På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.
| Nuortalaččat leat sámi álbmotjoavku man árbevirolaš ássanguovllut leat juhkkojuvvon Ruošša, Suoma ja Norgga gaskkas. Nuortalaččat orrot ain dan golmma riikkas. Suomas leat ain moadde čuođis geat hupmet nuortalašgiela, Ruoššas ges dušše moattis. Vaikko Norggas eai šat gávdno nuortalašgielagat geat leat bajásšaddan dáppe, de leat goitge riikkas čuohtenáre bearraša geain lea nuortalaš duogáš. Dán artihkkalis geahčadit mii lea duogážin nuortalaččaid dálá dillái, ja makkár skuvlavásáhusat nuortalaččain leat Norggas. Artihkkala vuođđun leat čálalaš gáldut ja jearahallamat ja ságastallamat geasset 2012:s Njávdámis Mátta-Várjjagis. |
Geat ledje dasto ovddemus ja goas bohte iešguđet joavkkut dán guvlui? Dan birra lea leamaš ja lea ain ollu nákkáhallan. Muhto eanas gálduid mielde lea boarráseamos dovddus álbmotjoavku, Reaisavuona rájes measta gitta Murmánska rádjái, álbmotjoavku mii iežaset gillii gohčoduvvo nuõrttsää`m. Davvisámegillii gohčoduvvo nuortalaččat, dárogillii skolter, skoltesamer[1] dahje østsamer, ovdal maiddái gohčoduvvon russelapper dahje russefinner.
1500-logus risttahedje ruošša-ortodoksa miššonearat sámiid, geat orro Norgga/Ruošša rádjeguovllus Várjjavuona lulábealde. Miššunearat huksejedje kloastara Beahcámii, ja girkuid earret eará Boris Glebii ja Njávdámii. Nuortalaččat šaddee dađistaga ruošša hálddahusa vuollái ja adnojedje ruošša stáhtaboargárin, muhto guhká gáibidedje sihke ruošša ja norgga (dánska) eiseválddit vearu sis.
Ruoššat eai beroštan das nu ollu mot sápmelaččat siskkáldasat organiserejedje ja praktiserejedje iežaset kultuvrra, go dan maid dánska/norgga ja ruoŧa/suoma eiseválddit dahke. Go dološ siidaorganiseren muđui bieđganii dahje ođastuvvui 1500-logu rájes gitta 1700-lohkui, de dat bisuhuvvui nuortalaččaid guovllus. Doppe elle luondduávkkástallamiin, lotnolagaid bivde, guolástedje, čoakkildedje ja elle boazodoaluin, eatnasiin ledje oalle unna eložat, ja jagiáigge mielde sii johte gaskal ássanbáikkiid. Sis lei guhká eanasmuddui siskkáldas iešstivrejupmi luondduriggodagaid badjel iežaset guovllus ja sii organiserejedje bivdo-, guolástan- ja guohtunguovlluid juohkima siidda bearrašiid gaskkas. Nuortalaččain leat dološáiggi rájes juo leamaš guhtta siidda.[2] Ovdal go rádji biddjui gaskal Ruošša ja Norgga 1826:s ledje golbma dain, Njávdán, Báhčaveadji ja Beahcán, nu gohčoduvvon oktasašguovllut, maid goappaš riikkat gáibidedje.
 |
 |
| St. Georga kapealla Njávdámis ceggejuvvui 1565:s, muhto dálá visti lea jáhkkimis huksejuvvon 1800-logu álggus. Dát lea Norgga unnimus girku ja Davvi-Norgga áidna ortodoksa girku. Govva lea 1990:s. Kapealla ovddabealde leat Skoltene i Norge-searvvi jođiheaddji Frans Halonen ovttas eamidiin ja bártniin Emiliin. Emil lei vuosttaš gii gásttašuvvui ortodoksa kapeallas 60 jahkái. (Govva: Svein Lund) |
Njávdáneanu guollebivdu gulai ovdal nuortalaččaide. Dál eanaš turisttat bivdet dáppe. (Govva: Svein Lund) |
Sámi, suoma, dáru ja ruošša
Nuortalaččat guhkit áigge ráđđejedje iežaset siidaguovlluin. Muhto árrat ávkkástallagohte maiddái earát luondduriggodagaid Várjjavuona lulábealde. Davvisámegielat mearrasápmelaččat bivde ja sihke sii ja davábealde vuona dážat vulge deike earret eará murret ja čuollat huksenávdnasiid, čoaggit moniid, uvjjaid ja jeahkáliid. Sii barge dan dábálaččat nuortalaččaid mieđihemiin. Nuortalaččat sáhtte maid muoraid čuollat ja fievrredit daid mearragáddái vai besse daid vuovdit go fatnasat bohte davábealde vuona, ja sii vuvde maid luosaid olbmuide davábealde ja maiddái olgoriikka osttiide. Davvisámegielat boazosápmelaččat orrot atnán dán guovllu 1600-logu rájes, juobe muhtun áiggiid jagis, muhto dat historjá lea unnán dokumenterejuvvon.
Go Sámemiššovnna álggaheaddji Thomas von Westen 1716:s mátkkoštii Finnmárkku mearragáttiid mielde, de ii ollen guhkkelebbui go Čáhcesullui. Son ii fitnan dálá Mátta-Várjjagis, ja dat dieđut maid son buktá doppe leat jáhkkimis huksejuvvon Isaac Olsena dieđuid vuođul, gii dalle lei guhká bargan oahpaheaddjin Várjjat-guovllus. Juste dan áigge bisánedje muhtin davvisápmelaččat, geat ledje eallán ja johtán miehtá Várjjavuona, dan guvlui mii maŋŋel šattai Mátta-Várjjaga gieldan. Okta sivva dasa sáhttá leat ahte sii háliidedje beassat eret miššovnnas.
Maŋŋil goit bođii miššuvdna dohko maid.
Maŋemus 3-400 jagi Mátta-Várjjaga historjjás sáhttá juohkit njealji áigodahkii, dan mielde makkár giellajoavkkuid dahje etnalaš joavkkuid ain lea leamaš eanemus ráđđejeaddji: nuortalaččat, davvisápmelaččat, kvenat/suopmelaččat ja dáččat.[3] Muhto ii guđesge dán joavkkus leat leamaš okto ráđđejupmi dan áigodagas go doppe leat orron. Historjjálaš govahallamis lea dávjá dat dovdomearka ahte unnitlogujoavkkut leat gártan oaidnemeahttumin. Dán guovllu etnalaš máŋggabealátvuhtii gullá maid dat ahte olbmot iešguđet lágan etnalaš joavkkuin leat dađistaga váldán earáid kultuvrra ja giela alcceseaset. Eanas oasis dálá álbmogis lea gullevašvuohta máŋgga olmmoščerdii.
1600-logu rájes boazodoallosámiin lei dálveorohat Várjjávuona lulábealde ja geasseorohat davábealde. Seamma áigodagas mearrasámit ávkkástalle luondduriggodagaid lulábealde vuona, ja sullii 1730 rájes ássagohte dálá Mátta-Várjjagii. 1800-logu álggus bohte dohko oarjjá- ja lulábeale eará boazosápmelaččat. Sii hupme davvisámegiela, ja gulle luteránalaš girkui. Sis ledje geasseorohagat Mátta-Várjjaga rittus ja dálveorohagat siseatnamis. Mearrasápmelaččat ja boazosápmelaččat seahkanedje dađistaga sakka gaskaneaset. Just Knud Qvigstad čoahkkáigeassá: «1826:a juohkimis ledje olbmot norgga - ruošša oktasašguovlluin nuortalaččat, norgga boazosápmelaččat ja norgga mearrasápmelaččat. Norgga boazosápmelaččat ja mearrasápmelaččat mákse vearu dušše Norgii, ledje Norgga duopmoválddi vuolde, gulle Čáhcesullo diggegoddái ja Čáhcesullo girku vuollái. Sii ožžot skuvlejumi sámi skuvlaoahpaheaddjis.»[4]
1830-logu rájes bohte Suomas sisafárrejeaddjit Mátta-Várjjagii. Dát sisafárren lassánii dassážii go suopmelaččat dađistaga šadde stuorámus etnalaš joavkun Mátta-Várjjaga gielddas, sin oassi lei badjel 40 % juohke olmmošlohkamis 1870:s gitta 1900-lohkui.
Dáččat leat muhtun muddui ássan dálá Mátta-Várjjaga ja Giehkirnjárgga mearragáttis juo 1500- ja 1600-logus, muhto dat orrot fas jávkan, ja das maŋŋel ledje hui unnán dáččat dan guovllus gitta 1800-logu rádjái. Dán čuohtejagi gaskamuttus bođii ođđaássiid sisafárren lulde, maid norgga eiseválddit dorjo aktiivvalaččat, go háliidedje našunála beroštumiid geažil ássama rádjeguvlui. Deike bohte goitge eanemusat dáččat dalle go A/S Sydvaranger ruovderuvkket ásahuvvojedje. Juo ovdal 1910 ledje suohkanis ollu eanet dáččat go eará olmmoščearddain ledje olbmot oktiibuot.
Jáhkkimis leat dáppe ássan muhtun ruoššat oanehit dahje guhkitáiggi 1500-logu rájes gitta 1826 rádjái. Maŋŋel 1990 lea ruošša sisafárren fas lassánan, nu ahte ruoššagullevaš olbmot dál dahket birrasiid 10 % suohkana olmmošlogus.
Nuortalaččat šadde dađistaga unnit minoritehtan davvisápmelaččaid, dáččaid ja suopmelaččaid gaskkas. 1826 rádjejuohkimis logai rádjekommišuvdna oktasašguovllus 29 bearraša mat ledje ortodoksa "ruoššasámit" ja 35 bearraša fásta orru luteránalaččat, daid gaskkas ledje measta buohkat mearrasámit. Ledje dalle 20 johttisámibearraša geat muhtin muddui geavahedje oktasašguovllu. 1855:s ledje dušše 24 nuortalačča registrerejuvvon gielddas, olmmošlogus mas ledje birrasiid 1000 olbmo. 1910:s ledje sullii seamma ollu nuortalaččat, muhto olmmošlohku lei dál lassánan 3500 olbmui.
Maŋŋel rádjejuohkima ožžo Njávdán-nuortalaččat guđa jagi áigemeari mearridit gos áigot orrut. Norgga eiseváldit ledje vuordán ahte sii galge fárret, muhto sii báhce Norgii. Dan sivas go ieža eai dieđihan iežaset norgga veahkadatgirjái, de sii bákkus sisačálihuvvojedje 1840:s ja adnojedje norgga stáhtaboargárin.
Rádjebidjama geažil beasai Njávdánsiida muhtun áiggi doalahit dálveorohaga bohccuide suoma/ruošša[5] bealde. Rádji giddejuvvui boazodollui 1852:s. Aŋkke besse sii belohahkii ávkkástallat suoma beal guovlluid gitta 1880-logu rádjái, muhto dan rájes doalahedje sin čavgadit eret doppe. Rádjegidden 1800-logus čuozai garrasit sihke nuortalaččaide ja davvisápmelaččaide, ja lei surgadis dáhpáhus oallugiidda.
Báhčaveaji siida doalahii norgga bealde guolástanvuoigatvuođaid gitta 1925 rádjái, dássážii go norgga stáhta bággii sin luohpat dán vuoigatvuođas smávva buhtadusa ovddas[6]. Váikko masse vuoigatvuođaid luondduriggodatávkkástallamii nuppe bealde ráji, de lei goitge vejolaš ráji rasttildit gitta nuppi máilmmisoađi rádjái.[7]
Njávdámii bohte 1840-logu rájes nu ollu sisafárrejeaddjit Suomas, ahte suoma álbmotjoavkku lohku oanehis áiggis šattai áibbas ráđđejeaddjin. Norgga eiseválddit geahččaledje dáččaid oččodit dohko fárret, muhto dainna eai lihkostuvvan bearehaga. Šadde fargga nákkut resursavuoigatvuođaid alde, suoma sisafárrejeddjiid ja nuortalaččaid gaskkas, earret eará luossabivddu geažil, nákkut mat lea bistán gitta min áigái.
Maŋŋel vuosttaš máilmmisoađi šattai ruošša beal oasi boares Báhčaveaji-siiddas, oasit Beahcán-siiddas ja Suonjil-siiddas Suoma beallái, muhto nuppi máilmmisoađis válddii Sovjet-lihttu daid ruovttoluotta. Guovllu álbmot lei dalle evakuerejuvvon lullelii Suomas, eaige boahtán šat goassege ruovttoluotta iežaset ruovttubáikkiide. Muhtun jagi maŋŋel soađi fuolahii Suoma ráđđehus ođđa ássanbáikkiid evakuerejuvvon nuortalaččaide, Suoma eatnamis, muhto muhtin muddui siskkobealde nuortalaččaid dološ eatnamiid. Stuorámus báiki lei Čeavetjávri/Sevettijärvi, ja dat gilli lea dan maŋŋá leamaš nuortalaš giela ja kultuvrra deháleamos guovddáš.
 |
 |
| Nuortalaččaid gilli, Njávdán, 1905. (Govva: Ellisif Wessel) |
Nuorttalašmánát Njávdámis spillet sáhku. (Govva: Ellisif Wessel) |
Ovdal rádjebidjama organiserii ruošša-ortodoksa girku ja ruošša stáhta juogalágan oahpahusa nuortalaččaide «oktasašguovllus». Kåre Gade Rasmussen muitala Sør-Varangers skolehistorie til 1880-čállosis: «Girku Báhčaveaijotgáttis, mii lei huksejuvvon 1565:s, bassi Borisa ja Gleba nammii, dakkár áiggis go mii rájiid gesiimet ovttas Ruoŧain 1700-logu gaskamuttus, lei báiki gos ruošša báhppa fálai bálvalusa guktii jagis, 8 beaivvi geasset ja 8 beaivvi dálvet. Seammás lei ruoššain Báhčaveaji oarjjabealde muoras huksejuvvon skuvlavisti[9], gos ruošša báhppa oahpahii Báhčaveaji sápmelaččaid go sii geasset doppe ledje guolásteame. Njávdáma kapellii bođii mihcamáraide ja juovllaide muŋka Beahccáma kloastaris gii oahpahii Njávdáma oktasašsámiid.»
Gitta vuosttaš máilmmisoađi rádjái galledii Boris Gleba ruošša báhppa Njávdáma searvegotti ja lágidii doppe ipmilbálvalusaid. Konstantin Ščekoldin (1845-1916) lei báhppa Boris Glebas. Son šattai dovddusin árjjaid geažil maid son bijai nuortalaččaid bajásčuvgenbargui. Son oahpai nuortalašgiela ja jorgalii máŋga vuoiŋŋalaš čállosa nuortalašgillii, ee. Matteus evangeliuma. 1895:s son almmuhii vuosttaš sámi oahppogirjji ruošša bealde, Азбука для лопарей, живущих в Кольском уезде [10] Son čohkkii maiddái nuortalaš máidnasiid ja muitalusaid[11]. Su bargu lei liikká deháleamos ruošša bealde ráji, lei unnán maid son sáhtii dahkat váikkuhit nuortalaččaid dillái Norggas. Steinar Wikan čállá Grensebygda Neiden-girjjis: «Natalia ja Sava Romanoffas ledje ollu mánát, ... Áidna bárdni gii bajásšattai, lei Oskar Romanoff, riegádan birrasiid 1878:s, eanemus dovddus namahusain «Savan-Oski». Árbevierru muitalii ahte Oski beasai mátkkoštit Boris Glebii vázzit ruošša skuvlla. Dát galggai sutnje leat fálaldahkan daningo su namma lei Romanoff (Romanov), seamma sohkanamma go cáras. Duohtavuođas galge buot nuortalaš mánát vázzit skuvlla Boris Glebas, go sii gulle ruošša girko- ja skuvlavuogádaga vuollái, muhto geavatlaččat dat ii báljo obage dáhpáhuvván. Dasa lassin Romanoff-namas ii lean makkárge gullevašvuohta cárabearrašii, muhto lei daningo su ádjá namma lei Roman. Oski goit juobe váccii skuvlla ja oahpai earret eará ruoššagiela, maid son máhtii čállit nai. Lagerkrantz dadjá ahte son váccii «greikalaš kloastarskuvlla» Beahcámis ja oahpai «ollu gielaid». Son lea várra áidna nuortalašmánná gii beasai vázzit veaháš skuvlla ovdalgo Njávdámii ásahuvvui internáhtta, ja su muitet hui čeahpes máinnasteaddjin.»
 |
Mánát bajit nuorttalašsiiddas, ruošša bealde Báhčaveajis, sullii 1897. Dát mánát jáhkkimis ožžo oahpu báhpa Ščekoldinis. Norgga bealde nuorttalaččat dán áigge eai oba ožžon skuvlla. (Govva: Ellisif Wessel) |
1859:s Mátta-Várjjat šattai sierra gieldan. Vuosttaš luteránalaš girku huksejuvvui 1862:s Akkalaknjárgii, ja dalle oaččui báiki ođđa nama, Girkonjárga / Kirkenes.
1891:s bođii oarjenorgalaš Johannes Haaheim oahpaheaddjin Njávdámii. Son lei dalle juo čieža jagi oahpahan eará biiriin Mátta-Várjjagis. Haaheim lei leamaš friddjasadjioahppi [13] Romssa semináras, ja doppe lohkan kveanagiela (suomagiela). Son lea namuhuvvon leat vuosttaš dáččan Njávdámis, ja sus lei njunuš rolla dan gilis dan 37 jagi go lei oahpaheaddjin doppe. Son šattai internáhta jođiheaddjin go Njávdámii ceggejuvvui internáhtta 1905:s, mii lei nubbi dan guovtti stáhtainternáhtas mat Norggas ledje dalle. Son doarjjui nannosit dáruiduhttinpolitihka, maid son ovddidii ollu oktavuođain, earret eará oahpaheaddjisearvvi bokte, ja Mátta-Várjjaga sátnejođiheaddjin. Pedagogalaš sivaid geažil son goitge doarjjui kveanagiela ja sámegiela veahkkegiellan. Haaheim šattai maid maŋŋel vuosttaš máilmmisoađi suodjalusa vákšunageantan ja su bargu lei dieđihit «eahpenašuvnnalaš doaimmaid» birra.
Stuora suoma sisafárren dagahii stuora rievdadusaid Njávdáma giellageavaheapmái. 1800-logu álggu oasis ledje sápmelaččat ja suopmelaččat geat máhtte dárogiela, muhto 1800-logu maŋit oasis lei suomagiella nu ráđđejeaddji ahte sihke sápmelaččat ja dáččat ohppe suomagiela, ja suomagiella áinnas hupmui seaguhusbearrašiin. Nuortalaččat dat eanemus muddui šadde máŋggagielagin. Sii ohppe sihke davvisámegiela ja suomagiela, muhto deaddu nuortalašgiela vuostá lassánii, ja dađistaga báhce dušše moattis geat hupme nuortalašgiela. 1870 iskkadeapmi čájehii ahte Njávdámis ledje 20 skuvlaoahppi, sin gaskkas lei ovttas dárogiella, guoktásis (davvi)sámegiella ja earáin suomagiella ruovttugiellan. Eanas mánát eai máhttán dárogiela ovdalgo skuvlii álge. Nuortalaččaid mánát eai lean mielde dán iskkadeamis, nu ahte mis ii leat sin lohku.
Amund Helland čálii Norges land og folk – Finnmarkens amt girjái mii almmuhuvvui 1906:s:
«Nuortalaččat Njávdámis leat greika katolalaččat, ja Boris Gleb báhppa galleda sin. ....Nuortalaččat eai bija iežaset mánáid norgga skuvlii, ja dássážii eai leat láhkamearrádusat guston sidjiide.»
Steinar Wikan čállá Grensebygda Neiden -girjjis:
«Eanemus nákkut ledje nuortalašmánáid dáfus. Johs. Haaheim dadjá ovtta reivves suoma dutkái Tannerii ahte gitta 1905 rádjái ii lean nuortalašmánáide skuvlavázzin bákkolaš, váikko 1863 ja 1889 skuvlalága mielde gáibiduvvui ahte buot mánát geat orrot Norgga rájiid siskkobealde ledje geatnegahtton vázzit skuvlla go leat gaskal gávcci jagi ja konfirmašuvnna agi (15 jagi). Eiseválddit eai lean dilálašvuođaid geažil háliidan «bágget nuortalaččaid čuovvut lágaid, go bálle ahte ruošša «pope» (báhppa) boahtá nugo dábálaččat vuosttildit dan ja oldet ruošša eiseválddiid Norgga vuosttá.» Dakkár dagu livččii oaidnán leat propagándan ruošša oskku vuostá ja ahte dalle lea duolbmume nuortalaččaid vuoiŋŋalaš áigumušaid. Haaheim lei sádden vuosttildemiid skuvlaeiseváldiide, muhto lei álot ožžon vástádussan ahte ferte leat várrogas. Váikkuhussan dasa «šattai ahte nuortalašmánát bajásšadde diehtemeahttumis luonddumánnán». Go ođđa internáhtta ceagganii, geatnegahttojuvve buohkat sáddet mánáideaset Fossheim skuvlii, maiddái nuortalaččat. Haaheim lasiha ahte maŋŋel Ruošša – Japána soađi mii lei 1905–06 (mas Ruošša vuoittahalai) «de eai šat ballan mearihis stuora Ruoššas», ja de eai beroštan šat ruošša báhpa vuosttildemiin ja «su vašálašvuođas Norgga vuostá».
Nuortalaččat galget leat vuosttildan sáddemis mánáideaset dan ođđa skuvlii ja čujuhan dasa ahte sii leat greika ortodoksat ja gulle Boris Gleb searvegotti vuollái. – Mii eat sádde mánáideamet skuvlii biidnahuvvat, galge nuortalaš eamidat dadjan. Skuvladirektevra oaččui dikki bokte dohkkeheami dasa ahte dát mánát maid galge skuvlii. Go skuvla rahpasii, ja nuortalaččat eai lean vel sádden mánáideaset skuvlii, de ožžo sáhkuid. Skuvlastivrra ovdaolmmoš, suohkanbáhppa Mads le Maire, finai bearráigeahččame Njávdámis skábmamánu 27. beaivvi 1905:s, measta guokte mánu maŋŋel go skuvla lei álgán. Sus lei guhkes ságastallan nuppi nuortalašmáná etniin, ja son dieđiha ahte dan maŋŋel sáddejedje sii mánáideaset skuvlii. 1905:s ledje dušše guokte nuortalašmáná skuvlaagis, 10-jahkásaš Anni Nikolaidatter Ondrevitsj ja 8-jahkásaš Jogar Mikkelsen (Ivanowitz). Soai leigga dat guokte vuosttaža dán joavkkus geat oahpaiga lohkat.»[14]
 |
 |
| Njávdáma girku huksejuvvui 1902 boaresdáru guovdemálle mielde. (Govva: Svein Lund) |
Njávdáma hávdeeatnamis veallá maŋimus gii humai nuortalašgiela Norgga bealde, Jogar Ivanowitz. Hávdegeađggi guokte ruossa čájehit ahte Jogar gulai ortodoksa oskui, su eamit fas luteránalaš oskui. (Govva: Svein Lund) |
Jogar Ivanowitz (1897-1981)[15] muitala Hans Kr. Eriksenii:
«– Juo, skuvllas ii lean álohii nu álki. Dáppe han ledje golbma giela, dárogiella, suomagiella ja nuortalašgiella.[16] Mii eat máhttán dárogiela go álggiimet skuvlii, eatge nu olluge go heittiimet. Manai bures go bođiimet oahpaheaddji Haaheima luohkkái. Haaheim lei Hardangeris boahtán ja son máhtii sihke veaháš suomagiela ja sámegiela. Son juobe goit geahččalii. Ii lean gal nu čeahppi dadjat sániid, muhto eat mii sáhttán goit boagustit. Dasa son liikui. Mis ledje guhkes bajiloaivvi muitin leavssut, guokte–golbma, na gitta guhtta bláđi, muhto eat mii ipmirdan giela. Mun lohken unnán, muhto máhtten liikká leavssuid, go guldalin earáid go lohke jitnosit. Eanasmuddui in diehtán maid máhtten.»
Haaheim lei skuvlajođiheaddji gitta 1928 rádjái, ja su maŋis bođii Andreas Vorren, maiddái oarjenorgalaš ja hui garra dáruiduhttinbealušteaddji. Vorren barggai oahpaheaddjin olles soahteáiggi ja veaháš maŋŋelii soahteáiggi, dassážii go šattai badjelaš 75-jahkásažžan.
Lága mielde lei nuortalaččain, geain lei eará osku, vuoigatvuohta beassat skuvlla risttalašvuođaoahpus, muhto ii ádjánan guhká ovdalgo sii dohkkehedje čuovvut risttalašvuođaoahpahusa. Sii maiddái dalle čađahedje konfirmašuvnna ja šadde dasto norgga stáhtagirku miellahttun. Rávisolbmuide maiddái váikkuhii leastadianisma, mii dán guovllus lei ráđđejeaddji vuoiŋŋalaš suorgi, ja dađistaga ledje dušše soames vuoras nuortalačča geat ledje oskkáldasat ortodoksalaš girkui.
 |
Fossheim internáhtta (Sør-Varanger museums fotosamling.) |
Njávdámis mii leat hupman olbmuiguin geat vázze skuvlla doppe sihke juste maŋŋel soađi, 50-60-logus, 70-logus ja 90-logus. Buohkat dadjet ahte gažaldagat báikkálaš historjjá ja kultuvrra birra, nuortalaš, davvisámi ja suoma lagasbirrasis, eai namuhuvvon skuvllas. Ollugat sis dadje ahte etnalaš dilálašvuođat ledje «ii-áššin». Historjáoahpahus čavgat čuovui oahppoplána ja oahppogirjji, gos Finnmárku ja sámivuohta ii báljo oba lean namuhuvvon ge, ja nuortalaččaid birra ii lean mihkkege. Eai ohppiid gaskkas ge lean etnalaš dilálašvuođat makkárge fáddán, sii dábálaččat ieža dihte gii lei mii, muhto almmolaččat ii lean dábálaš bidjat sániid dasa.
Svein Otto Borissen (r. 1967) bargá dál viessohoiddárin Nuortasámi museas. Son muitala ahte dalle go su áhčči, Otto Borissen (r. 1927) váccii skuvlla, de ledje čielgaset joavkkut ohppiid gaskkas, lei ollu givssideapmi ja doarrun, ja Otto dávjá šattai gillát dan geažil go son lei nuortalaš. Go Svein Otto váccii skuvlla 40 jagi maŋŋel, de dát gal ii obage vuhtton. Su mielas sis lei fiinnis skuvllas ja son muitala ahte son ii vásihan moktege ahte nuortalaččat dahje eará sápmelaččat givssiduvvojedje man ge ládje.
 |
 |
| Otto Borissen ovttas áddjubiin, Njávdán 1990 (Govva: Svein Lund) |
Svein Otto Borissen lea nuortalaš ja musea viessohoiddár. (Govva: Svein Lund) |
 |
Tove-Lill Labahå Magga lei oahpaheaddjin Njávdámis 1975–91. Govva lea Guovdageainnus, 2007. (Govva: Svein Lund) |
Tove-Lill Labahå Magga lei Njávdámis oahpaheaddjin 1975–91. Son muitala: – Leimmet muhtin oahpaheaddjit geat háliideimmet deattuhit báikkálaš diliid skuvllas, ja dál mis lei maiddái doarjja oahppoplánain dahkat dan. 1980-logu loahpas ovttasbarggaimet sámi prošeavttain, mii lihkostuvai hui bures. Mii ráhkadeimmet duodječájáhusa loaddavuovdimiin ja lágideimmet nai konseartta Mari Boiniin. Dát dienas galggai adnot čiŋahit skuvlla sámi dáidagiin. Muhto váhnemiin eanetlohku oaččui baicca dohkkehuvvot ahte ruhta galggai adnot skuvlamátkái. Mii fertiimet dohkkehit dan, muhto liikká lei min mielas váivi go sámi kultuvra ii sáhttán šaddat eambbo oidnosii ja dohkkehuvvon. Mii vásiheimmet ahte oahppit ja ollu váhnemat liikojedje oahppat eambbo dán báikkálaš sámi historjjá birra, mas nuortalaččain ja davvisápmelaččain lea oktasaš sámi historjá dán guovllus gitta otnáža rádjái. Dál leat ilus go nagodeimmet čađahit dan prošeavtta. Dat lei ođđa áigi ođđa vejolašvuođaiguin.
Dađistaga go šattai vejolašvuohta oažžut sámegiela dahje suomagiela fágan skuvllas, de Njávdáma skuvllas lei stuorámus beroštupmi suomagillii.
Dál leat viđa oahppis Fossheim skuvlla guđa oahppis suomagiella nubbingiellan, ja njeallje oahppi geat álge skuvlii čakčat leat maiddái buohkat válljen suomagiela. Muhtun ohppiin lea ovdal leamašan davvisámegiella nubbingiellan skuvllas, muhto rektor muitala ahte maŋemus jagiid ii leat gal dasa leamašan jearru.
Rektor lea eret Stáiggus Nordlánddas, ja sus leat alddis sámi máttut Oarje-Báidáris. Son lei vuos ollu jagiid bargan oahpaheaddjin Harstadas ovdalgo ollii Njávdámii rektorin 2008:s. Son joatká: – Dalle lei Nuortasámi musea ásahuvvon prošeaktan Sámedikki olis, ja sis lei kantuvra skuvllas. Oktavuohta singuin dieđusge váikkuhii munnje, ja dat movttiidahtii mu muitalit nuortalaččaid historjjá ja kultuvrra birra skuvllas. Muhto gávdnojit hui unnán čállosat, ja lea váttis gaskkustit nuortalaččaid birra skuvllas, soaitá earenoamážit dan birrasis gosa dát kultuvra gullá. Eará báikkiin sáhtášin muitalit nuortalaččaid birra, muhto mu mielas lea dáppe váttis dan dahkat, nuortalaččat fertejit vuosttažettiin ieža muitalit.
 |
 |
| Njávdáma bajásšaddanguovddaš lea Fossheim skuvla ja Smålaksen (Diddi) mánáidgárdi. (Govva: Svein Lund) |
Rektor Elin Steigberg čájeha plakáhta nuortalašgiel lohkosániiguin, mat leat ráhkaduvvon «Nuõrttsääʹmkulttuur pâʹjjel raaji»- prošeavttas. (Govva: Svein Lund) |
Njávdáma ja Reaisavuona váhnemat ásahedje Smålaksen mánáidgárddi oasussearvin.
Váhnemat ohce ruđa Sámedikkis ja oste duhkorasaid ja dávviriid main lei sámi sisdoallu. Ledje dohkát ja vuojánat, girjjit ja govat, mainna mánáidgárddis galggai vejolašvuohta gaskkustit nuortalaš ja davvisámi kultuvrra mánáide. Muhto dát unnán jotkojuvvui maŋŋel go dát šattai gielddalaš mánáidgárdin.
Dál leat guhtta máná vuođđoskuvllas ja čieža máná mánáidgárddis, 2012 čavčča rájes šaddet logi ja golbma. Buot oahppit vázzet dál mánáidskuvlla. Nuoraidskuvla ii leat formálalaččat heaittihuvvon, muhto áidna nuoraidskuvlaoahppi skuvlabiires vázzá dál iežas sávaldaga vuođul skuvlla Girkonjárggas.
Nu movt ollu eará smávva boaittobeali skuvllat, de Fossheim skuvllas lea čađat gaskka áittan ahte heaittihuvvo boahtte gieldabušeahtas. Dat mielddisbuktá ahte sihke oahpaheaddjit, váhnemat ja oahppit šaddet dorvvuheapmin, ja nuorra bearrašat leat eahpesihkkarat dustet go bidjat návccaid dasa ahte gilis lea boahtteáigi. Skuvlii mearkkaša dat ahte lea váttis oažžut ruđa dárbbašlaš dávviriidda ja divodemiide.
Ohppiidlogu ii leat njiedjan dušše daningo skuvlabiires lea eretfárren. 4-5 jagi áigge ledje máŋga bearraša geat válde iežaset mánáid eret Njávdáma skuvllas, ja válljejedje baicca sin sáddet suohkana guovddáš skuvllaide. Dát oahppit ožžo skuvlamátkki mii lei 4-5 miilla, ja suohkan mávssii sáhtostallangoluid. Suohkan ii leat dahkan mearrádusa friddja skuvlaválljema birra obbalaččat, muhto lea dohkkehan dáid sirdimiid, mat eahpitkeahttá leat láivudahttán vuođu dasa ahte gilis galgá leat skuvla.
Otto lea okta dain maŋemusain gii lea bajásšaddan Njávdámis ja juobe goit belohahkii máhttá hupmat nuortalašgiela. Dál orrot moadde nuorttalašgielaga Njávdámis, muhto sii leat bajásšaddan Suoma bealde.
Skuvllas eai leat goassege oahpahan nuortalašgiela, ja rektor muitala ahte eai váhnemat ge leat dan háliidan. Sámediggi lea dál váldán nuortalašgiela fárrui giellaplánii ja maiddái ráđđehusa maŋemus dieđáhusas sámepolitihka birra lea namuhuvvon ahte háliidit nannet nuortalašgiela bargguid.
2012 giđa vuohččan lágiduvvui oanehit kursa nuortalašgielas, 15-diibmosaš. Ledje čieža oasseváldi geat čađahedje kurssa. Kursajođiheaddji lei gielladutki Michael Riessler, gii lea dutkan nuortalašgiela ja eará nuortasámi gielaid ja suopmaniid. Čoahkkimis Njávdámis 2012 borgemánus sáhtii son čájehit oahpponeavvuid maid son lei ráhkadan nuortalašgiela giellaoahpaheapmái Norggas. Dát leat Suoma oahpponeavvuid vuođul dahkkojuvvon. Muhto daningo nuortalašgiela grammatihkka lea mihá lagat suomagiela go dárogiela ja ruoššagiela, de ferte muhtun heivehemiid dahkat. Dát gusto maiddái giela jietnadagaide. Viidáset son čájehii jietnamateriálaid ja digitála veahkkeprográmmaid mat leat ráhkaduvvon ovttas Sámi giellateknologiijain Romssa universitehtas. Dát materiálat galget dál heivehuvvot geavaheapmái sihke Norggas, Ruoššas ja Suomas. Čájeheapmái ledje boahtán oahpaheaddjit sihke suoma ja norgga beal skuvllain.
 |
Suoma bealde leat geaidnogalbbat suoma- ja nuortalašgillii, norgga bealde dárogillii ja muhtumii davvisámegillii. (Govva: g.b.: Svein Lund, o.b.: Basia Głowacka) |  |
Nuortalaččat leat dál unnit dahje eanet assimilerejuvvon majoritehtaálbmogii, ja stuora oassi sis hupmet dál dušše daid guoskevaš stáhtagielaid. Dat dagaha stuora váttisvuođaid go nuortalaččat dan golmma riikkas galget gulahallat. Norgga ja suoma nuortalaččat sáhttet gaskaneaset belohahkii geavahit suomagiela, go ollu boarráset nuortalaččat norgga bealde hupmet suomagiela, ja muhtun nuorat olbmuin lea leamašan suomagiella skuvllas. Nuorat olbmuid gaskkas muhtumat máhttet gulahallat eŋgelasgillii, muhto eanasmuddui šaddá geavahit dulkka go nuortalaččat rájiid badjel galget gulahallat, mii divrudahttá oktavuođa hirbmadit ja dahká dan eambbo formálalažžan ja eahpelunddolažžan.
Leat gal nagodan doallat muhtun oktasaš lágidemiid vaikko vel leat ge dakkár váttisvuođat. Njávdáma ja Čeavetjávrri skuvllain lei oalle ollu ovttasbargu 1980-logu rájes. Vuođđun dasa lei sihke dat ahte ollu Njávdáma ohppiin lei suomagiella fágan, ja goappeš gilážiin ledje nuortalaččat.
Okta oasseváldi, gii earenoamážit vuoruhii sámi kultuvrra, lei Tove-Lill Labahå Magga. Son muitala:
– Álggiimet galledemiin Čeavetjávrris. Galledeimmet skuvlla ja leimmet maiddái girkogárddis ja gili rámbuvrras. Mihttomearri lei gávdnat sisdoalu mii lei heivvolaš ja miellagiddevaš ohppiide. Go mii olliimet ruovttoluotta skuvlii, de barggaimet nuortalaččaid oskkuin, ohppiid nuortalaš sohkavieruiguin ja kultuvrralaš árbevieruiguin. Dan luohkás mii mus dalle lei, ledje hui ollu oahppit geat ledje nuortalaš sogas. Sidjiide lei hui miellagiddevaš ahte sii besse gaskkustit iežaset kultuvrra skuvllas. Eará oahppit čájehedje maiddái stuora beroštumi dán fáddái.
Dan guovtti skuvllas leat leamašan áigodagat go leat ovttasbargan máŋgga suorggis, earret eará leat leamašan oktasaš falástallanlágideamit. Ovttasbargu lei hui ávkkálaš Njávdán ohppiide geat ohppe suomagiela, ja Čeavetjávrris maiddái ovtta áigge fálle dárogieloahpaheami. Oahpaheaddjit maiddái lonohalle ollu idéaid ja máhtolašvuođa. Čeavetjávrri skuvllas leat ollu oahpaheaddjit dábálaččat máhttán hupmat ruoŧagiela ja/dahje eŋgelasgiela, nu ahte oahpaheddjiide doaimmai ovttasbargu oalle bures. Skuvllat serve ohcat stuorát Interreg-prošeavtta máŋgga suorggi ovttasbargguide, ja sis lei 2,5 miljovnna ruhtalohpádus dása, muhto šadde vuollánit go Mátta-Várjjaga gielda ja Finnmárkku fylkkagielda eai lean mielas máksit iežaset osiid ovddas.
Lassin namuhuvvon giellakursii Njávdámis, leat maiddái leamašan giellakurssat Ruoššas ja Suomas. Prošeakta lea lágidan muhtun kurssaid nuortalaš duojis (ǩiõtt’tuejj). Gođđinkursa nuortalaš minstariiguin lea leamašan bivnnuheamos, ja sis leat maiddái leamašan kurssat nugo bargat guollečuomaiguin ja bearralhervemiin. Sii leat maiddái ráhkadan ja prenten muhtun álkis diehtojuohkinčállosiid nuortalaččaid birra. 2012 giđa sis lei diehtojuohkinbeaivi rektoriidda ja muhtun oahpaheddjiide Mátta-Várjjaga guovlluskuvllain ja seamma jagi čakčat lei dáin skuvllain oktasaš plánenbeaivi Njávdámis gos váldodeaddu biddjui nuortalaččaide. Prošeakta lea maiddái láhčán dili golmma riikka oassálastimii iešguđet lágidemiide nugo festiválaide ja girkolaš allabasiide.
Liv orru Badje Njávdámis, lahka ráfáidahttojuvvon Labahå-dálu, gos son bajásšattai eatni beale áhku ja ádjá luhtte. Soai leigga suopmelaččat, ja ruovttus buohkat hupme suomagiela. Muhto Liv oahpai maiddái dárogiela, nu ahte máhtii dan go álggii skuvlii. Doppe ledje sihke davvisámegielat ja suomagielat oahppit, muhto son ii muitte lei go oktage gii ii máhttán dárogiela. Doppe eai lean gal šat mánát geat hupme nuortalašgiela. Skuvllas ja internáhtas mánát eanas hupme dárogiela gaskaneaset, muhto hubmojuvvui maiddái (davvi)sámegiella ja suomagiella, ii ge lean gildojuvvon hupmamis dáid gielaid.
 |
 |
| Liv Thrane (Govva: Svein Lund) |
Muhtin biktasat maid Liv Thrane lea duddjon maŋŋil go son váccii nuortalaš minstariid gođđinkurssa. (Govva: Svein Lund) |
Boares Fossheim internáhttaskuvla boldojuvvui 1944:s, nu ahte go Liv álggii skuvlii 1947:s, de skuvla lei bráhkain main ledje oađđinsálet. Juohke lanjas ledje 7-8 nieiddaža ja ledje guhkes galbma feaskárat maid čađa viehkat go galggai basadit. Sáhtii leat oalle galmmas dain heajos bráhkain. Liv muitala:
– Oahpaheaddjit ledje eanasmuddui lullinorgalaččat, ja mun muittán ahte sis lei váttisvuohta dadjat min goargguid. Eatnasiin han ledje suoma namat. Vuosttaš skuvlajagi dušše čirron ja háliidin ruoktot, muhto maŋŋel gal buorebut lokten áiggi internáhtas. Doppe han ledje stoahkanolbmát, muhto ruovttus gal ledjen oalle okto, ii lean oktage geainna stoahkat sáhtii. Skuvllas deaivvadedje máŋgga gili mánát, ja sis lei sihke suoma, davvisámi, nuortalaš ja dáža duogáš. Dávjá ovttastalle mánát geat gulle seamma gillái, muhto mun goit juobe ožžon ovtta olbmá gii lei sámegielat ja lei Uvduvuonas eret. Moai dušše dárusteimme gaskaneame. Ferten gal dadjat ahte in mun gal fuobmán ahte oktage givssiduvvui daningo son gulai duon dahje dien olmmoščerdii. Muhto maŋit áiggis lean gullan ahte eará bártnážat givssidedje Ivanowitz-bártnážiid, ja sii oaivvildedje ieža ahte dat lei daningo sii ledje nuortalaččat.
Skuvlla sisdoallu lei áibbas dáru, lei unnán báikkálaš sisdoallu. Luonddufágas leimmet veaháš olgun meahcis, muhto muđui visot oahpahus lei girjji mielde.
Mus leat vihtta máná, geat buohkat leat vázzán Njávdámis skuvlla. Dalle ledje eará áiggit, lei ođđa skuvla, olles skuvlaáigi ja skuvlasáhttu beaivválaččat. Ii lean vuos suomagiel oahppofálaldat, nugo maŋŋel lea šaddan. In mun ge leat mánáide oahpahan suomagiela, mu isit lei dáčča ja dárogiella šattai bearašgiellan.
Musea ja prošeakta «Nuortalaš kultuvra rájiid rastá» lea mielddisbuktán ahte sihke mun ja ollugat earát leat ožžon eambbo beroštumi ja eambbo miehtemielalaš oainnu iežamet nuortalaš duogážii ja identitehtii. Mun lean leamašan mielde sihke bearralhervenkurssas ja nuortalaš gođđinminstarkurssas. Dál lean gođđán sihke čuvlla, busera, leasttuid ja fáhcaid dakkár minstariid mielde. Mu hirpmástuhttet dat ollu doaimmat maid leat nákcen oažžut áigái dán prošeavttas.
 |
 |
| 25.09.2011 hávdáduvvui 94 dološ nuortalaš dákterikkit ođđasit deike, St.Georga kapealla lahka. Go govviimet 2012 geassemánu ii lean vel makkárge galba ii ge eará almmolaš diehtu dan báikkis. (Govva: Svein Lund) |
Christina Mathisen er ein av dei to prosjektmedarbeidarane på norsk side i "Skoltesamisk kultur over grenser". (Govva: Svein Lund) |
Honna Havas, gii 2004 rájes lea plánen Nuortasámi musea čájáhusaid, illuda dan beaivái go sii viimmat sáhttet rahpat vistti. Son lohká dat lea earenoamáš dehálaš daningo skuvllain leat hui unnán ávdnasat maiguin sáhttet muitalit nuortalaš kultuvrra ja historjjá birra.
 |
 |
| Nuōrttsaa'mi mu'zei orru gárvvis go geahččá dan olggobealde. (Govva: Svein Lund) |
Museahoavda Honna Havas čájeha man oanehažžii čájáhusbarggtt ledje ollen 2012 geassemánu. (Govva: Svein Lund) |
Gáldut:
Andresen, Astri: Siidaen som forsvant. Sør-Varanger Museum 1989
Enbusk, Rolf: Østsamene i Neiden. SLF 1984
Eriksen, Hans Kristian: På mjuke skinnsko gjennom historia. Nordkalottforlaget 1989
Ivanowitz, Mikit: Forskningsrapport: «Skoltene, en glemt kultur i Barentsregionen». 2002
Jensen, Eivind Bråstad: Johs. J. Haaheim, den typiske vestlandslæreren? I: Varanger årbok 2011
Labahå, Tove-Lill: Oppvekst i Sør-Varanger på begynnelsen av 1960-tallet. I: Varanger årbok 1993
Lunde, Aage: Sør-Varangers historie. Sør-Varanger kommune 1979
Meløy, Lydolf Lind: Reising av statsinternat i Sør-Varanger. Skoledirektøren i Finnmark 1975
Niemi, Einar: I grenselandet mot Russland: Neidensamene. I: Goldin/Nielsen: Frykt og forventning. Pomoruniversitetet 1996.
Porsanger, Jelena: Bassejoga čáhci. Davvi Girji 2007
Rasmussen, Kåre Gade: Sør-Varangers skolehistorie til 1880 – med hovedvekt på den samiske og den kvenske perioden. UIO 1976.
Rasmussen, Siv: Av Sør-Varangers samiske skolehistorie. I: Samisk skolehistorie 2, Davvi Girji 2007.
Vorren, Ørnulv: Om «nuortaladsjak« eller skoltesamene. I: Ordet 2-67
Wikan, Steinar: Grensebygda Neiden. Nordkalottforlaget 1995
Wikan, Steinar: Utviklingen av reindriften i Sør-Varanger. 2011
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]