På norsk
Evttohuvvon láhkaásahusa lassin lea rámmaplánalávdegotti mandáhttan hábmet našunála njuolggadusaid fágaide, mat meroštallet institušuvnnaid prográmmaplánaid rámmaid dán guovtti vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui . Viidáset ráhkaduvvojit dihto indikáhtorat, mat speadjalastet vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid, main lea alla kvalitehta. Rámmaplánalávdegoddi galgá sáddet našunála njuolggadusevttohusaid ja indikáhtoriid Máhttodepartementii ođđajagemánu 20. beaivvi 2010.
Dát paragráfa čilge sihke láhkaásahusa ulbmila ja vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid mihttomeriid oppalaččat ja sámi oahpaheaddjioahpuid erenoamážit.
Láhkaásahusas lea seamma stáhtus vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid hárrái beroškeahttá das, addojuvvojitgo oahput universitehtain dahje allaskuvllain.
Láhkaásahus čujuha oahpahusláhkii ja oahppoplánaide. Dasa lassin lea dehálaš fuomášit gelbbolašvuođaláhkaásahusa, mii meroštallá skuvlla virgádangáibádusaid. Gelbbolašvuođaláhkaásahus lea mearriduvvon oahpahuslága vuođul.
Láhkaásahusa mielde lea sámi oahpaheaddjeoahppu ovttaárvosaš našunála vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuin.
Oahppu gealbudahttá maiddái bargat oahpaheaddjin eará Davviriikkain. Sámi parlamentáralaš ráđđi (SPR) lea Norgga, Ruoŧa ja Suoma sámedikkiid oktasaš orgána. SPR cealkámušat láidejit, movt dán golmma riikka oktasaš sámi oahpahuspolitihkka berre jođihuvvot boahtteáiggis. SPR ja riikkaid sámeministariid čoahkkimis 7.11.2001 leat "konstateren ahte Sámi allaskuvlla oahpaheaddjeoahppu addá gelbbolašvuođa virgáduvvot oahpaheaddjin maiddái Ruoŧas ja Suomas".
SPR deattuha sámi skuvllaid oahpahusa oktasaš mihttomeriid, oktasaš oahppoplánaid ja skuvlamateriála Davviriikkain. Oahppu fátmmasta oahpahusa mánáidgárddis/beaiveruovttus gitta alit dássái. Dát eaktuda miehtásámi oahpaheaddjeoahpu riikkarájiid rastá.
Nubbi stivrenreaidu lea álgoálbmotjulggaštusa (2002) 14. artihkal, mii deattuha oahpahussuorggi iešmearrideami. Vuosttaš lađđasis daddjo ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta ásahit ja kontrolleret iežaset oahpahusvuogádagaid ja institušuvnnaid. Seammá artihkal deattuha maiddái ahte álgoálbmogiin lea vuoigatvuohta oažžut oahpahusa iežaset gillii, mii soahpá oktii sin kultuvrralaš oahpahan- ja oahpahusvugiiguin.
Láhkaásahus deattuha sámi mánáid oahppovuoigatvuođa. Dán oktavuođas lea dehálaš deattuhit ahte sámi mánáid vuoigatvuođat leat nannejuvvon oahpahuslága vuođul.
Rámmaplánalávdegottiid árvvoštallamat 1.§:a mearrádusaid hárrái
Rámmaplánalávdegottit deattuhit, ahte leat ásahuvvon guokte sierranahtti vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu, vuođđoskuvlla 1.-7. dássái ja 5. -10. dássái. Goappaš oahput leat ollislaččat, integrerejuvvon ja dutkanvuđđosaš profešuvdnaoahput. Viidáset deattuhuvvo teoriija ja geavatlaš barggu oktiigullevašvuohta, fágaid ja fágadidaktihka gaskkas.
Sámi rámmaplánalávdegoddi dáhttu erenoamážit čujuhit álgoálbmotjulggaštusa 14. artihkkala 1. §:ii, mii deattuha vuoigatvuođa oahppat ja oažžut oahpahusa álgoálbmogiid iežaset gillii ja iežaset oahppan- ja oahpahusvugiiguin.
Sámi oahpaheaddjeoahpu oahpahusgiellan lea sámegiella. Ákkastallan vuođđuda oahpahuslága 6-1 §:ii ja mearkkaša davvi-, julev- ja máttasámegiela, ja lea maiddái čadnojuvvon sámelága giellanjuolggadusaide. Sámelága 1-5 § vuođul lea sámegiella dásseárvosaš dárogielain.
Dán paragráfas deattuhuvvo láhkaásahusas, ahte oahput galget leat dutkanvuđđosaččat. Dutkanvuđđosaš oahpahus gáibiduvvo maiddái Universitehtaid- ja allaskuvlalágas, man vuođul dát láhkaásahus mearriduvvo. Dutkanvuđđosaš oahpahusa sáhttá ipmirdit máŋgga láhkái, earret eará jotkkolašvuohtan nu, ahte sus gii oahpaha lea varraseamos diehtu fága dutkangirjjálašvuođas, geavaha iežas dutkama oahpahusas ja geassá studeanttaid mielde dutkanprošeavttaide. Dutkančanus deattuhuvvo maiddái eará paragráfain, earret eará lea dutkan guovddážis máŋggain 2. §:a jovssusdajaldagain. Dán láhkái leat geahččalan operašunaliseret dutkanvuđđosaš oahpu vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuin. Dutkan lea maiddái guovddážis vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid njuolggadusain ja indikáhtoriin, maid mielde oahpaheaddjeoahppu dovdojuvvo.
Rámmaplánalávdegottit leat bidjan fuomášumi dasa, ahte oahpaheaddjeoahpuid ahtanuššanperspektiivvas (danningsperspektiv) galgá váldit vára. Láhkaásahusas gávdno ahtanuššan čuovvovaš dajaldagas: "Oahppu galgá oahpaheaddjeámmáha bidjat historjjálaš ja servodatlaš oktavuhtii ja oahpahit kritihkalaččat reflekteret ja hukset profešuvdnaáddejumi." Maiddái oahppanjovssusdajaldat buktet ovdan ahtanuššama.
Rámmaplána sisttisdoallá mearrádusaid oahppodásiid vurdojuvvon oahppanjoksosiin, mii mearkkaša njealjijagáš ámmátoahpu maŋŋil. Oahppanjoksosiid válddahusat galget gullat oktii ja heivet našunála kvalifiserenrámmaid gelbbolašvuođasurggiide ja dan oahpaheaddjegelbbolašvuhtii, maid vuođđooahppu addá. 2.§:a oahppanjovssusválddahusat leat oasis hábmejuvvon sierra 1.-7. dási ja 5.-10. dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeohppui, ja oasis dát leat oktasaččat dán guovtti oahpposuorgái. Dát juohkin čalmmustahttá muhtin gelbbolašvuođaid, mat leat mihtilmasat dán guovtti oahpposuorggi kandidáhtaide. Go oahppanjoksosiid galgá čilget bajit dásis ja čielggasmahttit kandidáhtaid profešuvdnagelbbolašvuođa, de lávdegoddi lea árvvoštallan ášši nu ahte goappaš dáid vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid kandidáhttagelbbolašvuođa sáhttá muhtin muddui čilget oktasaččat. Kandidáhtaid oahppanjoksosiid erohusat dán guovtti vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus bohtet vuosttažettiin oidnosii, go konkretiseret oahppanjoksosiid ovttaskas fágain. Láhkaásahus galgá leat bajit dásis, ja jus de earuha 1.-7. dási ja 5.-10. dási oahppanjoksosiid, de gártá geardduhit seammá dajaldagaid.
Deattuhuvvo maiddái, ahte oahppanjoksosat galget sátnáduvvot nu ahte easkaálgi oahpaheddjiide lea dáid vejolaš duohtandahkat bachelordásis, muhto eai dattege oahpaheddjiide, geain lea bargoduogáš ja geat leat oahpaheaddjin leamaš máŋga jagi.
Našunála kvalifiserenrámmain leat golbma gierddu, mas vuosttaš gierdu lea bachelordássi ja 2. gierdu lea masterdássi. Rámmaplánaevttohusas leat vurdojuvvon oahppanjoksosat heivehuvvon bahcelordássái. Vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu njealját jahki čájeha oahpu govdodaga kandidáhtaide, geat váldet njealjijagáš vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu.
Kvalifiserenrámmaid kategoriijat leat máhttu, gálggat ja oppalaš gelbbolašvuohta. Dát kategoriijat leat hástaleaddjit oahppanjoksosiid čilgemii, dasgo earret eará čuožžila gažaldat, ahte galggašii go muhtin fáddájoavkkuid ja surggiid namuhit máŋgga kategoriija siskkobealde. Rámmaplánalávdegoddi lea geahččalan garvit dán, amas ráhkadit ilá olu oahppanjoksosiid ja dan dihte ii gearddut temáid buot golmma kategoriijas.
Máŋggakultuvrralašvuohta, sámi ja álgoálbmotperspektiiva, vuođđogálggat, árvvoštallan ja heivehuvvon oahpahus leat vuođđoskuvlaoahpahusaid rasttildeaddji perspektiivvat. Láhkaásahusas dát bohtet ovdan oahppodásiid oahppanjovssusválddahusain, dan seammás galget buot fágat njuolggaduslaččat váldit dáid vuhtii.
Rámmaplánalávdegoddi ii dáhto láidestemiiguin mearridit geatnegahtton kurssaid vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuide. Institušuvnnat sáhttet ieža lágidit geatnegahtton fáddájoavkkuid sierra kursan, jus sii iešguđetge ákkaiguin gávnnahit dan heivvolažžan.
Skuvlarelevánta fágaiguin oaivvildit fágaid, mat leat heivvolaččat vuođđoskuvlla oahpahussii ja maid vuođđoskuvlaoahpaheaddjeinstitušuvnnat fállet. Fágat galget doallat sisttis fágadidaktihka ja geavatlaš barggu.
Rámmaplánalávdegotti árvvoštallamat 3. § mearrádusaid hárrái
Lávdegotti mielas lea dehálaš čuoččuhit, ahte láhkaásahusas lea sáhka guovtti oahpus, 1.-7. dási ja 5.-10. dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus. Dan dihtii váldit dán ovdan sihke dán paragráfas ja maiddái §:s 1. Láhkaásahusas albmana, ahte 1.-7. dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus deattuhuvvo álgooahpahus. Fágalaš čiekŋudeami, progrešuvnna, didaktihka ja geavatlaš barggu bokte galgá sihkkarastit skuvlejumi buot dásiide 1.- 7. oahpus. Ferte deattuhit ahte fágat oahpaheaddjeoahpus galget leat oahpaheaddjeoahppofágat, mat nannejit profešuvdnagullevašvuođa fágain. Gártá váttisin seaguhit oahpaheaddjestudeanttaid eará studeantajoavkkuiguin. Bargohárjehallamis gáibiduvvo progrešuvdna, ja danne šaddá maiddái váttis addit oktasaš oahpu iešguđet oahppojagi studeanttaide dáin iešguđetlágan fágain. Muhtin osiin skuvlarelevánta fágaid oahpus sáhttá heivehit oktasaš oahpu sierralágan studeantajoavkkuide.
Lávdegoddi atná internašunaliserema oahpus dehálažžan ja danne láhkaásahusas nannejuvvo, ahte oahpaheaddjeoahppoinstitušuvnnat galget lágidit dili ovtta riikkaidgaskasaš lohkanbadjái 4-jagáš vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpus.
Ođđa oahpaheaddjeoahpu ulbmilin lea addit vejolašvuođa sirdašuvvat oahppoinstitušuvnnas nubbái. Vejolašvuohta sirdašuvvat oahppoinstitušuvnnas nubbái galgá váikkuhit nu, ahte oahppobáikkit vuoruhit ja čalmmustahttet institušuvnna fágafálaldagaid, ja vuhtii váldet studeanttaid sávaldagaid fágaid ovttastumis.
Studeanttain, geat váldet sámi oahpaheaddjeoahpu, ii leat váldonjuolggadusa mielde seammá vejolašvuohta sirdašuvvat eará institušuvdnii golbma vuosttaš oahppojagi, nu movt studeanttat našunála oahpaheaddjeoahpus sáhttet dahkat. Čilgehussan lea go pedagogihkas ja oahppimáhtus oktan hárjehallamiin, ja buot eará fágain, lea oahpahus sámegillii ja lea sámi perspektiiva. Njealját jagi lea studeanttain vejolaš sirdašuvvat oahppoinstitušuvnnaid gaskkas ja váldit lohkanbaji olgoriikkas.
Juohke oahppojahki addá 60 oahppočuoggá. Dáid juohkit fágaide ja fáddájoavkkuide (oahppočuoggáid addi ovttadagaide). Našunála dásis lea mearriduvvon juohke fága unnimus mearrin 30 oahppočuoggá, ja rámmaplánalávdegotti evttohus čuovvu dán. Našunála dásis ii dattege mearriduvvo fáddájoavkkuid viidodagain, mat fágaid siskkobealde leat. Láhkaásahusas 15 oahppočuoggá lea unnimus ovttadat, mii addá oahppočuoggáid oahpaheaddjeoahpuin. Dát 15 oahppočuoggá válljejuvvui unnimus ovttadahkan, vai eai gártta máŋga oasseeksámena, mas boađusin šaddá stuora árvvoštallanbargu.
Goappaš vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid struktuvra sihkkarastá vejolašvuođa joatkit masteroahpuin 3. oahppojagi maŋŋá. Dát váldojuvvo vuhtii goappaš modeallain, go geatnegahtton fágat leat biddjon vuosttaš golmma jahkái. Dasa lassin besset studeanttat váldit 60 oahppočuoggá oahpahusfágain ja nu maid pedagogihkas ja oahppimáhtus, mat leat vuođđun ohcat masterohppui.
Politihkalaččat ásahuvvon eavttut 1.-7. dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu struktuvrii
St.dieđáhusas nr 11 (2008-2009) ja Innstilling nr. 185 leat čuovvovaš eavttut 1.-7. -dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu struktuvrii:
Dábálaččat unnimusat njeallje oahpahusfága Dárogiella ja matematihkka leat geatnegahtton fágat main goappásge 30 oahppočuoggá Unnimusat ovtta oahpahusfágas galget leat 60 oahppočuoggá Fágačoakkáhas sáhttá sisttisdoallat skuvlarelevánta fága gitta 30 oahppočuoggái, mii ii leat skuvlafága
Politihkalaččat ásahuvvon eavttut 5.-10. dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu struktuvrii
St. dieđáhusas nr. 11 (2008-2009) ja Innstilling nr. 185 leat čuovvovaš eavttut 5.-10. -dási vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpu struktuvrii: Ii oktage geatnegahtton skuvlafága Dábálaččat golbma oahpahusfága, guhtege dábálaččat 60 oahppočuoggá Fágačoakkáhas sáhttá sisttisdoallat skuvlarelevánta fága gitta 30 oahppočuoggái, mii ii leat skuvlafága
Ákkastallamat sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuid sierraortnegii
Sámi rámmaplánalávdegoddi evttoha sámegiela 30 oahppočuoggá viidosaš geatnegahtton fágan goappaš dásiin (1. – 7. ja 5. – 10.). Lávdegoddi čujuha §:i 3, mas evttohit ahte dárogiella ii leat geatnegahtton fágan, muhto dáhttut doalahit matematihka 30 oahppočuoggá geatnegahtton fágan 1.- 7.dássái.
Jus sámi oahpaheaddjeoahpus galget leat golbma geatnegahtton fága, sihke matematihkka, dárogiella ja sámegiella, de lea studeanttain 1.-7. dásis gáržžiduvvon válljenvejolašvuohta (dušše 90 oč.). Gáržžiduvvon válljenvejolašvuođa váikkuhus lea, ahte dát ii govčča skuvllaid dárbbu fágalaš govdodahkii oahpahusfágain.
Lávdegoddi oaivvilda, ahte studeanttat geat háliidit oahpahit dárogiela fágan dahje eará davviriikkaid váldogielaid, galget váldit dan válljejuvvon oahpahusfágan.
Sámegiella berre leat geatnegahtton maiddái 5.-10. dásis, dasgo dát oahpaheaddjit galget oahpahit sámegillii iežaset fágain.
Seamma ládje go Stuorradiggedieđáhus nr. 11 (2008-09) ákkastallá dárogiellafága našunála oahpaheaddjeoahpus, man mielde dárogiellafága galgá fuolahit vuođđogálggain máhttit lohkat, čállit ja ovdanbuktit njálmmálaččat, de sámi rámmaplánalávdegoddi háliida čalmmustahttit sámegiela sajádaga sámi oahpaheaddjeoahpus. Sámegiella galgá nannet sámi ohppiid vuođđogálggaid lohkamis, čállimis ja njálmmálaš ovdanbuktimis.
Lávdegoddi evttoha, ahte dábálaččat sámegiela fága (30 oč) álggahuvvo vuosttaš oahppojagi.
Evttohus rievdadit oahpahuslága § 14 láhkaásahusa gelbbolašvuođagáibádusa
Go virgáduvvo nuoraiddásis sámegiela oahpaheaddjin , galgá oahpaheaddjis leat unnimusat 60 oahppočuoggá relevánta fágaoahppu.
Lávdegotti oaivila mielde galgá láhkaásahusas čielgasit boahtit ovdan vejolašvuohta spiehkastit váldonjuolggadusas oahpahusfágaid logu ektui, jus kandidáhtat jotket masteroahpuin maŋŋil bahcelordási / golbma jagi. Dan dihte lea maŋemus cealkka 3. §:s dehálaš.
St. dieđáhusas 11 (2008-2009) ovdehuvvo ahte ođđa pedagogihkka- ja oahppimáhttofága galgá mannat máŋgga jagi badjel. Departemeanta lea maŋŋil čilgen dán mearkkašit ahte fága galgá leat golbma vuosttaš jagi.
Rámmaplánalávdegoddi lea juohkán geatnegahtton 60 oahppočuoggá pedagogihkka- ja oahppimáhttofágii nu ahte 15 oahppočuoggá leat 1. ja 2. oahppojagi ja 30 oahppočuoggá 3. oahppojagi ja bachelorbarggu goalmmát oahppojahkái dan dihte,go studeanttat guovtti jagis leat fágalaččat láddan dán bargui.
Rámmaplánalávdegoddi dasa lassin deattuha, ahte bahcelorbargu galgá čatnasit profešuvdnii. Vaikko lávdegoddi áinnas dáhttu bahcelorbarggu čadnojuvvot studeanttaid fágaválljemiidda buot golmma jagis, de sáhttet fáddájoavkkut, mat dušše fal gullet pedagogihkkii ja oahppimáhttui, leat áigeguovdilat. Ovdamearkan lea skuvlla ja ruovttu ovttasbargofáttá váttis laktit eará go pedagogihkka- ja oahppimáhttofágii. Dáid vejolašvuođaid ovttastahttima dihte lea 15 oahppočuoggá bahcelorbarggu fáttá válljen aivve fal čadnojuvvon pedagogihkka- ja oahppimáhttofágii. Láhkaásahus almmatge deattuha, ahte bachelorbargu maiddái sáhttá temáhtalaččat čatnasit eará fágaide ja/dahje geavatlaš bargui.
Sámi vuođđoskuvlaoahpaheaddjeoahpuide lea dehálaš, ahte studeanttat ožžot gelbbolašvuođa sápmelaččaid ja álgoálbmogiid mihtilmas oahpahus- ja oahppanvugiin ja máhttet reflekteret dáid oahpus ja geavatlaš barggus. Ođastusa áigumuš lea earret eará nannet oahpaheaddjeoahpu hárjehallanoahpu. Dát lea váldojuvvon vuhtii struktuvrra válljemis. Rámmaplánalávdegoddi mearridii, ahte hárjehallan galgá mannat njealji jagi badjel goappaš oahpposurggiin. Dáinna lágiin ožžot studeanttat bargohárjehallama buot fágain, maid sii leat válljen. Hárjehallamis galgá leat čielga progrešuvdna ja čanastat oahpahusfágaide ja pedagogihkkii ja oahppimáhttui. Láhkaásahus deattuha hárjehallanoahpu kvalitehta sihkkarastima ja ahte hárjehallanoahppu galgá doallat sisttis bagadallama ja árvvoštallama. Láhkaásahusas lea hárjehallanoahpu viidodat mearriduvvon 100 beaivái. Hárjehallanoahppu vástida 30 oahppočuoggá, muhto dát oahppočuoggát leat integrerejuvvon fágaid oahppočuoggáide, eaige leat danne nannejuvvon oahppočuoggát . Lávdegoddi čuoččuha, ahte hárjehallanoahppu galgá guoskat ja integrerejuvvot fágaide, ja lea dássálas oahppanarena fágaiguin. Rámmaplánalávdegoddi deattuha, ahte hárjehallanoahppu galgá leat vuođđoskuvllas ja oktiibuot unnimusat 100 beaivvi.
Máhttodepartemeanta dáhttu, ahte oahpaheaddjeoahput galget nannoseappot čadnojuvvot institušuvnnaide. Dan dihte mearriduvvo láhkaásahusas, ahte institušuvnnaid stivrrat dohkkehit prográmmaplánaid.
Skuvlafágain oaivvildit vuođđoskuvlla geatnegahtton oahpahusfágaid.
Studeanttat, geat álge ohppui 2009 čavčča, leat maŋemus studeanttat geat sisaváldojedje dábálašoahpaheaddjeohppui. Sii gerget plána mielde 2013 giđa. Vásáhusat leat čájehan ahte muhtin studeanttat dárbbašit guhkit oahppoáiggi iešguđetlágan sivaid dihtii. Rámmaplánalávdegoddi lea dán vuhtiiváldán ja bidjan 1.08.2015 maŋemus áigemearrin čađahit eksámena ovddeš rámmaplánaid vuođul.
Sámi rámmaplánalávdegoddi - váldosiidu
Samisk rammeplanutvalg - hovedside
Samisk høgskole