På norsk
Lasseartihkkal Sámi skuvlahistorjá 4-girjái. Davvi Girji 2010.
 Sámi skuvlahistorjá 4-girjjis mii leat bájuhan golbma bihtá Nuorttanaste-aviissas 1902:s ja 1909:s skuvlaáššiid birra. 1909 čálus lei digaštallama álgu, ja mii bájuhit dás interneahttaveršuvnnas vel golbma čállosa dán digaštallamis. |
| Sivert Andersen (Nuortta-Ánttá-Siivár, 1855–1927) orui Oldereidet Porsáŋgus. Son lei guolásteaddji ja smávvadállodoalli ja lei muhtin áiggi Čuđegietti gieldda ságadoalli. Su bárcni Peder Sivertsen šattai maŋŋil maid ságadoalli ja várreáirras Stuoradiggái Bargiidbellodaga várás.
|
«Nuorttanaste» nr. 2 alde oidnu N. Pavelsen čallemin bitta dam birra atte oažžot min ædnegiela fast manai skuvlaidi.
Dat illodatti muge saggarak. Mon fast ožžom dego ođđa apid mu vuorasvuođa agestam. Mon legjim juo bænta dorvotuvvam ja hæittam čallemest ædnegiela birra dam rajest, go moai skuvladirektørain goasa jovdde vuoiggadvuođa ouddi.
N. Pavelsen calla: «Daroiduttin-barggo læ ješaldes buorre, ja dak gudek dam ala barggek, læk vissaset jurdašam Sami avke ouddedet, ja sigjidi berre gudne dam oudast. Mutto si læk vajaldattam dam vahag, maid dat læ mieldes buktain.» Dast læ vehaš feilla. Gudne i ollinge berre daidi, gudek vahag dakkek. Dasto læ must jæraldak. Valddago daihe fuollago Bævčča-Sameænam min Væsta-Samiædnam Samid særvvai dam buore arvvalussi, mi læ ouddanbigjum atte saddet 3 olbma gonagasa lusa, jos nuft, de falam mon «SM» redaktøra, A. Larsena, goalmaden. Mon im dovdu ovtage, gutte æmbo ædnegiela rakista go son. Lindi Garašjogast galgga maidai mu dovdost læt dokkalaš dasa.
Go dat læ nu vaddes migjidi Samedi ruđa oažžot dam golma olbmai, de læm mon jurdasam oaggot gergget dabe guokta olbma ja oažžot Saba, gutte juo læ dobbe gonagasa lakka goalmaden, dalle mi birggešæimek ucceb ruđain.
Maŋŋamussi berrim mon ja æra Samek gittet N. Pavelsen dam oudast go son læ alggam arvvalet dam buore arvvalusa. Ja mon læm gædnegas buok Samid vækkai ravkkat dat læ mæsta dat maŋemus gæino ja gaskaoabme, man bokte mi šaddasæimek dakkat stuora dagoid, nuft atte min maŋestboattek šaddek eritgagjujuvvut dam sævdnjadvuođast, gosa darodattem manga jage juo læ sin dæddam.
Læibbemuotkest 4ad februar 1909.
Sivert Andersen.
 | Henrik Andreas Henriksen (1878–1955) orui Lávvonjárggas Deanus, son lei giehmánne ja muhtin áiggi Deanu sátnejođiheaddjin. Sudnos eamidiin Ragnhild Katrine Ravna ledje 9 máná, daid gaskkas Haakon Henriksen, gii lei guovddáš olmmoš riiddus Álttá-Guovdageainnu-čázadaga dulvadeami vuostá. (Govva: Nuorttanaste / Varanger Samiske Museum) |
Min viceordførar N. Pavelsen čali 2be nummarest arvvalusa, atte saddet airrasid Haakon lusa adnomin oažžot Samegiela skuvlaidi religion oapo diti. Dat ouddanbuktujuvvum jurda læ su sajestes, ja berre oudeduvvut. Lossad læ gal oažžot, maid mi okti læp massam, mutto bargotaga i ožžujuvvu mikkege. Ovtarađalašvuotta dakka gievrran, ja jos dam ase ala barggujuvvuši dam lakai, moft hr. Pavelsen læ namatam, de mon doaivom, atte dast læ avkke ja i vahagatte. Religionoappo min aigas skuvlain læ dusse nama diti. Vuost læk religiongirjek nuft uččan rakaduvvum ouddamærka diti čilggitusgirje læ nu ucce, atte dat i læk manenge ja dasto go datge i šadda addijuvvut, de læ arvvedæmest, atte dat avkke, mi dast boatta, læ ucce ja nubbin sanin cælkket i mikkege. Religionoappogirjek berrešegje læt Daro- ja Samegiel tækstaiguim ja sæmma stuorrak go 15 jage dast ouddal. Manak matašegje sidain oapatuvvut religioni vanhemin ædnesek gilli. Mutto go vanhemak æi mate Darogiela, de æi si mate oappogirji mieldege addet manaidi maidege vekid.
Daroduttembarggo læ avkalaš buokaidi migjidi, dat læ visses, ja i oktage dani æmbo sava go mon, atte buok Samek oapašegje Darogiela ja ožušegje bajasčuvggitusa, mutto atte bajasčuvggitus ja daroduttem galgga Sami albmuga ala buktet vuoiŋalaš sævdnjadvuotta, læ, maid i oktage haled ja mi læ hirbmos jurdašet. Mi diettep i læk gukkes aigge go Thomas von Westen bođi Sameædnami religionoapoin ja gavnai min albmuga bakenvuođa siste. Æi læk vela 200 jage dam rajest ja orro fast čajetæme, atte mi farga fast læp sæmma sævdnjadvuođast, go dalle legje min vanhemak. Blađin čallujuvvu ollo dam birra, atte religion i obba galgaši læt skuvlain ja atte dat i gula skuvlai. Æp mi læp dal appar buore ja ige min religionoappo oro bagjelmæralaš, na moft æska dalle go vel dat uccanašge skuvlast eritvalddujuvvu. Bakenvuotta diettalasge boatta daina lagin, dat læ arvvedæmest. Go uccen i oapa olmuš dam mi læ buorre, de maŋŋel go læ ollesen šaddam i læk nuft gæpas, dastgo min luouddo læ baha juo nuorravuođa rajest. Nuftgo Pavelsen celki, atte Darolažak læk migjidi ollo oaffaruššam, dat læ duotta, ja mi doaivvop, atte Dačak oaffarusgek ain æinbo, go ovtamielalašvuođast anotuvvu; mutto min ječamek loikasvuotta i galga læt nuft stuores go dam ragjai, jos mikkege galgga fidnijuvvut. Jakkemest læ, atte, daggar airas læ avkken ja dam ala galgaši barggujuvvut ovtamielalažat, vai daggar airrasak šaddašegje vuolgatuvvut. Ruđaid daggar ræisso diettalas maksa, mutto jos mi ovtamielalagat dam ala barggap ja listai bokte sisačoaggep rudaid, de dat i læk vægjemættom, atte dam mađe fidnijuvvuši. Pavelsen namati olbmaid, gæi gaskast 3 valljijuvvujek dam airasid. Mon im dovda persuvnalažat buokaid, mutto sin, gæid dovdam, ferttim cælkket, atte i oktage sist dam reisoi buorebut dokke go hr. Pavelsen, ja jos oktage galgga saddijuvvut, de Nils Pavelsen ouddal go oktage. Son læ dokkalaš juokke doaimatussi min gielda siste ja dovdos čađa min ædnama, nuft atte njuolgga cælkket læ aido Nils Pavelsen, gutte dam jurdašuvvum airaseu berre valddujuvvut, dam birra æi berre læt moaddelagaš oaivvelak. Oarje Sameædnamest berreši maidai læt okta olmai, jos si æi jurdas sierra airrasid dobbe saddet. «Sagai Muittalægje» redaktøra Larsen Oarje-Sameædnamest lifči vissasi buoremus airas dobbe. Gæččalekop dal, maid mi sattep barggat dam ašest.
Tanast 8. februar 1909.
Henr. A. Henriksen.
Dat læi okta hui čabba ja jiermalaš arvvalus, maid Pavelsen dast ouddanbuvti, ja æppedæmest i læk, atte daggar «deputašona i daga avke.» Ja mi dam mieđetæbmai boatta, de læm mon visses dam ala, atte juokke Sabmelaš, gutte buore suovva su maŋestboattidasas, mietta dasa. Dastgo mi oaidnep buokak dal moft manna, go kristalašvuođa oappo læ eritvalddam skuvlain. Oažžo riekta cælkket, atte min našona manna ovta gabbos aige vuostai. Ja surggad læ diettet, atte dat nuorragærdde, mi dal oažžo su oapatusas dalaš skuvlain, æmbo oappabakenvuođa go kristalašvuođa, ja mi boatta dast, atte kristalašvuođa oappa vuost oapatuvvu amas gilli ja dasto vela gavdnu dat hui uccan skuvlain dam aige.
Pavelsen namati olbmaid, gæi gaskast dak 3 airrasa galgašegjo valddujuvvut. Daid namatuvvum olbmaidi i læk mikkege cælkkamuššan; mutto dak guokta olbma, gæid Pavelsen namati Dænost, gal galgašæiga lonouvvut nuorab olbmaiguim; dastgo mu oaivvel mielde gavdnujek Dænost dasadokkalaš olbma. Vuost aigom mon namatet. Nils Pavelsen, gutte dam buorre arvvalusa ouddanbuvti, ja Henrik A. Henriksen. Soai læba burist dovddujuvvum ja arvostadnujuvvum sikke hæjoin ja allagin. Sodnost læk buorek luondo addaldagak ja buorek sardnomnavcak. Sodnost læ buorre bajaščuvggitus ja goabbašagak læba soai čađa darolažak. Soai læba guktog bajasčuvggitusa rakistægjek ja halidaba, atte buok Samek oapašegje Darogiela ja ožušegje sæmma ollo bajaščuvggitusa go Dačak, nuft atte soai rakisæba darotuttem bargo lundolaš aši dafhost. Mutto soai goabbašagak halidæba, atte kristalašvuođa oappo oapatuvvu Samegilli Same manaidi ja atte daroduttembargge i doađde hettetussan kristalašvuođda oapo ouddi.
Dasto læba soai juokke gielda doaimatusast čajetam ječasga dokkalažžan ja buorren, manditi soai læba buok gielda doaimatusain gidda. Jos «deputašona» galgga saddijuvvut, de daggar olbmaid, go soai læba, fertte dannen valljit, gæk læk harjanam vehaš maidege ouddandoallat.
Diettalas læ, atte daggar ræisso maksa ruđaid, mutto jos duođai dam ala barggujuvvu, de farga dasa ruđak boađašegje. Mon jakam, atte Dačak, guđek rakistek Sabmelažaid ja mittek sin gaibadussi, maidai oaffarušašegje migjidi væke. Ja jos mi jurdašep Dačain væke oažžot, de læ buoremus daggar olbmaid ouddanduktet, gæk læk dovdos vidasæbbot, guđek avkken adnek Darogieloapo ja guđek dam balddi dattok bisotet Samegiela, erinoamačet kristalašvuođa oapost.
Atte Pavelsen læ namatam olbmaid dušše Nuortta-Sameædnamest, dat i oro mu mielast burist heivvemen; dastgo dađemielde go mon læm boattam dovddat Oarje-Sameædnam olbmuid, de barggek sige hui viššalet Samegiela ala – namalassi dam bisotet ja oudedet. - Ja «Sagai Muittalægje» redaktøra, oapatægje, A. Larsen, i læk uccemus dam ala barggam. Vaiko son gal læ uccan ja mælgad fuones gito dam oudast ožžom, de læ son daddeke stuora angervuođain barggam Same našona oudedet, manditi mon aigom nametet hr. Larsen nuft go goalmad olmai dam «deputašoni.» Dalle šaddaši maidai Oarje-Sameædnam mielde, ja diettalas boađaši dobbege vække ræiso oldgusgoloidi. Ja gal væjašegje dak valljijuvvum olbmak ječage lašetet vehaš daggar avkalaš ja suottases reissoi, maid si ožžuk. Ja jos dak golmas æi dokkeš dam bargo doaimatet, de i læk gal æra Sabmelažaige avkke vuolgatet. Muittujuvvut berre, atte Nils Pavelsen læ persovnalažat dovdos gonagasain, ja suotas lifči, atte min ucca Sabmelažaš bæsaši gonagasa ouddi guoddet min govtolaš gaibadusa, masa son læ ješ algo dakkam, ja ruoktot maccat daina ilolaš muittalusain, atte min rokkus læ gullujuvvum.
Rakis Same vieljak, allop divte dam buorre arvvalusa duššas mannat; mutto dakkop buok, mi min famost læ, nuft atte dat uca čuonanaš šaddaši stuora dollan, mi sataši ligget Sameædnam nuft atte dat galmasvuotta, mi dal læ dabe, fertteši erit bataret. Muittop mi daid sanid: «Go mi dakkap buore, de allop mi vaiba.»
«Okta buore udnojægje.»
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 4-girjjis