahallen sin berošteames eambbo iežaset virgedásis go mánáid dárbbuin.

1983:s vuohpa guovttus vuotnámiin áigguiga heaitit eanadoalus ja čálihit šibitdáluska munno háldui. Dan rájes álgen eanadoallin.
- Nuora rabasvuođain vulgen davás deavdit geatnegasvuođa iežan boahtteáiggi oainnuid hárrái.
- Áhči ráhkisvuođain máhccen fas lulás deavdit geatnegasvuođa iežan mánnásan.
- Albmá rávisvuođain guđđen skuvlla deavdit geatnegasvuođa eatnamii, ádjáide ja árbevieruide main ledjen šaddan.

Ain jurddašan dál go dalle: Servodaga ráidalasat bajit virggiide leat vulosoivviid biddjon, galggašedje áinnas mannat departemeanttas, bagadeaddjivirggiin ja kántuvrrain bajás skuvlalatnjii ja návetreŋkui. Bargu plánaiguin ja oahpponeavvuiguin lei dieđusge deaŧalaš, ja alccesan goargun lea somá oaidnit iehčan nama girjjiid olggožiin, muhto deaŧaleamos barggu dahken ovttas Birehiin, Ivváriin, Ánne Kirsttiin, Lássiin ja eará mánáiguin Skuvvanváris. Jos ležžet eallimin, de soapmásat dáidet leat áhkut dahje ádját. Dalle leat ožžon ođđa miellagiddevaš hástalusa iežaset eallimii.

[1] Vuosttaš girjjis eai lean go smávva bustávat, go jurdda lei ahte oahppit galge oahppat dáid ovdal go ohppe stuorabustávaid. (Doaim.)
[2] Inger Seierstada muitalus, Sámi skuvlahistorjá 1

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1