På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3 Davvi Girji 2009.
 Unni Nilsen |
Unni Irene Nilsen lea riegádan 1960:s ja bajásšaddan Fálesnuoris. Son lea vázzán vuođđoskuvlla Fálesnuoris, joatkkaskuvlla Hámmárfeasttas ja oahpaheaddjiskuvlla Álttás. Son lea oahpu váldán eŋgelasgielas ja informatihkas Romssa allaskuvllas. Jagi 1998 válddii son historjjá váldofága Romssa universitehtas bargguin: Myndighetenes handelspolitikk overfor Finnmark i perioden 1702–1778 (Eiseválddiid gávpepolitihkka Finnmárkku guovdu áigodagas 1702-1778). Son lea bargan Sámi Instituhtas ja oahpaheaddjin Muosáid, Hámmárfeastta ja Fálesnuori suohkaniin ja Finnmárkku allaskuvllas. Dás almmuhit oasáža stuorát artihkkalis, Misjon og skole i Finnmark på 1700-tallet(Miššovdna ja skuvla Finnmárkkus 1700-logus), mii lea ollásit mielde dán girjii interneahttahámis (dušše dárogillii). Doppe leat maid juolgenohtat mat čujuhit iešguđet dieđu gálduide. |
1700-logu álggogeahčen lei Finnmárku juhkkojuvvon guovtti proavásgoddái, Nuorta-Finnmárku ja Oarje-Finnmárku. Nuorta-Finnmárkku proavás orui Čáhcesullos ja Oarje-Finnmárkku proavás ges Goaskinvákkis. Oarje-Finnmárkku proavásgoddái gulle Goaskinvákki (Davvenjárgga), Fávle-Iččáid (Muosáid), Hámmárfeastta ja Álttá báhppasuohkanat.
1716:s ledje 18 girku Finnmárkkus. Dat ledje ovddemustá huksejuvvon searvegottegirkun mearragátti dážaid várás, muhto dain lei miššonrolla vuotnagátti sámiide 1600-logu loahpageaži rájes. Hámmárfeastta suohkanis lei dušše okta girku, dat lei Hámmárfeasttas.
1703:s lei ámtamánni Lorch virgádan Isaac Olsena oahpaheaddjin Várjjatsámiide. Olsen galggai muitalit risttalašvuođa birra sámiid gaskkas ja oahpahit sámegillii. Jagi 1708 rájes gitta 1716 rádjái vánddardii Olsen oarjin Finnmárkku vuonain gitta Porsáŋggu ja Fálesnuori rájes.
|
Daga jorgalusa! Inger Haldis Halvari dáiddačájáhusas Nissonipmiliin miššonearaide, Sámi allaskuvla 2004. (Govva: Svein Lund) |
Von Westen galledii Fálesnuori 1716:s ja navddii doppe sámiid diđolaš, buresbirgejeaddji olmmožin geat ieža háliidedje oažžut skuvlla iežaset báikái. Hans Mogensen lei Hámmárfeastta suohkanbáhppan 1671 rájes dassážii go jámii 1719-20:s. Son lei oaidnán olu báhkinvuođa sámiid gaskkas ja čuoččuhii ahte sámit hárve manne girkus. Jahkečuohtemolsumis lei son lágidan muhtun Fálesnuorresápmelažžii oahpaheami, ja dat olmmoš barggai maŋŋil oahpaheaddjin sihke Fálesnuoris ja Álttás. Lei dan oahpaheaddji gudnin go sámit ledje hui diđolaš olbmot.
Von Westen čállá ahte 50 sámi bearraša dahje 220 olbmo gullet Hámmárfeastta báhpasuohkanii, ja sii orrot Ráhkkerávjjus, Riehppovuonas ja lulábealde Jáhkovuona. Muđui gullet 6 badjesámi bearraša vel dán báhppasuohkanii, sii guđet leat Porsáŋggu váriin dálvet. Geasset leat soapmásat Kluppus ja soapmásat fas Náivuonas.
Von Westena oahppaladdan Fálesnuoris dagai vuođu Miššonkollegia skuvladoaimmaide. Son válljii viessosaji skuvlii ja rohkosvissui, lihtodii sámiiguin huksema ja evttohii bargobagadusa skuvlahovdii. Rohkosviesus sáhtii skuvlahoavda lohkat Poastala (sárdnegirjji), čohkket olbmuid lávlumii ja kátkkesmusa oahpahussii dalle go eai beassan basiid áigge Hámmárfestii dálkki geažil. Rohkosviesus galggai báhppa doallat sártni 2-3 geardde jahkái. Skuvlahoavda gohččojuvvui mátkkoštit girkui ja fas ruovttoluotta sámiiguin, go sii ledje gárremiin girkomeanuid vuolde, ja maiddái rihpaid vuolde, go gearddi ledje márkanbáikkis. Dan oinnii von Westen ieš dalle go lei Hámmárfeasttas. Skuvlahoavda galggai váruhit vai sámit eai manaše gáđohussii, ja vai eai manaše ruoktot vel ain suruheabbon go ledje dalle go bohte girkui. 1726:s gildojuvvui sámiide vuovdit buolleviinni, ja gildojuvvui maid bilkideapmi ja boastut meannudeapmi sámiid vuostá, danne go dat lei stuora hehttehussan miššuvdnii. Sáhttá gal eahpidit ahte gielddus dollojuvvui.
Von Westen evttohii maid ahte skuvlahoavda galggai váldit ovddasvástádusa earret Fálesnuori maiddái Muorralvuona ja Jáhkovuona sámiid oahpahusas. Geasset galggai oahpahit Muorralvuonas, Jáhkovuonas, Riehppovuonas ja Náivuonas, veahá guđege báikkis dárbbu mielde. Guovvamánu galggai 3-4 vahkkui mannat badjesámiid lusa geat ledje gaskkal Porsáŋggu ja Jáhkovuona. Maŋŋeleappos jagis galggai gávdnat sin juogo Kluppus dahje Náivuonas.
1739 skuvlaásahusa mielde galge lágidit johttiskuvlavuogádaga. Skuvlahoavdda bálká galggai leat 16 dála jahkái lassin skuvladullui. Fálesnuori sámit ledje buresbirgejeaddjit ja galge máksit guovttegeardánit skuvladuollu, 2 pundda guhtege. Bisma Hagerup muitala dieđáhusastis maŋŋel Finnmárkku mátkki 1734:s ahte skuvlahoavdda lagamus bargoolbmát ledje Porsáŋggus ja Álttás.
|
Stalloen eller Áhkanjárstábba ved Kvalsundet er ein gamal samisk sieidi. Vegvesenet ville sprenge han da han hindra vegbygginga, men det blei stansa. (Govva: Svein Lund) |
Morten Lund lei nubbi miššoneara jagiid 1718-28. Su áiggis huksejuvvojedje rohkosgoađit Riehppovutnii ja Náivutnii. Danne go Lunda lei miššoneara, de son galggai bearráigeahččat Náivuona, Riehppovuona ja Ráhkkerávjju ja Hámmárfeastta skuvllaid. Lund čállá miššonjovkui 1719:s ahte Fálesnuori sámit vuostáváldet su buriin mielain, ja ahte sii bohtet buohkat lohkamiidda, kátkkesmuslohkosii ja risttalašvuođa oahpuid gažadeapmái. Son muitala dan golbma rohkosgoađi birra maid leat huksen sápmelaččaid risttalašvuođa ovddideami dihte. Lund ávžžuha miššonjoavkku ollašuhttit sámiid sávaldaga oažžut vuoiŋŋalaš girjjiid sin nuoraide, omd. ođđatestamentta, lávllagirjjiid, kátkkesmusaid ja ABC-girjjiid.
1723:s biddjojedje miššonvirgi ja báhppaámmát oktii ja 1728:s gitta 1735 rádjái lei Knut Leem sihke Álttá ja Dálbmeluovtta suohkanbáhppan ja dan guovllu miššonearan. Maŋŋil Leema lei ges Johan Falch (1735-1752) dain virggiin. Soai leigga leamaš von Westena oahppit ja doarjjuiga su oainnu giellapolitihkas. Proavás Falch oaivvildii ahte miššovdna dat loahpas lei vuoitán sámi dološ luondduoskku vuostá. Jagiid 1743–47 lei Laurentius Jæger miššonearan dán guovllus.
Bismma ja proavása dieđáhusain oažžut veahá diehtit dan áigge oahpaheddjiid birra. Namuhuvvon dárkkistangalledeami dieđáhusas daddjo Fálesnuori skuvlahoavdda Jakob Andersena birra, ahte son lei «eallilan olmmái, bissul ja buorre». Proavása Falcha jagi 1748 rehketdoalu oahpaheaddjibálkkáid oasis oidno ahte Fálesnuori skuvlameaštára Mathias Mathiassona jahkebálká lea 22 dála.
Oarje-Finnmárkku miššonguovlu heaittihuvvui 1747:s. Mis leat danne unnán dieđut Fálesnuori skuvlahommá birra 1700-logu nuppi bealis. 1755:s huksejuvvui skuvlavisti Ráhkkerávjui. Jagis 1763 fárrehedje Joganjálmmi kapealla Álttás Ráhkkerávjui.
Hámmárfeastta suohkanbáhppa Chr. Qvale čálii 1801:s ahte skuvlahoidu lei bisuhuvvon, muhto lei dál billahuvvame. 1802:s ledje golbma skuvladoalli báhppasuohkanis. Lei okta sámegielat gii mátkkoštii sámemánáid gaskkas 10 vahkku jagis, dat guokte earrása leigga dárogielagat. Nubbi sudnos vánddardii 16 vahkku dážamánáid gaskkas ja oahpahii sin stávet ja lohkat girjji. Nubbi lei luhkkár ja oahpahii sihke dáža ja sámi nuoraid 12-14 vahkku jahkái rihppaskuvllas. 1796:s bijai bisma Schønheyder luhkkára virgái vai doalalii bistevaš skuvlla Hámmárfeasttas. 6 jagi maŋŋil heittii luhkkár go ii lean ožžon bálkká golbma maŋemus jagi.
Sámiid gaskkas hárvásat máhtte lohkat dánskkagielat girjji ja vel hárváseabbut máhtte dovddastit risttalaš oskkuset. Qvale dieđihii vel ahte lei hui heitot skuvlavisti maid sámit ledje huksen Fálesnuori kapealla gurrii ja mii geavahuvvui rihppaskuvlaoahpahusas. Hámmárfeasttas[1] lei sullásaš skuvlavisti maid dážat ledje dahkan rihppaskuvlla várás. Dat maid válddahallui heittogin. Ledje sullii 50 sámi máná, 6–7 dáža máná ja dan mađe olu kveana mánát maiddái. Danne dárbbašuvvoje guokte oahpaheaddji sámemánáide, dahje ahte dáža mánáid oahpaheaddji máhtášii sámástit vai sáhtálii oahpahit muhtun sámi mánáid maid.
Gáldut
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3