På norsk Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.
 Nora Marie Bransfjell konferansesne meatan Saemien Jïlleskuvlesne, 2002. |
Nora Marie Bransfjell lea saemien lohkehtamme gaajhkine skuvlen daltesinie aarh-skuvleste jïilleskuvlese universiteetese. Jaepien 1955 reakasovvi jïh Stoerdaelesne Mearohken tjïeltesne byjjeni. Maanaskuvlesne dovne Stoerdaelesne jïh Aarbortesne, mænngan dle Mearohken realskuvlesne, åvtekuvsjesne lohkehtæjjide Karasjokesne jïh Leevaanken lohkehtæjjaskuvlesne, biologijem lohki lissiefaagine. Åarjelsaemien lohkeme, jeatjah saemien gïelh, såevmiengïelem jïh lingvistigkem Upmejen universiteetesne. Iktesth lea lyjhkeme maam lohkedh jïh ovmessie kuvsjh sjïdteme. Jaepiej 1985-96 dellie lij lohkehtæjja Åarjel-saemiej skuvlesne Snåasen tjïeltesne, jaepiej 1987-91 rektovrine barki. Snåasen mænngan dle Noerhte-Trøøndelagen jïlleskuvlese gusnie åarjelsaemien gïelem jïh kultuvrem lohkehteminie. Seamman aejkien aaj jeatjah barkosne, vg. 2007/08 rektovrine dennie Gaske-Nøørjen Saemienskovlesne Aarbortesne. Nora Marie Bransfjell lij ovmessie gïelebarkojne meatan, vg. Saemien Gïeleraeresne, Saemiedigkien gïeleståvrosne jïh Saemien gïelemoenehtsisnie. Saemien politigkine dovne Nøørjen Saemiej Rïjhkesiebresne jïh Nøørjen Båatsoesaemiej Rïjhkesiebresne. Dïhte lij Øøhpehtimmiesiebrien Saemien moenehtsen voestes åarjelsaemien lïhtsege. |
Voestes aejkien manne åarjelsaemien tjaelemegïelem lierim damtedh dellie manne 14 jaepien båeries. Tjidtj-aajja mannem girmi man jeenjem skuvlesne lïereme jïh munnjien jeahta: nov gujht datne Nora buektehth lïeredh saemien lohkedh. Dïhte hov meatan dåarjoehti dam voestes lohkemegærjam Sámien lukkeme-gärjá (1957) maam Knut Bergsland jïh Gustav Hasselbrink darjoejigan. Manne lohkim jïh jis båajhtode dellie tjidtj-aajja staeriedi bïhkemdi guktie. Månnoeh utnien dan luste dejnie lohkemeboelhkine.
Tjidtj-aajja skuvlem veedtsi Havikesne, Namsosen tjïeltesne, dennie skuvlesne Skole for lappebørn. Idtji daaroen maehtieh goh skuvlem aelkiesti. Læjhkan dan guhkie bøøti guktie gaskeskuvlem veelti. Dillie gidtjh ij lij sïejhme saemide skuvlh vaedtsedh. Aajja nïekedi advokaatine sjïdtedh. Idtji mij destie sjïdth. Vïellebe Meehte dan noere batneni jïh tjidtj-aajja tjoeveri bovtsine barkedh. Tjidtj-aahka aaj skuvlesne Havikesne. Dïhte sijhti tsîgk-ietnine sjïdtedh jïh jaepien 1922 dellie vøølki dan staarese Kristiania (Oslo) jïh dubpene tsîgk-ietnien øøhpehtimmiem veelti. Aehtj-aahka lieri gåarodh. Åarjene lin årroeminie mearan aehtj-aajja bovtsetriengkine laedtiej luvnie dejnie Lærdal-vaerine, jïh dellie aehtj-aahka gåaroejinie dïenesji. Mijjen aehtjie dubpene reakasovvi jïh Borgund aalkegærhkosne kristesovvi.
Tjidtjie voestegh skuvlesne Havikesne goske dåaroe sjidti jïh dellie Stoerdaelesne. Almeh-jïlleskuvlen mænngan dle aelkiesti skïemtjesåjhtereskuvlesne. Gøøkte jaepieh desnie dle tjoeri orrijidh, dïhte jïjtje skeamtjoeji, tuberkulose. Åemie aehtjie voestegh Stoerdaelesne jïh dellie skuvlesne Stugudaelesne. Minngemes jaepiej Havikesne gusnie aaj skylli. 19 jaepien båeries dle aelkiesti tjidtj-aajjan luvnie triengkine jïh minngemes dle tjidtjine pruvri.
Jaepien 1968 dellie saemienskuvle Snåasesne aaj, jïh Stoerdaelien saemien angkenh fihkin skuvlem veeljedh, Aarbortesne jallh Snåasesne. Muvhth saemien maanah skuvlem Snåasesne veeljin. Månnoeh vïellh jïh akte vielie Mearohken jarngeskuvlese. Dellie tjïjhtjede klaassem jïh realskuvlem Mearoehkisnie. Dan mænngan gymnasese Sjïerdaelesne. Mearan gymnasesne dellie mov maana reakasovvi jïh nimhtie dam idtjim dam gymnaaseskuvlem tjïrrehth. Gymnase jallh ij, øøhpehtimmie lij munnjien vihkeles. Mov eejhtegh jïh vïelleh mannem viehkiehtin jïh minngemes maanasåjhterinie sjidtim. Ulmie lij maanavaarjelimmiepedagogine sjïdtedh. Gymnasen namhtah dle tjoerim naan jaepieh barkosne aerebi goh Maanavaarjelimmie-akademijese baahtsedh.
Tjaktjen 1977 mov voestes barkose vøølkim Leevaankesne, Innherred Skïemtjegåetesne. Naan gille askh debpene dellie dïhte åemie rektovre Harald Eliassen Gaske-Nøørjen Saemienskovleste mannem ringki jïh barkoem faali tjïerte-åvtoehkinie dennie internaatesne. Dellie limen gøøkte jaepieh Aarborten-almetjh, mov påajketje jïh manne. Helgelandesne jis barkijes byjreske NSR-siebrie jïh dan åvtohke åemie Odd Kappfjell dan eevtji edtjim lohkehtæjjaskuvlese dillie goh nuepie sjidti.
 |
Nora Marie Bransfjell Gaske-Nøørjen Saemienskovlen åemie rektovrine ektesne, Harald Eliassen. Daesnie Nøørjen Saemiej Rïjhkesiebrien jaepietjåahkosne, Čáhcesuollu 1988. (Govva: Svein Lund) |
Dïhte voestes åarjelsaemien bieliejaepieboelhke lij gøøkte njieljienvåhkoen giesiekuvsjh 1983 jïh 1984. Giesiekuvsji gaskem naan gille tjåanghkoeh jïh jïjtjelohkeme. Lohkemesijjie lij Åarjel-saemiej skuvlesne, Snåasesne, jïh skuvlen rektovre, åemie Ella Holm Bull, dïhte lij mijjen lohkehtæjja. Gasketjåanghkojde håalemeguessieh bøørin, v.g. Louise Bäckman saemien aahkaj bïjre soptsesti jïh Gaebpien Gåsta/Gustav Kappfjell mij jïjtse tjihtesetjaelemen jïh joejkemen bïjre soptsesti. Mijjen sensorh lin Lajla Mattsson jïh åemie Anna Jacobsen. Nuekies jïjnjh teeksth åadtjodh dellie gaajhkem dovnem lohkim jïh jïjnjh kultuvregærjah. Naan gærjah annje hïjven åtnose, Bergsland/Bull: Lohkede saemien jïh Bergsland/Hasselbrink: Saemien lohkeme-gærja, [1] Bergsland: Sydsamisk grammatikk jïh tjihtesh mejtie Gustav Kappfjell tjaaleme jnv. Dejnie giesiekuvsjine aaj derhviegåetieprosjeektem utnimh. Dïhte derhviegåetie lea Åarjel-saemiej skuvlen baalte. Lissine dle gærjetjem darjoejimh, Guktie derhviegåetiem tseegkedh, gærjetje gusnie guvviehjïh teeksth vuesiehtieh guktie derhviegåetiem tseegkedh. Gaektsie studeenth lohkemem aelkiestin, govhtesh mah tjïrrehtin.
Lohkehtæjjan øøhpehtimmesne mijjen pedagogigkelohkehtæjja lij barkoetjïertesne meatan dellie goh edtjin maadthskuvlen learoeplaanem orrestidh. Ikth jaepien 1984 dellie Leevaankesne tjåanghkoe. Studeentide bøørin edtjin barkoen bïjre åadtjodh govledh jïh minngemes dle nuepie man bïjre gihtjedh. Måjhtam manne dle tjuedtjielim gihtjim dam barkoen åvtohkem mah lin åarjelsaemiej bïjre aaj ussjedamme mearan plaanine barkeminie. Dan mearan gujht eah lin ussjedamme.
Mearan lohkehtæjjaskuvlesne dellie munnjien nuepie åadtjodh saemien lohkehtidh, voestes aejkien saemien lohkehtæjjine jåarhkeskuvlesne Sjïerdaelesne.
Mænngan goh voestes bieliejaepieboelhkem lohkim jaepien 1983/84 dellie jeenemes åarjelsaemien lohkemh Noerhte-Trøøndelagen jïlleskuvlen nuelesne. Jaepeste 1987 departemeente dam jïlleskuvlen åejviedïedtem bæjhkoehti nænnoesti. Jaepien 1987 raajan dellie jïlleskuvle åarjelsaemien voestes bieliejaepieboelhkem faali mij daelie lea Åarjelsaemien 1. Jïh mænngan plaanem dan nubpien boelhkese, Åarjelsaemien 2, darjoejimh Romsen universiteetine aktine. Gåabpatjahkh lohkemh leah Leevaankese bïejesovveme. Aerebi dellie idtjin lohkemem faalh fïerhten jaepien. Daj minngemes jaepiej leah pryøveme Åarjelsaemien 1 jïh 2 fïerhten nubpien jaepien faaledh. Lohkemesijjieh ovmessie sijjine vearadamme dovne Sjïerdaelesne, Leevaankesne, Snåasesne jïh Rørosesne. Medtie 50-60 studeenth eksaamenem vaalteme dejstie lohkemijstie Åarjelsaemien 1 jïh 2.
Lohkemem buektiehtidh øørnedh dellie jïlleskuvle nuekies staaten beetneh-vierhtieh daarpesje. Naan jaepieh daan åvtelen, maehtedh Åarjelsaemien 2 øørnedh, dellie jïlleskuvle lohkememaaksoem studeentijste sijhtin. Gosse studeenth jïjtjh dam aamhtesem politigke åårgani uvte tseegkin dellie skuvle Øøhpehtimmiedepartemeenteste lissie-dåarjegh åadtjoejin guktie studeenth idtjin daarpesjh maeksedh.
Jïlleskuvle Nesnesne lea ikth voestes åarjelsaemien bieliejaepieboelhkem faaleme jïh ikth nubpiem bieliejaepieboelhkem. Lohkemidie Aarbortese biejin jïh lohkehtæjja lij åemie Anna Jacobsen. Naan gille studeenth leah nøøreme saemien gaskefaagem jïh åejviefaagem lohkedh dennie universiteetesne Romsesne.
Saemien jïlleskuvle lea gøøkth lohkemh øørneme åarjelsaemiej dajvesne, ikth kuvsje gellien-kultuvren bïjre jïh ikth dam lohkemem gïele- jïh duedtie Snåasesne. Saemien jïlleskuvle jaepien 2009/10 voestes aejkien saemien masterfaagem faali jïh dellie akte studeente åarjelsaemiej dajveste.
Jïlleskuvlen lohkemisnie lin vaenemes golme studeenth jïh jeenemes 15. Dejstie medtie 50-60 studeentijste gïeh jïlleskuvlesne lohkeme, dejstie gujht vïjhtesh mah saemien voestesgieline lohkin jåarhkeskuvlesne. Åarjelsaemien 1 lohkedh dellie krïebpesjieh datne vaenemes saemien lohkeme mubpine gieline jåarhkeskuvlesne jallh seamma daltesisnie. Jïjnjh daaroengïelen faagegærjah provhkebe jalhts pryøvem saemiengïelen gærjah jïh teeksth ohtsedidh gaajhkide kultuvren aamhtesidie.
Saemien lohkehtæjjine dellie jeenemes oktegh barkeminie. Gaajhkine jaepine jïlleskuvlesne leam oktegh saemien lohkehtæjjine gaajhkine aamhtesinie. Munnjien vaane dïhte, gellie jaepieh hov sjïdteme. Voestes jaepiej dellie jeenebh beetnegh aaj jïh nuepie almetjh skuvlen ålkoelistie gihtjedh båetedh lohkehtehtedh. Voestes jaepiej jïlleskuvlesne dellie aaj ovmessie tjåahkojne meatan edtjim jïlleskuvlen bïjre jeatjabidie soptsestidh. Daelie jeatjah almetjh jïlleskuvleste dagkarinie tjåanghkojne.
Jiehtedh lidtjeme ij leah jïlleskuvle iktesth dan eadtjohke-laakan barkeme åarjelsaemien gaavhtan. Joekehth almetjh dennie reeremisnie jïh joekehth domtoeh jïh åssjalommesh saemienfaagen bïjre. Nemhtie hov lea. Departemeente jis krïebpesjamme galka jïlleskuvlen dïedte dïhte åarjelsaemien lohkehtimmiem utnedh jïh øøhpehtimmiem lutnjedh åarjelsaemiej luvnie.
Mearan barkosne Snåasesne dellie sijhtim vielie saemien lohkedh universiteetesne Oslosne. Idtjim permisjovnem saemienskuvleste åadtjoeh. Jïh dellie ij vielie nuepie saemien lohkedh Oslosne. Tjaktjen 1990 dellie - jis sijhtim vielie lohkedh, dellie tjoerim Upmejasse. Vaenebh jallh jeenebh leam Upmejen universiteetese vïedteldh jov jaepeste 1990. Im leah barre åarjelsaemien lohkeme, dovne jeatjah saemien gïelh, såevmien gïelem, lingvistigkem jïh såemies jeatjah aamhtesh. Jaepeste 1994 mearan jïjtje lim lohkeminie dellie aaj Noerhte-Trøøndelagen jïlleskuvleste lohkehtim. Jeatjah sijjine dovne, Upmejen universiteetesne, Uppsalan jïh Helsinkin universiteetesne jïh Saemien jïlleskuvlesne. Gellie jaepieh mænngan dellie aelkiestim dåakteredaltesebarkojne. Daate barkoe annje vuertieminie. Ij lij aelhkie bïhkedæjjam åadtjodh jïh dïsse lissine gujht ååpsen jïjnje jeatjah barkoe. Mov barkoen bealese leam ovmessie barkojne meatan. Aerebi eah lin man jeenjesh åarjelsaemien jollebe øøhpehtimmine. Jïh guktie maehtedh nyøjhkedh gosse daajrah ij leah guhte jeatjah barkose bïejedh jallh idtji guhte jeatjah sïjhth?
Lustes tïjje dennie Åarjel-saemiej skuvlesne. Gaajhkh learohkh dan eadtjohke, jïh eejhtegi gujmie hïjven-laakan vyøhkesadtimh. Jaepien 1987 dle dïhte learoeplaane Mønsterplanen bøøti, edtjimh byjreske learoeplaanh darjodh jïh tuhtjimh mijjese hïjven dïhte. Gellien aejkien dle gåabph akth fealadimh jïh gellien aejkien «ålkoeskuvlem» utnimh. Mijjen lahtese hov nemhtie: «ij gåessie nåake vearelde, barre nåake vaarjoeh.» Fïerhten gïjren dle gåhkese vøølkimh, såemies vaeride, staarese jallh haavebealese gogka akth. Gïjren 1989, dellie lim rektovre, dellie maadth-skuvlen 250-jaepien heevehtimmie dennie staaresne Bergen, jïh skuvlen gaajhkh learohkh jïh lohkehtæjjah dahkoe bøøresovvin. Mijjieh limh skuvletjaelemem vitneme. Heevehtimmesne, dennie stoerre savkesne Grieghallen, mijjen learohke Maria Synnøve Stenfjell tjihtesem lohki mejnie vitnimh, jïh åemie Erik Bye dam tjihtesem daaroengïelese lohki. Jïh hævvi NRK debpene, mijjieh TV:se hov bøøtimh! Tuhtjem hïjven ektesne barkimh, gaajhkh dah barkijh internaatesne jïh mijjieh skuvlesne. Aaj jïjtjemdh vaktmesterem utnimh, govlem ij vielie daelie goh. Jïh dïhte vaktmestere gidtjh gaajhkese dle sjiehti, lohkehtæmman dovne. Skuvlesne limh vïjhte lohkehtæjjah, golme saemien lohkehtæjjah. Eah man jeenjh saemien learoegærjah jallh jeatjah learoevierhtieh. Åemie rektovre Ealla hov lij væjkele tjaeledh jïh jeenebh skuvlegærjah tjeeli. Dah voestes båateme goh manne aelkiestim desnie, menh jïjtje aaj tjoerim jeenjem saemien lohkehtæmman darjodh.
Orre lohkehtæjjine dellie mov naan orre åssjoeh skuvlese meatan. V.g. lohkehtæjjaskuvlesne lim lïereme guktie musigkem jïh daansoem utnedh saavremisnie. Idtjin ov gaajhkesh tuhtjh man hïjven dïhte. Biologijem lim lohkeme jïh eatnemefaage mov faage dennie skuvlesne. Dïhte luste. Skuvlen jïjnjh beetnegh jïh mijjieh åestiejimh dam maam sijhtimh jïh daarpesjimh.
Ealla soptsesti skuvlen voestes jaepiej dellie idtjin dïervesjh mejtie skuvlesne saemien voestes- jallh nubpie gïele, dellie barre saemien. Dejnie barkojne Mønsterplanen 1987 dellie easkah dagkerh lahtesh aelkiestin nuhtjedh. Tjaktjen 1987 dïhte voestes learohke saemien voestes gieline Åarjel-saemiej skuvlese bøøti, Vilmi Steinfjell. Mænngan dle jeenebh learohkh saemien voestesgieline jïh minngemes dle njieljie learohkh dennie gïeletjïertesne gusnie Ealla lohkehti. Voestesgïelen øøhpehtæmman ij dillie naan åarjelsaemien learoevierhtieh. Ealla jis meehti jïjtje tjaeledh, gærjetjh jïh vielie jeatjah mah mænngan gærjine båateme. Mearan Ealla barkoen luvhtie naan jaepieh dellie Ealsa Andersson lohkehtehti jïh dïhte aaj jïjtje tjaalegh tjeeli. Dah voestesgïelen learohkh lin oktegh dejnie tæjmojne saemien, madte jïh kristusen learoe. Jeatjah tæjmojne dej nubpiejgujmie ektesne.
Åarjel-saemiej skuvlesne dah klaasseh 1-6. Noereskuvlen learohkh lin Snåasen noereskuvlesne jïh Åarjel-saemiej skuvlen dïedte saemien gïelen jïh kultuvren lohkehtimmiem utnedh. Manne lohkehtehtim dennie Snåasen noereskuvlesne jïh fïerhten biejjien dle vaarrestim dej skuvli gaskem.
Åarjel-saemiej skuvlesne eah barre åarjelsaemien learohkh. Naan noerhtesaemien fuelhkieh lin jåhteme åarjelsaemiej dajvese. Dah lin båatsoe-almetjh jïh eejhtegh sijhtin manne edtjim aaj noerhtesaemien lohkehtehtedh juktie govleme mearan manne Karasjokesne dellie noerhtesaemien lierim. Ij man aelhkie dïhte. Åarjel-saemiej skuvle lea skuvle åarjelsaemien maanide jïh skuvlesne åarjelsaemien lohkehtimmie. Daelie govlem jeatjh-laakan sjïdteme jïh maanah åadtjoeh noerhtesaemien lohkedh jis dej ietniengïele dïhte.
Tjaktjeste 1987 dle rektovre Ealla stipendiatine sjidti Noerhte-Trøøndelagen jïlleskuvlesne. Manne dellie njieljie jaepieh rektovrine goske Ealla bååstide skuvlese bøøti. Dej seamma jaepiej dle lohkehtehtim dovne åarjel-saemiej skuvlesne, noereskuvlesne jïh Kråangken jåarhkeskuvlesne. Nov maa jïjnje barkoe sjidti.
Måjhtam naa barkoes gaajhkide saemien lohkehtæjjide. Saemien lohkehtæjjijste vaenieh jïh mijjieh limh mejnie akth meatan dubpene daebpene. Jïh gaajhkh skuvlen tjåahkoeh dejtie utnimh mænngan goh skuvlebiejjie nåhki. Daelie gujht buerebe sjïdteme.
Skuvlesne utnim hïjven, manne desnie tryøjjedim. Dïhte Snåasen skuvle-åvtohke aaj dan eadtjohke. Nåå hævvi mijjieh saemieh aaj tjoerimh jïh tjoerebe skuvlem stuvredh nimhtie guktie laake jeahta, menh dïhte skuvle-åvtohke saemide golteli jïh jis sijhtimh maam darjodh skuvlem orrijehtedh dellie dle mijjem dåarjoeji. Voene Snåase ånnetje jeatjh-laakan. Daelie Snåasen tjïelte saemien gïelereeremedajvesne meatan jïh dïhte sån vuesehte voene jeatjahtovveme.
Manne dejtie mov «båeries» learoehkidie ovmessie tsiehkine råakem. Åtnam dan luste dïhte jïh nov manne garmerdem dan barkoen åvteste mijjieh saemiej skuvlesne limh gïehteleminie. Mearan rektovre desnie dellie eajhnah fihkim edtjimh sjïere saemien sijjiem øørnedh dunnie sijjesne Gressåmoen. Debpene derhvie-gåetiem tseegkim åemie aahka Meelen sijjien lïhke, åehpies aahka Snåasesne. Bengt Åke Jåma skuvlem barkojne viehkiehti, maanajgujmie ektesne dovne. Minngemes dle oktegh sjidtimen dejnie barkojne månnoeh Bengteh. Menh gåetie dle sjidti. Jis im miste govleme dellie gåetie annje debpene Åarjel-saemiej skuvlen åtnose.
 |  |
| Nora Marie Bransfjell studeentigujmie ektesne, Saemien 2, Noerhte-Trøøndelaagen Jïlleskuvlesne gïjren 2012. (Govva: Bjørnar Leknes, HiNT) |
Muvhth dejstie vihkielommes gærjijste mah nuhtjesuvvieh. (Govva: Bjørnar Leknes, HiNT) |
Dovne jåarhkeskuvlese jïh jïllebe øøhpehtæmman tjoerebe jeenjebem darjodh. Joekoen voestesgïelen lohkehtimmie mijjem haasta. Naan noerhtesaemien learoegærjah leah åarjelsaemien gïelese sjïehtesjamme, v.g Saemesth amma 1-4. Daah gærjah gujhth mubpien lohkehtæmman, menh tuhtjem dah bøøremes aalkoe- jïh ammesgïelen lohkehtæmman.
Jïlleskuvlesne gaajhke-såårts tjaaleldahkh/lidteratuvrh provhkebe guktie studeenth åadtjoeh daejredh magkerh gååvnesieh, edtjieh lïeredh veeljedh øøhpehtimmien joekehth aamhtesidie. Åemie Anna dejtie gærjide Don jïh daan bïjre I-III buektieji mejtie altese radijove-programmh tjaelieji. Duhtie daehtie gærjeste veeljebe, gærjijste Saemien skuvle-vaajese aaj.
Jaepien 1993 dle åarjelsaemien-daaroen baakoegærja bøøti, daaroen-åarjelsaemien easkah 2009. Gïelelearose Bergslanden Sydsamisk grammatikk.
Nåah, manne aaj learoevierhtieh dorjeme, maadth-skuvlese, jåarhkeskuvlese jïh jïlleskuvlese. Im leah dejtie øørneme guktie learoegærjine sjïdteme. Byøreme mån. Luste vuejnedh jïh daejredh jeenebh noerh sijhtieh lohkehtæjjine sjïdtedh. Dejtie daarpesjibie.
Nuerebh lohkehtæjjah sijhtieh ovmessie learoevierhtieh guktie fihkieh veeljedh. Jïh ohtsedidh gaskeviermeste. Hïjven teknigke aath viehkine, tjoerebe barre geehtedidh ollebe orrijh jïjtjh ussjedalledh.
Mov mïelen mietie dellie gïele galka meatan joekehth faagedajvine, ij galkh oktegh dennie raedtesne. Jïh gïele tjuara meatan lohkehtæjjan øøhpehtimmesne saemien studeentide, lissine dle byøroe iemies-laakan meatan dovne jeatjah øøhpehtimmide, v.g. healsoefaagide. Åarjelsaemien tjuara iemies sijjiem åadtjodh dejnie skuvline gusnie saemieh. Nimhtie åarjelsaemiej maanah jïh noerh øøhpehtimmie-faaleldahkh åadtjoeh gusnie gïele jïh kultuvre meatan maanagïerteste jïllebe øøhpehtæmman. Jïh eadtjohke-laakan gïelebarkoen bïjre noeride soptsestidh guktie sijhtieh åarjelsaemien vaarjelidh jïh gïelebarkojne jåerhkedh.
Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis