På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3. Davvi Girji 2009.
 Larine Johnsen 2005 |
Larine Johnsen lea riegádan 1927, ovdal go náitalii sus lei goargun Isaksen. Son lea bajásšaddan Gaskačiegas Duorppalvuonas, ja son váccii 7 jagi álbmotskuvlla Ákŋoluovttas. Larine isit-rohkki lei maiddái Duorppalvuonas eret, ja doppe eliiga eanandoaluin ja guolásteamiin, dassážii go fárriiga Ákŋoluktii. Dál Larine orru Stangnes-nammasaš báikkis Ákŋovágis.
|
Duorppalvuotna lea 2-3 km govdosaš ja 6 km guhkkosaš vuotna Sállana nannánbealde. Ovdal orro olbmot 8–10 báikkis birra vuona. 1861:s orro 8 bearraša Duorppalvuonas ja buohkat ledje sámit. 1800-logu loahpas bohte muhtin boazodoallosámit Guovdageainnus ealuideasetguin ja ásaiduvve Sállanii. Sin joavkkus leigga Larine áddjá ja áhkku. Soai bođiiga 1885 ovttas unna mánáiguin, ja okta dain mánáin lei Larine áhčči. Sii ásaiduvve Duorppalvutnii, ja doppe sin maŋisboahttit orro dassái go maŋimusat fárrejedje eret 1980-logus.
Larine eadni lei mearrasápmelaš Duorppalvuonas eret, ja Larine sámegiel suopman ii leat guovdageainsuopman, muhto mearrasámesuopman. Ieš lohká ahte ii huma «eakti» sámegiela, muhto mearrasámegiela.
Ja de bivddiimet guoli. Mu mánnávuođas ledje muhtimat geain lei mohtor fatnasiin, muhto máŋggas fertejedje suhkat ja borjjastit. Vuvddiimet guliid Ákŋoluovttas ja Nuoris (Gashopenis) ja heaŋgguimet maiddái ollu ruovttus.
Lei garra eallin. Čuohpaimet suinniid ceakko luohkáin, čokkiimet moniid, murjiimet ja geavaheimmet visot maid sáhtiimet meahcis. Dábálaččat lei okta dahje moadde gusa ja muhtin sávza guđege dálus, ii buot dáluin lean vuoksá iige vierca. Danin fertii muhtumin váldit vuovssáid ja vierccaid mielde fatnasii ja fitnat eará dáluid gusaid ja sávzzaid luhtte. Dat ii lean álki ja mu eahki heavvanii go galggai fievrridit vuovssá. Mus ledje guokte oappá geat jámiiga nuorran difteriijai. Dalle fertii áhčči ieš duddjot gisttuid ja suhkat daid Ákŋoluovtta girkogárdái.
 |
Ákŋoluovtta girkogárdái leat ceaggán geđggiid muitun sin birra geat jávke mearrái eai ge gávdnojuvvon. Daid gaskkas lei Larine čeahci. |
Ruovttus humaimet aivve sámegiela, muhto muhtumin bohte dohko dárogielat olbmot, ja mii mánát čuovuimet mielde ja oahpaimet. Danin máhtten muhtin muddui dárogiela go álgen skuvlii 1935:s.
– Dalle go mun álgen skuvlii ii lean šat skuvla Duorppalvuonas ja fertiimet orrut internáhtas Ákŋoluovttas. Fievrridedje min mohtorfatnasiin, šárkkain. Leimmet 4 vahku skuvllas, 4 vahku ruovttus. Muhtumin lei hui garra dálki ja buohccaimet ja vuvssiimet issorasat. Dáhpáhuvai maiddái ahte muhtin mánát čiehkádedje go skuvlafanas bođii. Balaimet sihke mátkkis ja skuvllas.
|
Ákŋoluovtta skuvla sullii 1930. Skuvla lea gurut bealde, internáhtta olgeš bealde govas. |
Go bođiimet internáhttii, de lei álggus áibbas amas máilbmi midjiide. Oruimet stuora lanjain, nieiddat ovtta lanjas ja bártnit nuppi lanjas. Muhto sii geat barge doppe stellejedje bures ja ledje minguin hirbmat šiega. Lávejedje maiddái veahkehit min leavssuiguin go lei dárbu. Muittán Sigrida, gii lei dálueamit, ja biiggáid Dordisa ja Gyda Mausetha[1] , geat leigga oappážagat. Fertiimet bargat internáhtas, njuvdit láibevajahasaid, bassat lihtiid ja eará.
Internáhtas orro dalle mánát máŋgga sajis, Duorppalvuonas ja buot vuonain Ákŋoluovtta ja Duorppalvuona gaskkas ja Stiertnás. Barviikka mánát orro internáhtas dalle go lei heajos dálki, muđui dat manne ruoktot.
Skuvllas eat oahppan nu ollu gal. Lei ollu kátkkesmus, maid fertiimet oahppat bajiloaivvi. Fertiimet lávlut sálmma juohke beaivvi go álggiimet. Oahpaheddjiid gaskkas ledje muhtimat hui garrasat, erenoamážit Mevik. Muittán ahte oktii galgen dušše mannat čohkat liántta, muhto oahpaheaddji šlivgii mu garrasit pultta vuostá. Nubbi oahpaheaddji lei Gunnar Svendsen, son lei hirbmat olmmošlaš, ja muhtin nisu, in muitte šat nama, son lei hui šiega minguin. Son gođii munnje ullobáiddi ja bessen fitnat su luhtte borramin eahppeliid ja dakkáriid.
Vuosttaš jagiid ballen hirbmadit mánáin geat givssidedje mu. Muittán ahte mu viellja ja son, gii maŋŋil šattai mu isidin, geahččaleigga jeđđet mu. Oktii givssideaddjit bággejedje mu mannat rámbuvrái ja oastit šukuláda dálueamida rehkegii. Dálueamit dieđusge suhtai ja fertejin mannat dohko máksit iežan ruđain. Muhto go giehmánni gulai mo ášši lei, de in dárbbašan máksit. Eará háve bággejedje mánát mu borrat sávzzabaikka.
Ledje oalle ollu mánát sámegielat ruovttuin. Soames háve mii, geat leimmet Duorppalvuonas, sámásteimmet gaskaneamet, muhto eanaš šattai dárogiella, man buohkat máhtte, ain juo muhtin muddui. Muhto eat goassege gullan ahte ii livčče lean lohpi sámástit internáhtas.
Sotnabeaivvi mii geat oruimet internáhtas fertiimet mannat girkui. Mis han lei unnán ruhta ja unnán biktasat. De lei vuot muhtin sotnabeaivi go galggaimet girkui. Lei garra dálki ja leimme guokte nieidda geain ledje unnán olgobiktasat. Dalle logai dálueamit ahte sáhtiime váldit guokte readju mat heaŋgájedje feaskáris ja mat gulle guovtti bárdnái. Muhto go bártniguovttos oinniiga munno sudno redjuin, de erenoamážit nubbi sudnos suhtai issorasat. Vaikko ii eisege lean munno sivva.
Go eváhkko bođii, ledjen juo geargan skuvllas. Gulaimet ovddalgihtii eváhko birra, ja leimmet huksen bartta muhtin jávregáddái gosa fárriimet. Muhto duiskalaččat gávdne dan. Áhčči ja guokte vielja ledje juo báhtaran meahccái, ja duiskalaččat eai fáhten sin, muhto sii válde mu eatni, mu ja moadde eará máná gitta. Sii fievrridedje min álggus Hámmárfestii, de Kristiansundii ja Onai, gos oruimet dassái go beasaimet fárret ruovttoluotta 1947:s.
Huksiimet fas dáluid Duorppalvutnii. Soađi maŋŋil in šaddan vázzit eambbo skuvlla, nu ahte mus ii leat go 7 jagi skuvla. Áiggi mielde šattai váttis birget Duorppalvuonas. Fárriimet dalle Ákŋoluktii. Huksiimet smávva dálu dohko Ákŋováhkái, ja doppe jotkkiimet šibitdoaluin. Máŋga jagi leimmet olles geasi Duorppalvuonas sávzzaiguin. Giđđat válde sávzzaid fatnasiin ja čakčat fas vácciimet daiguin váriid badjel. Dat lei guhkes mátki, sáhtii ádjánit guokte olles beaivvi. Easka moadde jagi dás ovdal heittiimet johtimis sávzzaiguin, muhto mis leat ain sávzzat dáppe, vaikko dál eai leat go logenáre sávzza.
Go duiskalaččat bolde min ruovttuid ja skuvllaid, de bolde maiddái buot skuvlabáhpáriid, ja danin mis eai lean šat dat boares oahppogirjjit. Mis eai leat go muittut, ja eai ge dat ge leat nu čielgasat šat.
|
Larine Johnsen Duorppalvuonas ovttas áhkkubiiguin ja beatnagiin. |
|
Larine nieiddainisguin Marit ja Irene |
Nu oahpaimet ahte mis ii lean makkárge árvu. Ledje sihke mánát ja rávesolbmot geat givssidedje sámemánáid. Oahpaheaddjit fertejedje diehtit ahte mii givssiduvvuimet, muhto eai dahkan maidege dainna.
– Dalle go mun šadden bajás ii lean šat nu ollu givssideapmi, dušše veahá. In beroštan nu ollu das. Ledjen baicce čeavlái go ledjen sápmelaš, ja go konfirmerejuvvojin, de mus lei gákti badjelis. Soaitá leat nu ahte ledjen vuosttažin Sállanis geas lei gákti badjelis, ain juo soađi maŋŋá.
|
Marit Johnsen lei vuosttaš Ákŋoluovttas gii ođđa áiggis konfirmerejuvvui gávttiin. |
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3
[2]