På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3 Davvi Girji 2009.

Klemet Vik:

«Dál lea sápmelaš hilgon gápmagiid ja čevllohallagoahtán»

Muitaluvvon Svein Lundii

Klemet Vik, Ráhkkerávjjus 2005
(Govva: Svein Lund)

Klemet Hætta Vik lea riegádan 1937:s. Son šattai bajás Fálesnuori suohkanis, belohahkii Stállogárgos Fálás, belohahkii Beretčievrras nannámis. Sus lea oktiibuot 3½ jagi álbmotskuvla, Sandvollan skuvllas Trøndelagas ja Stállogárgo skuvllas, ja jagi Svanvika álbmotallaskuvllas.

KKlemet lea bargan máŋgga fidnus, ee. guollebivdin ja mearraolmmájin. Son lea vuodjan gáffaltruhka, busse ja guorbmebiilla ja lea leamaš girkobálván. Dalle go jearahalaimet sus 2006 giđa, lei aiddo ovdalaš beassan ealáhahkii.

Klemet buorástahttá sámegillii ja ságastallá sámegillii feara man birra, muhto go mii galgat jearahallat, de molsu dárogillii. Vaikko sámegiella lea eatnigiella, de son lea geavahan giela unnán maŋimus logijagiid ja cealká ahte sátnerádju ii leat doarvái buorre muitalit buot fearániid birra maid son lea vásihan. Go mii bivdit su muitalit skuvlavásáhusaid birra, de son álggaha iežas sogain:

– Mu eatni váhnemat leigga boazosámit. Sis lei dálveorohat Joganjálmmis Álttás ja dálveguohtun Sávvon-guovllus. Geasseorohat lei Fálás. Áddjá gulai Spein-sohkii. Dalle go son jámii bázii áhkku, Joret Inga, njeljiin mánáin. Son náitalii mearrasápmelaččain Fálás, Poala Johániin, gii lei guolásteaddji ja bivdi. Soai eaba nagodan doalahit boazodoalu, ja ásaiduvaiga dasto Stállogárggui. Áhkku jámii 1935:s, muhto mu áddjábealli elii gitta 1954 rádjái. Son adnojuvvui muhtinlágan «mearrasámehoavdan». Sus lei guhkes skávžá, sus lei álo gákti badjelis ja háhtta. Gákti lei alit gággásis mas ledje unnán hearvvat.

Mu eadni elii nappo vuosttaš oasi mánnávuođastis Álttás. Áltá lei dan áiggi hui juohkásan giela dáfus; Joganjálmmis lei eanaš suomagiella, Bossegohpis eambbo sámegiella, Fállejogas hupme muhtin lágan nuortadárogiela. Eatnis lei sámegiella eatnigiellan, muhto oahpai maiddái sihke dárogiela ja suomagiela. Dát giellamáhttu váikkuhii ollu dasa ahte son oaččui barggu Televerketis. Dađe mielde go telefonlinnjá 30-logus huksejuvvui Álttá ja Guovdageainnu gaskii, de son orui ja barggai duottarstobuin. Son álggii Gargias, de Suolovuomis ja loahpas Biggejávrris. Son ii šat ollen guhkkelii, dasgo dalle son deaivvadii suinna gii dasto šattai mu áhččin, ja šattai áhpeheapmin.

Eadni fárrii dalle ruoktot Stállogárggui ja ásai ovttas bearrašiinnis. Vaikko mu váhnemat eaba goassege náitalan, de ožžon dalá nammavieru mielde áhči goarggu, ja šadden bajás Klemet Hættan. In ipmirdan manne mus ii sáhttán leat Spein-goargu nugo eatnis, ednuin, vilbeliin ja oambealis lei.

Ii lean álki eadnái dikšut mu, ja danin son bijai mu iežas oappá háldui. Mu goaski lei náitalan, mánáheapmi ja orui Beretčievrras. Su ruovttus hupme dušše sámegiela. Muhto de bođii soahti, ja eadni balai gártat duiskka bálvalussii. Danin son vieččai mu ruoktot fas 1941:s. Mu edno viesus hupme eanas dárogiela, muhto mun in máhttán sáni ge dárogiela, nu ahte fertejedje sámástit munnje. Go mii mánát eat galgan ipmirdit, de rávesolbmot hupme suomagiela. Danin mun ipmirdan muhtin muddui suomagiela maid. Eadni náitalii 1941:s ja mun ožžon áhččebeali. Son lei álggoálggus Kárášjogas eret, muhto lei mánnán addojuvvon Goavdeluktii, moadde kilomehtera Stállogárgos.

Stállogárggu. Olgeš bealde govas lea skuvla mii huksejuvvui 1950-logus ja heaittihuvvui 1980-logus.
(Govva: Svein Lund)

Stállogárggu – suddadanstážžu

Stállogárggu lei dego suddadanstážžu dan áiggi. Leimmet dušše mii, Spein-bearaš, geaid atne sápmelažžan. Ledje sihkkarit máŋga eará maid geain lei sámi duogáš, muhto ledje almmolaččat dážat. Muđui ledje olbmot geat ledje fárren Borsái ja Náivutnii veaikeruvkkiid oktavuođas. Ledje olbmot Ivgus ja Divttasvuonas, suopmelaččat, ruoŧŧelaččat ja muhtin Schrøder-bearaš mas sihkkarit ledje duiskka máttut.

Soahti ja eváhkko

Stállogárgo skuvlla oahpaheaddji, Astrup Nilsen, lei Sállanis eret. Son searvvai oahpaheaddjiákšuvdnii ja duiskalaččat válde su gitta 1942:s. Dan maŋŋá ii lean šat skuvla, ja duiskalaččat válde skuvlaviesu fealtabuohcceviessun. Máŋgasat masse oahpu, mu dieđu mielde ii lean makkárge priváhta oahpahus. Ieš galgen rievtti mielde álgit skuvlii 1944 čavčča, dalle go devden 7 jagi, muhto das han ii šaddan mihkkege dalle.

Seamma čavčča bođii eváhkko. Dámpa «Bodin» vieččai buohkaid geat orro Fálá siskkobealde. Fanas lei issoras dievva, das ledje moadde geardde eambbo olbmot go dan masa dat lei sertifiseren. Manaimet konvoias, mátkki nalde muhtin fatnasat fallehuvvojedje, muhto mii olliimet lihkus dearvvasin Romsii. Doppe fertejedje buohkat gáddái buot gálvvuideasetguin. Min ásaiduhtte Romssa duopmogirkui ovttas máŋggain eará evakuerejuvvon olbmuin. Dát historjá lea munnje muitaluvvon maŋŋil, ieš in muitte nu ollu das. Ledje vártnuhis dilit. Moadde beaivvi maŋŋá oaččuimet dieđu ahte fanas galggai dattege joatkit. Dál lei fanas bassojuvvon, eai lean nu ollu mátkkošteaddjit ja oaččuimet iežamet gájogiid.

Min fanasmátki nogai Musseres, gos bidje min Steinkjera togii. Min stuorabearrašis leimmet sullii 15 olbmo geat evakuerejuvvuimet ovttas. Mii internerejuvvuimet golmma dállui mat ledje lahkalagaid. Boanda, gean luhtte mu eadni ja mun galggaimet orrut, lei duiskkaustitlaš, ja go ráfi bođii, de son bálkestii min olggos. Oaččuimet ođđa ruovttu, mealgat doaresbealde, muhtin láigodálolašbáikkis.

1945 čavčča álgen skuvlii, Sandvollan skuvllas Inderøyas. Ii lean skuvlasáhttu, nu ahte lei oalle skárppis 8-jahkásažžii. Lei 8–9 km skuvlii. Vázzen 2–3 km Hustad-gárdimii. Das lávejin háiket mielkevuoddji fárus, muhto sus lei ollu barganláhkai miehtá geainnu, nu ahte bohten measta álo beare maŋŋit skuvlii.

Máhtten unnán dárogiela dalle go evakuerejuvvuimet, muhto ledjen juo oahppan giela oalle bures dáluin main leimmet orron ovdal go álgen skuvlii. Dárogiella maid ohppen lei dieđusge báikkálaš suopman doppe Sis-Trøndelágas. Mun ja mu vilbealit ja oambealli hupmagođiimet Trøndelága suopmana maiddái gaskaneamet. Dien áiggi maŋŋá mii sámásteimmet dušše rávesolbmuiguin.

Skuvllas mis lei boares skuvlarivgu, frøken Grønnesby, son humai boaresáigásaš sis-trøndelága suopmana. Muhto lokten gal bures áiggi skuvllas, ožžon skuvlaolbmáid ja ledjen oalle skuvlačeahppi. Oahpahusgiella doppe lei ođđadárogiella, nu ahte lei dat maid ohppen lohkat ja čállit. Ii suopman ii ge čállingiella lean čuolbman munnje doppe, muhto nu šattai dan maŋŋá go bođiimet ruoktot Finnmárkui.

Ruoktut vistebázahusaide

Mu váhnemiin ja ednuin lei dego feber varas, sii háliidedje ruovttoluotta Finnmárkui nu jođánit go vejolaš. Vuosttažat vulge juo 1945 miessemánus. Eadni riegádahtii nieidda dan jagi, danin mii fertiimet báhcit. Go mii dasto maŋŋil bođiimet, de leimmet fitnan čuorvvasgávppis ja oastán viessogálvvuid. Mis ledje maiddái šibihat mielde gálvofatnasis mainna mátkkošteimmet Hámmárfestii. Álggos ceggejedje gaskaboddosaš visoža, mii ii lean go 3 x 4 m. Eadni goalui nu ollu ahte buohccái dan dálvvi. Muhtin eará fuolkkit orro goađis dan vuosttaš áiggi.

Stuoraboanda Brakstad dálus, gos mu eanu lei eváhkoáigge loahpas, sáddii davás viessohuksenávdnasiid. Dat ledje gárvásit sahájuvvon mihtuide ja jurddašuvvon «trønderlån»ii, dakkár orrunvissui mii lea mihtilmas Trøndelaga dáluin. Muhto Finnmarkskontoret, mii hálddašii ođđasithuksema, ii dohkkehan dan, dat ii heiven dan huksenmállii mii sin mielas galggai leat. Danin ávdnasat gárte veallát moadde jagi. Viimmát viessu huksejuvvui ja čuožžu ainge doppe.

1947 giđa oaččuimet saji bráhkas, mii gohčoduvvui «Tusenhjemmet». Dat lei jurddašuvvon čieža bearrašii. Doppe ii lean nu buorre dilli priváhta eallimii, álggus ledje dušše ránut bearrašiid gaskkas. Min šibihat ledje maiddái seamma bráhka vuolde.

Soađis mu áhččebealle bággejuvvui duiskalaš bálvalussii norgalaš fatnasis. Fanas torpederejuvvui, ja maŋŋá sus ledje stuora váttisvuođat dan geažil maid lei vásihan soađis. Danin mun fertejin árrat juo rahčat ollu šibitdoaluin ja guolástemiin ealihan dihte iežamet.

Skuvla bráhkas

Skuvlajagi 1945/46 in ožžon makkárge skuvlla. 1946 čavčča huksegohte skuvlabráhka. Ii lean vel ođđasit huksejuvvon brugga Stállogárggui, nu ahte stuora fanas gárttai boltut ávdnasiid njuolga merrii. Ávdnasiid gesse fiervái ja de lei guoddit daid skuvladuktii. Buohkat mii geat galggaimet leat oahppin, fertiimet searvat skuvlabráhka huksemii. Rehkenastojuvvui oassin oahpahusas. Muđui ii šaddan nu ollu oahpahus gal ovdal go skuvlabráhkka lei gárvvis 1947 giđa. Mun ledjen dušše logijahkásaš, unni ja návccaheapmi, nu ahte álggos ii lean nu ollu maid sáhtten dahkat. Earret eará bidje mu njuolgut spiikkáriid. Čoggen spiikkáriid lihttái, muhto máŋgii čievččastedje stuorit mánát lihti gopmut.

Juo ovdal soađi ledje vuostálasvuođat min sámiid ja eará bearrašiid gaskkas Stállogárgos. Mu dáfus dat dušše šattai vearrábun dainna mii lei dáhpáhuvvan eváhkos. Earáin lei leamaš sin iežaset dárogielat biras, ja sis lei suopman seilon. Mun fas máhtten dušše trøndersuopmana, mun in lean goassege hupman dárogiela Finnmárkku suopmaniin. Earát hárde mu: «Dál lea sápmelaš hilgon gápmagiid ja šaddan nu fiinnisin ahte ii máhte hupmat dábálaš dárogiela ge.» Oktilassii hárde mu dan dihte go «in máhttán dárogiela». Ain otná beaivvi ge mus ii leat juste seamma suopman go earáin dáppe. Álggos jurddašin ahte sivvan mu hárdimii lei ahte ledjen sápmelaš. Mu fulkkiid maid hárde, nu ahte dat sáhttá leat oktan sivvan. Muhto mu hárde eanemusat, ja ledje han dasa gal maiddái eará sivat. Álggu rájes juo jearahallen ollu ja ohppen jođánit. Seammás mun sierranin earáin gielainan.

Tusenhjem-bráhkka lei aiddo dastán skuvlla lahka, mun báhtarin ohpihii skuvllas ruoktot. 1949:s oaččuimet iežamet viesu, dalle guhkkui skuvlageaidnu čuohtenáre mehteris kilomehterii. Dán gaskka johttin lei issoras, go miehtá áiggi givssidedje nuppit oahppit mu. Mun maŋŋonin álo, dasgo in duostan mannat luohkkálatnjii ovdal go oahpaheaddji lei boahtán.

Muitu ođđasithuksenáiggis lea viessu mii huksejuvvui ávdnasiiguin dan dálus gos Klemet ja su bearaš lei eváhkko-áiggis. Maŋŋil lea stuoriduvvon, nu ahte bajábealde ii oidno šat nu bures dat mihtilmas "trønderlån"-málle.
(Govva: Svein Lund)

Lei njeallje vahku skuvlla ja njeallje vahku friddja. Go friddjaáigodat lei mannan, leimmet juo vajálduhttán eanaš das maid leimmet oahppan. Muhtumin ledje maid guđavahkkosaš áigodagat.

Oktan váttisvuohtan lei go eará mánát givssidedje. Muhto meannudeapmi maid ožžon oahpaheddjiid dáfus ii lean ollu buoret. Sis ii gávdnon makkárge ipmárdus dasa ahte mus lei eará gielalaš duogáš go nuppiin lei. Mis lei ee. muhtin oahpaheaddji gii ii lean go sullii 20 jagi boaris. In dieđe makkár oahppu sus lei, muhto ráhpa dat ii sáhte leat leamaš. Mun ledjen gal oalle čeahppi dárogielas, ledjen máŋgga dáfus oahppan eambbo eváhkos go earát skuvllas. Máhtten čállit stiilla ja bájuhit. Čuolbman lei ahte máhtten čállit dušše fal ođđadárogillii, ja dat ii dohkkehuvvon. Oahpaheaddji ii máhttán ođđadárogiela ja go son logai jitnosit luohkás dan maid mun ledjen čállán, de boagustedje eará oahppit. Muittán oktii go čállen: «Eg sykla etter vegen» (Sihkkelasten luotta mielde). Oahpaheaddji logai jitnosit: «Eg sykla etter veggen» (Sihkkelasten seainni mielde). Son geahččalii čoaggit eret buot mii lei ođđadárogillii, ja das bohtosiin mu čállingirji lei áibbas dievva rukses sázuin. Ceavzin dihte luohkás fertejin dahkaluddat seamma čuorbin go earát, bidjat iežan 7–8 jahkásačča dássái. Gárten erenoamáš dillái luohkás dan dihte go ledjen «čuorbi». Oahpaheaddji bijai de mu sárgut bustávaid ráŋggáštushárjehussan. Uhkiduvvui maiddái sáddet mu erenoamášskuvlii. Ii lean disipliidna luohkás, go oahpaheaddji ii lean olus boarrásut go mii, ja son ii goassege cuigen go oahppit hárde ja givssidedje nubbi nuppiid.

Oahpaheaddji Nilsen, gii dál lei boahtán ruovttoluotta duiskalaš fáŋgavuođas, oahpahii stuoraskuvlla dan botta go mun ledjen smávvaskuvllas. Muhto Nilsen ii báhcán guhkes áigái, ja farga oaččuimet fas ođđa oahpaheaddji, Torbjørn Paulsena. Son lei Oslos eret, lei olgodaddanolmmái ja radiodivodeaddji. Son šattai hui bivnnuhin gilis dan dihte go divodii radioid. Sus ledje máŋga beatnaga ja bijai mu beanafáktan, bessen vuodjit beatnagiiguin ja reagain. Son oinnii ahte earát givssidedje mu skuvllas ja geahččalii veahkehit mu, ee. attii munnje liige ruovttubargguid. Maŋŋil bođii su sadjái Nuth, gii lei vuorrasut, garralunddot olmmái. Son lei bahábeakkálmas dan dihtii go sáhtii časkit ohppiid suorpmaide, muhto seammás lohke ahte oahppit ohppe ollu sus. Muhto dat han lei maŋŋil mu áiggi.

Ledje unnán oahppogirjjit dalán soađi maŋŋil, dávjá oaččuimet lokton rámssuid lulde, ollu vuolláisárggastemiin. Muhto nuppi dáfus sáhtte vuolláisárggasteamit ja notáhtat girjjiin leat ávkkálaččat maid.

Eai lean makkárge váhnenčoahkkimat eai ge ságastallandiimmut, inge muitte ahte oktage oahpaheaddji goassege livčče lean min geahčen.

Álbmotallaskuvla Skáiddis

Dalle go ledjen 13½ jagi boaris guđđen skuvlla, vaikko in lean vázzán go 3½ jagi. Ožžon gal fálaldaga vázzit vel jagi, muhto biehttalin go in veadján šat leat eambbo dan skuvllas. Ožžon maiddái fálaldaga vázzit joatkkaskuvlla (framhaldsskole), muhto hilgon dan maid. Dalle bođii hui garra reive skuvlainspektevra Leirosas, mas geahččaledje bágget mu vázzit eambbo skuvlla. Suohkan orui ballame sáhttit gártat ovddasvástádussii das go ledjen ožžon váilevaš oahpu.

Dat, masa mus lei miella, lei vázzit fidnoskuvlla ja oahppat muhtin giehtaduodjefága, muhto in beassán álgit dan sivas go máhtten beare unnán oppalašfágaid. De bođii rihppaskuvla, mas mis lei báhppan Johannes Gilleberg. Son lágidii munnje saji Hámmárfeastta fidnoskuvlii, muhto dalle eadniges ii suovvan mu vuolgit. Son dárbbašii mu ruovttus šibitdoallobarggus. Mun ledjen álo bargan šibihiiguin, earret eará searvan sávzzaid njuovvamii dan rájes go ledjen unni. Fertejin dahkat stuora oasi eanandoallobargguin, bivden guliid ja háhkat fuoddariid šibihiidda.

Gergen vuođđoskuvllas 1951:s, easkka 1953/54:s bessen viidásut ohppui. Dalle vázzen Svanvik nuoraidskuvlla, mii dan áiggi lei Skáiddi hoteallas. Dat lei geassehotealla, isolašuvnna haga, ollu jiella ja galmmas. Dálvet ii lean rabas luodda vutnii, ja mii oahppit fertiimet mannat heasttain ja reagain Riehppovuona ruggui viežžat jáffoseahkaid, mielkki ja feara maid skuvlii. Báikkálašfanas bođii gálvvuiguin 2–3 geardde vahkus. Ledje 60-lihtar lihtit ja 50-kilosaš jáffoseahkat. Čakčat ja giđđat lei álkit, dalle gálvvut fievrriduvvojedje guorbmebiillain.

Vaikko skuvlavisti ii lean dat buoremus, de lei duođaid buorre jahki midjiide. Mis lei visot nuvttá. Paul Kjelsberg lei rektor, son lei ovdal leamaš mu eatni oahpaheaddjin dalle go son váccii fylkkaskuvlla Álttás. Muittán erenoamážit ovtta oahpaheaddji. Son lei Namsosas eret ja galggai rievtti mielde leat juo ealáhagas. Son oahpahii munnje dan matematihka mii mus váillui. Son lei seammás duodjeoahpaheaddji ja beasaimet mannat duodjelatnjii eahkedis maid.

Geavahin ollu áiggi lohkamii. Skuvllas lei el-rávdnji dušše iežas aggregáhtas, ja dat jáddaduvvui eahkedis. Dalle mun veallájin gokčasa vuolde lummalámppáin ja lohken. Golahin gal máŋga lummalámpábáhttera dan dálvvi.

Lei buorre áigi dan dihte go beasaimet oahpásmuvvat olbmuiguin miehtá Finnmárkku. Leimmet 13 bártni ja 24 nieidda. Ledje eanaš gilinuorat, geat ledje bajásšaddan sullasaš diliin go mun, ledje unnán gávpotnuorat min gaskkas. Ledjen háliidit áinnas vázzit vel jagi doppe, muhto dan in beassan.

Bargoeallin

1955:s osten mohtorsihkkela, vuosttažin gilis. Seamma jagi ožžon biilavuodjinkoartta, ii dat ge lean máŋgasis dalle. Dalle bessen vuodjit skuvlamánáid.

De ožžon barggu FFR:s – báikkálašfatnasis, ja turisttaid fievrridit Musseres davás. Muhtin áiggi maŋŋel álgen riddoskiipahoavdaskuvlii, muhto heiten go gávnnahin ahte háliidin baicce gáttis bargat. Dál leimmet unnidan smávva dállodoalumet Stállogárgos, mis ledje dušše sávzzat iežamet dárbbu várás ja okta áidna gáica.

1963 álgen Findusis truhkkavuoddjin, muhto dat ii bistán go moadde jagi. Oainnat roasmmehuvven go truhkka vujii mu ala. De ožžon muhtin áiggi bargomáhccanoaju. Dalle geavahin ollu áiggi reiveskuvlii, NKS bokte, muhto dat han ii addán makkárge formálalaš gealbbu. De bargen muhtin áiggi gávppis Lávželuovttas, ja guhkes áiggi dáhkádusageantan, dassái go šadden barggu haga go dáhkádusfitnodagat oktiičaskojuvvojedje.

1980-logu álggos dovden dárbbu oahpásmuvvat iežan sogain Guovdageainnus. Dalle bargen doppe jagi, Slåtta Auto nammasas biiladivohagas. Deiven áhčán vuosttaš háve ja oahpásmuvven vieljaiguin ja oappáiguin. Dalle bessen maiddái varastit iežan sámegiela.

Maŋŋil bargen guorbmebiilavuoddjin. Dat bargu doalvvui mu Oarje-Norgii (Vestlandet). Doppe oahpásmuvven nissoniin gean goargu lei Vik. Ja go náitaleimme de válden su goarggu. Ožžon dalle barggu girkobálván su ruovttugilis. Muhto náittosdilli nogai, ja 1997:s máhccen ruovttoluotta Fálesnuorrái, gos fas ožžon barggu girkobálván. Dat bargu mus lei dassážii go 2006 álggus ollejin ealáhatahkái.

Gulan daidda máŋgasiidda geat ožžo unnán oahpu soađi áigge, ja lean rahčan ollu dan dihte. Danin lean maiddái dieđihan iežan USKAV-searvái ja vuoittahalliid searvái, muhto in leat ožžon makkárge buhtadusa.


Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3