Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 1-girjái. Davvi Girji 2005.

Jon Ole Nilsen:

Girkkoministar Sivertsen Finmarkkoi

John Ole Nilsen (Foto: Ságat)

Dát artihkal almmuhuvvui Nuorttanaste-aviissas nr. 2-1961. Čálli Jon Ole Nilsen (1914-1998) lei dalle Nuorttanastte doaimmaheaddji. Son lei Unjárggas eret ja barggai máŋgalogi jagi Nuorttanasttes. Artihkkala duogáš lea ahte Sámekomitea 1959:s lei buktán evttohusa rievdadit stáhta sámepolitihka ja heaittihit dáruiduhttima. Bohte garra reakšuvnnat evttohusa vuostá, ja girko- ja oahpahusministar mearridii dalle ieš fitnat Finnmárkkus guorahallat diliid. Kárášjogas ministar searvai álbmotčoahkkimii, ja sus čoahkkánasttii maiddái skuvlastivrrain ja oahpaheddjiiguin, dan birra muitaluvvo Sámi skuvlahistorjá 1-girjjis, Sigrun Rønbecka ja Sigmund Steenbucha muitalusain.

Februar manost boatta girkkoministar Helge Sivertsen Finmarkkoi guoratallat sameašid. Mi doaivvop atte son oažžo ja adda dilalašvuođa dæivvat samid-albmuga, — ige jođe dušše daina alemus kantuvrain ja halad dušše soabmasiguim. Son berreši dæivvat nu ollo samid go vejulaš. Buok samegieldain berrešegje ordnejuvvut albmug-čoakkemak, gost buokain læ vejulašvuotta ja loppe dagjat maid oaiveldak. Nugo girkko ja skuvlaoaivvamuš, berreši son goito dæivadit gieldastivrai, skuvlastivrai ja særvvegodde-rađiguim. Jos fal lageduvvu nu, atte samin læ vejulašvuotta ouddanbuktet oaivvelidesek, de berrijek si læt roakkadak ja hallat maid oaiveldek.

Dađebahabut læ juo vissa mannam æmbo, ucceb, politikka sameašidi. Læk sikkaret guktoi bælde dačak, guđek datošegje bigjat sani samid njalbmai, vai hallik nugo si dattuk. Mi doaivvop, atte statarađđe adna dulka mieldes go jotta samid gaskast. Konsulenta Lauri Keskitalo, Guovddagæinost, livče buorre dulkka. Mi læp gullam su dulkkot same-čoakkemin.

Dat nu gočoduvvum samekomitea arvvalus læ dieđosge dat man birra ænas šadda hallujuvvut. Ja mi læp vissas dam ala, atte statarađđe liko gullat sami oaivvelid. Æige samek galgaši ballat ouddanbuktemest sin oaivvelæsek, jogo dat manaš bæle daihe vuosta, daihe æmbo ucceb æra lakai samekomitea oaivvelid. Statarađđe galgga oažžot dam čielgasen atte baggoin i galga mikkege sami ala naggijuvvut, ige maidai eritvalddujuvvut sist. Dam maid sabmelaš rakista, dam galgga son bæssat æigaduššat ja dam maid son i rakist ja mi havvadutta su dovdoid, dat i galga su ala baggijuvvut. Ige galgaši sabmelaš addujuvvut teoretikari halddui, dainago dak sattek nu gævatit (maid læp juo oaidnam) atte si æi valde avver sami dovdoin, go fal bessek čađafievredit sin oaivvelidæsek.

Statarađđe berre maidai oažžot gullat samid oaivvel buok dai tiŋgai diti maid stivrejægjek maŋŋel soađe læ bigjam matkai sami diti. O. m. d. skuvlaašid, samegiel radio, avisa, girjid ja čallagid, salbmagirje, čallemvuoge ja ain æra birra.

Sami oaiwel danssom birra skuvlain berreši son maidai gullat. De savvap mi min girkkoministari burestboattema Sameædnami, ja doaivvop, atte sami gaskast i šaddaši dutta-mættomvuotta su galledæme diti, nugo mi gullap atte Mada-Afrikast læi Hammarskiöld galledæme maŋŋel, go vaiddaluvvui atte son i obba dæivvamge dai, gæid afrikanalažak legje dattum atte son galgai dæivvat.

J. O. N.

Sámi skuvlahistorjá 1