På norsk
Artikkel i boka Samisk skolehistorie 3. Davvi Girji 2009.
Alfred Olsen |
Alfred Olsen riegádii Áttánvuonas Lágesvuonas 1934:s, ja orui doppe 1944 eváhko rádjái. Dalle báhtarii su bearaš meahccái, muhto bođii ruovttoluotta 1945 giđa. Soađi dihte son vázzán go 3 jagi álbmotskuvlla. Maŋŋil son váccii jagi álbmotallaskuvlla ja jagi fidnoskuvlla, ruovde- ja metállasuorggis. Son lea bargan feara mainna, ee. guolástemiin, ráhkadusbargguin ja ráktolaiggahagas. Su eamit Astrid (r. 1945) boahtá Stavangeris, ja bođii Áttánvutnii 1963:s. Son lei duddenoahpaheaddjin Sáltesávjjus 1966–68, ja barggai maŋŋil ráhkadusain ovdalgo válddii oahpaheaddjioahpu ja fárrii ruovttoluotta. Dasto son lei oahpaheaddjin Gussanjárggas 1977–87. Dan maŋŋá barggai Girkonjárggas, márkanastinoahpuin Oarjedavvi-Ruošša ektui. Ealáhatagis Alfred guovttos Astridiin orruba Gussanjárggas geasset, dálvet leaba eanemusat Jessheimas Akershusas. Dán artihkkalis muitaluvvo vuosttažettiin Alfreda skuvlavázzima birra, muhto mii váldit maiddái mielde veahá dan maid soai sáhttiba muitalit earáid skuvllavásihusain Lágesvuonas. |
Dalle go Alfred Olsen lávvordaga čakčamánu 1. b. 2007 manai Gussanjárgga gávpái, čohkkájedje gávpeboardagis guokte olbmo, geaid son ii dovdan. Dat leigga dán artihkkala jearahalli ja govvejeaddji, geat aiddo leigga šiehtadan gávpebargiin Edmund Johanseniin ahte su skuvlamuittut galge leat mielde Sámi skuvlahistorjjás.
Gávpeboardagis muitalii Alfred oahpaheaddji birra, gii lei leamaš hui mávssolaš sutnje, Baard Tvete. Dan nama gal Sámi skuvlahistorjjá doaimmaheaddji lei gullan ovdal, sus han lei mátkelohkamuššan áiddo Baard Tvete pedagogihka váldofágabargu Roandima oahpaheaddjiallaskuvllas 1955: Skolebøker for samebarn i Norge – fra Thomas von Westen til vår tid. Nie dáhpáhuvai ahte Tvete ovddeš oahppi, badjel 50 jagi maŋŋá, vuosttaš háve beasai oaidnit maid su oahpaheaddji lei čállán maŋŋil go lei fárren Gussanjárggas eret.
– Go boađát ruovttoluotta fertet fitnat mu geahčen nai, logai Alfred, de beasat gullat mu muitalusa. Ja nie manai, moadde vahku dan maŋŋá mii čohkkát Alfreda guoktá Astrida stobus, ja Alfred muitališgoahtá.
Ruovttus humaimet dušše sámegiela. Eadni máhtii maiddái suomagiela. Jerren sus oktii manne soai eaba oahpahan midjiide suomagiela, dalle son logai ahte jalgŋáin maid leat bealjit. Sis gal fertii leat okta giella mainna sáhtii hupmat čiegus áššiid birra. Son humai dávjá suomagiela ránnjááhkuiguin. Muhto dárogiela son máhtii oalle heittogit, dan son hupmagođii easkka maŋŋá go Astrid bođii deike ja muhtin áiggi orui min luhtte. Áhčči ipmirdii suomagiela, muhto ii hupman nu ollu. Nuppi dáfus fas son humai bures dárogiela. Siskkit Lágesvuonas han dáide lean dušše Báktesullo ja Gussanjárgga gávpeolbmát geat eai hupman sámegiela. Muhto vehážiidda fárrejedje maid moadde dárogielat bearraša deike.
Ovdalgo viimmat bessen skuvlii ledjen oahppan veahá dárogiela. In sáhte dadjat ahte lei muhtin gii njuolga oahpahii munnje dárogiela, muhto čoggen sáni duoppe, sáni dáppe dađistaga. Ja de oahpaimet duiskkagiela duiskka soalddáhiin ja ruoššagiela ruošša fáŋggain. Soađis ledje dáppe ollu sihke soalddáhat ja fáŋggat.
Rievtti mielde livččen galgan álgit skuvlii 1941:s. Gulaimet dalle Davvesiidda stáhtainternáhttii. Muhto mii vuotnasámit, geat livččiimet galgan álgit skuvlii soađiáigge, ja geat leimmet sorjavaččat internáhtas, eat beassan álgit skuvlii ovdal go soahti lei nohkan. Sii geat orro girkobáikkis (eanaš dážat) besse gal álgit. Mii eat ožžon makkárge buori čilgehusa manne lei nie. Muhtimat lohke ahte ii lean doarvái borramuš eanet ohppiide, muhto mun jáhkán maiddái ahte duiskalaččat ledje váldán oasi internáhtas iežaset atnui. Leimmet oalle máŋggas geat dien láhkái massiimet eanaš oasi álbmotskuvllas.
Ieš ledjen duhtavaš dainna go in dárbbašan vázzit skuvlla. Ledje doarvái hommát. Gárdon, bivden guliid ja serven buotlágan bargguide dálus
Mu boarráset vieljat ja oappát, geat ledje álgán skuvlii ovdal go duiskkalaččat válde internáhta, besse dattege joatkit. Skuvlavázzin han lei áigodagaid mielde, ja dalle go sii ledje ruovttus, de válde mielde skuvlagirjjiid ja dolle skuvlla munnje ja mu oabbái. Mu viellja, Osvald, lea garraseamos oahpaheaddji gii mus goassige lea leamaš. Son attii leavssuid dainna dieđuin ahte jus it oahpa dan dassái go boađán ruoktot boahtte háve, de huškkohalat. Gal son lei oahppan skuvllas mo oahpaheaddji galggai bagadit ohppiid! Nu šattai lohkan, čállin ja rehkenastin. Visot han lei dárogillii, ja dat lei midjiide stuora čuolbman. Muhto vehážiidda mii ipmirdeimmet eanebuš ja nu dáhpáhuvai ge ahte in dárbbašan áibbas álggus álgit dalle go viimmat ieš bessen skuvlii.
|
Gussanjárgga boares skuvlabráhkka 1954 čavčča. (Govva: Richard Bergh) |
Soađi maŋŋá ádjánii veháš ovdal go internáhtta huksejuvvui fas, ja gaskaboddosaččat ceggejuvvui bráhkkaskuvla Gussanjárgii. Ledjen 12 jagi go álgen dohko. Vaikko in lean vázzán skuvlla ovdal, de bidje mu dohko gos galgen agi mielde leat, stuoraskuvlii. Skuvla lei dušše miilla ruovttus eret, muhto ii lean vel dalle ollesjagiluodda ja skuvlasáhttu, nu ahte in sáhttán orrut ruovttus dalle go lei skuvla. Vuosttaš jagi ii lean internáhtta, dalle fertejin orrut olbmuid luhtte. Vuosttaš jagi ledje maiddái nu unnán skuvlaávdnasat ahte mii leimmet njeallje máná geat juogadeimmet ovtta lohkangirjji. Lohkangirjjis ledje maiddái máŋga luovos árkka, ja fertiimet gozihit ahte eat láhppán daid. Oruimet oalle lahkalagaid, ja go mis lei ruovttubargu de šiehtadeimmet skuvllas gii galggai girjjis vuosttažin lohkat, ja gii dasto dan maŋŋá. Go vuosttaš oahppi lei lohkan, de fertii váccáldahttit girjji nubbái. Čállingirjjit mis eai lean. Gávppis oaččuimet vilges bábirseahkažiid maid mii čuohpadalaimet ja maid ala čáliimet. Bábirseahkažat geavahuvvojedje čállimii, sárgumii ja rehkenastimii. Go galggaimet čállit fiidnát, de válddii oahpaheaddji ovtta su vátna sisačállingirjjiin, luvvii das siidduid ja attii ovtta árkka iešguhtege oahppái. Nu heittot dilli lei dušše vuosttaš jagi, maŋŋil oaččuimet veahá eambbo skuvlaávdnasiid, muhto muittán ahte mis váilo omd. dárogiel grammatihkka-girjjit. Dalle fertiimet dušše geahččalit oahppat dan vuođul maid oahpaheaddji čálii távvalii.
Vuosttaš jagi mis lei nuorra bárdni lulde oahpaheaddjin. Sus gal ii lean oahpaheaddjioahppu, eat ge ožžon nu ollu veahki sus. Muhto jagi maŋŋil bođii lihkus oahpaheaddji gii duođaid veahkehii min.
Dasto leige huksejuvvon bráhkkainternáhtta mas ledje guokte oađđinlanja. Dálueamit lei Ruoŧas eret. In muitte mii su namma lei, gohčodeimmet su dušše «Svenska». Son humai dušše ruoŧagiela, eat ipmirdan álo maid son logai. Lei oalle goavis, fertii leat jaskat. Measta juohke eahket beasaimet gullat: «Nu måste ni vara tysta, klokkan er över halv nio» (Dál fertebehtet orrut jaskat, diibmu lea badjel beal ovcci).
Maŋŋágaskabeaivvi skuvla dego muhtin láhkái joatkašuvai. Dan botta go mii dagaimet ruovttubargguideamet internáhtas, galge uvssat leat rahpasat feaskárii, mii lei nieiddaid lanja ja gánddaid lanja gaskkas. Doppe čohkkái Baard Tvete ja borgguhii biippu ja logai. Go lei juoga maid eat ipmirdan – ja nu lei dávjá – de galggaimet čálistit dan bajás dahje vuolláisárggastit girjjis. Dasto mii sáhtiimet mannat su lusa ja jearrat. Son merkii muitui dan maid jearaimet ja de son čálii dan távvalii maŋit beaivvi ja čilgii ášši buohkaide. Son oainnát jurddašii ahte sihkkarit ledje earát maid geain ledje váttisvuođat seamma áššiin. Son han ii lean jalla, oaivvildan ahte son lei hui čeahpes oahpaheaddji.
 |
Baard Tvete Davvesiidda suohkanbáhppan. (Gova luoikan Lebesby kirkelige fellesråd) |
Alfred Olsenii ii šaddan dalle eambbo skuvla go dan golbma jagi Gussanjárggas. Jagi maŋŋil lei rihppaskuvla Davvesiiddas. Ii lean dalle joatkkaskuvla eai ge eará fálaldagat gielddas. Son bivdigođii guoli, álggos áhčiinis, maŋŋil sáidesáikofatnasiin. Soahteveahkabálvalusas 1954/55 son roasmmehuvai, ja oaččui soahteveagas fálaldaga ođđasit skuvlemii. Dalle son váccii jagi álbmotallaskuvlla ja jagi fidnoskuvlla ruovde- ja metállasuorggis. Muhto son lohká ahte lei váttis go sus lei nu unnán máhttu ovddalgihtii. Maŋŋil son lea bargan feara mainna, ee. ráhkadusain ja Irgevuona ráktolaiggahagas.
– Ledje máŋggas geat eai oahppan ollu skuvllas. Máŋgga oahpaheaddjis lei badjelgeahččalaš oaidnu ja sii bilkidedje ohppiid ja gohčodedje sin jallas sámečivgan. Dáhpáhuvve ollu surgadis fearánat skuvlainternáhtain, maiddái dáppe gielddas. Lei militearalaš vuogádat, skuovat ge galge biddjojuvvot njuolggo linjái uvssa olggobealde. Ohppiin biehttaluvvui borramuš go eai láhtten nugo galge, sii givssiduvvojedje, huškkohalle ja geavahuvvojedje. Dasa lassin ahte oahpaheaddjit ja internáhttabargit givssidedje mánáid, lei ollu givssideapmi maiddái mánáid iežaset gaskkas, ja rávesolbmot hárve dahke maidege dan vuostá.
Heajos skuvlavázzima dihte ledje máŋgasat geat eai ožžon dan vuođu maid livčče dárbbašan eallimii. Muhtimat eai goassege oahppan lohkat ja čállit. Muhtimat fas birgejedje báikkálaš servodagas nu guhká go sáhtte eallit rumašlaš bargguin mii ii gáibidan nu ollu giellamáhtu. Muhto muhtin olmmái buohccái ja de sáddejedje eiseválddit su Troandimii bargomáhcaheapmái. Son lei sámegielat, humai heajos dárogiela, ja sus lei heajos skuvladuogáš, ja dalle dat ii dieđusge sáhttán mannat bures. Son láittastuvai issorasat ja ii goassege ásaiduvvan dohko. Muhtin beaivvi de gávdne su jápmán iežas ásodagas. Ja dien sullasaš vuorbbit ledje eanet ge dáppe. Mu oaivila mielde sivvan lea ahte stuoraservodat bijai dakkár gáibádusaid maid olbmot eai lean ožžon vuođu deavdit. Analfabehtan heajos dárogielain lea dubmejuvvon vuoittáhallin.
– Lea stuora heahpat Norgga eiseválddiide, cealká Astrid, ahte sii eai goassege leat dahkan maidege njulget vearrivuođaid maid leat dahkan álbmogii dáppe.
– Ii ábuhan ohppiid váidalit ruovttus, lohká Alfred. Váhnemat jáhkke oahpaheddjiide, sii han dat ledje oahppan olbmot. Jáhkke ahte ledje dušše sin iežaset mánát geat eai máhttán láhttet bures. Danin eanaš oahppit eai lohkan maidege ruovttus, dušše ahte manai bures skuvllas. Ja jus váhnemat ledje dattetge duostat váidalit, gii bat livččii beroštan guldalit geafes sámiid.
Foreldra våre hadde ingen ambisjoner for skolegangen vår annet enn at vi skulle komme helskinna gjennom den og så bli arbeidsfolk. Da var de fornøyd.
Min váhnemiin ii lean makkárge gudneáŋgirvuođaid min skuvlavázzima ektui earret go ahte mii galggaimet nákcet čađahit skuvlla ja de šaddat bargoolmmožin. Dalle sii ledje duhtavaččat. Lei stuora seahtoerohus dan áiggi. Dárogielagat ledje dávjá badjeseahtu ja sii birgejedje álo skuvllas. Sii sáhtte oažžut veahki ruovttus ja oahpaheaddjit dávjá vuoruhedje sin.
– Dalle go min iežamet mánát galge internáhttii, de vásihin man issorasat mánát balle internáhtas, muitala Astrid. – Oruimet dalle Irgevuonas ja mánát fertejedje vázzit skuvlla Davvesiidda internáhtas. Vásihin ahte bárdnáme lei áibbas ballán. Mu mannji barggai internáhtas, son muitalii ahte oktii bárdnán lei buohcci ja lei vuoksán seŋgii. Sii gávdne su uvssa duohken, son doarggistii ja huikkii: «In áigon dahkat dan! In áigon dahkat dan!» Lei čielggas ahte son vurddii oažžut ráŋggáštusa. Dalle lohken ahte dál de lea doarvái, munno mánát eai galgga šaddat rávžan Davvesiidda internáhtas orruma geažil. Ja dát lei nu maŋŋit go 1973! Dalle mii fárriimet Gussanjárgii, gos lei skuvla. Veháš maŋŋelis bođii skuvlasáhttu, de gal Irgevuona mánátge eai dárbbašan šat orrut internáhtas.
Dalle go nuoraidskuvla álggahuvvui lei álggos gielddas dušše okta nuoraidskuvla, Gilivuonas. Gilivuotna lei guolleveara gos dážat hálddašedje, áibbas eará biras go dat masa mánát vuonain ledje hárjánan. Dohko lei guhkki, ii lean geaidnu, ja dál lei maiddái šaddan ollesjagiskuvla, nu ahte oahppit fertejedje orrut internáhtas measta olles jagi. Ledje máŋga váhnema geat biehttaledje sáddemis mánáideaset dohko. Sii geat sáhtte, sáddejedje mánáid baicce eará báikkiide, gos dat sáhtte orrut fulkkiid dahje oahpes olbmuid luhtte.
– Go mii sámástit nu hárve šaddá maiddái giella sátnegeafin, lohká Alfred. – Ovdal jurddašeimmet sámegillii go galggaimet dárostit, dál mii jurddašit dárogillii go sámástit.