Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.

Jonar Thomasson:

Lullisámi oahpaheaddji bođii veahkkin

Davvisámegillii jorgalan: Marit Eira Gaino

Jonar Thomasson, Raavrhvijhkes 2003
(Govva: Svein Lund)

Jonar Thomasson lea riegádan Vualtjeres (Ruoŧabealde lullisámi guovllus) 1947:s ja bajásšaddan Raavrhvijhkes Davvi- Trøndelágas. Dás son muitala iežas bajásšaddama ja skuvlavázzima birra, erenoamážit Aarborte sámeskuvlla ja Sámi Álbmotallaskuvlla birra Kárášjogas.
Dál orru Jonar Thomasson Vektarlia báikkis moadde kilomehtera davábealde Raavrhvijhke guovddáža.Vektarlia lea Vektaren guoras (lullisámegillii: Vuaktere), mii lea okta dan njealji jávrris suohkanis mat leat dulvaduvvon. Jonar bargá dál elektrihkkárin elfápmodoaimmahagas.

Dát artihkal lea Jonar Thomassona iežas muittu vuođul maid son ieš lea čállán ja maid ságastallamiid vuođul Svein Lundain.

Lei unnán dárogiella maid máhtten go jagis 1954 álgen skuvlii. Dassážii ledjen orron áibbas sámi birrasis, muhto skuvllas lei buot dárogillii, vaikko lei sámeskuvla. Dasa ahte manai nu bures go manai, lea stuora sivvan dat ahte mus lei nu lihkku ahte ožžon lullisámegielat oahpaheaddji vuosttaš luohkás. Son jorgalii ja čilgii munnje go oinnii ahte in ipmir.

Mu eadni lea eret dás Raavrhvijhkes, ja mu áhčči fas Ruoŧabealde eret. Mun lean riegádan Ruoŧas, ja lei oaivil ahte galggaimet orrut doppe. Muhto go ledjen jur jagi boaris, jámii mu áddjá, Jonas Marsfjell, Dunndaravuomi lihkohisvuođas 1948:s [Norgga Boazosápmelaččaid riikasearvi ásahuvvui Romssas ovtta čoahkkimis 1948:s. Lullisámi áirasat dán čoahkkimis ledje láigohan busse ja vudje fárrolaga davás. Go jorggihedje ruoovttoluotta, de vujii busse badjel geainnu Dunndaravuomi johkii ja 16 dušše. Dát lihkohisvuohta lei hui surgat, ii dušše bearrašiidda geaidda dát gulai, muhto olles lullisámi boazodollui ja organisašuvdnabargui. Erenoamážit čuozai dát Raavrhvijhkii, go čiežas dain duššan olbmuin ledje dáppe eret.] Son lei vuosttaš sápmelaš Raavrhvijhkes guhte ostii šibitdálu ja ovttastii šibitdoalu ja boazodoalu. Go áhkku bázii akto ednuin, bivddii son mu váhnemiid boahtit suinna veahkkin, ja nu mii fárriimet Raavrhvijhkii.

Darfegoađis hotellii

Mu mánnávuođa oruimet mii ain darfegoađis. Raavrhvijhke lei dan áiggi measta luottahaga, ja mis ii lean el-rávdnji. Gjersvikas lei rámbuvrii, muhto jus dohko áigguimet, de fertiimet vuodjit mohtorfatnasiin. Doppe lahkosiin gos mun orron ledje aivve sápmelaččat, oktiibuot 6 bearraša. Ledje sullii 10 bearraša Raarhvijhkes. Geasset ledje vel eambbogat, go dalle johte eanet sápmelaččat siiddaiguin Byrkijeii.

Ovdal go skuvlii álgen, de ledjen eanaš vuorrasit sápmelaččaid fárus geat hupme dušše sámegiela. Dálueamit sámeskuvllas Aarbortes logai oktii mu eadnái: "Don fertet oahpahit mánnái dárogiela ovdal go son álgá skuvlii, vai sutnje ii šatta nu váttis." In muitte maid eadni vástidii sunnje, muhto árvidan ahte son ii beroštan nu ollu das.

Lei goit nu ahte mun máhtten unnán dárogiela go álgen skuvlii 1954:s. Mun muittán ain vuosttaš eahkeda. Okta nieida Raavrhvijhkes eret gii juo lei vázzán moadde jagi doppe, lei muitalan ahte mii galgat orrut hoteallas. Dat lei muhtin muddui duohta. Viessu lei huksejuvvon soađi vuolde orrundállun duiskalaččaide. Maŋŋil soađi šattai dát hoteallan ja nu lei ain dál geassemánuid.

Máŋga oahppi ledje eret Raavrhvijhkes, earret eará mu oabbá ja máŋga eará fuolkki. Danin ii lean mu mielas mihkke váddáid internáhtas orrut. Mus lei nu lihkku ahte ožžon Ella Joma (maŋŋil Ella Holm Bull) oahpaheaddjin vuosttaš luohkás. Son lei dalle aitto geargan oahpaheaddjioahpuin. Ella jorgalii ja čilgii munnje sámegillii go oinnii ahte in ipmir dárogillii. Muhto son lei mis dušše vuosttaš jagi. Lei hui váivi go eat ožžon su guhkit oahpaheaddjin. Maŋŋil dan ledje mu skuvlavázzináiggis aivve dárogielat oahpaheaddjit.

Gaskabeaivvit internáhtas 1953:s Olgeš bealde dálueamit Maja Staven.
(Govva: Sigrid Bergli Sørnes)

Skuvllas unnán sámi sisdoallu

In sáhte muitit ahte oahpaimet maide sámi birrasa birra. Muittán ahte olgun huksiimet unna goađážiid ja lávuid, muhto dat lei friddjaáiggis, ja Ella lei miiguin ovttas dalle. Soames háve logaimet jitnosit girjjiin main lei sámiid birra, muhto muđui lei áibbas dábálaš dáža skuvla.

Skuvlajahki lei dušše jahkebeali, ja dan gaskkas eat fitnan ruovttus. Okta mu buriin muittuin lei go bođii báhkká ruovttus čavččabeallai, mas ledje dálvebivut ja gápmagat main ledje suoinnit. Dalle leavai bihkkahádja miehtá internáhta, ja de dovdui dego livččii ruovttus.

Guokte vuosttaš jagi Aarborte skuvllas ii lean eará liekkadeapmi lanjain go muorra- ja koalaboaldin. Oahppit ledje ieža fárus guoddime muoraid ja láhtume daid lanjaide ja daolaheame liekkasin lanjaid. Muhtomin go dolla lei jáddan ovtta lanjas, de fertiimet viehkat nuppi lanjas viežžat dola bessiin. Máŋgii lei measta beare ollu dolasteapmi, muhto manai bures, mii leimmet nu hárjánan dolastit ruovttus.Maŋŋil bidje el- rávdje lieggasa vissui.

Ákšuin rihtten

Sámeskuvla lávii oastit bohcco goruda soames báikki sápmelaččain. Ledje olles gorudat mat bohte skuvlii. Dálueamit oaččui veahki hotealladoaimmaheaddjis rihttet daid biebmogealláris. Son ii máhttán dan, nu ahte son geavahii ákšu dasa. Oktii ledje soames oahppit geat oidne dan, ja mii oahppit leimmet nu hirpmáhuvvan ja suhttan. Mii aniimet ákšogeavaheami dego bassi dahkun, ja soames oahppit meastta čirro. Dálueamit, Maja Lifjell, lávii sáltet muhtinráje biergguin, ja de son suovastuhttii daid ja olgun goikadii daid áimmu ovddas. Lei hui oavdu go oaččuimet goikebierggu, muhto dát lei dušše giđđat.

Jápmin ja gáđahus

Aarbortes ledje ollu bázahusat soađi maŋŋil. Min bártnážiid mielas lei hui gelddolaš daid guorahallat. Doppe ledje máŋga soahtanrokki ja okta stuora boaldámušrádju (bunkers) ja ollu eará bázahusat. Vuosttaš čavččaid sotnabeaivvit manne dasa ahte daid guorahallat. Muhto álggos fertiimet mannat sotnabeaiskuvllas girkus. Dat lei hui guhkes ja gievddas dáhpáhus. Lei báhppa guhte doalai sotnabeaiskuvlla. Son lei hui sreaŋggis, ja gii geahčai midjiide bastilis čalmmiiguin ja sárdnidii jápmima ja gáđahusa birra jus eat lean siivut ja Ipmilbalolaččat. Mii eat duostan eará go čohkkát jaska dego buolli gintalat.

Jagiid maŋŋil vánddardeimmet mii maid miehtá gili, earret eará gávnnaimet ollu boares biillaid luoddaguorain. Dain biillain čovddiimet kuvllaid juvlalageriin ja attiimet daid nieiddaide geat stohke daiguin ja geavahedje daid bircun ja viđešgeađgin. Lávvordat- eahkediid láviimet mii dánsut jorrandánssaid. Dalle ledje oahpaheaddjit ja biiggát (nieiddat) maid fárus, dávjá maid rektor ja dálueamit. Dat ahte sáhtiimet dahkat nu ollu ovttas, čanai min oktii ja dagahii ahte leimmet dego okta stuora bearaš.

Giđđat čievččaimet ollu spáppa. rávisolbmot atne lášmmohallanbiktasa. dát movttidahttii min, muhto mis eai lean dákkárat. De mii fuomášeimmet ahte sáhttit atnit oađđinbáiddi seamma atnui, nu ahte oktii go galggaimet čiekčat, de leimmet daid coggan nala. Dán oinnii rektor, ja de gevrehalaimet sisa fas nuollat daid eret.

Áite sámimánáid cábmit

Golbma vuosttaš skuvlajagi ii lean mis eará oktavuohta gili mánáiguin eará go dalle go doaruimet ja muohtačagiid balahastaleimmet. Sii gohčodedje min sámečivgan (finnunger) ja áite min cábmit. Dáhpáhuvai maid ahte sii bohte skuvlla guvlui. Dalle mii cakkasteimmet, čuocččaheimmet ovdii ja álggiimet bálkuut muohtačagiid sin guvlui. Go stuorroleimmet, de buorránii min gaskavuohta ja sáhtiimet maid oažžut olbmáid gilis. Mis ledje spábbačiekčangilvvut daid eará skuvllaiguin suohkanis ja oktasaš skuvlačuoigangilvvut, muhto eará ovttasbargu ii lean singuin.

Muittán ahte mii ovddabealde juovllaid sáddejuvvuimet gillái vuovdit "Samenes Venn" bláđii. Muhtimat oste, muhto nuppit fas hilgo min. Mii balaimet veaháš gili mánáin, ja dát lea dáhpáhus maid in livčče háliidan vásihit.
[Mii leat jearran dalá rektoris ahte lei go nu ahte skuvla sáddii ohppiid gillái vuovdit Samemišuvnna bláđii. Son lohká ahte skuvlla bealis ii leat dat goasse dáhpáhuvván, muhto Samemišuvdna beasai doallat andávtta ohppiide skuvllas. Soaitá ahte sii leat bivdán ohppiid vuovdit bláđiid, ja ahte soames oahppit leat ipmirdan dan nu ahte dat lea skuvla mii lea gohččon sin. ]

Lohken ieš lullisámegiela

Dan áiggi ii gávdnon nu ollu lullisámegielat girjjálašvuohta. Sámeskuvla lei oastán ollu "Samien luhkegærja" maid Bergsland ja Hasselbrink leigga čállán. Muhto dat orro skábes eai ge šaddan geavahuvvot, go ii oktage oahpaheddjiin ipmirdan lullisámegiela eai ge oahppit lean oahppan lohkat iežaset eatnigiela Mun válden ieš ovtta dain girjjiin skábes ja nagodin maŋimus lohkat das. Ovtta eahkeda bođii okta oahpaheaddji go ledjen lohkame dan girjji. Son jearai manne dainna girjjiin čohkkán. - Mun logan dan, vástidin. Son dušše himihii, ii háliidan jáhkkit dasa. Muhto lei aŋkke duohta.

Láveje dávjá sápmelaččat boahtit guossái Aarborte skuvlii. Skuvla lei dego čoahkkananbáiki sápmelaččaide, ja min mánáid mielas lei hui somá go bohte guossit.

Lullisápmelaččat Kárášjogas

Maŋŋil 7 jagi sámeskuvllas, vázzen mun "Framhaldskuvlla" Raavrhvijhkes. Dan maŋŋil ledjen ruovttus moadde jagi, ledjen earret eará áhččái veahkkin guollebivddus ja rievssatbivddus. Muhto háliidin eanet oahppat, ja 18 jagi boarisin vulgen Kárášjohkii ja vázzen doppe 2 jagi Sámi álbmotallaskuvlla (DSF). Dát lei jagiid 1965-67.

Dát lei kristtalaš skuvla gos lei hui streaŋga biras, muhto mus ii lean váttis dohkkehit dan. Paul Ryan, gii lei rektor dalle, barggai buori barggu sami birrasii. Mii beasaimet oahppat sámi kulturhistorjjá, garraduoji jna. Ovtta gaskka ledje ollu lullisámegielat oahppit doppe, olles 7:s ovtta gaskka. Eanaš olbmot Kárášjogas eai diehtán dan áiggi ahte gávdnojit dakkárat dego lullisápmelaččat, Sii eai bálljo jahkkán ahte orrot sápmelaččat nie guhkkin lulde. Soapmasat doivo mii leat ruoššat. Goitge oaččuimet dađistaga buori oktavuođa báikki nuoraiguin.

Mii oaččuimet kursafálaldaga davvisámegielas, muhto eat searvan dasa, ja dan lean maŋŋil gáhtan veahá. Mii lullisámegielat oahppit logaimet baicca lullisámegiel- girjjálašvuođa dan bottá go earáin lei davvisámegieloahpahus.

Jonar oahppin DSF:s
(Govva: Hans Lindkjølen)

Maŋŋil DSF vázzen mun rávisolbmuidoahpahuskurssa mearrabivdiide, ja dan maŋŋil bargen jahkebeali Hurtigrutas. Dan maŋŋil bargen vuostáfabrihkas ovdal ožžon barggu ovtta huksenfitnodagas. Muhto go ledjen galbmon ovtta dálvvi snihkkárin, gávnnahin mun ahte dan in áiggo vel ovtta dálvvi dahkat. Dasto ohcen saji fidnoskuvlii vai beasan šaddat elektrihkkár. Ja dan mun lean leamaš 1975 rájis. Vuosttaš 18 jagi bargen ruvkedoaimmahagas, ovdal álgen el- fápmodoaimmahahkii.

Jurdagat lullisámegiela birra

Lea álo leamaš unnán čállojuvvon lullisámegillii. Mu mánnávuođas ii lean Biibal ge lullisámegillii. Baicca lei dát boares deaddileapmi upmi/biŧonsámegillii. Mu áddjá máhtii lohkat dan, vaikko dát giella lea áibbas eará go dat maid ieš humai.

Gávdnojit ain soames boarrasit olbmot dáppe Raavrhvijhkes geat ohppe mánnán sámegiela ja geat hupmet dan bures, muhto sii eai leat nu gallis, eai eanet go ahte sin nagoda lohkat ovttain gieđain. Leat maid moattis mu agát olbmot ja nuorabut geat hálddašit dan bures. Váttisvuohtan lea dat go giella ii geavahuvvo aktiivvalaččat sámiid gaskkas dáppe Raavrhvijhkes. Giellageavaheapmi ráddjejuvvo nu ahte ii adno eará go tearbmaveahkkin áššiide main eai gávdno vuogas dárogielsánit, erenoamážit boazodoalloáššiin. Dát ii leat erenoamášvuohta mis, ná lea miehtá lullisámi guovllu. Sáhttá gal smiehttat mii dása lea sivvan, muhto dása ii gávdno dušše okta vástádus. Muhto nu go mu mielas lea, de lea okta váldosivva dasa ahte manai beare guhkes áigi ovdal eiseválddit suvve sámegieloahpahusa skuvlii. Dan sivas ii lean ge beare leahttu barggus ovddidit ja heivehit lullisámi giela dan bottá go ain lei ollu geavaheamis ja go ain ledje eallime ollu sápmelaččat geat duođas máhtte giela ja geat livčče sáhttán veahkkin ovdánahttit dan dillái mii dalle lei.

Nu go odne lea, de ferte measta seahka váldit sealgái ja mannat meahccái jus galgá sáhttit geavahit giela nu ahte ii dárbbaš kodaiguin hupmat. Lullisámegiella lea dál šaddan giellan maid kurssain atnet ja mii geavahuvvo liturgalaš doaimmahemiin lullisámegielat Ipmilbálvalusain. Lihkkus leat dán áiggi nuorat geat háliidit oahppat giela ja geat leat oassálastán giellakurssain ja geahččalit geavahit dan nu ollu go sis lea vejolaš dasa.

Odne geahččalit ealáskahttit fas lullisámi giela, muhto dat ii leat dego dat seamma. Lullisámegiela syntáksa ja giellamelodiija leat jávkame, báinnahallá nu ollu dárogillii.

Dasa lassin leat lullisámegiela dialeavttat ožžon unnán dieđalaš guorahallama ja duđašteami. Dáppe Norggas leat dušše Rørosasámegiella ja Vaapstensámegiella mat leat dárkilit duođaštuvvon, Vaapstendialeakta 1920- logus ja Rørosdialeakta 1940- logus. Vaikko dát guovlu siskkit Njåamesjes lei sámi váldoguovlu, de šattai dát dego vilges dielku kárttas. Dat lei beare doaresbealde ja guhkkin eret váldogeainnuid, ii lean oktage dutki guhte gillii deike vuolgit mátkoštit geainnohis meahci čađa. Ii lean ovdal 50-60- logus ahte soames bođii deike ja báddii muhtin boares sámi historjjá, dagai moatti báikenamas logahallama jna. Dat lei visot, ja dat lei measta ilá maŋŋit.

Muhto mii eat galgga dušše sivahallat earáid go lea geavvan nu go lea geavvan. Mii leat ieža leamaš čuorbbit oahpahit nuorat buolvvaide dan maid mii leat máhttán. Mun human iežan ovddas, ja ferten láitit iežan dainna.

Kulturmuittut

1980:s ásahedje sápmelaččat Raavrhvijhkes iežaset sámi kultursearvvi: Nuorta- Njåamesje Guovlu, mii de šattai dan namma. Okta bargguin maid vuoruheimmet, lei sámi kulturmuittuid registreret. Dat lei dan sivas go dáin guovlluin ii lean bálljo mihkke registrerejuvvon. Historjjálaš ja arkeologalaš instituhtat mat dákkáriiguin barget, eai leat beroštan sámi arkeologiijas ja davit geađgeáigekultuvrras. Dušše soames hárve registreremat leat dahkkon dulvademiid oktavuođas.

Sámi njálmmálaš árbevieru dihtii diđiimet mii ahte eanaš oassi boarraseamos sámi ássanbáikkiin billohuvve go veltejedje eatnamiid álggus 1800- logu. Dan sivas oaivvildeimmet mii ahte dál fertii juoga dahkkot oažžundihte duođaštusaid kulturmuittuin mat vel ledje báhcán sápmelaččaid maŋis, ja ahte dan fertiimet ieža dahkat. Lei maid hoahppu dan dahkat dan bále go vel ledje eallime boarrásit sápmelaččat ja eanandoallit geain lei máhttu dáid áššiid birra. Mii válddiimet oktavuođa Saemien Sijte:in Snoases, ja dát šattai buvtta ahte mii álggaheimmet pilohtaprošeavtta registreret sámi kulturmuittuid Raavrhvijhkes ja suohkaniin Njåamesjes. Ovdal go sáhtiimet álgit registreremiiguin, mannen mun miehtá ja hupmen boarrasit sápmelaččaiguin ja boanddaiguin dáin guovlluin. Čájehuvvui ahte dáin boárrásiin lei stuora máhttu sámi kulturmuittuid birra dain guovlluin. Gávdnojedje ollu eanet kulturmuittut go maid mii álggos leimmet duostan sávvat.

Maŋŋil 1980- loguin álggahii Saemien Sijte stuorát registrerenprošeavtta miehtá lullisámi guovllu. Guovlu juhkkojuvvui boazoorohagaid mielde, ja ledje báikki sápmelaččat geat ledje oahppásat báikkiin geat ožžo ovddasvástádusa iešguđet ge guovlluide. Mus lei ovddasvástádus nuorta- Njåamesje orohagas registreret. Bargu bisttii 4-5 vahkku juohke geasi 3-4 jagi maŋŋálaga. Dát bargu lei hui dehálaš. Ná sáhtiimet duođaštit ahte mii leat áloáiggis leamaš dán guovllus. Das lea ollu dadjamuš nákkus eana- ja čáhcevuoigatvuođaide, ja lea nannen min iešdovddu. Eai lean dušše išeguđet diŋggaid registreremat mat ledje dehálaččat. muhto maid dat ahte oaččuimet duođaštuvvot historjjá daidda kulturmuittuide ja olbmuide geat geavahedje daid diŋggaid. Lea maid dehálaš oažžut duođaštuvvot kontinuitehta kulturmuitosorttáin geađgeáiggis ođđasit áigái.

Eará čállosat girjjis Sámi skuvlahitorjá 1