På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3 Davvi Girji 2009.
 Andreas Arild bearrašiinnis |
Ovddeš áigi rievdá dávjá go galgat muitalit dan birra ollu jagiid maŋŋil. Leat gávdnan guokte čállosa main Andreas Arild (1875–1963) muitala eallimis birra oahpaheaddjin Fálesnuori suohkanis ovddit čuohtejagimolsuma báliid. Álggos mii almmuhit dás čállosa man son čálii Finnmarksposten-aviisii 25.11.1958. Lea čalbmáičuohcci go čállosis eai namuhuvvo giellaváttisvuođat mat dalle fertejit leat leamaš skuvllain, erenoamážit go Arild álggii dohko daid áiggiid go dáruiduhttinmearrádus čavgejuvvui, ja go mii diehtit ahte oahpahusgiella šattai stuora riidofáddán sutnje gii válddii badjelasas virggi su maŋŋil. 1950-logus eai hupman čuodjalit sámi ja látti vássanáiggi birra Fálesnuoris. Gielladilálašvuođat bohtet čielgasit ovdan dan nuppi dokumeanttas, su ohcan 1900:s oažžut bálkálasáhusa dáruiduhttinfoanddas, «Finnefondet». Andreas Arild lei Fálesnuori gieldda olmmoš, riehppovuotnalaš. Son lei oahpaheaddjin iešguđet skuvllas Fálesnuoris 1898 rájes gitta 1902 rádjái ja dasto vel Porsáŋggus. Maŋŋil son orui Lillehammeris. Andreas Arildis lei dárogiella eatnigiellan, muhto nu go ohcamis oaidná, de máhtii son sihke sámegiela ja suomagiela. |
Oahpaheaddjiskuvllas oahpahalaimet dušše skuvllain main oahppit ledje juhkkojuvvon jahkecehkiide, muhto dáppe mus ledje measta seamma ollu jahkeceahkit go oahppit. Mu mielas lei suivat buohkaide. Fertejin bidjat buohkaid juogalágan doibmii, vai ii oktage čohkkán ja láittastuvvan. De ráhkadišgohten bargobihtáid buot jahkecehkiide, das gal lei ávki. Go dušše fal máhtten ráhkadit juoidá mii sin mielas lei miellagiddevaš ja man sii máhtte bargat. Muittán buoremusat Jáhkovuona, go čohkkájin lanjastan skuvlalanja bajábealde eahketbottaid (ja muhtumin gitta idjii).
|
Jáhkovuona skuvla, 1912 (Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat) |
– Dárbbašin goitge oaidnalit eará olbmuiguin. Ja olbmot ledje buorit dološmállet šiega olbmot. Sis ii lean dámpagáddádanbáiki, ii poasta, ii telefovdna, ii gávpi ii ge váivvážiid kássa – lagabus go Fálesnuoris ja Hámmárfeasttas. Sii fertejedje birget dákkár virolašvuođa mielde: Veahkehan du, ja don ges veahkehat mu. Go fanas bođii joganjálmmi guvlui, viehkaledje buohkat, dievddut, nissonat ja mánát olggos mearragáddái ja gesse fatnasa gáddái. Son guhte lei leamaš fávllis, juogadii guliid ránnjáiguin: «Galle dárbbašat?» Ii lean hupmu mávssu birra. Nuppes lei soames eará vuorru ges bargat nu.
Dakkár luondu olbmuin, dat vuoigŋa dán unna servodagažis birgehii olbmuid. Sii birgejedje buot váivviin buriin movttain. Eai sii livčče dađi lihkolaččabut, vaikko sis livččii leamaš ollu ruhta ja eará buorit. Dát movttiidahtii mu nai mu váttis dilis. Ii ge das galle, sii ávžžuhe mu álggahit eahketskuvlla. Diehttelasat in sáhttán eará go čuovvolit dakkár ávžžuhusa – ja de šattai somá. –Boares, skávžáluvvan ádját oktan nuorra bártniiguin, buohkat mojunjálmmiid ja reaškki. Ferten vel otná dán beaivvi nai rámidit sin dan buori movtta dihte. Dat lei buohkaide midjiide olles dálkkasin (eallinvuoibmin). Mii válddiimet ovdan rehkenastima ja dárogiela, eanas čálalaččat, daid lagamus dárbbuid mielde. Mii vurkkodeimmet dan dáhpáhusa iežamet čiegusvuohtan.
Bálkán ja ávkin midjiide buohkaide lei dat buorre mokta, dat vuđolaš ipmárdus ja guoimmuheapmi maid oaččuimet.
– Sis lei iežaset sárdneolmmái, Per Nilsen (Niillas Piera). Son orui Ruoššjoga gáttis ja doalai lohkama juohke sotnabeaivve. Sus lei erenoamáš máhtolašvuohta heivehit čálabáikki beaivválaš eallimii, ja dat dovdui maiddái olbmuid bargguin ja ovttastallamis.
Gávnnadeimme duvle Finnmárkku dálá skuvladirektevrrain. Son muitalii leamaš oba garra gilvvu Jáhkovuona ja Muorralvuona gaskka oažžut kapealla, ja dan áššis lei daddjon ahte Jáhkovuonas ii dáhpáhuva mihkkege. Politiijain ii leat goassege bargu doppe, ii hal Jáhkovuotna de dárbbaš goit kapealla. Diet goit čujuha dan guvlui ahte dat boares vuoigŋa ii leat nohkan. (Dat vuoigŋa gal lea ain eallime...) Fertet sávvat ahte goabbáge báiki oččošii kapealla fargga. Ii go leat juoga mii gohčoduvvo smávvagirkuid ášši?
Dološ áigge lei buot doaresbeale báikkiin erenoamáš čielga ipmárdus ahte olbmuin lei geatnegasvuohta veahkahallat guhtet guimmiideaset – juohkehaš diđii ahte son fargga soaitá dárbbašit siidaguoimmis veahki. Dat lea vássán áiggiid čađa oahppa man galggašeimmet bisuhit ja atnit ávkin servodahkii. Galgat váldit atnui buot dan jierpmálašvuođa ja vuđolaš ipmárdusa maid olbmuid vássán áiggit leat addán. Dán ođđa áigge orrut nu gergosat hilgut duohtavuođa ja njuolggadusaid mat leat šaddaduvvon duhát jagiid vásáhusaid mielde.
Historjjá máhtolašvuohta oktan rávásnuvvan árvvoštallanmáhtuin ja čiekŋalis ipmárdusain lea oalle mihá čielgasit dárbbašlaš go galgat čoavdit daid ollu servodatváttisvuođaid. Dál golggada eallin mu birra dego áhpi. Badjánehkoset boares muittut fas dassážii go jápmima mierká daid jávkada.
Andr. Arild
Lillehammer
 |
Boares Riehppovuona skuvla (Sárgun: Bjørg Monsen Vars) |
Lean bajásšaddan dán guovllus, mus lea olles máhtolašvuohta sihke sámegielas ja láttegielas ja dieđán bures dán guovllu dilálašvuođaid, danne mus leat buorit vejolašvuođat ovddidit dáruiduhttima. Vázzen semináras iežan fágaiguin ja máksen goluidan ieš, in ge geavahan nuvttá saji. Mu opmodaga dilálašvuođat eai dasto leat nu fávdnádat. Dát lea viiddis guovlu ja dáppe lea váttis bálvalit, ja go muhtun láhkái lean bidjan iežan eallima dasa – go juo lea mu šaddanbáiki – sávašin ahte munnje juolluduvvošii bálkálasáhus namuhuvvon foanddas dán jagi ovddas.
Riehppovuonas Fálesnuoris, 2/6 1900
gutnalašvuođain A. B. Arild
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3