Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.

Thorbjørn Andersen:

17 jagi rektorin lullisámi skuvllas

Svein Lundain ságastallan
Davvisámegillii jorgalan: Marit Eira Gaino

Thorbjørn Andersen, Aarbortes 2003
(Govva: Svein Lund)

Historjá sámiskuvlla birra Gaska-Norggas lea historjá skuvlla birra mii lea leamaš gaskaboddosaš ja provisoralaš olles áiggi, muhto lihkká lea ceavzán badjel bealle čuohtejagi. Olles 17 jagi dán áiggis lei rektora namma Torbjørn Andersen. Maiddái maŋŋil go heittii rektorin go álggii skuvlahoavdan Aarbortes, lea son bargan skuvlla ovddas go lei áirras skuvlla stivrras.
Torbjørn Andersen ii leat ieš sápmelaš, muhto oallut eará dáža oahpaheddjiid ektui geat leat bargan sámeskuvllas, de lea sus leamaš oktavuohta sámiiguin mánnávuođa rájis. Thorbjørn Andersen bajásšattai ovtta dálus Svætnoevuemies ránnjásuohkanis Gálas, ja barggai giliskuvllas ovdal 1954:s álggii hoavdan Aarborte sámeskuvlii. Dál lea son ealáhagas, muhto lea lagamus ránnjá skuvllas ja čuovvu ain mielde movt doppe manná.

Dás muitala son veaháš movt son vásihii leat rektorin jagiid 1954:s gitta 1971 rádjái.

- Mis eai lean ollu reaiddut go álggiimet dáppe. Skuvlla oaphppoplána lei bealle A4 árka. Váldoulbmil lei ahte galggai čuovvut normálaplána. Áidna oahppogirji lei Margrehte Wiiga ABC, mii lei duppálit tekstejuvvon davvisámegillii ja dárogillii. Go ii oktage dáppe máhttán lohkat davvisámegiela, de geavahuvvui dušše dárogielat teaksta. Ii sániin ge lean namuhuvvon movt sámegiella galggašii váldojuvvot ohppui. Nordlándda skuvladirektevra dieđihii munnje ahte mii eat oaččo geavahit sámegiela skuvllas. Muhto dohkkehuvvui ahte dálueamit geavahii sámegiela.

Havika árbi

Boares sámeskuvla Havikas Nåamesjes maid Sámemiššuvdna doaimmahii, heaittihuvvui go stáhtalaš skuvla álggahuvvui Aarbortii 1951:s. Mii guoská bargiide, de ii čuvvon oktage bargi Havikas Aarbortii, ii oahpaheddjiin iige internáhttabargiin. Muhto oaččuimet máŋga oahppi geat ledje vuosttaš jagiid vázzán Havikas. Vuosttaš áiggi gulaimet dávjá: "Ná láviimet mii dahkat Havikas."

Sámemišuvdna maid geahčai Aarborte dego joatkan Havikas. Sii ožžo lobi boahtit skuvlii ja doallat andávtta ohppiide maŋŋelgaskabeaivvi. Dát lei eaktodáhtolaš, muhto eanaš oassi ohppiin bohte dohko. Mii leimmet gal hui sreaŋgát dainna ahte dát ii galgan seaguhuvvot skuvlii.

Gáiddus- stivrejupmi departemeanttas

Go skuvla lei gaskaboddosaš, de eat diehtán sáhtiimet go bidjat johtui čakčat ovdal bušeahtta bođii. Dan sivas lei váttis plánet maide. Mis maid ii lean sierra stivra skuvllas, dušše bearráigeahčoráđđi. Vuosttaš áiggi ii lean dan ráđis mihkke dadjamušaid, muhto veahá áiggi geažis ožžo eanet dadjamuša. Eanas áššit galge mannat departemeantta bokte, juoga mii válddii hui guhkes áiggi. Dát lei dohkkemeahttun ja vuollánahttii.

Ekonomiija stivrejuvvui Čáhcesullo bokte. Finnmárkku skuvladirektevrras lei ovddasvástádus buot stáhtainternáhtaid badjel, ja mis lei áidna stáhtainternáhtta Finnmárkku olggobealde. Dan áigge ii gávdnon stáhta- bygga. Šattaimet ieža ordnet buot mii galggai ordnejuvvot visttiin. Dávjá lei nu ahte dušše álggiimet, ja maŋŋil bealkkáhalaimet.

Skuvla ja hotealla

Mii láigoheimmet Aarborte hotealla čakčamánu 1. beaivvi rájes gitta miessemánu 1. beaivvi rádjái. Dasto fertiimet mii fárrehit buot min diŋggaid olggos doppe ja rádjat daid eret boahtte skuvlajahkái. Dát lei lossat. Stuora lossa láse- távvaliid ja bevddiid doalvvuimet loktii. Mus ii lean alddán viessu, muhto orron internáhtas. Miessemánu 1. beaivvi fertejin fárret olggos. Lihkus lei mus barta ruovttubáikkis Svætnoevuemies mas orron gesiid. Jagi 1956-57 ostii stáhta hotealla. Departemeanta lei dahkan gávppi vuvdiin, dán gávppis in diehtán mun maide. In diehtán makkár šiehtadusa soai leigga dahkan. Čájehuvvui ahte stáhta lei oasttán hotealla dávviriid haga, nu ahte hoteallaeaiggát lei váldán buot dávviriid mielde, earret eará buot gievkkanreaidduid.Go dan fuobmájin, de fertejin váldit oktavuođa departemeanttain ja muitalit ahte eat sáhte álggahit skuvlla. Mun fertejin dasto oastit ođđa biergasiid vai sáhttit bidjat skuvlla johtui. Maŋŋil diehttelasat bođii riikarevišuvdna ja rikkerii go leimmet gávppašan vaikko ii lean biddjojuvvon bušehttii.

Dát bijai vuođu jurdagii ahte jus deike galgá skuvla boahtit, de ferte mis leat iežamet stivra. Muhto ii lean álki oažžut stáhta mieđihit dasa. Sii livčče áinnas háliidan heaittihit olles skuvlla,ja bidje ággan ahte stáhta ii galgga vuođđoskuvlla lága mielde doaimmahit skuvllaid. Ferten gal dadjat ahte soapmasat byråkrahtain ledje hui bahát min vuostá.

Nu guhká go mun ledjen rektorin ja vel muhtin jagiid maŋŋelii lei buot ovtta visttis; luohkkálatnja, internáhtta ja das boradansále, kantuvra ja rektora ásodat. Dát lei seammás stuorimus almmolaš visti gilis, ja dan sivas geavahuvvui maid kulturviessun ja muhtin muddui maid girkun.

Sámeskuvlla oahppit, 1957/ 58
(Govva: Grete Austad)

Eaktodáhtolaš

- Nu guhká go dát skuvla lea leamaš, de ii leat oktage leamaš čadnojuvvon vázzit dáppe. Buohkain lea leamaš vejolašvuohta válljet vázzit dábálaš skuvlla ruovttubáikkis. Nu eat diehtán geat ja galle máná boahtte jagi áigo vázzit dáppe. Fáhkka sáhtiimet oažžut ođđa ohppiid skuvlii, ii dušše vuosttaš luohkkái, muhto maid daid eará luohkáide. Go guohtun- riiddut duođas álge Engerdalas, gávnnahedje váhnemat olggos ahte šattai beare váttis mánáide báikkálaš skuvllas, ja oanehis áiggis oaččuimet mii sin deike. Muhtomin oaččuimet ođđa mánáid deike go heaittihedje smávva giliskuvllaid. Eará háviid bohte mánát deike maŋŋil go váhnemat šadde aktováhnemiin, de lei sin mielas buoremus sáddet mánáid internáhttii. Vaikko váhnemiin álo lei vejolašvuohta váldit mánáid olggos dán skuvllas, de lihkká eai lean galle oahppi geat heite.

Mis ledje oahppit Elgå rájis Hedemárkkus gitta Sagfjordbotnii davábealde Fuoskku. Eanas mánát orro internáhtas, muhto eai buot Aarborte mánát orron internáhtas geat vázze skuvlla doppe. Áiggi mielde oaččui skuvla buori nama, ja oahppit barge buori barggu. Dát mielddisbuvttii ahte ollu oahppit gilis háliidedje deike álgit, maiddái mánát geat eai lean sámegielagat. Soapmasat besse álgit deike, muhto mis ii lean sadji buohkaide geat háliidedje, ja sámi mánáin lei vuosttašriekti álgit dáppe.

Sámegiella čihkkojuvvon ruovttodoallooahpu nama duohkai

Departemeanta bealis ii lean hábmejuvvon skuvla nu ahte mánát galge beassat oahppat iežaset kultuvrra ja giela skuvllas, de háliidin mun goitge dan.

Go min ii lean lohppi bidjat sámegiela skuvlafágan, de fertiimet njágahit dan skuvlii ruovttuoahpu nama duohkái. Mii bálkáheimmet Nils O. Kappfjella (Gaebpien Næjla) sámegieloahpaheaddjin. Muhto lullisámegielas eai lean vuos dan áiggi čielga čállinnjuolggadusat. Dan sivas oahpahii son dušše njálmmálaččat. Son ii beassan sániige čállit távvalii, go ii lean okta ja seamma movt sánit galge čállojuvvot. Duodjediimmuin oahpahii Lars Dunfjell (Dååvnesen Laara) veahá sámi duoji birra, muhto dat lei hui bieđgguid.

Válddálaš lullisámi njunnožat

Go gullá buot váttisvuođaid birra ja skuvlla mii ii ožžon bistevaš stahtusa ovdal go lei jođihuvvon badjel 20 jagi, de ferte jearrat movt Thorbjørn Andersen gierddahalai nu guhká.

- Mus lei stuora beroštupmi dasa, ahte oažžut buori skuvlafálaldaga lullisámiide. Ja go gearddi ledjen álgán, de in háliidan eahpelihkostuvvat dainna. Mus lei beroštupmi dán hommái, sáhttá lohkat ahte ledjen dego darvánan dasa. Ja de ledje buorit ovttasbargoguoimmit, geaiguin mun ovttasbargen, nu go Nils O. Kappfjell, Anna Dærga, Anton Lifjell ja Anselm ja Elsa Jåma. Sii ledje válddálaš olbmot geain lei višuvdna ja ollu máhttu.

Ii sáhte hupmat sámeskuvlla historjjá birra nu ahte ii namut Anna Jacobsena. Sus lea leamaš ollu dadjamuš sihke skuvlii dáppe ja lullisámegiela ovdáneapmái. Anna lei vuosttaš almmolaš sámegieloahpaheaddji skuvllas, maŋŋil go oaččuimet sámegiela oahpahussii eat ge dárbbašan šat čiehkat sámegieloahpahusa ruovttudoallofága nama duohkái. Easka go son bođii šattai maid čálalaš oahpahus.

Go leimmet departemeanttas rahčme skuvlla ovddas ja go oaččuimet iežamet stivrra ja bistevaš doaimma, lei Anna jođiheaddjin dán sáttagottis. Dát lei áibbas mearrideaddjin skuvlii. Maŋŋil oaččui Anna barggu kulturguovddážis Sijti Jarnges, mii lea skuvlla guoras. Dalle barggai son buori barggu oažžut lágiduvvot lullisámegielkurssa oahpaheddjiide.

Stáhtalaš vai suohkanlaš?

Sámeskuvla Aarbortes lea álo leamaš stáhtalaš, go fas sámeskuvla Snåases lea leamaš suohkana skuvla álggu rájes 1968:s. Dát lea mielddisbuktán veaháš váttisvuođaid oktiiheivehit lullisámegiel oahpahusa. Mii leat čađat deattuhan ahte lullisámi skuvla lea stáhtalaš ovddasvástádus, muhto Snåases orrot leamaš duhtavaččat suohkanlaš skuvllain. Oktii go mátkkošteimmet Osloi šiehtadallat skuvlla boahtteáiggi birra, hásttiimet mii Snåase skuvlla fárrui, muhto sii eai dáhtton. In jáhke sii jáhkke ahte mii ieža máhttit stivret skuvlla.

Eará čállosat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1