På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.
 Siv Rasmussen, Gdansk 2012
|
Moskaluovttas Moskavuonas, sullii diimmu biilamátki Romssa guovddážis eret, lea Gáisi sámi giellaguovddáš. Dáppe gilážiin Moskavuona birra siskkimusas Ullovuonas lei sámegiella dušše moaddelogi jagi áigi beaivválašgiella. Garra dáruiduhttin mielddisbuvttii ahte váhnemat heite hupmamis sámegiela mánáiguin, muhto ain 1980-90-loguin geavahedje vuorrasit olbmot sámegiela gaskaneaset. Siv Rasmussen lea dás čállán veahá dáruiduhttinhistorjjá birra Moskavuonas, ovddemus Sámefoandda arkiivva [1] vuođul. Son lea maiddái jearahallan guoktásis geat leaba searvan sámegiela ja -kultuvrra ealáskahttinbargui Moskavuonas. Siv Rasmussen (r. 1963) lea Sámi skuvlahistorjjá doaimmahusa miellahttu, ja su birra lea eanet muitaluvvon Sámi skuvlahistorjá 2:s, mas son lea čállán iežas ruovttugieldda, Mátta-Várjjaga, birra. Son lea dál doavttergrádastipendiáhtta historjjás Romssa universitehtas. |
Eai leat galle romsalačča geat dihtet ahte Moskavuotna lea sámi guovlu. Digaštallama áigge, mii gullui 2011 čavčča das, galgá go Romssa suohkan searvat sámegiela hálddašanguvlui, ii gullon beare ollu suohkana mearrasámiid birra. Dan sadjái čujuhii media ollu boazosápmelaččaid eanageavaheapmái Sálašvákkis álgogeahčen 1900-logu ja maŋŋil Sálliris ja nannámis. Dása sáhttá dieđusge ággan go boazosápmelaččaid kultuvra lea eanet oidnosis, mas boazu, lávvu, sámi gárvvut ja sámi giella ledje ja leat nanu etnalaš dovdomearkkat. Maiddái mearrasámi olbmuin gávdnojedje diekkár čielga dovdomearkkat ovdal, nu go sámi gárvvut, sámi giella, goađit ja veahá eará lágan ealáhusstruktuvra go dáža álbmogis. Muhto 1900-logu mielde jávke dát dovdomearkkat ja mearrasámi álbmot ii oidnon šat.
Odne geahččalit olbmot Moskavuonas ođđasis ealáskahttit giela ja kultuvrra. Gávtti ledje áigá juo heaitán geavaheamis, muhto dat lea dál ođđasit hábmejuvvon ja gohčoduvvo Ullovuona- Romssa gáktin, ja ollugat geavahit dan čeavlát.
 |
 |
 |
| Moskavuovdi, Moskavuotna ja Ullovuotna (Govva: Gunnar Guttormsen) |
Moskaluokta ja Moskavuotna oidnon Moskaluovtčohkas (Govva: Gunnar Guttormsen) |
Sieidi, bassi várri Muotkejávrri lahka (Govva: Gunnar Guttormsen) |
Maŋimus 150 jagi leat guovllus leamaš rievdadallamat girkolaš ja máilmmálaš hálddašeami ektui. Dološ áiggi rájis Ullovuotna gulai girkolaččat Gálssa vuollái. 1867 rájes guovlu lei oassin Ivgu suohkanis. 1902:s šattai sierra suohkanin, álggos Moskavuona (Sørfjorden) namas, ja 1937:s Ullovuona (Ulsfjord) namas. Go suohkaniid časke oktii 1964:s ovttastuvvui stuorámus oassi Ullovuonas Romssa suohkaniin.
Dehálaš oassi von Westena miššonbarggus lei virgádit nu gohčoduvvon «sámeskuvlameaštáriid» dahje «miššonskuvlameaštáriid». Álggus barggai seamma oahpaheaddji sihke Ullovuonas ja Ivgus, muhto 1736 rájis oaččuiga vuonat goabbat oahpaheaddji. Ii leat sihkar goas skuvladoaimmahus álggahuvvui Ullovuonas, muhto vuosttaš «sámeskuvlameašttir» gean nama diehtit, lei Sven Olsen gii lei dán virggis 1726:s. Jagiid 1735-1738 lei Erik Lorck, Bávttiid eret, oahpaheaddjin. Ja 1743:s oaččui Gálssa báhpa bárdni, Arne Pedersen Nidaros, sihke Ivgu ja Ullovuona. Eará oahpaheaddjit dáppe ledje Knut Blanch, Olai Leonard, Jon Christensen Ødegård (1786-1789) ja Hans Hegelund Leonard (1792-98). Oktasaš sidjiide lei ahte sii ledje alitseađu olbmuide gullevaččat, ja ahte sii orro olggut Ullovuonas, earret Nidaros, guhte orui Gárnjárggas Ivgus. Eanas oassi sis ledje báikkálaš olbmot, ja nuppit fas sisafárrejeaddjit. Golbma maŋimusa ledje maid lagas fulkkežat. Mii eat dieđe máhtte go sii veaháge sámegiela, eat ge dieđe fitne go sii goasse vuona siste, namalassii Moskavuonas.
Vuosttaš oahpaheaddji guhte orui Moskavuonas orru leamaš Ole Olsen. 1801 olmmošlohkama mielde orui son Suorttus, ovttas eamidiin ja viđain mánáin. Bratrein[2] čállá ahte Olsen dan áiggis lei doaibman oahpaheaddjin sápmelaččaide badjel 20 jagi. Čállosiin ii boađe ovdan lei go son sápmelaš vai ii, dahje máhtii go son sámegiela. Eat dieđe gii su maŋŋil álggii doibmii maŋŋil go son jámii 1810:s
 |
Ivgu ja Moskavuona skuvlabiiriid ja daid čearddat. Sárgon suohkanbáhppa Peter Bernhard Helgeby. (Tegning av sogneprest Peter Bernhard Helgeby. Kilde: Statsarkivet i Tromsø) |
1842:s almmuhuvvui okta oahpaheaddjivirgi rabasin sámegielmáhtot olbmui, mii čielgasit lei oaivvilduvvon Moskavutnii. Adam Knutsen, guhte barggai moadde jagi dán virggis, ii máhttán sámegiela ovdalaččas, muhto oaččui veahá sámegieloahpu báhpas. Ii lean ge oaivvilduvvon ahte sámegielat mánát galge oažžut oahpu eatnigillii, jurdda lei ahte mánát ohppe dárogiela johtileappot go oahpaheaddji máhtii sámegiela.
Go boahtte oahpaheaddji galggai virgáibiddjot 1846:s oaivvildii proavás ahte lei dárbbašlaš ahte oahpaheaddji máhttá sámegiela. Dasto biddjui Johan Huas oahpaheaddjin, guhte ieš lei sápmelaš Moskavuonas eret. Bratrein lohká proavás liikui go Huas lei nu čeahppi sámegielas, vaikko son ii máhttán čállit. Váldogiella skuvllas lei aŋkke dárogiella, go hárve mánná máhttá lohkat sámegiela. Dassážii lei dábálaš skuvllas áŋgiruššat lohkamii, sálbmalávlumii ja bajiloaivvi oahppamii Katekismas. Čállin ja rehkenastin ii lean nu dehálaš. Máŋgga oahpaheaddjis ii lean eará girjjálaš oahppu go dan maid ieža ledje ožžon dákkár vuorroskuvllain, ja dan sivas eai máhttán čállit. Dát guoskkai maid Johan Huasii. Eai oahpaheaddjit ge geat máhtte čállit, bearehaga hárjehahttán ohppiid čállit, ovdal go 1850-logus, go álge čállinhárjehallamiin skuvllas, ja távvalat ja riffalat juhkkojuvvojedje skuvllaide. Muhto dát ii oro doaibman Moskavuonas ja eará guovlluin gos oahpaheaddji ieš ii máhttán čállit. Ii leat čielggas man guhká Huas lei oahpaheaddjin. Olmmošlohkamiin 1865:s namuhuvvo son ovddeš skuvlaoahpaheaddjin ja orui muhtin leaskka luhtte Suorttus. Son lei dalle sullii 60-jahkásaš. Dalle lei boahtán ođđa oahpaheaddji Moskavutnii, Ole Johansen. Son lei 28-jahkásaš, ii lean náitalan, ja namuhuvvo riegádan Østerdalen báhpagielddas. Dát nuorra bárdneolmmái oahpaheaddji orui vuorrasit bára báikkis, mas dievdu lei eret Østerdalenis. Árvideamis jođihuvvui oahpahus maid dán báikkis.
Sámefoanda ásahuvvui 1851:s ja lea vejolaš ahte dás lei dadjamuš go válljejedje oahpaheddjiid Suortui. Heivii dan sivas vuohkkasit dan áiggi vuođđojurdagii, ahte boares sámegielat oahpaheaddji heaitá ja sadjái boahtá nuorra dárogielat oahpaheaddji. Vai lei go Huasa váilevaš čállinmáhttu mas lei dadjamuš go heittii, vai lei go oahpaheaddjivirgi šaddan beare lossadin sutnje, nu ahte ieš háliidii heaitit? Oahpaheaddjivirgi ii lean dábálaččat nu bivnnut, lei heitot bálká ja garra, guhkes mátkkit juohke lágan dálkkis. Eai soaitán leat eará ákkat, go virgádedje dárogielat oahpaheddjiid measta ollislaš sámi gilis, go dat ahte eai gávdnon buoret evttohasat.
1800-logu maŋit oasis lei skuvlajuohkin organiserejuvvon guovtti váldoguvlui; olggut ja siskkit Moskavuotna. 30-35 jagi áigodagas 1800-logu loahpas ja 1900-logu álggus ledje eanaš áiggi Moskavuona skuvllain Ole Johan Botolfsen, Rasmus Hansen ja Rudolf Kristian Bræk oahpaheaddjin, ja sii juogadedje skuvlabiiriid gaskaneaset. Botolfsenis ledje olggumus biiret, Hansenis guokte gaskkamuš biire, Várpenjárga ja Leaibedievvá, lassin Moskaluktii siskkit Moskavuonas, ja Bræk:s ledje Suortu ja Rávdnji siskkit Moskavuonas. Hansen ja Botolfsen leigga vázzán oahpaheaddjioahpu Romssa semináras, ja Bræk orru ožžon priváhta oahpahusa ovtta suohkanbáhpas. Son lei veahkkeoahpaheaddji sihke Ivgus ja Ullovuonas badjel 30 jagi. Bræk lei bajásšaddan Dáktenjárggas olgolis Ullovuonas. Bearaš lei dáža, muhto son máhtii goitge sámegiela. Dát boahtá ovdan ruhtaohcamušas maid sáddii Sámefondii 1903:s, mas son čállá ahte dáin guovlluin álo lea dárbu sámegillii, erenoamážit Moskavuona guovtti biires, Rávnnjis ja Suorttus, gos buot váhnemat ja mánát hupmet sámegiela ruovttuin beaivválaččat. Doarjjareivve maid skuvlastivrra ovdaolmmoš, suohkanbáhppa Koren čálii, lei mielddusin ohcamušas, gos son čállá ahte dán guovtti skuvlabiires lea «čielga sámi álbmot ja skuvlabargu dan sivas lea dáppe hui lossat, muhto oahpásnuvvan dárogillii ovdána dađistaga».
Vuosttaš ohcan Moskavuonas gos ohcet ruđa Sámefoanddas, maid mii leat gávdnan, boahtá girkolávlu N. Reedas 1882:s. Reed čállá ahte son lea geahččalan dahkat «jámma ipmirdahttin mánáide sin iežaset gillii ja seamma áiggis dahkan maid sáhttá vai mánát ohppet dovdat dárogiela ja muđui čuvvon ođđa bagadusa sámi ja kvena muhttásanguovlluin Romssa bismagottis.»
Jagiid 1893-1910 sáddii Rasmus Hansen jahkásaččat doarjjaohcamuša Sámefondii. Eanaš ohcamiin válddahii son ahte lea geahččalan oahpahit mánáide dárogiela, ja ahte son lea čuvvon bagadusaid oahpaheddjiid várás muhttásanguovlluin, ja ahte son lea ságastallan váhnemiiguin man dehálaš lea máhttit dárogiela. Ohcamušaide bijai maid mánáid árvosátnelisttuid dárogiela ovdáneamis mielddusin. Buorit bohtosat dárogielas mielddisbukte sihkkarit vejolašvuođaid oažžut ruhtadoarjaga. Dáruiduhttin-sáni atne dávjá oahpaheddjit geat ohce Sámefoanddas, ii ge Hansen lean mihkke spiehkastagaid. Ohcamis 1900:s čálii son čuovvovaččat: «Várpenjárggas leat 20 máná ja Leaibedievás leat 7 máná geat ruovttus hupmet sámegiela. Dáruiduhttin lea aŋkke namuhuvvon guovlluin ovdánan dan mađe ahte mun hui hárve dárbbašan daidda stuorit mánáide jorgalit soames dárogielsáni sámegillii. Go mánát stoagadettiin friddjagoartilis measta dušše dárustit, de veahkeha dat hui ollu dáruiduhttima maiddái nuorabuid gaskkas, geat ohppet dasto dárogiela hui johtilit.» Golbma jagi maŋŋil sáddii Hansen ođđa dilleraportta doarjjaohcama mielddusin. Son barggai ain dain seamma golmma biires, ja lohká ahte lea gitta maŋimus áiggiid rádjái leamaš dárbbašlaš geavahit sámegiela veahkkegiellan. Muhto dál lea dárbbašlaš dušše Moskaluovtta biires ja soames bearrašiid mánáide Várpenjárgga ja Leaibedievá biiriin.
Dattetge orru leamen nu ahte eai buohkat dáppe miehtan Hansena árvvoštallamiidda. 1899:s čálii Moskavuona skuvlastivra Romssa skuvladirektevrii: «Skuvlalága 73. paragráfa nuppi lađđasa mielde ja Moskavuona skuvlastivrra mearrádusa mielde, dahkkon juovlamánu 31. beaivvi 1989, dáhttut mii dákko bokte gudnebalolaččat dieđihit skuvladirektevrii, ahte son ferte váikkuhit Gonagaslaš Girkodepartemeantta, vai doppe addo lohpi geavahit sámegiela veahkkegiellan oahpahusas Moskaluovtta, Rávnnji ja Suorttu biiriin Moskavuona skuvlasuohkanis ...»[3] Mii eat dieđe dađi bahábut maid skuvladirektevra ja departemeantta vástidedje ohcamii.
Lassin dasa ahte Sámefoanda jugii persovnnalaš doarjagiid oahpaheddjiide, de lei doppe maid ruhta mii galggai mannat muhtin muddui ohppiid ássamii skuvlavahkkuid, muhtin muddui geafes fuolaheddjiide ja muhtin muddui dasa ahte geafes mánát ožžo borramuša dalle go ledje skuvllas. 1903:s oaččui Moskavuona suohkan 120 ruvnno dáin ruđain, mat gohčoduvvojedje Sámefoanddadoarjjan skuvlafuolahusa ovddideapmái. Skuvlastivra ozai doarjaga ja das lei ovddasvástádus geavaheapmái, muhto ledje oahpaheaddjit geat juhke doarjaga. Okta somás muitalus dáppe lei go skuvladirektevrra mielas lei hui stuora oassi juolluduvvon ruđain mannan gáffii. Son oaivvildii ahte ferte leat buoret oastit mielkki ohppiide, ja jus eai nagodan skáhppot mielkki, de han sii sáhtte juhkat hávvarmáli. Moskavuona skuvlastivrra ovdaolmmoš Andreas Bræk vástidii ahte mielki ii lean oažžumis gáržžes áiggis jagis. Máli gal sáhtte skáhppot, muhto lei váttis ja muhtumin veadjemeahttun mánáide beassat vuoššat dan skuvlabáikkiin. Muhto dat stuorimus sivva gáfegolaheapmái lei Bræk oaivila mielde dát: Dasa lassin leat sápmelaččat čađa luvvaduvvon gáfiin nu ahte dat vuosttaš ja stuorimus biebmodárbu lei gáffe ovdalii máli.
Sullii jahkečuohtemolsašumis lei skuvla muhtun goađis man gohčodedje Biret-goahtin Moskaluovttas. Dat lei Reaššjoga guoras, Vuovdesiidda vuolábealde. Dat guovlu gohčoduvvo Skulva, namma maid báikki olbmot dulkojit lea bodnjojuvvon sámegielsánis skuvla. Ferte leat dán skuvllas Rasmus Hansen lei oahpaheaddjin loahpageahčen 1800-logu já álgogeahčen 1900-logu. Juohke skuvlamátki bisttii golbma vahkku dáppe, oktiibuot ledje njeallje dákkár skuvlatuvrra jagis, okta guovvamánus, okta cuoŋománus, okta geasset ja okta maŋeščavčča. Skuvla ii lean juhkkojuvvon, ja buot mánát bohte oktanaga skuvlii. Skuvlajagi 1900/1901 ledje 20 oahppi dán skuvllas. Maŋŋil váldui okta viessu Moskaluovttas atnui skuvlan. Marie Indrevoll, gii lei riegádan 1914:s, muitala ahte oahppit geain lei guhkimus mátki skuvlii orro internáhtas skuvllas. Viessu lei unni, mas okta latnja lovttas fertii váldot atnui sihke gievkkanin ja oađđenlatnjan. Dohko lei virgáduvvon dálueamit gii vuoššai mánáide biepmu maid ledje váldán mielde ruovttus. Marie oahpaheaddji lei Hans Sjursnes, ja go son sugai ruoktot lávvordagaid, de válddii son skuvlamánáid mielde ja guđii sin ruovttubáikkiide. Mátkkis ruovttoluotta sotnabeivviid válddii son mánáid fas mielde skuvlii. Marie čállá ahte mánát dan áigge vázze skuvlla juohke beaivvi, ja ahte muhtin mánáin lei 7-8 kilomehtera mátki skuvlii. Son lea ieš vázzán dušše moadde jagi dán skuvlla, go son lea riegádan 1914:s, ovdal go Moskaluovtta internáhttaskuvla váldui atnui 1923:s.
 |
 |
 |
| Moskaluovtta skuvla, 1936 (Gova luoikan Gáisi språksenter) |
Moskaluovtta skuvla 1956. (Gova luoikan Magnus Stakkevoll) |
Lakselvbukt skole, 2012 (Gova luoikan Margareth Guttormsen) |
Rávdnji lei sierra skuvlabiire mii manai Vuotnabađas Njunnássiidii. Dát lei okta Rudolf Bræka biiriin 1800-logu loahpas ja 1900-logu álggus. Biires ii doaivumis lean sierra skuvlavisti, ja dat biddjui Moskaluovtta vuollái go internáhtta doppe válbmanii.
Stordal orru leamaš sierra skuvlabáiki juo 1700-logu loahpas, go oahpaheaddji Ole Olsen orui doppe. Stordalas orro maid oahpaheaddjit 1800-logus. Dan mielde ferte árvidit ahte maiddái lágiduvvui skuvla gilis, árvideamis priváhta viesuin dahje gođiin. 1900-logu álgogeahčen galgá leamaš lágiduvvon skuvla priváhta viesus Njoaskkis. Biire govččai guovllu Suorttus Njoaskái. Muhto go Njoaski lei biire ravddas, de gáibidedje gili olbmot ahte skuvla sirdojuvvo eanet gasku gili. Piera Rođus oaččui dalle doarjaga Giellaseaguhusguovlluid čuvgenfoanddas vai beasai hukset iežas viesu nu stuorrán ahte šaddá sadji doallat skuvlla doppe. Dát viessu doaimmai skuvlan gitta dassái go mánát sirdojuvvojedje Moskaluktii 1923:s. Dattetge sirdojuvvojedje oahppit ruovttoluotta 1956/57, go Leaibedievá boares skuvlla sirdojuvvui Suortui. Dát skuvla lei doaimmas 1964 rádjái.
Internáhttaskuvla Moskaluovttas orru danin leamaš sihke vuosttaš ja maŋimus dábálaš ođđahuksejuvvon skuvla siskkit Moskavuonas. Go dál ožžo internáhta guvlui, de heaittihuvvojedje buot eará giliskuvllat ja buot mánát sirdojuvvojedje Moskaluktii. Oahppit geat orro muhtin gaskka eret skuvllas, orro internáhtas vuosttaš luohká rájis. Dál lea ain dat seamma visti mas lea Moskaluovtta skuvla, muhto dat stuoriduvvui 1960-logus, ja internáhtta lea áigá juo heaittihuvvon.
 Rigmor Sjåberg
|
Rigmor Sjåberg (riegádan 1975:s) lea bajásšaddan Moskaluovttas, gos goappašat váhnemat maid leaba eret. Son lea vázzán mánáid- ja nuoraidskuvlla Moskaluovttas ja joatkkaskuvlla Báhccavuonas ja Romssas. Maŋŋil go gearggai skuvllaid vázzime orui son máŋga jagi Romssas, gos sus lei kánturbargu. 2004:s fárrii son fas bearrašiin ruovttoluotta Moskaluktii, gos orrot seamma báikkis go Rigmora váhnemat. Maŋimus jagiid son lea bargan čállin Muotkejávrri skuvllas. |  Ivgočohkat ja Moskoluovtčohkat, Sjåberg olgeš bealde.
|
– Dat álggii das go mu nuoramus nieida, Sandra, gii vázzá 2. luohkás, ieš válljii oahppat sámegiela go álggii skuvlii. Dat mielddisbuvttii ahte mun serven sámegielkursii vai sáhtán su veahkehit leavssuiguin. Dat lea maid mielddisbuktán ahte mu áhčči lea álgán hupmat sámegiela Sandrain.
– Moai Sandrain hupme muhtumin sámegiela gaskaneame. Ean ane dan nu dávjá ruovttus, go mu isit ja boarráseamos nieida eaba ipmir sámegiela. Muhto go letne Sandrain omd. mearragáttis, de atne daid sániid, nu go fanas, skálžžut, ivnnit. Ii leat álo Sandra nu mielas hupmat sámegiela, ja de moai ean vuorjja dainna. Earret sámegieldiimmuid skuvllas ja ruovttus, eai dađi bahábut leat Sandras olbmát ja deaivvadanbáikkit gos sáhttá hupmat sámegiela. Čakčat lágiduvvojedje duodjeeahkedat Gáisis vahkkosaččat. Dát lei hui buorre, muhto mun livččen sávvan ahte giella geavahuvvo eanet. Vaikko visot ii sáhte mannat sámegillii, go leat nu ollugat geat eai hálddaš dan, de livčče oahpaheaddjit sáhttán leat eanet dihtomielalaččat gillii. Dát lea buorre vejolašvuohta oahppat sámegiel sániid mat gullet duodjái, nu go nállu, áibmi, árpu, sisti dahje náhkki ja nu viidáseappot. Mii leat maid lágidan Sámeálbmot beaivvi dáppe gilis. Lei hui gelddolaš ja Sandra mielas ledje olbmuid gávttit hui čábbát.
– Mis ledje maid eará fáttát nu go juoigan, sámi biebmu ja duodji. Kursaoassálastit ráhkadedje maid iešguđet prošeaktabarggu kurssain. Mun válljejin dás nuppi prošeavtta Mánáid-TV birra ja nuppi prošeavtta Gádde-Iččáha birra Finnmárkkus. Mis lei maid oahppomátki Guovdageidnui, gos earret eará galledeimmet Sámi allaskuvlla. Oahpaimet ollu Guovdageainmátkkis, beasaimet gullat ja geavahit sámegiela. Lei hui movttiidahtti munnje ahte duođas ipmirdin ollu das maid olbmot hupme sámegillii. Rámbuvrras hupme sámegillii munnje, ja dat lei áibbas ortnegis.
– Lea hui iešguđet ládje. Oassi olbmáin leat oalle negatiiva, sii eai riekta ipmir ulbmila dainna. Mu oappát/vieljat ja eanaš oassi fulkkiin leat positiivat, muhto soames fuolkkit leat duođas negatiivat. Gávdnojit ain muhtin olbmot, sihke fuolkkit ja earát gilis, geat heahpanit sámivuođa dihtii. Ieš lean hirpmahuvvan go nu ollugat máhttet min gilis veahá sámegiela. Omd. čájehuvvo ahte maiddái mu ristáhčči máhttá veahá sámegiela. Ovdal go álgen sámegielkurssaide, de in diehtán ahte ledje nu máŋggas geat máhttet veahá, ja máŋggas geat máhttet oalle ollu. Aŋkke lea nu ahte eai máhte vaikko man ollu, beaivválašgiella han lea dárogiella. Mu áhčči lohká ahte dál go lea lohpi hupmat sámegiela, de ii leat šat oktage geainna sáhttá hupmat dan.
– Easkka dalle go fárrejin ruovttoluotta Moskaluktii, go boarráseamos nieida galggai álgit 2. luohkkái, ahte sámegiella šattai áigeguovdilin. Son válljii sámegiela, muhto sus ii lean mokta oahppat ja heittii oanehis áiggi geažis. Dál lea mu mielas hui somá go nu ollugat háliidit oahppat sámegiela. Dat han lea min máttuid giella, danin lea mu mielas lunddolaš ahte mii geahččalit oahppat dan fas. Ii leat dušše giella mii muđui jávká, muhto maiddái mearrasámi kultuvra ja árbevierut. Lea váigat jus dat jávkkašii, nu go duodji ja biebmovierut. Mun jáhkán sámegiella sáhtášii šaddat ealli giellan fas dáppe vuonas. Eambbogat háliidit oahppat giela. Muhto mii fertet álgit juo mánáidgárddis, omd. lávlagiiguin ja soames álkes sániiguin. Gáisi lea buorre doaibmabidju, doppe váldojuvvo lávki ain hávális. Mii eat sáhte gáibidit buot oktanaga, dat ferte boahtit veahážiid mielde. Jus sámegiel sánit ja dajaldagat adnojit dávjá de dat šaddet lunddoleabbon birastahtti servodagas.
 Margareth Guttormsen áhkubiiguin.
|
Margareth Guttormsen (riegádan 1956:s, nieidanamma Hansen) lea bajásšaddan Njallanjárggas (Kantonnjárggas) Báhccavuonas. Nuorravuođabeivviid lei son Romssas. Son lei oahpaheaddjisadjásaš Moskaluovtta skuvllas 1979:s, váccii oahpaheaddjioahpu Romssas 1980–83 ja lei dan maŋŋil oahpaheaddjin Moskaluovtta ja Muotkejávrri skuvllain 25 jagi. Son lea náitalan olbmáin gii lea eret Moskaluovttas ja sus leat guokte rávis máná ja guokte áhkkuba. Son lei Gáissi giellaguovddáža stivrajođiheaddjin 2005–11. |
– Mus lea leamaš beroštupmi sámevuhtii dan rájis go ledjen unna nieiddaš. Vuosttaš mánnávuođa jagiid orron áhku ja ádjá luhtte Njallanjárggas. Ádjás lei buorre oktavuohta Oskal-bearrašiin, geain lei boazodoallu guovllus. Son lávii veahkkin go njuovadedje, ja buvttii ruoktot bierggu, ađđamiid ja gápmasiid. Buoremus muittut dien áiggis lei máleshádja go vušše ađđamiid. Mun liikojin hui ládje ađđamiidda go ledjen unni. Gápmasat lávejedje goikaduvvot. Mun in dieđe masa dat adnojedje, muhto moatti háve dieđán ahte sii goaruhedje gápmagiid dain.
Sámegiella lei ain ealli giella vuorrasiid gaskkas Ullovuona siste, go fárrejin deike 1979:s. Rámbuvrris ja čoakkálmasain rohkosviesus sáhtii gullat ahte vuorrasit olbmot sámástedje gaskaneaset. 1980-logus háliidii skuvla oažžut gova man oallugiin mánáin ledje áhkut dahje ádját geat sámástit. Jearaldat sáddejuvvui buot ruovttuide gos ledje skuvlamánát, muhto vástádusain bođii ovdan ahte ii oktage áhkku dahje áddjá máhttán sámegiela. Dát lei vuostá dan maid diđiimet, go mii han gulaimet ahte eanas vuorrasit olbmot hupme sámegiela gilis, sin gaskkas maid skuvlamánáid áhkut ja ádját. Dása lea sihkkarit dáruiduhttinpolitihkka mii ovdal lei čađahuvvon, sivvan, ja mii lei nu cieggan olbmuide ahte oallugat váhnenbuolvvas dan áigge ledje negatiivat sámivuhtii.
Skuvlii bođii sámegiella. Skuvlla bealis leat leamaš positiiva dasa ahte sámegiella galgá leat fágan skuvllas. Vuosttaš jagiid eai lean gallis geain lei sámegiella. Ovdamearkka dihtii lei okta mu mánáin akto sámegieloahpahusas guokte jagi, ja dat mielddisbuvttii ahte mánná heittii. Dál leat lihkus eanet mánát sámegieloahpahusas ja dán skuvlajagi (2011/12) lea čiežas oktiibuot golmmalogi mánás sámegiella. Ovtta jagi mátkkoštii Báhpajávrri sámegieloahpaheaddji Romssas deike, go das lei ovddasvástádus buot sámegieloahpahusas Romssa suohkana vuođđoskuvllain. Maŋimus jagiid lea Gáissi mielbargi, Kasia Dominczak, oston friddja Romssa suohkanis moadde diimmu vahkkus vai oahpaha sámegiela.
Giellaguovddáža jođiheaddjit leat rekruterejuvvon dušše siseatnamis, dan seamma maid eanas mielbargit ja prošeaktabargit. Eatnašat sis bohtet Sis-Finnmárkkus, ja dálá jođiheaddji lea Ruoŧa bealde eret. Spiehkastat sis lea mielbargi Kasia, gii lea Polenis eret. Son lea áidna bargi guhte odne orru Moskaluovttas ja geas lea fásta kanturbáiki giellaguovddážis. Vuostegežiid ovdalaš jođiheddjiide, de lea dálá jođiheaddjis kanturbáiki gávpoga ráđđeviesus, ja lea dušše muhtin beivviid Moskavuonas, ja vel dalle go leat kurssat ja eará lágideamit. Margareth mielas ii leat dat buorre, ja ballá ahte fokus sirdašuvvá mearrasámi birrasa ealáskahttimis mearrasámi guovllus, dušše sisafárrejeaddji sápmelaččaid nannemii gávpogis. Su mielas lea goitge dehálaš ahte sámi giellaguovddáš maiddái vuhtiiváldet sin dárbbuid bálvalusaide. Galggašii láhčit arenaid gos olbmot besset deaivvadit, hupmat sámegiela ja bargat ovttas, leaš dál olmmoš eret Sis-Finnmárkkus dahje lea mearrasápmelaš Ullovuonas eret. Vaikko Gáisi galgá leat giellaguovddáš olles Romssa suohkanii, ja birastahtti guovlluide, de oaivvilda son ahte váldobargu ferte leat ealáskahttit mearrasámivuođa ja ahte sámegiella nannejuvvo ja oidno ja gullo.
Vaikko sutnje lea hui dehálaš ahte sámegiella galgá leat deháleamos giellaguovddážis, de ii leat son sihkar lea go rievttes vuohki geavahit vátnaruđaid, go omd. giellaguovddáža jođiheaddjis dál lea leamaš fokus dasa ahte son galgá leat áššemeannudeaddji Romssa suohkana ovddas, ja gos hui stuora oassi barggus 2011 giđa ja geasi manai váikkuhit dasa ahte Romssa suohkan ohcá sámegiela hálddašanguovlun.
– Soaitá dáhpáhuvvat ahte leat dál ollen dan muddui gos sii geat leat barggus giellaguovddážis ja stivra, berrejit geahččat makkár konkrehta doaimmaid Gáisi galgá vuoruhit, ja makkár bargguid sin bargit galget vuoruhit iežaset virggis, omd. golbma jagi ovddasguvlui ain hávális. Dákkár barggus boahtá čađahuvvon barggu/doaimma kvalitehta evalueren, leat dehálaš das oažžut gova.
 |
 |
| Sámegielkursa Gáisi giellaguovddážis (Govva: Kasia Dominczak) |
Juoiganboddu Moskaluovtta mánáidgárddis (Govva: Kasia Dominczak) |
– Okta oassi leat hui positiivat ja áŋgirat. Earáid mielas oažžu sámivuohta beare olu beroštumi, ja goalmmát joavku leat sii geat eai beroš nu ollu. Lihkus leat olbmot siivut guhtet guimmiin, ja dollet buori oktavuođa gaskaneaset, vaikko eai leat ovttaoaivilis dáin áššiin. Mun jurddašan ahte juohkehaš oažžu váldit mielde maid háliida vássánáiggis. Mii eat sáhte bágget olbmuid. Muhto dattetge lea dehálaš ahte olbmot dáppe dovdet iežaset lagas báikkálašhistorjjá. Go álggiimet giellaguovddážiin, ledje máŋga vuorrasit olbmo geat lohke ahte viimmat leat soapmásat geat beroštit sámivuođas, maiddái dáppe min luhtte. Ollu boares mearrasámi kultuvrras lea jávkan. Dát ii guoskka dušše gillii, muhto ealáhusaide, dábiide ja árbevieruide mat leat rievdan. Guolásteapmi ja eanandoallu leat billahuvvan dáppe, mii lea mielddisbuktán fárremiid. Ollu gal lea jávkan agibeaivái, ja eará allaárvosaš áššit mearrasámi kultuvrras lea jávkame. Mun livččen sávvan ahte eambbogat oainnášedje mearkkašumi das ahte váldit vára dain ja viidásetfievrridit mánáide ja nuoraide. Ovdal han elle olbmot eanet luonddu mielde, ja mii fertet muhtin muddui gávdnat ruovttoluotta dasa jus galgá sáhttit váldit vára mearrasámi kultuvrras. Dál mii leat gáidan eanet aht´ eanet eret luonddus maiddái dáppe gilis.
Sámi gillii ja identitehtii lea dehálaš ahte biddjo fokus lundui ja mearrasámi kultuvrii. Jus galgá háhkat ruovttoluotta sámi giela ja ovddidit dan, de lea dehálaš ahte gávdnojit oktavuođat gos dan geavaha. Dán barggus lea Gáisi hui dehálaš. Ovttas skuvllain sáhttet sii bargat dehálaš barggu viidásetfievrridit sihke sámi báikkálašhistorjjá, kultuvrra ja giela mánáide. Oahppoplána mielde galget odne buohkat oahppat skuvllas juoidá sámi kultuvrra ja historjjá birra, eai dušše sii geain lea sámegiella fágan. Dás sáhttá skuvla čađahit prošeavttaid ja fáddábeivviid gos bovdejit skuvlii resursaolbmuid, geain lea máhttu dasa. Dáppe Moskaluovttas leat moadde dákkár prošeavtta juo čađahuvvon, earret eará leat mii guktii lágidan revya dáppe, ja leat čađahuvvon iešguđet lágan duodjekurssat, mas sihke skuvla ja giellaguovddáš leat leamaš mielde.
– Álggus go álggiimet sámi giellaguovddáža ásahemiin, de leimmet hui optimistat. Muhto mii leat dađistaga fuobmán ahte jus galgá olahit dievas ođđasis ealáskahttima, de ferte buohkain leat beroštupmi dasa. Dađistaga lea mihttomearrin šaddan identitehta ođđasis ealáskahttin, dat ahte olbmuin galgá leat ipmárdus mearrasámi kultuvrii. Sii galget sáhttit identifiseret iežaset ja fulkkiid mearrasámivuođa, ja loktet iešdovddu. Sii galget sáhttit lohkat: «– Mun lean roahkka doarvái buorre, vaikko mu váhnemat dahje áhkut ja ádját leat sápmelaččat». Muhto mun jáhkán dat lea njuolgut veadjemeahttun ahte olles gilli šaddá sámegielagin, nu go ovdal lei. Aŋkke lea mus sávaldat ahte máŋggas ohppet sámegiela, ja atnet giela doppe gos lea lunddolaš.
Gáisi giellaguovddáš searvá buorre muddui iešguđet giellakurssaiguin/gielladoaimmaiguin, maiddái rávesolbmuide, vai nu eatnat go vejolaš geat háliidit oahppat ja hupmat sámegiela besset dahkat dan.
Eatnasat geat orrot dáppe geavahit muhtin sámi báikenamaid beaivválaččat. Gáisi lea bargan ollu vára váldit sámi báikenamain mat leat geavahusas dahje measta vajálduvvon.
Dát lea áidna sámi giellaguovddáš gaskal Gáivuona ja Loabága. Dat ásahuvvui deike Moskaluktii go dát lea guovlu gos sámi giella lea seilon guhkimusat dáppe Ullovuona–Romssa guovllus. Giellaguovddáš galgá maid bargat muđui Romssa suohkana ja ránnjásuohkaniid ovddas. Dain lea maid oassi Gáissis, muhto mun oaivvildan ahte álggos ferte vuoruhit áiggi ja fámuid háhkat «vuođu» dáppe Ullovuonas–Moskavuonas, gitta dassái go mii leat huksen gelbbolašvuođa maid sáhttá atnit bargguin muđui giellaguovddáža doaibmaguovllus.
[1]
[2]
[3]