På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Greta Skuterud:

Liidnavuona ođđa skuvlarivgu

Jearahalli Ellen-Astri Lundby
Sámás: Elle Márjá Vars

Greta Medalen bođii njuolga Kristiansanda oahpaheaddjiskuvllas Uhca Liidnavutnii oahpahit, muhto vaikko son lei lullinorgalaš, de sus lei buorre oktavuohta ohppiiguin.
(Gova luoikan Greta Medalen)

 Greta Medalen (Skuterud maŋŋel go náitalii), gii lei eret Varteig-nammasaš báikkis olggobealde Sarpsborg, bođii aiddooahppan oahpaheaddjin Uhca Liidnavutnii, mii lea oarjjadavábealde Álttá. Son lei lohkan smávvaskuvlapedagogihka earenoamášfágan, ja lei 22 jagi boaris dalle 1963:s go bođii dien smávva mearrasámi gilážii. Dan guovtti jagis go lei doppe, lei son maid skuvlahoavda, ja beasai ge ieš bures dovdat dan man váttis lei gávdnat dohkálaš oahpaheaddjinávccaid Finnmárkku riddoguovlluid «vuotnabađaide». Ellen-Astri Lundby lea jearahallan Greta Skuterudas dan áiggi birra go son barggai Uhca Liidnavuonas 1963 rájes 1965 rádjái. Jearahallan lea huksejuvvon Greta notáhtaide. Dán artihkkalis leat maid muittut maid Torfinn Thomassen muitala, gii lei dalle skuvlavázzi go Greta Medalen lei oahpaheaddji.

Dalle go Greta Medalen váccii oahpaheaddjiskuvlla Kristiansandas (1960–63), de gulai sihke son ja dat eará oahpaheaddjistudeanttat man váttis lei gávdnat oahppan oahpaheddjiid Davvi-Norgga skuvllaide. Nuorra østlánddanieida čuovvolii dalán dien hástalusa ja ozai barggu Čoalbmenuori internáhttaskuvlii Dálbmeluovtta suohkanis [1], muhto de čuojahii skuvlahoavda Thronsen sutnje, oččodit su baicca álgit Liidnavutnii bargui. Nuorttabealde vuona Álttás ii lean dien áiggi biilageaidnu, muhto ruvttofanas manai juohke nuppi beaivvi Álttá ja Hámmárfeastta gaskka, ja bisánattai buot «vuotnabađain». Liikká nagodii skuvlahoavda hástalit dien nuorra aiddooahppan pedagoga álgit dien virgái, ja son oaččui telefuvnna bokte dieđu ahte son lei virgáibiddjojuvvon Liidnavuona skuvlii, mii lei Uhca Liidnavuonas.

Go Greta Medalen lávkii Uhca Liidnavuona káijii 1963:s, de son diđii ahte lei boahtán mearrasámi guvlui, gos sámivuođas eai šat lean beare ollu olgguldas dovdomearkkat báhcán.

– Dáruiduhttin lei joavdan juo oalle guhkás. Buot mánát dárustedje ja gohčodedje mu «lær’inna», nu ahte mun in dárbbašan ballat giellaváttisvuođain. Oažžu gal roahkka dadjat ahte sii geat mu ovdal ledje leamaš dieppe barggus, ledje bargan oalle buori barggu dien dáfus, ja diehttelas šadden ollu smiehttat dien ášši, go dáru oahpaheaddjit ledje leamaš veahkkin jávkadeamen sápmelaččaid eatnigiela, earenoamážit mearrasámi guovlluin, lohká Greta Medalen.

– Muhto vaikko vel buot mánát dárustedje ge, de lávejedje rávisolbmot sámástit gaskaneaset. Mánát gal várra ipmirdedje sin, muhto ieža gal eai hupman sámegiela. Mu mielas orui ahte ollu rávisolbmot liikojedje sámegiela hupmat go mun ledjen lahkosis, muhto in jáhke sii oaivvildedje maidege unohasaid dainna, háliidedje dušše skelbmošit. In dovdan ahte vigge mu moktege olgguštit.

Mearrasámi eatnamiin

Skuvlahoavda Thronsen lei muitalan dien nuorra oahpaheaddjái ahte Finnmárkku mearragáttiin ledje sámit orron duháhiid jagiid ja birgen guolástemiin ja bivdduin. Dien guovllu olbmuid gohčodii son mearrasápmelažžan. Son sáddii maid sutnje báikkálašhistorjá girjjáža. Greta ii leat váldán dien girjjážis vára, mii su mielas dalle lei hui ávkkálaš ja das ledje ollu dieđut, muhto juovlareivves maid son sáddii Liidnavuonas 1963:s, ja mii sus ain lea áimmuin, čujuha son dien girjjážii. Girjjážis muitaluvvui ahte 1889 skuvlalága mielde galge johttiskuvllat («omgangsskolen») heaittihuvvot, ja vuosttaš skuvlavisti Liidnavuona skuvlabiirii huksejuvvui 1893:s. Eai lean beare galle sámegielat oahpaheaddji, ja eai gávdnon oahppogirjjit mánáid eatnigillii, ja oahpahus galggai čađahuvvot dárogillii. Maŋit čuohtejagis ii geavahuvvon šat sámegiella Álttávuona skuvllain. Nie son 22-jahkásažžan ipmirdii dien girjjáža dieđuid dalle ja muitalii dan juovlareivvestis iežas oahpaheaddjiskuvlla ustibiidda.

– Munnje gal čuzii dat go lohken movt skuvla ja dáru oahpaheaddjit ledje sihke sámiid ja kveanaid dáruiduhttimis leamaš veahkkeneavvun. Smiehtadin dalle ahte soaitá muhtun mu ohppiin vázzit oahpaheaddjiskuvlla ja máhccat ruovttoluotta doarjut iežaset kultuvrra ja sámegiela eatnigiellan.

Liidnavuona oahppit vižžet soahkeovssiid fástoláskažii.
(Govva: Greta Medalen)		 Skuvlatuvra Áltái lei Liidnavuona ohppiid stuora fearán, go besse oaidnit luistengilvvu, gos serve dalá "násttit" nugo Knut «Kupper’n» Johannessen, Per Ivar Moe, Kees Verkerk, Ard Schenk ja earát.
(Govva: Greta Medalen)

Riegearas jaskatvuhtii skuvllas

Uhca Liidnavuona skuvllas lei leamaš muosehisvuohta ovdal go Greta Medalen biddjojuvvui dohko virgái. Muhtun váhnemat ledje duhtameahttumat oahpahusain ja biehttaledje sáddemis mánáid skuvlii. – Mu mielas lei deháleabbo bargat oažžut mánáide buriid skuvlabeivviid, dan sadjái go searvat dien riidui. Čohkkejin jurdagiid bargguide mat guske oahpahussii ja dovden oadjebasvuođa oahpaheaddjibarggus. Lei albma vásáhus munnje boahtit Liidnavutnii ja beassat geavahit dan maid oahpaheaddjiskuvllas ledjen oahppan. Ledjen ieš maid vázzán dakkár álbmotskuvllas go máŋga luohká ledje seamma luohkkálanjas, danin munnje dat ii lean amas. Mis ledje máŋgga luohkkáceahki oahppit seamma oahppojoavkkus. Mun oahpahin ovdamearkka dihte luohká mas ledje vuosttaš, nuppi ja goalmmát luohká oahppit ovttas, ja buorelihkus ledjen vásihan dan ahte muhtumat sáhtte čohkkát áibbas jaska ja bargat, vaikko oahpaheaddji seammás oahpahii ge eará ohppiide eará áššiid. Goalmmát luohkás lei dušše okta oahppi, ja son barggai muhtumin veahkkeoahpaheaddjin nuorabuidda. Dalle dan áiggi go mun ledjen doppe, ledje 50 oahppi dien skuvllas.

Mánáid eavttuid mielde

Sus lei buorre oahpahanmálle, dan gal sáhttá okta su ovdalaš ohppiin duođaštit, gii 1963:s váccii 6. luohká. Torfinn Thomassen, gean ovdalaš oahpaheaddjit ledje navdán rigeararis mánnán, oaččui dan dovddu ahte Greta Medalen sihke oinnii ja ipmirdii su. Dábálaččat lei son láiki bargat ruovttubargguid ja sárggui baicca čállingirjjiide dievva soahtegirdiid ja soahtegovaid. Tennjeninspirašuvnna son oaččui dan áiggi govvaráidduin Kommando ja Spion 13, muhto ođđa «lær’inna» oaččui su rahpat skuvlagirjjiid ja bargat bargamušaid maid oaččui.

– Greta Medalen lei duođai čeahpes pedagoga masa sihke váhnemat ja mánát atne luohttámuša, muitala Torfinn Thomassen. Su mielas lea vahát go eai lean eanet dakkárat go son dalle skuvllas. Ieš son heittii skuvlavázzima go lei geargan 7-jagi álbmotskuvllain, muhto lea maŋŋil čađahan snihkkárkurssaid ja 2-jagaš govvenskuvlla Danmárkkus.

Ja ii suige dárbbaš čiegadit man ollu ávki dáiddii maid lean das go «lær’inna» lei nuorra ja čáppat!

Oahpahandilálašvuođas vásihii son duollet dálle earenoamáš hástalusaid, muitala oahpaheaddji gii dál lea joavdan ealáhatahkái. Muhtumin son fertii njulgestaga bidjat eret oahppogirjjiid. Daid ledje lullinorgalaččat čállán, ja eanas sisdoallu lei čadnon birrasiidda mat davviguovllu mánáide ledje áibbas apmasat.

– Muittán okte go galgen mánáide oahpahit bustávaid. Mii leimmet joavdan E-bustávvii ja lohkangirjjis čuoččui ahte ekorn (oarri) álgá E-bustávain, muhto eai hal oahppit diehtán mii oarri lea. Eai sii lean dien ealláža goassege oaidnán. Na mun dasto tennjejin oarri távvalii, ja muitalin veaháš dien litna ealli birra ja lávlon Nøtteliten mánáidlávlaga. Diet tennjen lei ge buorre vuohki movt giddet mánáid beroštumi. De sii gal gehčče jorba čalmmiiguin.

In mun gal muitte ahte oahppogirjjiin lei mihkkege sámiid dahje guolásteddjiid birra, jus lei, de dáiddii lean boazosámiid ja Lofuohta-guolásteami birra.

Goalmmát ja njealját luohká čuojaha njurgganasaid.
(Govva: Greta Medalen)		 Liidnavuona skuvlla vuosttaš luohkká ávvuda adveantta.
(Govva: Greta Medalen)

Gávpogii vuojadit

Buot viesut, maiddái dat boares skuvlavisti boldojuvvui 1944 čavčča, dalle go buot bolde Finnmárkkus. Ođđa skuvla mii huksejuvvui Uhca Liidnavutnii, ii gárvánan ovdal 1951:s. Das ledje guokte luohkkálanja maŋŋálaga, ávnnaslatnja ja oahpaheaddjiviessu nuppi geahčen.

– Eai lean earenoamáš lanjat duodjái eai ge lášmmohallamii, muhto gal mii gávnnaimet čovdosiid luohkkálanjain ja olgun.

Oidnen ahte Liidnavuona mánát geavahedje ollu áiggi káija alde dadje fatnasiin vaikko makkár dálkin, ja munnje dat ii lean oadjebas dilli, danin go sis ii lean leamaš makkárge vuojadanhárjehallan, ii ge gádjunoahppu, ja danin válden ge oktavuođa muhtun olbmuin gii sáhtii min veahkehit beassat fitnat Hámmárfeasttas vuojadanbasseaŋggas. Vulgen boarráseamos ohppiiguin dohko ovtta skuvlavahkkui oahpahallat hárjánit čáhcái ja oahpahallat vuodjat. Dat šattai albma hávskis skuvlamátkki.

– Máŋggas mánáin eai lean oba leamaš ge gávpogis ovdal, ja eai lean báljo oaidnán ge biilla. Muhtumat ledje nu jierásnuvvan ahte vázze njuolga čuovgastoalppuid njeaiga. Mii oruimet ja ođiimet Frelsesarméen visttis. Hámmárfeasttas bessen maid oaidnit man hejot dáččat láhttejedje eamiálbmogiin, go muhtumat min bártnážiin ledje mannan olggobeallái iehčanassii stoagadit. Fáhkka vihke sii sisa ja ledje váivves mielas. Jerren mii lei dáhpáhuvvan, ja de sii muitaledje ahte earát ledje «fjellfinnan» sin gohčodan. Ipmirdin ahte sin mielas diet lei hárdin. Mii geahččaleimmet ságastallat ahte movt lea leahket «fjellfinn» dahje sápmelaš, muhto dat lei váttis. Ja dan rájes mii gal leimmet čađat fárrolaga ohppiiguin, danin go sii ledje ballagoahtán gávpotbártnážiin.

Rohkos ja teáhter

Jahkebeali maŋŋá go Greta Medalen lei álgán iežas vuosttaš oahpaheaddibargui, de son šattai skuvlahoavdan. Boares skuvlahoavda lei buohccán juovlaluomus Vestlánddas ii ge boahtán goassege šat ruovttoluotta! Dat lei gal stuora ovddasvástádus, muhto son liikui bargat máŋggalágan bargguid. Son sáhtii buot bargonávccaid bidjat skuvlii. Ii lean ge nu ollu eará masa sáhtii áiggi golahit!

«Lær’inna» ja skuvlahoavda fertii duhtadit ollu iešguđetlágan beroštumiid gilis. Muhtumin son luoikkahii «vuogas» filmma Filmsentralenis ja bovdii olbmuid skuvlii kinoi, gos beasai dan guovllu ártegis rusttega – filbmaapparáhta geavahit! Eará háviid čuojahii son rohkosbottuin skuvlla duolbmunorgeliin, ja juovla-loahpaheapmái ráhkkanahtii son juovlaevangeliuma čájálmassan. Sii hárjehalle vuorroságastallama ja guovttijitnii lávluma ja oahpahalle njurggonasa («blokkfløyte») čuojahit.

– Ledje guokte áŋgiris čeahpes nieiddaža geat leigga ožžon dehálaš rollaid ja bargamušaid čájálmasas, muhto soai eaba jienádan olus maidege. Muhtin beaivvi go leimmet geargan hárjehallamis, bođii muhtin eará nieiddaš munnje muitalit ahte diet oappášguovttos eaba oaččo váhnemiin lobi boahtit juovlaloahpaheapmái.

Greta Medalen ii ipmirdan manne, ja jearai dasto viessooamasteaddjis manne son diet oappášguovttos eaba beasa boahtit, ja son diđii muitalit ahte soai gulaiga leastadiánalaš bearrašii, ja sii atne diekkár lávlumiid, čuojaheami, čiŋadeami ja láhttemiid suddun.

Kulturvásáhusat

– Munnje lei duođas váivi go ipmirdin man váttis dillái ledjen dien čáppalunddot nieiddašguovtto dagahan, ja vulgen ge sin guossái veaigin seamma beaivvi. Dat guossástallan lei jáhkkemeahttun vásáhus lullinorgalažžii. Bearrašis ledje ollu mánát, ja skuvlanieiddažat leigga nuoramusat. Ságastallen sin áhčiin, ja vaikko munnje orui ge sin eallin sihke lossat ja morašlaš, de aŋkke ožžon stuora gudnedovddu sihke sutnje ja olles su bearrašii. Nieiddažat leigga oadjebasat dan barggus maid leigga ožžon, muhto munnje lei váivi go eaba lean munnje muitalan movt sudno dilli lea.

– Ja dasto mii juohkigođiimet juovlačájálmasa rollaid earaláhkái.

Ja de muhtumin dálvet válddii «lær’inna» skuvlamánáidis mielde Áltái luistengilvvu geahččat mas ledje mielde dovddus luistejeaddjit nugo Knut Johannesen, «Kupper’n», Per Ivar Moe, Kees Verkerk, Ard Schenk ja vel earát. Olbmot láveje buot dáluin dan áiggi radios guldalit luistemiid, ja viššalit čállit guđege luistenáiggiid. Muhto dál galge mánát beassat oaidnit ja vásihit luistengilvvuid ieža. Dat lihkostuvai earenoamáš bures, ja luistejeaddjit gal sihkkarit oidne ja gulle earenoamážit dan huiki joavkku mii nagodii miehtá 10 000 mehtara huikit «Heia, Moe!»

Giđđamáinnas

Guovtte geardde beasai Greta Medalen oaidnit go vuojahedje bohccuid Várggonuori rastá Sievjju beallái giđđat. Dat lei dego miessemánu 17. beaivi ja juovlaruohtta seamma beaivvi sihke gili rávisolbmuide ja mánáide.

– Mii oinniimet guhkkin juo go eallu ruvgalii várregilgga mielde vulos, jođii vulosguvlui dego gearpmaš. Fiervvás ledje Liidnavuona guolásteaddjit vuordimin fatnasiiguin, vai besset veahkehit.

Son beasai ieš maid čuovvut mielde muhtun smávvafatnasiin. Go eallu vuodjagođii jorbodahkii birrat birra, ja olbmot ballagohte ahte bohccot sáhtte heavvanit, de son oinnii go muhtin boazoeaiggát bálkestii gahpira guovdu ealu, ja de gal bohccot fas bieđganedje. Vuosttaš geardde go son beasai dán oaidnit lei 1964:s, ja dalle čuige sápmelaččat, ja bohccot vudje rastá nuori. Nuppes, 1965 giđa, lei skohter boahtán sabehiid sadjái, ja dalle suvde bohccuid rastá stuora fatnasiin.

– Lei ovddolaš beassat vásihit dien, movt boazodoallu nuppástuvai ovtta dilis nubbái.

Miessemánu 17. beaivvi ávvudeapmi

Okta skuvlla jođiheddjiid bargguin lei lágidit miessemánu 17. beaivvi doaluid, ja juohke jagi vázze ge olbmot ráidun gilis muohtaskálvviid gaskka. Eai láven dálvet doallat rabas geainnu káijas skuvlii, danin go Liidnavuonas eai lean eará mohtorfievrrut go okta tráktor.

– Láviimet bissehallat doali mielde, gokko ledje duolbman muohttaga ja jieŋa, seammás go olles čoddagiin lávlluimet: Vi ere en nasjon vi med! Wergelanda dovddus miessemánu 17. beaivvi lávlla heivii bures Liidnavuona mánáide.

Maŋŋálaga vázzit togan ja seavašit Norgga leavggain, dát lea suige buot nannoseamos «dárrolaš» mearka maid sáhttá bargat, muhto leastadiánarat eai liikon diekkár lágidemiide beare bures, ja eai suovvan mánáideaset searvat. Muhto dan ii ipmirdan Greta Medalen álggos. Maŋŋil lea sutnje muitaluvvon ahte muhtumat diein mánáin njáhke togii mielde, nu ahte váhnemat eai galgan oaidnit. Ja de vázze aivve olmmošráiddu várebealde, vai ii oktage soahpan sin oaidnit gievkkanlásiin.

Guokte jagi maŋŋá Liidnavuonas oahpaheaddjin Greta Medalen vulggii gilis eret vázzit viidáset oahpu.
(Govva: Greta Medalen)		 Greta Skuterud lea dál ealáhagas ja orru Ås suohkanis Akershusas.
(Govva: Ellen-Astrid Lundby)

Earrogatnjalat

Go Greta Medalen smiehttagođii ahte galggašii go ohcagoahtit Liidnavuonas eret, de ii dahkan dan danin go ii loaktán doppe áiggi. Son lei lohpádaddan muhtun smávvadállodoalu odelbártniin, ja lei smávvažiid jurddahallan ahte su bargu boahttevuođas varra šaddá skuvlahoavdda ja dállodoalli lotnolasbargu. Muhto son lei gal juo dovdagoahtán movt lea eallit oalle gáržžes sosiála birrasis guhkkin eret iežas bearrašis ja ustibiin. Gilis eai lean eará nuorat. Nuorra bártnit ja nieiddat manne eará báikkiide bargui, juogo Áltái dahje Hámmárfestii, stuora guolástan- ja gálvofatnasiidda dahje sii vulge eará báikkiide oažžut oahpu. Ja eai sii gal orron máhccamin šat ruovttu báikái, go vuos okte ledje dan guođđán.

Dat lei váttis válljen nuorra oahpaheaddjái.

– Čirron ollu, danin go ledjen dien báikkis nu ollu oahppan ja vásihan stuora luohttámuša Liidnavuona mánáin ja sin váhnemiin, muhto mearridin vuolgit čađahit lasi musihkkaoahpu, ovtta jagi, vai oaččun adjunkt-gelbbolašvuođa, ja vai beasan vuolgit eret.

– In nagodan luohttit dasa ahte livččen nákcen loaktit áiggi orrut bearrašiin áibbas eará eallindilálašvuođas ja sosiála birrasis go dat masa ledjen hárjánan. Moai heaitaleimme ja sávaime goabbat guoibmáseame buot buori. Páhkkejin biergasiiddán ja válden earu čáppa Liidnavuonain gos ledjen nu bures loaktán áiggi.

Dasto son álggii studeret Troanddimis ja maŋŋil šattai bearašolmmožin ja barggai máŋggalágan bargguid Ås mánáidskuvllas – ja de son lei ge Skuterud-roavvá. Penšunista mielas muittaša iežas oahpaheaddjiáiggi Liidnavuonas, mii sutnje lei rikkis áigi gos beasai ollu vásihit mii lea mávssolaš.

[1] Dálbmeluovtta suohkan biddjojuvvui oktii Álttá suohkaniin 1964:s. (doaim.)

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis