Skuvlavázzin Liidnavuonas

På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Bente Sjursen:

Skuvlavázzin Liidnavuonas

Sámás: Elle Márjá Vars

Bente Sjursen
(Govva: Siv Malén Murberg)

Bente Sjursen lea riegádan 1966:s ja bajásšattai Máregohpis Stuora Liidnavuonas. Son váccii 1.–7. luohká Liidnavuona skuvllas, 8.–9. luohká Fielvuona skuvllas. Dan maŋŋil son váccii gávpe- ja kánturoahpu Álttás ja Hámmárfeasttas. Son lea maid lohkan ekonomiija ja hálddahusoahpu, ja luonddu- ja resursahálddašeami Finnmárkku allaskuvllas, ja Davvi-Norgga luonddudiehtaga ja historjjá Romssa universitehtas. Jagi son barggai guolleindustriijas Hámmárfeasttas ja maŋŋil Liidnavuonas smávvadálolažžan, boastahoavdan ja luossabiebmanrusttega kánturbargin. 2007 rájes lea son bargan iešguđetlágan kánturbargguid Álttás ja Hámmárfeasttas.

Máregohppi lea davábealde Stuora Liidnavuona. Máregohppi lei eatni ruovttubáiki, áhčči lei eret Stuora Liidnavuonbađas. Mu mánnávuođas ii lean Stuora Liidnavuonas geaidnu ii ge skuvla. Go rámbuvrii galggaimet, de manaimet fatnasiin rastá vuona. Doppe lei guollerusttet, rámbuvri, boastakantuvra ja ruvttofatnasa kantuvra. Ruvttofanas vujii «Álttáruvttu» Hámmárfestii. 1975:s lei láiraeanauđas mii jalgii buot dieid merrii, golbma olbmo dušše ja maŋŋil eai šat huksen dohko. Dan maŋŋil šattaimet vuolgit Uhca Liidnavutnii dahje Gámavutnii go rámbuvrris áigguimet fitnat. Ovtta áigge lávii ruvttofanas bisánit Máregohpi káijii signála mielde.

Mu mánnávuođas orro goit sihkkarit čieža bearraša Máregohpis, dađi mielde maid olmmoš rehkenastá bearašin. Dalle orro dávjá máŋga buolvva ja máŋga bearraša juohke viesus. Mu eanu ja su bearaš orro vuollin vuosttaš gearddis, ja mu váhnemat ja áddjá orro fas lovttas. Eanu fárrii Ákŋoluktii go mun álgen skuvlii, ja mu oambealli ja su bearaš fárrii Máregohpis Lávželuktii guokte golbma jagi dan maŋŋá. Áhčis lei spissafanas mainna guolástii. Son oaččui oadjoruđaid nuppi oasi bargonávccaid ovddas, danin go sus lei tuberkulose. Eadni gođii vuovdima váras, sus lei gođđinmašiidna. Son divššui maid ádjá, geas lei leamaš vuoiŋŋaščaskkástat ja sus lei gurutbealli lámis. Maŋŋil bođii vel muhtun vuoras áhči sogalaš dikšui. Muhtun áiggi dan maŋŋil álggiiga mu váhnemat sávzzaiguin. 1981:s gárvánii geaidnu Liidnavutnii ja de soai láviiga láiguhit lanja bussevuddjiide.

Giella

Min ruovttugiella ja maiddái Máregohpegiella lei dárogiella. Eadni gal aivve dárustii, muhto son ipmirdii gal sámegiela. Go mis ledje guossit geat sámástedje, de lávejedje sámegillii humadit, áhčči sámástii ja eadni dárustii go searvvai ságastallamii. Čohkohallen dávjá reŋkko alde ja čuvvon sin ságastallama, muhto in oro muitimin ahte ipmirdin maidege das mii daddjui. Áhči fuolki gii ásai min luhtte ii lean beare čeahppi dárustit. Mu mielas son orui háliideame eanemusat sámástit, muhto muinna gal álo dárustii.

Skuvlasáhttu

Mun fertejin fárret ruovttus eret Uhca Liidnavutnii go álgen skuvlii. Vulgen ruovttus veaigin sotnabeaivvi ja máhccen fas bearjadaga maŋŋel skuvlla. Máregohppái lei sullii 10 km ja mii mátkkošteimmet šárkkain. Mii leimmet guđas dalle go vázzen vuosttaš luohká; guovttes leigga eret Johkaluovttas nuppe bealde Stuora Liidnavuona ja njealjis Máregohpis. Go álgen njealját luohkkái, de ledjen dušše mun Stuora Liidnavuonas. Muhtumin sáhttá leat oalle neavrresdálki ja orjješdavádat sáhttá leat garas Máregohpis. Mu vižže ruovttus fiervvás báskkain ja mii sugaimet šárkii. Okte mun gahččen merrii, go galgen lávket báskkas šárkii, muhtun sotnabeaivvi skuvlii mátkkoštettiin. De gal fertejin gáddái fas jorggihit molsut goike biktasiid ovdal fas sáhtten vuolgit.

Liidnavuonas

Sotnabeaivvis bearjadahkii, skuvlaáiggis, ássen mun Uhca Liidnavuonažis. Vuosttaš jagi mun orron oahpaheaddji ja su isida luhtte, guhtte lei min oahpaheaddji garraduojis. Nuppi luohká rájes gitta dassážii go gergen čihččet luohkáin Liidnavuona skuvllas, mun orron muhtun skuvlaustiba luhtte. Sis lei rámbuvri, guollerusttet ja boastakantuvra. Dan áiggi ledje guokte rámbuvrri Liidnavuonas. Orron iežan ustibiin seamma lanjas ja boradin buot borramiid sin bearrašiin ovttas. Biepmu gal eai seastán, eai sii eai ge mu váhnemat min ruovttus. Die lei mu nubbi ruoktu, mus lei buorre dilli doppe ja sii meannudedje muinna dego bearašlahtuin.

Liidnavuonas hupme olbmot guokte giela, dárogiela ja sámegiela, dahje lappisk nugo dan áiggi lávejedje lohkat. Skuvllas, rámbuvrris ja mánáiguin hupme dárogiela. Rávisolbmot sámástedje gaskaneaset go hupme dakkár ságaid maid mii mánát eat galgan gullat. Sámegiela hupme ruovttuin, luottaid alde, olggobealde rámbuvrri ja káija alde. In oro muitimin ahte dat lei min mánáid mielas nu imaš, diekkár lei min beaivválaš eallin.

Liidnavuonas lei sullii guokte golbma kilomehtera guhku geaidnu, ja ruvttofanas bisánii dohko juohke beaivvi. Geainnu dolle rabas dálvvi miehtá, muhto ii ovttasge lean biila. Sáhtii gal dáhpáhuvvat ahte mohtor bisánii muohtačorgentraktoris, ja de gal geaidnu borgui gitta iige rahpasan ovdal giđđat.

4.-7. luohkká 1977 dálvi. Kurt Vidar Nilsen lei čuoigán nu ollu ahte son lei vuoitán mátki Holmenkollenii - dás ovttas eará ohppiiguin: Ranveig Sundsbø Johansen, Edith Amundsen, Bente Sjursen, Kurt Vidar Nilsen, Bjørn Ove Andersen, Hermod Andersen, Geir-Idar Andersen ja Ansten Hansen.
(Gova luoikan Wenche Bodil Andersen)

Liidnavuona skuvla

Liidnavuona skuvllas ledje guokte seaguhusluohká. Smávvaskuvllas lei luohkká mas ledje mánát vuosttaš ceahki rájes gitta goalmmát ceahkkái ovtta luohkkálanjas ja stuoraskuvllas ledje njealjádis gitta čihččet ceahkkái seamma luohkás. Smávvaskuvlla oahpaheaddji lei maid rektor. Su namma lei Karen Gjerdebakken, son lei Hámmárfeasttas eret ja lei náitalan Almariin, gii lei liidnavuotnalaš. Karen Gjerdebakken lei ovdal maid bargan Liidnavuona skuvllas oahpaheaddjin, ja son lei oahpaheaddjioahpu vázzán rávisolmmožin. Son lei oahpaheaddjin buot dan čieža jagi go mun ledjen doppe skuvllas. Son lei hui čeahppi duddjot. Buohkat galge duddjot dalle, sihke bártnážat ja nieiddažat. Mii goaruimet, gođiimet, heahkkalasttiimet, čuohpaimet ja liibmiimet ja ráhkadeimmet báhpiris feara maid. Mii ráhkadeimmet earet eará lášmmohallanseahka, fuolppu, lieđđelihti, gahpira ja iešguđetlágan govaid.

Mii láviimet maid ráhkadit čájálmasaid hávskkohallaneahkediidda ja juovla- ja giđđaloahpaheapmái. Láviimet lávddi hábmet ja hárjehalaimet sihke skuvlaáiggis ja maŋŋel skuvlla. Juovllaide ja beassážiidda ráhkadeimmet hearvvaid ja ráhkkaneimmet «vahkkoviissaid» daid čájálmasaide, nu orui goit leamen. Maŋemus vahku ovdal čájálmasa dahje loahpahandilálašvuođa, eai lean mis báljo oppanassiige eará fágat. Ja go mearriduvvui ahte mii galggaimet boahtit skuvlii maŋŋel skuvlaáiggi, de mii dagaimet dan, dat lei muhtun láhkái geatnegahttojuvvon.

Karen Gjerdebakkena isit lei min oahpaheaddji garraduojis. Son lei maid hui čeahppi, ja ráhkadii ollu ártegis diŋggaid, nugo ovdamearkka dihte lámpágoavddi ja skuovvabastte. Muđui oahpaimet mii lohkat, čállit ja rehkenastit. Mis lei risttalašvuođas oahppu, mas eanemusat muittán dušše dan ahte láviimet biibbalhistorjjás sárgut govaid. Ii hal nu dáidán leat, muhto dat lea mu muittuide báhcán. Mus leat ain dan áiggi girjjit áimmuin.

Go álggiimet stuoraskuvlii, de oaččuimet dárogiel grammatihkkii vel lassin eŋgelasgiela ja o-fága. Mis lei maid lášmmohallan. Viessudikšun lei maid okta fága mii mis lei. Ja go lei gievkkanfága, de leimmet rektora dálus.

Stuoraskuvllas lei juohke jagi ođđa oahpaheaddji. Ovtta skuvlajagi bođii ođđa oahpaheaddji juo maŋŋel juovllaid. Dávjá sii ledje aiddooahppan oahpaheaddjit geat bohte njuolga oahpaheaddjiskuvllas, dahje juo njuolga gymnásas.

Mii mátkkošteimmet Áltái vuojadit. Vulggiimet ruvttofatnasiin lávvordatiđit ja máhcaimet veaigin seamma beaivvi, de leimmet bures luvvan čázis ja juolgesuorpmaid gaskkain lei čáhceliiki. Áltái šattaimet vuolgit maiddái de go lei bátnedoavttirbeaivi. Maiddái de go lágiduvvojedje falástallan- ja čuoiganbeaivvit, de lávejedje doaresbealskuvllat čoahkkanit ovdamearkka dihte Girenjárgii dahje Fielvutnii. Lei maid juo šaddan árbevierrun fitnat gávpotmátkkis Hámmárfeasttas, eandalii ovdalaš juovllaid.

Fielvuona nuoraidskuvla

Mun vázzen vuosttaš jagi nuoraidskuvlla Liidnavuonas. Gávccát ja ovccát luohkkálaččat šadde vuolgit eret. Fielvuona nuoraidskuvllas lei vuosttaš gearddi oahpahus dan jagi go mun álgen gávccát luohkkái. Dan ovdal lávejedje Liidnavuona oahppit šaddat vuolgit, dávjjimusat Fálesnuorrái. Fielvuona skuvla lei áibbas ođas, doppe lei vuojadanbasseaŋga maid gili olbmot iežaset dáhtuin ledje huksen. Fielvuona nuoraidskuvllas vázze Liidnavuona ja Gárggu oahppit. Sii geat ledje Gárggus eret, johte beaivválaččat fearggain rastá Liidnavuona, muhto mii Liidnavuona mánát gal oruimet priváhta ruovttuin juogo Fielvuonas dahje Gámavuonas. Maŋemus jagi gal lei juo geaidnu gitta Máregohppái, ja mun livččen sáhttán orrut ruovttus ja mátkkoštit bussiin juohke beaivvi, muhto dat orui mu mielas beare suivat, go de in livčče beassan searvat doaimmaide mat dáhpáhuvve maŋŋel skuvlaáiggi. Lei hui mávssolaš searvat skuvlla sosiálalaš dilálašvuođaide, ja lobihis jávkan skuvllas lei áibbas amas ášši, mii manaimet skuvlii maiddái de go leimmet illáveaje. Ii leat mange veara veallát lanjastis buohccin okto.

Skuvla ja sámivuohta

Mis ii lean sámegiella skuvllas, eat ge mii hupman sámegiela. Duohtavuođas eat gal suige diehtán ge ahte gávdnui juoga mii gohčoduvvui sámegiella/sámit. In oro muitimin ahte oahpaimet maidege sápmelaččaid birra skuvllas, eat goit mánáidskuvllas, danin go in gávnna dan hirra maidege iežan boares skuvlagirjjiin. Jus soittiimet oahppan, de dat dáiddii lean áibbas amas munnje. Soittii gal čállojuvvon muhtin girjái moadde linnjá sápmelaččaid birra, ja tennjejuvvon vel boazu ja sápmelaš, mas lei juogalágan Guovdageainnu «girkogákti» badjelis. Ja dat lei vel biddjojuvvon ovdamearkkadihte inuihta kajáhkas, ja njuorjju oktavuhtii. Mii diđiimet dušše dan ahte rávisolbmot hupme sámegiela, maid mii gohčodeimmet lappisk, ja sii geat giđasgeasi mielde johte dohko bohccuiguin, ledje fjellfinner (badjeolbmot) ja sii geavahedje eanas atnugávttiid. Muhtun áiggi, goas nu, lea ilbman diet Lerresfjordfinn (Liidnavuonsápmelaš) ja fjordfinn (vuotnasápmelaš) namahus, muhto in muitte goas. Soaitá leat daddjon heajos oaiviliin, muhto mu muitui dat ii leat nu darvánan, danin go lean várra jurddašan ahte nie dat goit lea.

Muhto eará ášši lei dalle go álgen Áltái joatkkaskuvlii, doppe gal sáhtte mu gohčodit fjording (vuotnalažžan) ja go bohten Hámmárfestii (Fálás) gohčoduvvojin øyværing (suolohassan). Dat orui imaš mu mielas, Áltá han lei mihá siskelis vuonas go mu ruovttubáiki ja Hámmárfeasta lea Fálás, mii lea albma suolu, muhto mu ruovttubáiki gal lea nannánbealde. Muittán ahte lávejin dieinna sin veaháš nuvvat, dasgo dat lei mu mielas áibbas boastut.

Dutkagohten sogaid juo dalle go ledjen 20 jagi deavdán, ja lean dál, go lean sogaid dutkan 25 jagi, gávnnahan ahte maiddái dat mu máttut geat bohte Ruoŧas, Suomas ja lulliguovlluin Norggas Finnmárkui, ledje sámi sogalaččat.

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis