Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3 Davvi Girji 2009.

Richard Bergh:

Ovddasmanni skuvla Gussanjárggas

Sámás: Issát Sámmol Heatta

Gussanjárgga smávvaskuvladássi 1954 čavčča ovttas oahpaheddjiineaset Richard Bergh. Gurut bealde: Nora Henriksen, Else Henriksen, Anny Tornvik, Astrid Gustavsen, Anne Lise Johansen, Britt Jessen, Edmund Johansen ja Oddbjørn Karlsen.
(Govva: Georg Tornvik)

Richard Bergh lei oahpaheaddjin moatti báikkis Davvesiidda ja Porsáŋggu gielddain 1950–60-loguin. Mii leat presenteren su dárkileappot Sámi skuvlahistorjjá 1-girjjis, mas muitala Skuvvanvári skuvlla birra. Dá lea su muitalus dan áiggis go lei oahpaheaddjin Gussanjárggas Davvesiidda gielddas.

Bohten Gussanjárgii Davvesiidda gildii 1954 čavčča nu daddjon oahpaheaddjisadjásažžan, namalassii go mus ii lean oahpaheaddjiskuvllas eksámen in ge sáhttán biddjot virgái earágo jagi ain háválassii. Leimmet ollugat dan dilis dalle, lei hirbmat oahpaheaddjivátni maŋŋel soađi. Ii mihkkege leat nu ahte dat ii leat juogamasa ávkin! Sii guđet háliidedje šaddat oahpaheaddjin eai ge diehtán heiveše go sii dan bargui, besse geahččalit ovdal go soite ohcat oahpaheaddjiskuvlii. De sii dihte makkár bargu lei vuordime sin.

Lokten bures áiggi oahpaheaddjin Gussanjárggas ja Sáltesávjjus, gos maiddái ledjen oahpaheaddjin jagi. Mearridin vázzit oahpaheaddjiskuvlla, muhto ii lean álki beassat dohko oahppin, go hui ollugat háliidedje dohko. Ohccis galggai measta leat buoremus árvosátni S jus galggai beassat baskkes nállošalmmi čađa. Vázzen dan dihte jagi vuos Oslo universitehtas, válden filosofiija, latiinna ja fonetihka ovdakurssaid. De gártadin dan mađe ollu oahppočuoggáid ja bessen oahppin oahpaheaddjiskuvlii. Dan vázzen Romssas, vai beasan nu lahka go vejolaš Finnmárkku. (Dalle ii lean Álttás oahpaheaddjiskuvla). Go lean hui luondduriikii áibbašeaddji ja romantihkalaš olmmoš, de háliidin ássat min davimus fylkii.

Petromáksa čuovgaráđđin skuvlabráhkas

Vuosttaš jagi go ledjen oahpaheaddjin Gussanjárggas, de ii lean gilli vel ollásit divoduvvon ja huksejuvvon maŋŋel soađi. Oahpahus lei stuora bráhkas. Doppe ledje sihke skuvlalatnja, oahpaheaddji orrunlatnja, internáhta eamidii orrunlatnja ja guokte oađđenlanja skuvlamánáide. Okta latnja lei nieiddažiidda ja nubbi latnja lei bártnážiidda. Gussanjárgga skuvlabiirii gulai maiddái Áttánvuotna, ja doppe boahtti oahppit šadde orrut internáhtas skuvlabotta. Dat loahpahuvvui 1954 čavčča, go dalle gárvánii Davvesiidda stáhtainternáhtta mii huksejuvvui ođđasit maŋŋel go duiskalaččat ledje boalddašan Finnmárkku, ja Áttánvuona mánát sirdojedje dohko. Lei jurdda sáddet Gussanjárgga mánáid seamma báikái, vuotnabađa skuvlabiire lei ásahuvvon dušše gaskaboddosaččat maŋŋel soađi.

Gussanjárggas ii lean elfápmočuovga vuosttaš jagi go ledjen doppe. Mis ledje petromávssat skuvlalanjas. Dain lei hui šerres čuovga. Skuvlabráhkas ii ge lean revrečáhci. Mis lei olgohivsset. Lean dávjá jurddašan makkár bargodilli son internáhtta-eamidis ferte leat leamaš, sihke bassamiin ja borramušaid lágidemiin. Maŋemus internáhtta-eamit Nora Vold lei skuvllas viežžame biergasiiddis go ledjen doppe, bessen humadit suinna. Nora lei vuoras nissonolmmoš. Son lei trøndelagalaš. Lei ožžon ođđa barggu Guovdageainnu internáhtas.

Ođđa visti oktan joavkolanjain

Go máhccen fas Gussanjárgii maŋŋel oahpaheaddjieksámena, de lei gilli ožžon elfápmočuovgga ja ođđa skuvla lei dahkkon riikageainnu gurrii Guolbanii. Dan skuvllas lei juoga ođas mii ii lean gostege eará báikkis. Visttis lei joavkolatnja lassin skuvlalatnjii! Gussanjárgga skuvla lei vuosttaš skuvla riikkas mas lei dakkár latnja. Skuvladirektevra jur nu háliidii ođđa oahppan oahpaheaddji geahččalit dan ođđasa. Dat oahpaheaddji gii barggai doppe ovdal mu lei nuorra nieida, iige sus lean pedagogalaš oahppu, ii dakkár oahppu lean galli oahpaheaddjis unnit skuvllain dalle. Dál bođii vuosttaš oahpaheaddji gii lei váldán eksámena oahpaheaddjiskuvllas, ja su gal sáhtii suige gohččut geahččaladdat joavkolanja oahpahusastis. Danne bođii Arthur Gjermundsen Gussanjárgii ja humahišgođii mu áŋgirit bargagoahtit dainna áššiin.

Skuvlla ođđa lášmmohallanrustegat ledje ollu anus. Inge Henriksen ja Kjell Arne Jessen lášmmohallaba áŋgirit.
(Govva: Richard Bergh)

Oktonas gilli

Gussanjárga lea Lágesvuona bađas Davvesiidda gielddas. 1959 čavčča ásse gilis nuppelohkái joavkku. Dasalassin lei vel soames dállu siskelis mat gulle Gussanjárgga biirii. Riikkageaidnu man mielde beasai Girkonjárgii lei jur báikki čađa, muhto dálvet lei dat jovgon gitta, ja vuotnabahta maiddái jieŋui. Jiekŋa lávii muhtumin buolašdálvviid ollit badjel miilabeali fávlái Báktesullo guvlui.

Gussanjárggas lávii jávohis jaskatvuohta go muhtii – dábálaččat golggotmánu álggus – gitta boares geassemánnui. Áidna guimmuheapmin lei galledit guhtet guimmiideaset. Skuvla ii dárbbašan gilvalit mainna ge mánáid beroštusa dáfus. TV ii lean boahtán vel. Gilis čájehuvvoje filmmat, muhte dušše geasset. Eai lean eará girjerájut go dat mii skuvllas lei. Skuvllas duhtaduvvui mánáid oahppanmiella. Danne ii lean skuvllas jeagohisvuohta ja hilbošeapmi.

Dasa lassin gussanjárgalaččat ráhkistedje skuvllaset, go sii ledje šaddan rahčat garrasit dan ovddas.

Garra rahčan skuvlla dihte

Ovdal soađi gulai Gussanjárga Davvesiidda skuvlabiirii. Mánát orro stáhtainternáhtas girkobáikkis go vázze skuvlla. Gussanjárgga ja Davvesiidda gaskka beasai dušše meara mielde. Ollu mánát šadde buohccit meara alde internáhttamátkkis, sii orro internáhtas vahkku miehtá ja besse ruoktot vahkku loahpas. Ii lean jur nu álki unnoraččaide orrut guhká eret ruovttus go eai máhttán oahpahusgiela, dárogiela.

De šattai soahti. Go duiskalaččat geassádišgohte lulás 1944 čavčča, de boaldigohte dat olles davágeaži dán riikas. Eanas viesut ja visttit jávke dollan. Davvesiidda gielddas báhce gilit buot gutnan, ii vistelágáš ge sestojuvvon.

1946:s ásahuvvui Gussanjárga gaskaboddosaš skuvlabiiren. Dasa gulai vel Áttánvuotna, gilli mii lei nuppelot kilomehtera duohken. Dan jagi ceggejuvvui maiddái skuvlabráhkka.

1955:s gárvánii Davvesiidda ođđasit dahkkon stáhtainternáhtta. Gussanjárgga skuvlamánát gohččojuvvojedje dohko, ja skuvla heaittihuvvui. Gussanjárgga váhnemat eai jeagadan sáddet mánáideaset eará báikái. Skuvlla bisuheami njunuš lei gili gávpeolmmái Gerhard Øfeldt. Gussanjárgga skuvlastreaika bisttii olles jagi. De ferteje váhnemat vuollánit vuostemielas, muhto eai fal ovdal go skuvlastivra lohpidii gieđahallat ášši fas ođđasit.

Dan botta lei Øfeldt fárren Gilivutnii. Son válljejuvvui gieldda sátnejođiheaddjin ja barggai eanet go goassege ovdal dan ala vai Gussanjárga oččošii sin iežaset skuvlla. Skuvla- ja gielddastivrras son čujuhii daidda heajos beassangeainnuide vuotnabahtii dálvet. Vaikko lei ge mearriduvvon dahkat geainnu Idjavuonas Davvesiidii, de ii galgan dat dollojuvvot rabasin dálvvi, ja nu šadde skuvlamánát johtit fatnasiin Gussanjárggas skuvlii. Son muittuhii áirasiidda ahte muhtumin lei olmmoš goasii duššan skuvlasáhtus. Ja nuppát geardde ledje skuvlamánát gollon badjelmeare vuorddedettiin skuvlafatnasa jiekŋaravddas guhkkin fávllis.

De álggii Arthur Gjermundsen Finnmárkku skuvladirektevran! Son doarjjui áinnas unnit giliid. Ja son bealuštii váhnemiid ja udnui sin mánáide skuvlla ruoktobirrasii. Gjermundsen mearridii iežas lági mielde skuvladirektevran, ja son lei hui eahpádusas daid stuora internáhtaid dáfus mat ihte dego guobbarat dan áigge.

9-jagi skuvlla áigumuš šattai sutnje buorre liiban. Jos dan plána áigo duohtandahkat, de eai čáhkan goit Davvesiidda internáhttii sihke álbmotskuvlla ja joatkkaskuvlla oahppit, dárbbaše goitge vel ovtta skuvladálu. Eai ba de baicca sáhttán geavahišgoahtit fas Gussanjárgga gárvves skuvlla? Dan Gjermundsen ovddidii skuvlastivrras. Son oaivvildii maiddái ahte sii galge garvit ovcci jagi internáhttaskuvlla doppe gos lei vejolaš.

Go skuvladirektevra ieš doarjjui Gerhard Øfeldta, de lei ášši čielggas. Gussanjárga ásahuvvui fas skuvlabiiren, ja dán háve ii galgan dat dušše gaskaboddosaččat!

Jalges báikái Guolbanii lei ceggejuvvon servodatviessu, dat lei vuosttaš dakkár maŋŋel soađi. Gielda válddii dan badjelasas dan nammii ahte dat ain galggai doaibmat servodatviessun. Gussanjárgga skuvla dahkkui dan viesu báldii. Viesuid gaskka lea latnja, leat gittalaga. Olggut feaskáris leat ollu uvssat iešguđet guvlui, okta lea skuvlalatnjii, okta servodatvissui, ja okta lea geallárii. Dasa lassin lea vel skállolatnja, ja ráhppa oktan uvssain nuppi láhttegeardái.

Fylkkaarkiteakta Trond Dancke dat tevdnii skuvlla. Joavkolatnja galggai skuvlalanja báldii. Lanjaid gaskka ledje láset, nu sáhtii oahpaheaddji geahčestallat jovkkošlatnjii gos muhtumat su ohppiin barge iehčanasat. Joavkolanja guoras lei vel okta latnja, mii sáhtii leat oahpaheaddjái kántuvran.

Áigumuš lei lágidit nuppi láhttegeardái oahpaheaddjái orrunlanjaid. Dat orrunlanjat eai gárvánan dan áiggis go mun ledjen oahpaheaddjin Gussanjárgga skuvllas. Ii lean dahkkon ráhppa ge loktageardái. Uksa masa ii lean ráhppa ge orui dego deaddeluvvon áibbas boastu sadjái bajás seaidnái.

Fárrejin joavkolatnjii, veahkit gorro munnje láseliinniid, ja bijaimet dohko latnjabiergasiid. Oahpaheaddjikantuvra šattai oađđenlatnjan ja gievkkanin. Doppe lei seaŋga nuppi seainni guoras, ja koffara bidjen ommana lusa! Láse guoras lei beavddáš ja stuollu, in dárbbašan dađi eanet biergasiid.

Geahččit gehččet teáhterčájálmasa skuvllas, 1959:s
(Govva: Richard Bergh).

Oahpaheaddji ja luhkkár

Álgojagi go ledjen oahpaheaddjin Gussanjárggas, de lei Johan Petter Olsen skuvlabearráigeahččin. Son lei olmmošeaddjái, smáđáhkes ja leaikái. Son leaikkastalai virgáibidjanreivves munnje čálidettiin «riikageaidnu manná jur dán gili čađa, beasat mannalit Pariissas goas háliideaččat.» Dakkár reivvet dahket vuostáiváldi buoremillii! Berge Wikeland lei skuvlainspektevran go ollejin ođđa skuvlii 1959 geasi. Son lei maiddái smáđáhkes ja stáđis.

Skuvlalatnja dohkkii girkun maiddái. Távvala duohken lei čálaoahppavaččaid sadji. Távvala uvssat leahkastuvvojedje guovtte guvlui, ja de sáhtte álgit ipmilbálvalusain. Ledjen biddjon virgái luhkkárin. Eai guđege skuvllas lean gal galle ipmilbálvalusa jagis – eai Gussanjárggas eai ge Sáltesávjjus.

Ipmilbálvalusain Gussanjárggas ja Sáltesávjjus ledje álo dievva olbmot. Gussanjárgii eai boahtán dušše gili olbmot. Dalle orro olbmot unnit gilážiin vuona siste gosa ii lean biilageaidnu. Bearrašat bohte ipmilbálvalusaide šárkkaiguin. Sin mielas lei Gussanjárga dego stuora gávpot!

Viessu juohke atnui

Skuvlaviesu bálddas lei servodatviessu, mii adnui vaikko masa, sáhttá gohčodit dan viessun juohke anu váste. Doppe lei čoahkkinlatnja ja gievkkan, na vel lávdi nai lei. Gealláris lei sávdni. Doppe besse lávggodit buohkat geat háliidedje buhtistuvvot. Skuvla beasai geavahit servodatviesu iežaset dárbbuid mielde, vuosttažettiin lášmmohallamii. Mis eai lean gal turnenbiergasat. Gussanjárgga skuvla lei ođas, ja gielda ii suitán oastit buot oktanaga. Dalle ba skuvlii bođii vuordemeahttun skeaŋka. Skuvladirektevrras Gjermundsenis ledje ávkkálaš oahppásat. Son lei muitalan láđđásit ja árjjalaččat oahpponeavvofitnodahkii Grimsonii dan ođđamállet ovddasmanni skuvlla birra Gussanjárggas. Boahtun dan oktavuođas lei ahte fitnodat sáddii midjiide skeaŋkkas lášmmohallanapparáhtaid.

Vuoi man ávvu šattai Gussanjárggas! Oahppit gal orro dego skurtnjagan álggos. Oainnat go apparáhtat ledje guddojuvvon vissui, de šadde mánát vuordit dassážii go gili boaranat ledje gallánan lášmmohallamis daiguin. Go boaranat viimmat mieđihedje ahte sis ledje ávkkálet barggut dán eallimis, de besse oahppit easka geahččalit apparáhtaid. Lášmmohallanlatnjii lei álki viehkalit stoahkat apparáhtaiguin, ii dušše lášmmohallandiimmuin, muhto maiddái friddjagoartiliin.

Servodatsála adnui maiddái gilikinon ja mátkkoštalli muitaleddjiide. Mis lei omd. guossin Osvald Harjo (son gii čálii girjji Moskva kjenner ingen tårer), ja son muitalii dan áiggi birra go čohkkái Sovjetlihtu fáŋgan. Dušše geasset dat bohte muitaleaddjit ja kino Gussanjárgii. Biilageaidnu lei gitta dálvvi miehtá, ja báikkálaš fanas jođii dušše guktii vahkkus.

Servodatsála adnui maiddái eará dárbbuide, ii dušše lášmmohallamii. Buori áiggis ovdal juovllaid oahpahallagođiimet Jens Bjørneboes čájálmasa Josef og hans brødre (Jovsset vieljaidisguin). Maŋemus skuvlabeaivvi ovdal juovlaluomu bovdiimet buohkaid gilis čájálmassii. Oahppit ledje čeahpit, ja dárkilit guldaleaddji geahččit spežžo gieđaid čuodjalit maŋŋel čájálmasa. Dasto lei loaddavuovdin. Ruhtavuoitu das galggai skuvlii, mii dárbbašeimmet ollu dávviriid ja oahpponeavvuid. Osten ee. ollu čuovgagovaid. Daid eat čájehan dušše skuvladiimmuin. Ollu eará olbmot besse geahččat daid miessemánu 17. b. dehe eará doaluin.

Ovddasmanni geahččaladdan guovtteoasát skuvllas

Eanet ovddasmannidoaimma birra: árračavčča bođii skuvladirektevra Gjermundsen guossái. Son logai iežas ilus go skuvla lei ožžon oahppan oahpaheaddji, go dál sáhtte duohtandahkat jovkkošlanja geahččaleami. Son muitalii munnje bargolági, galgen geahččaladdat, ráhkadit diibmoplána mas buoremus lági mielde oaččuimet ávkki liigelanjas mii lei skuvlalanja bálddas.

In dieđe mot dál leažžá guovtteoasát skuvllain, muhto dalle ledje buot oahppit vuosttaš golmma jahkeceahkis ovtta skuvlalanjas, ja oahppit njealját jahkeceahkis gitta čihččet jahkeceahkkái ledje ovttas. Danne go guovtteoasát skuvllain lei dušše okta oahpaheaddji, eai lean skuvlamánát skuvllas oktanaga. Gussanjárggas mis lei vuorroskuvla. Daid vahkkuid go smávvaskuvllas lei oahpahus, lei stuoraskuvllas friddja, ja nuppe láhkái. Smávvaskuvllas ledje gávccinuppelohkái oahppi, juohke beaivve ledje vihtta oahpahusdiimmu. Stuoraskuvlamánát vázze skuvlla guoktelogi vahkku, sis ledje guđadiibmosaš skuvlabeaivvit. Dalle ii lean friddja lávvordaga. Nu lei oahpaheaddjis 30 oahpahusdiimmu vahkkus smávvaskuvllas ja olles 36 diimmu go stuoraskuvlamánát ledje skuvlalanjas.

Oahpaheaddjis lei ollu doaimmaheamoš. Earret oahpahusa galggai son ráhkkanit dasa. Ii lean álki go ovtta lanjas ledje njeallje jahkeceahki – iešguđet oahppodásis. Risttalašvuođas, luondduoahpus, geografiijas ja historjjás (maŋŋil gohčoduvvon čuvgehusfágan) gal vel čoavdásii dilli. Oahpahus lágiduvvui nu ahte dan njealji jagi go oahppit vázze stuoraskuvlla, ožžo sii oahpahusa buot jahkecehkiid lohkanmearis.

Dárogiela ja rehkenastima dáfus (ja eŋgelasgiela, go dat fága biddjui buot skuvllaide) lei vearrát. Dain fertejedje oahppit oažžut oahpahusa jahkeceahkiset mielde. Dain fágain šattai dalle dárbu bidjat muhtun jahkeceahki ohppiid joavkolatnjii dan botta go earáide lei oahpahus skuvlalanjas. Lea oalle álki ipmirdit ahte dan guovtti fága – dárogiela ja rehkenastima – bidjen lotnolasfágan čállimiin ja sárgumiin diibmoplánii. Sárgumis ja čállimis birgeje oahppit oalle bures iehčanassii. Sáhttá bidjat daidda bargobihtáid maiguin sáhttet bargat ieža. Dieđusge livčče sii sáhttán bargat dan maiddái de go ledje ovttas daiguin eará jahkecehkiiguin skuvlalanjas, muhto joavkolanjas besse sii buorebut bargat ovttas ja hupmat bargobihtáid birra. Sii eai muosehuvvan go oahpaheaddji oahpahii ja bagadalai daid eará jahkecehkiid ohppiid. Oahpaheaddji ii dárbbašan eará go ain guovlalit joavkolatnjii oaidnit vel go oahppit ledje bargame dan maid galge. Jos oahppit ledje jegolaččat ja siivot, de manai dakkár vuohki bures.

Stuoraskuvllas ledje guoktenuppelohkái oahppi. Viđas dain gulle 7. jahkeceahkkái. Dat eará čieža oahppi vázze 4., 5. ja 6. jahkecehkiid. Lotnolasdiimmuin juhken olles joavkku guovtti oassái, 7. jahkeceahkki lei sierra. Skuvlabeaivvi vuosttaš lotnolasdiimmus lei unnit ossodagas – 7. jahkeceahkis oahpahus oahpaheddjiin joavkolanjas dan botta go eará oahppit čohkkájedje skuvlalanjas ja jogo dennjejedje dehe čálle. Čuovvovaš diimmu lei nuppeláhkái. Skuvlavahkku 36 diimmus ledje logi lotnolasdiimmu. Diehttelasat sáhtte gaskkohagaid atnit joavkolanja maiddái eará doaimmaide.

Smávvaskuvllas lei álkit. Das ledje dušše čieža oahppi, njealjis vuosttaš jahkeceahkis, guokte nuppis ja okta goalmmát jahkeceahkis. Vuosttaš jahkeceahkkái lei – álgobáliid goit – loguid ja bustávaid oahppan deháleamos. Dan barge oahppit álkit dan botta go oahpaheaddji oahpahii dan áidna oahppi goalmmát jahkeceahkis ja nuppi jahkeceahki guokte oahppi. Dehe dat golmmas barge iehčanassii dan botta go vuosttaš jahkeceahki oahppit ohppe ođđa bustávaid ja loguid.

Giđabeallái sáddejin geahččaleami raportta skuvladirektevrii. Raporta almmuhuvvui Norgga skuvlabláđis – Norsk Skoleblad – cuoŋománu 30.b. 1960.

Dilálašvuohta Norgga skuvllain muđui rievddai áibbas nuppe guvlui, skuvllaide addojedje eanet diimmut – veahkkeoahpahussii ja jahkecehkiid juohkimii dárogielas, matematihkas ja eŋgelasgielas – lei stuora ávkin riikka moattioasát skuvllaide. Eanet oahpaheaddjit biddjojedje virgái – vel juogekeahtes skuvllain nai – dat lei dehálaš máŋgga dáfus. Erenoamážit Finnmárkkus sáhtte skuvllat leat hui guhkkálaga. Ii lean álki okto oahpaheaddjin go ii lean biilageaidnu ja nubbi dakkár moattioasát skuvlla oahpaheaddji lei miillaid duohken! Go skuvllas lei nubbi oahpaheaddji, de sáhtiiga soai digaštallat sihke oahpahusvuogádaga ja jeagohisvuođaáššiid mat soite čuožžilit. Jos nubbi sudnos buohcagođii, de sáhtii nubbi heahtedilis bearráigeahččat buot ohppiid moadde beaivve. Joavkolatnja sáhtii adnot veahkkeoahpahussii návccahis ohppiide, dehe unnit joavkkuid oahpahussii.

Smávvaskuvla 1959 čavčča. Gurut bealde: Arne Johansen, Arthur Masternes, Theodor Gulbjørnsen, Solfrid Jessen, Anne Masternes, Jorunn Tornvik ja Jens Karlsen.
(Gova luoikan Richard Bergh)

Heaittihuvvon ja fas álggahuvvon

HMot lea mannan Gussanjárggain ja gili skuvllain? Muhtun jagiid geahčen heaittihuvvui skuvla. Sivvan dasa lei go ledje unnán oahppit, gilážat lávejit unnut áiggi mielde. De dáhpáhuvai juoga. Dađistaga eanet nuorra joavkkut fárreje gillái. Guolban – riikageainnu ja meara gaskkas – váldui huksenbáikin. Okta nubbi viessu ceggejuvvui dohko. Gussanjárgga skuvlabiire fas ásahuvvui. Ii ge dušše dan, muhtun jagiid maŋŋil vázze maiddái nuoraidskuvlaoahppit skuvlla iežaset gilis.

Skuvla lea dál bures huksejuvvon. Lassin dan ovddeš skuvlii, joavkolatnjii ja lášmmohallansálii, leat skuvllas vel guokte ođđa ossodaga. Nuppi láhttegearddi lanjat leat áigá juo dahkkon gárvvisin. Doppe lea oahpaheddjiid latnja ja skuvlagievkkan. Muđui leat skuvllas vel guokte eará skuvlalanja, medialatnja ja luonddufágalatnja, ja guokte lanja duddjomii. Skuvllas lea leamaš bissovaš oahpaheaddjiveahka ollu jagiid, Erna Pettersen rektorin ja dasto maŋŋil Gerd Erlandsen ges.

Sámegiella jávkkai

Go ledjen oahpaheaddjin Gussanjárggas, de lei sámegiella jávkame. Ollesolbmot gal vel sámástedje gaskaneaset, muhto sii dárostedje mánáidasaset. Dan gal imaštallen, nu go maiddái go gili namma lei Kunes, ii ge Gussanjárga. Jearahin muhtun váhnemiin sivaid dasa. Dat vástidedje ahte sámegiella dáiddii hehttehussan sin mánáide. Jos sii dárostedje mánáideasetguin, de buorránedje daid vejolašvuođat ovdánit eallimis.

Golle ollu jagit ovdalgo gussanjárgalaččat ipmirdedje maid sii ledje massán go váhnemiid giella jávkkai. Skuvlla lágideami mielde álggahuvvui sámegielkursa, ja dat vuostáiváldui hui bures gilis. Jos kursa leaččai oaivvilduvvon giela gádjuma dihte, de čájehuvvui ahte dat bođii ila maŋŋit. Gili giella lea dárogiella, vaikko doppe leat ge ain olbmot geain sámegiella lea vuosttaš giellan.

Eli Johansen lei njunušin go gilisearvi 1995 čavčča oaččui doarjaga sámi sistebargguide ja datneárpohervemii golmma jagi giliovdánahttinprográmmas mii lei Finnmárkku váste. Ollugat dieđihedje mielde dan kursii. Čuovvovaš giđa lei Gussanjárgga gilisearvvis ges ulloduhppenkursa. Dasa serve maiddái ollugat. Goappašat kurssat lágiduvvoje skuvllas, mii lea ain gili gávnnadan- ja kultuvrralaš ovttastallanbáiki. Gussanjárga lea kultuvrra diehttelasvuođa báiki. Lea hui olu beroštus sámegillii ja árbevirolašvuhtii.

Gussanjárgga skuvlla balddonas

Ollu duot dát lea earáláhkái Gussanjárggas dál go dalle go mun ledjen doppe oahpaheaddjin. Dušše okta gal ii leat rievdan. Dál ain gullet olbmot olgouvssa rahpaseame ja oaidnemeahttumiid lávkume olggutfeaskáris, ja dávjá beaiveguovdil.

In leat dušše moddii čállán aviissaide ja girjjiide Gussanjárgga balddonasa birra, mun dat gullen dan ovddemus, ja dat lea gullodan buot jagiid dan rájes. Lean searvan radioprográmmii dan birra, ja leat ráhkaduvvon filmmat dan ipmašis. Ollugat leat idjadan skuvllas vai besset gullat lávkkiid mat gullojit feaskáris. Oahppit leat čállán bargobihtáid dan oaidnemeahttun guossi birra.

Gussanjárgalaččat čevllohallet skuvlabalddonasaset dihte. Balddonasaid govat leat beassan mielde skuvlla dovdolihppui, badjánaddá skuvlla duohken mii lea sárgojuvvon lihppui. Muhtumin bođii imašlaš nissonolmmoš Gussanjárgii. Son muitalii alddis fámuid gevret balddonasa eret. De gal olbmot vuosttaldišgohte. Sii háliidedje bisuhit skuvlla balddonasaset. Dat nissonolmmoš oažžu leat ilus go gussanjárgalaččat eai oaguhan su eret čoskkaiguin!

Journalisttat čállet áinnas dan birra gili reportášain. Ollugat árvádallet gii son dat balddahallá doppe. Lea go son ruošša soahtefáŋga gii báhččui dohko? Lea go son duiska soalddát gii holttii leairras mii lei dakko gokko skuvla dál lea? Vai balddáhallá go doppe danin go sii vižže skuvlii muvrensádduid fiervvás Davvesiidda girkogárddi vuolábealde?

Vaikko dal gii balddonas leaš – dehe ii leaš – de gullojit várra goit su lávkkit boahtte buolvvaide maiddái. Gussanjárga lea eallevaš gilli. Ja jos skuvlla áiggoše vel gearddi heaittihit, de báhcá skuvlaviessu goitge dasa, ja Gussanjárgga skuvlabiire sáhttet fas cegget ođđasit – go ain ođđa gussanjárgalaččat riegádit.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3