På norsk 
In English
 |
Dovddat go sámi skuvlahistorjjá?Dán artihkalráiddus muitaluvvo skuvlafearaniid ja vásáhusaid birra, mat leat čohkkojuvvon prošeavttas Sámi skuvlahistorjá. Dán rádjái lea almmuhuvvon guokte girjji ja jurdda lea almmuhit vel golbma girjji Norgga bealde sámi skuvlahistorjjá birra. Sáhtát lohkat eambbo dán birra interneahtas: http://skuvla.info.Mii leat ain čoaggime dieđuid, ja jus jurddašat ahte don leat vásihan juoidá skuvllas mii berre leat mielde Sámi skuvlahistorjjás, válddes oktavuođa minguin. Min Áigi áigu buktit ovdan bihtáid das maid mii leat gávdnan dan historjjás. Dan mii dahkat fáttáid mielde, omd. internáhtaeallin, boazodoallooahppu jna. Dás leat ollu sitáhtat girjjiin ja girjemánusiin, ja mii čujuhit girjjiide mas dat lea váldon (SSH-1, SSH-2 jna.), vai dii geat háliidit sáhttibehtet ohcat olles muitalusaid doppe. Lea doaimmahusjoavkku jođiheaddji, Svein Lund, gii doaimmaha dán artihkalráiddu. Muđui lea doaimmahusjoavkkus mielde Elfrid Boine, Siri Broch Johansen ja Siv Rasmussen. |  |
Dás mii leat čuohppan osiid muhtin dokumeanttain mat muitalit dán historjjás. Olles dokumeanttat sáhtát lohkat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2.
Odna bæivi ragjai læ - čallit ja cælkket - aivefal okta skuvla, mi sæmma aigest go dat læ sami-skuvla, maidai adda alebuš oappa. Mon oaivildam Sami-nuoraid skuvla, Karašjogast. Maid dat skuvla læ maksam samidi, læ vaddes mitteduvvut. Mutto juoga mabmoha dat rakisvuotta ja ibmardus maina dat skuvla læ birastattujuvvum Finmarko rajest davven Femunden rajgjai madden. Mi dasa læ sivvan? Juo, dat atte dat læ samid ječasek skuvla, dat aidnu. Dabe ožžuk si læk ječa. Dabbe æi darbaš si dovddat atte si læt bilkkeduvvum ha bagjelgeččujuvvum. Dabe læ sæmma buorre atte læt sabmelaš go atte læt daža, Ja dat mi i mavse unnemusat: si ožžuk oappat dovddat sin vanhemidesek arbe.
I veješ læt sivva æppedet dam ala atte Nuoraidskuvla Karašjogast læ doallam maid læ loppedam. Mutto dađesæmmast læ dam skuvla bokte fuobmašuvvum man stuoris darbbo daggar skuvla maŋŋai læ (ja i dušše dam), mutto oappo-asahusat sabmelažaid varas vuollen bajas. Daggar oapposajik gost manak ja nuorak æi darbaš oaidnit ja gullat moft ače ha ædne giella ja kultura šadda dulbmujuvvut julgid vuollai, dahje maidai mæddel mannujuvvut jienajavuhaga. (Daggar oapposajik) gost si ožžuk gavnadet boares aigi kulturain ođđa aigi vuođo alde, ja ječa læt mielde bajashuksemen ittaš Sameædnama.
Jos mi dam mitto galggap olihet, de ferttejik aleb skuvlak dasa vækken. Albmug darbaša jođihægjid. Dat darbaša olbmaid ja nissunid, guđek ollaset mattek daro giela ja dovddet atte sin ruottasak maidai læk dam oarje-europealaš oktasaš kulturast, sæmma aigest go si læk dokkalažžan gavnahuvvum dasage atte vikket dam guovte lagan kultur-vugid vuostalagai. Dat manna čiegŋalis oapo bokte sikke ædnigiela dieđost ja vabhemid arbest. Æska dalle læ vejulaš gavdnat dam vuoge mi heivve odne ja boatte-aigest. Nuftgo dal læ, de ferttijek dat buokčæpemusat sabmelažaid gaskas occat ječasek daro gymnasaidi Finmarkost dahje vela maddasge. Masa dat doalvvo læ čielgas oaidnit: nuorak ožžuk galle diettit dam maid gymnasak addet nugo oarje-europa kultur-obmudagaid birra, mutto dam arbe birra mi sin vanhemidi gulai, æi si gullam æi algage. Ja dat dapahuva dađesæmmast go si bæivalažat fertejek ællet daro-ællema siste. Daggar dilalašvuođaud vuolde i læk imaš atte si - jogu sin ječasek dato mielde dahje vuostai - šaddet dadoiduttujuvvut. Jurdaš mi livče dapahuvvam jos daro nuorak livče fertten jottet Tuiskaætnami valddem diti studenta eksamen (artium). Jos mi livčemek soađe vuoitahallam. de læi dat dapahuvvat. Mon im jake atte mi dam livčemek likom gal.
(Stein Henriksena artihkal, SSH-2)
 | 1969:s sáhtii viimmat Kárášjoga gymnásaluohkát sámegielain rahpat. Dá lea rahpamis. (Foto: Per Jernsletten) |
Dál lea stáhta beales olahuvvon ollu dien guvlui. Sámegiella dáidá nannejuvvot lágalaččat vuođđoskuvllas, ja de mearridišgohtet álggahit sámegiel suorggi Álttá gymnásii. Goappašat áššit illudahttet min ja leat giitevaččat. Muhto go min mielas lea alit skuvla deaŧalaš juksat kultuvrralaš ođđasis huksema ja friddjavuođa, de eat sáhte gaskkaldahttit bargomet. ...
Barggadettiin oččodit njunnošiid, de jáhkkit ahte oahpahusásahusa biras ja oahpahusnávccat leat deaŧalaččamusat. Aiddo danin eat ane sámegiel suorggi norgalaš gymnásas eará go heahtečoavddusin. Govttolaččamus lea ahte sápmelaččat ožžot sierra skuvlla, gos eai dárbbaš dovdat ahte sii čađat šaddet heivehaddat norgalaš birrasii. Doppe sii sáhttet bargat dakkár vugiid mielde ja vuoigŋat dakkár áimmus mii heive sin lundui ja sierranasvuhtii, ja doppe gos maiddái oahpaheaddjit leat ieža sámit, geain leat seamma vásáhusat go dain nuorain, geaid sii galget láidestit.
Dán vuođul mii ohcalit veahki Sámemiššuvnnas, man mii sávvat sáhttit álggahit alit skuvlla sápmelaččaid várás, ja mii soahpá prinsihpaide, maid mii ovdalaččas leat namuhan.
(Sámi gymnasa birra, SSH-2)
Dál lea hui ollu sáhka dan birra ahte lea go dárbu sámi gymnásii. Mun gal jáhkán ahte dákkár gymnása berre ásahuvvot. Dan maid mii dárbbašit leat eanet oahppan olbmot sápmelaččaide. Dán rádjái leat eanaš doaktárat ja oahpaheaddjit leamaš dárogielagat. Giela geažil eai ádde dávjá sápmelaččaid ja sin váttisvuođaid. Olbmot, geain lea sámi duogáš, leat dat geat buoremusat sáhttet veahkehit Sis-Finnmárkku olbmuid.
Nu mo odne lea gymnásas, de leat sámi nuorain erenoamáš váttisvuođat dárogielain. Dán oktavuođas vuoittahallet sii ollu eará oahppiid ektui. Stuorámus váttisvuohta lea čállit dárogiela riekta, ii ge hállát dan. Mii diehtit buohkat ahte okta dain stuorámus váttisvuođain čállit dárogiela lea geavahit preposišuvnnaid riekta. Mun jáhkán ahte giellaváttisvuođat leat dat stuorámus sivat dasa ahte nu unnán Sis-Finnmárkku nuorat vázzet gymnása.
Giela dihtii lea mu mielas dehálaš oažžut sámi gymnása mas sámegiella, kultuvra ja historjá deattuhuvvojit. Mun jáhkán ahte dalle álggášedje eanet sápmelaččat gymnásii. Jus galgá máhttit hállat eará giela, jáhkán mun ahte lea dehálaš máhttit iežas eatnigiela sihke njálmmálaččat ja čálalaččat. Eatnigiella lea váimmu lagamuš giella man olmmoš lea hállan unnivuođa rájes. Mu mielas livččii ollu álkkit midjiide oahppat dárogiela, jus álggos vuos livččiimet ožžon vuođu sámegielas.
(Sámi gymnasa birra, SSH-2)
Radio ja eará mediaid dieđuid vuođul leat ádden ahte Girko- ja oahpahusdepartemeanta árvvoštallá ásahit sámi gymnása Áltái. Jos dát diehtu doalaš deaivása, de mii háliidit cealkit ahte mii eat eisege searvva dien oidnui. Iežamet sámi skuvlaáššiid máhtolašvuođa vuođul, man leat ožžon erenoamášoahpu bokte ja go leat ollu jagiid bargan dánlágan áššiiguin, mii čielgasit rávvet ahte plánejuvvon gymnása sámegielain ii ásahuvvo Áltái. Jos sámi nuoraid gymnása váldoulbmil galggaš juksojuvvot, de mii oaivvildit ahte dat ásahuvvo sámi birrasii gos leat sápmelaččat eanetlogus ja geat váikkuhit servodateallimii.
Mii eahpidit ahte Álttá gymnása sámegiel suorgái ohcet sámi nuorat, ja mii navdit ahte šaddá váttisin oažžut oahpaheddjiid sámi oahpahusfáttáide Áltái.
Vuolláičállit, geain lea erenoamášoahppu sámegielas ja kulturmáhtus, eai gal oza oahpahusvirggiide Áltái.
Mii doarjut sámi organisašuvnnaid gáibádusa ásahit gymnása sámegielain Kárášjohkii.
Vuolláičállán 28 nama. Oktiibuot ledje dalle Norggas 29:s geain lei formálalaš oahppu sámegiela.
(Sámi gymnasa birra, SSH-2)
 | Kárášjoga gymnása vuosttaš luohkát, mat álge 1969. Nieiddat ledje eanetlogus giellasuorggis ja gánddat fas realfágasuorggis. (Govva: Per Jernsletten) |  |
1. artihkal: Manne sámi skuvlahistorjá?
2. artihkal: Diehtemeahttunvuohta loahpa haga
3. artihkal: Lullioahpaheddjiid deaivadeapmi sámegielain
4. artihkal: Sámegiela álgooahpu álgu
5. artihkal: Boazodoallooahpu álgu
6. artihkal: Sámi fidnooahpus dáža fidnooahppun
7. artihkal: Rahčan sámi gymnása ovddas
8. artihkal: Dárogielat sámiid skuvlavásáhusat
9. artihkal: Vuosteháhku sámegillii ja kultuvrii
10. artihkal: Amas máilbmi
11. artihkal: Sámi oahpaheddjiid birra
12. artihkal: Internáhttaeallin
13. artihkal: Sámi oahppit givssiduvvon
14. artihkal: Sámi sisdoallu oahpahusas
15. artihkal: Oahppi dulkan
16. artihkal: Mo mánát heite sámásteames
Sámi skuvlahistorjá 1
Sámi skuvlahistorjá 2
Sámi skuvlahistorjá 3
Sámi skuvlahistorjjá váldosiidu