norflagg.jpg På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Solveig Kristine Hætta:

Váilevaš ovttasbargu allaskuvllaid gaskkas

Muitalan Svein Lundii

Solveig Kristine Hætta
(Govva: Svein Lund)

Solveig Kristine Hætta lea riegádan 1947:s ja son šattai bajás Siebes Guovdageainnus. 7 jagi álbmotskuvlla ja joatkkaskuvlla (framhaldsskole) maŋŋá Guovdageainnu internáhtas, váccii Kárášjoga nuoraidskuvlla, Trondarnes folkehøgskole ja gávpeskuvlla Romssas ovdal go váccii ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu Oslo kommunale barnevernskoles. De son barggai muhtin jagiid mánáidgárddis, Oslos ja Guovdageainnus, ovdal go logai erenoamášpedagogihka ja ovdaskuvlapedagogihka váldofága rádjái, Oslos ja Roandimis. Son lea maiddái lohkan sámegiela ja duoji Finnmárkku allaskuvllas.

Solveig álggahii Finnmárkku allaskuvlla ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu 1978:s ja barggai doppe oahpaheaddjin ja áigodagaid studiejođiheaddjin ja hárjehallanbagadallin 2011 rádjái. 2011/12 son barggai Sámi allaskuvllas sámi ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu rámmaplánain.

– Ovdal 1978 ii lean leamaš ovdaskuvlaoahpaheaddjioahppu Finnmárkkus. Álgen dalle ođđajagemánus ja ráhkadin plánaid jahkebeale ovdal go studeanttat bohte. Vuosttaš studeanttajoavkkus ledje 14 studeantta, daid gaskkas ledje 7 sámegielaga. Eanaš oahpaheaddjit ledje Lulli-Norggas eret. Sis eai lean dat árbevirolaš ovdagáttut sámiid vuostá, mat leat dábálaččat Finnmárkku rittus. Muhto studeanttaid gaskkas sáhtii leat oalle negatiiva oaidnu sámiid ektui, dat bođii ee. ovdan riiddus Álttá-Guovdageainnu eanu buođđuma birra, mii lei juste ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu vuosttaš jagiin.

Oahpaheaddjiallaskuvlla oahpaheaddjit, 1983 čavčča.
(Govva: Studio A)

Ii fal sámegiella ovdaskuvlastudeanttaide

– Dalle lei Finnmárkku allaskuvllas Sámi ossodat, muhto dat guoskkai dušše fal dábálaš oahpaheaddjiohppui. Sis lei sámegiella fágan, muhto ovdaskuvlaoahpaheaddjistudeanttain ii lean dákkár fálaldat. In muitte ahte studeanttat gáibidedje ge dan.

Muhto mis lei oalle ollu sámi sisdoallu fágain, erenoamážit pedagogihkas ja servodatfágas, muhto maiddái eará fágain, nu go oskkus ja luonddufágas. Mis lei ee. prošeaktabargu gávcci jahkodaga birra Sámis, ja mis lei ollu oahppu guovttegielatvuođa ja máŋggakultuvrravuođa birra. Dát oahppu lei buot studeanttaid várás, ii fal dušše sámi studeanttaid várás. Mis lei ee. Tove Skutnabb-Kangas logaldallin. Ii lean dalle nu álki gávdnat gálduid, muhto mii han gávnnaimet moadde girjjáža ja artihkkala ja buot studeanttat lohke daid. Dákkár fáttát ledje oalle buolli áššit dalle, ja departemeanttas eai lean nu mielas dasa ahte oahpaheimmet dan. Go bohte olggobealde sensorat sii eai dovdan áššiid, eai lean lohkan min girjjálašvuođa ja oba áigge jerre: «Hvor har de dette fra?» («Gos sii dán leat háhkan?»)

Hábmenfágas mis lei maiddái veahá sámi duodji. Mun dat oahpahin doppe čuoldima. Go jurddašan ahte eanaš oahpaheaddjit ledje Lulli-Norggas eret, de ferten dadjat ahte sii ledje čeahpit váldit sámi ja davvinorgalaš fáttáid mielde iežaset oahpaheamis.

Fágaoahpaheaddjit oahpahedje sihke ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpus ja dábálašoahpaheaddjioahpus, muhto muđui ii lean nu ollu ovttasbargu dáid ossodagaid gaskkas. Studeanttain ii lean goassege oktasaš oahpahus, nu go oainnán ahte Sámi allaskuvllas muhtin muddui lea. Muhto mis ledje dan mađe stuora joavkkut ja unna lanjažat ahte ii livččii vejolaš ge.

Garra bargodilli

– Ledje oalle losses bargodilit allaskuvllas álggos. Studeanttain ledje gitta 30 oahpahusdiimmu vahkus, ja oahpaheddjiin lei hui ollu oahpahus. Dál lea lihkus sihke studeanttaid ja oahpaheddjiid bargodilli buorránan, go leat maiddái eará bargovuogit ja unnit oahpahusdiimmut. Ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpus ledje oahppan oahpaheaddjit, muhto Sámi ossodagas ledje oahpaheaddjit geat galge háhkat formálalaš gealbbu seammás go oahpahedje, ja dan ipmirdan ahte šattai beare ollu.

Sámi ossodat válddii ja vulggii

– 1989:s fárrii oahpaheaddjioahpu sámi ossodat Guovdageidnui ja šattai Sámi allaskuvlla vuođđun. Sámi ossodat definerii dalle measta buot allaskuvlla girjerádjosa girjjiid sámi áššiid birra iežas opmodahkan, ja válde daid mielde Guovdageidnui. Mun ledjen hárjánan dasa ahte go galget oahpahit sámi áššiid birra, de gávdnen dieđuid girjerádjosis, ja ahte sáhtten maiddái čujuhit studeanttaid dohko. Muhto dál fáhkkestaga lei ollu maid dárbbašeimmet mii ii gávdnon šat. Dađistaga Finnmárkku allaskuvla lea fas oastán girjjiid girjerádjosii, muhto lea ollu maid ii lean šat vejolaš oastit ge.

Finnmárkku allaskuvllas leat sámegiella ja sámi fáttát leamaš dehálaš oassin 16 jagi, ja go sámi ossodat jávkkai, de hedjonii maiddái min fálaldat. Šattai nu ahte jus muhtin evttohii ahte mis galggai leat sámegielfálaldat dahje sámi fáddá, de lei álo ágga ahte dat ii gullan šat midjiide, mii eat galgan mannat Sámi allaskuvlla ovdii. Orru leamaš heajos gulahallan dan áigge, Álttás jáhkke ahte Sámi allaskuvla háliidii monopola, ja Guovdageainnus fas jáhkke ahte Álttás ii lean beroštupmi.

Dattetge Finnmárkku allaskuvllas ledje ain sihke sámi studeanttat ja sámi oahpaheaddjit. Mis leat álo leamaš sihke sámegielat ja dárogielat sámit studeantan, maiddái surggiin mat oahpahuvvojit Sámi allaskuvllas, nugo ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpus ja dábálašoahpaheaddjioahpus. Sáhttet leat máŋga siva dasa ahte sámegielat studeanttat leat válljen lohkat eará allaskuvllain go Sámi allaskuvllas, muhto dieđán ahte goit muhtimat sis jurddašit ahte eai máhte doarvái bures lohkat ja čállit sámegiela, go sii leat ožžon unnán oahpu sámegielas ovdal. Dasa lassin leat ollu mearrasámi studeanttat Álttás, geat eai oba máhte ge sámegiela, dahje máhttet oalle unnán. Máŋggas sis háliidit oahppat sámegiela ja oahppat sámi kultuvrra ja historjjá birra. Muhto sii eai oaččo makkárge fálaldagaid Álttás.

In sáhte dadjat ahte ii leat leamaš mihkkege. Moatte háve 1990-logus fálai Finnmárkku allaskuvla sámegiela ja kultuvrra jahkebealovttadaga. Dat lei kursa sámegielagiidda, mas oahpahus lei sámegillii. Lei Odd Mathis Hætta gii lágiidii kurssa, ja son vieččai dalle fáddáoahpaheddjiid duos dás. Ieš vázzen dan kurssa dalle. Muhto dál lea guhkes áigi dassái go maŋimus Finnmárkku allaskuvla fálai sámegiela.

Heajos gaskavuohta

– Finnmárkku allaskuvllas lei leamaš dan mađe riidu Sámi ossodaga birra, ahte go Sámi allaskuvla álggahuvvui, ii lean buoremus vuođđu hukset buori ovttasbarggu daid skuvllaid gaskkas. Sámi allaskuvlii lei dehálaš hukset iežas profiilla, mas galggai leat sámegiella oahpahusgiellan ja hálddahusgiellan. Ja Finnmárkku allaskuvla fas definerii buot sámi áššiid sin ovddasvástádusa olggobeallái. Dan láhkái gahčai stuora oassi sámi studeanttain guovtti stuolu gaskii. Sii eai beassan Sámi allaskuvlii, eai ge ožžon sámi fálaldaga Álttás. Mu mielas lea issoras go mearrasámit eai oaččo makkárge fálaldagaid mat heivejit sidjiide.

Sámi allaskuvla ozai ovttasbargiid, muhto vuoruhii baicce ovttasbargat Romssa universitehtain ovdal go Finnmárkku allaskuvllain. Omd. álggahuvvui 1990-logu loahpas ng. Álgoálbmotfierpmádat, mas ledje mielde Sámi allaskuvla, Sámi Instituhtta ja Romssa universitehta, muhto ii fal Finnmárkku allaskuvlla.

Finnmárkku allaskuvlla váldouksa.
(Govva: HiFM)
Sámi allaskuvlla galba, 2007.
(Govva: Svein Lund)

Plánat – dušše čáppa sánit

– Dađistaga ipmirdedje allaskuvllat Finnmárkkus ahte fertejedje ovttasbargat, ja 2006:s lei bargojoavku mii ráhkadii raportta ovttasbarggu birra. Doppe ledje Sámi allaskuvla, Finnmárkku allaskuvla ja Romssa universitehta mielde. Evttohusaid gaskkas lei ahte Sámi allaskuvla ja Finnmárkku allaskuvla galge ovttasbarggus álggahit sámegieloahpu Álttás, nu ahte oahpahus lei Álttás, muhto Sámi allaskuvllas lei fágalaš ovddasvástádus. Muhto das ii boahtán go buorre sávaldagat, eai lean konkrehta geatnegahtti plánat, ii ge čielga ovddasvástádus, ja das ii oro boahtán mihkkege.

Go 2010:s bođii ođđa oahpaheaddjioahppu, de háliidii Sámi allaskuvla ovttas Bådåddjo ja Davvi-Trøndelága allaskuvllaiguin álggahit sierra sámi oahpaheaddjioahpporegiuvnna. Departemeanta dohkkehii dan, ja mearridii ahte Romssa universitehta ja Finnmárkku allaskuvla maiddái galge leat mielde. Nie álggahuvvui fas oktavuohta Sámi allaskuvlla ja Finnmárkku allaskuvlla gaskkas, vaikko ii lean dáid ásahusaid vuolggahus. Álggus lei regiuvdna dušše fal vuođđoskuvlaoahpaheaddjioahpu várás, muhto dál lea ovdaskuvlaoahpaheaddjioahppu maiddái beassan mielde.

Regiuvdna mearridii vuoruhit sámegieloahpu Álttás, ja Finnmárkku allaskuvla sáddii ohcama departementii. Muhto seamma departemeanta, mii jagi ovdal lei gáibidan Finnmárkku allaskuvlla mielde regionbargui, biehttalii ruhtadeamis min deháleamos doaimma. Dál lea Sámi allaskuvllas sámegielkursa Álttás, muhto dat lea ovttasbarggus Sámi giellaguovddažiin, ja Finnmárkku allaskuvllas ii leat vel mihkkege.

Sámi oahpaheaddjioahppu buohkaide

– Maŋŋil go Sámi allaskuvla álggahuvvui de leat lágiiduvvon moadde kursafálaldaga ovttasbarggus Sámi ja Finnmárkku allaskuvllaid gaskkas, omd. guovttegielatvuođapedagogihkka, buohccedivššároahppu ja erenoamášpedagogihkka. Muhto ii leat leamaš makkárge ovttasbargu oahpaheaddjioahpus, ii mánáidgárddi ii ge vuođđoskuvlla várás. Lea dušše Sámi allaskuvllas, mas lea oahpaheaddjioahppu sámegillii. Muhto dat ii mearkkaš ahte dušše Sámi allaskuvllas galgá leat sámi sisdoallu oahpaheaddjioahpus. Galgá leat vejolaš maiddái studeanttaide geat eai máhte doarvái davvisámegiela gazzat oahpu Guovdageainnus, lohkat sámegiela fágan, nu ahte sii besset bargat sámi mánáidgárddiin ja oahpahit sámegiela nubbin giellan skuvllas. Dákkár fálaldat galgá leat sihke lullisámegielas (Davvi-Trøndelagas), julevsámegielas (Bådåddjos) ja davvisámegielas Romssas ja Álttás. Ja go mii dál ráhkadit oahpaheaddjioahpu ja ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpu rámmaplánaid, dat eai galgga leat dušše Sámi allaskuvlla várás, muhto maiddái eará allaskuvllaide, nu ahte sii sáhttet geavahit sámi rámmaplánaid veahkkin go ráhkadit iežaset fágaplánaid.

Maid dál?

– Mu mielas ii sáhte dušše sivahallat Finnmárkku allaskuvlla ii ge Sámi allaskuvlla go ovttasbargu ii leat doaibman buorebut. Goappašiid skuvllain lea dál ovddasvástádus buoridit ovttasbarggu ja ovttas addit buori fálaldaga sihke sámegielat ja dárogielat sámi studeanttaide.


Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis