På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
Bjørn Aarseth čuoiganmátkkis oahppiiguin 1950-logus. |
Bjørn Aarseth lei Kárášjoga nuoraidskuvlla rektor go dát artihkal čállojuvvui.
Son lei okta sis, geat jođihedje barggu álggahit boazodoallosuorggi suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvlii, ja ieš maid oahpahii doppe, earret eará praktihkalaš meahcástankurssas. Su birra lea muđui dárkileappot muitaluvvon girjjis Sámi skuvlahistorjjá 1. Daid jagiid go Kárášjoga nuoraidskuvllas lei boazodoallosuorgi, de lei dát áidna oahppu boazodoalus riikkas. Dat vásahusat maid dahke doppe, logenár jagi ovdal boazodoalloskuvlla álggaheami, leat dehálaš oasit boazodoallooahpu historjjás. Dát artihkal mii dás deaddiluvvo, lea ovdal deaddiluvvon Sámi Ællin / Sameliv girjjážis jagiin 1961–1963. Muđui čujuhit Niillas A. Somby artihkkalii Sámi skuvlahistorjjá vuosttaš girjjis, mas son muitala iežas vásáhusaid go lei oahppin boazodoallosuorggis. |
Oahpahus boazodoallofágas lea ođas Norggas. Soames oanehit kurssat leat dollon Guovdageainnus. Sámelávdegoddi ásahuvvon 1956:s oaivvildii ahte oahpahus boazodoalus ferte šaddat čavgadit hámis.
Eanandoallodepartemeanta lea prinsihpalaččat ovttaoaivilis lávdegottiin ja jáhkká ahte lea buoremus dan čoavdit 9-jagi vuođđoskuvlla álggaheami oktavuođas (Stuoradiggedieđáhus nr. 21,1962/63). Soaitá dán oktavuođas leat somá geahčadit movt vuosttaš smávva geahččaleamit ledje boazodoallofága fidnoráhkkanahttin oahpahusas 9-jagi skuvllas Kárášjogas.
Vuosttažettiin ferte fuomášuhttit dan ahte boazodoallu ii leat ožžon oasi dain buriin maid eará eanandoalloealáhusat leat ožžon, dienas- ja buorredili lassáneami oktavuođas.
Boazodoallu lea gal hui earenoamáš ealáhus mas leat dakkár bargodilit maid ii sáhte buohtastahttit eará fidnuiguin, muhto sáhttá goitge gohčodit dan eanandoalloealáhussan, mas šibitdoallu lea dat suorgi mainna sáhttá buoremusat buohtastahttit.
Šibitdoallu lea maŋemus buolvvaid hirbmosit rievdan. Dušše dat juo muitala olu go diehtit ahte biergobuvttadeapmi lea lassánan 80 % 1900' ja 1958' gaskkas, ja mielkebuvttadeapmi fas 110 % seamma áigodagas. Muhto dien áigodagas eai leat go dušše 35 % lassánan oamit. Maŋŋel soađi leage šibitdoalus leamaš dakkár vierru ahte eai galgga nu ollu oamit, muhto eanet buvttadeapmi. Dat lea earenoamáš buorre ovdáneapmi, ja ii sáhte mihtidit ruđain man ollu sestet barggu ja man sihkkareabbo dat lea dan ealáhusa olbmuide.
Diekkár sullasaš ovdáneapmi galggašii maid leat boazodoalus, muhto dat fertešii álggahuvvot ovdalgo lea ilá maŋŋit. Dat heittot bealli lea dađibahábut ahte dienas juohke bohcco nammii ii čuovo dábálaš haddelassáneamige. 1950-logus lea boazolohku lassánan, muhto dienas biergobuvttadeamis juohke bohccos lea jáhkkimis njiedjan maŋŋel go rievddai ekstensiiva boazodoallun.
Lea eahpitkeahttá eanandoallodutkama ja eanandoalu oahpahan- ja bagadallanbálvalusa gudni ahte šibitdoalus lea lassánan buvttadeapmi. Boazodoalus ges lea leamaš dakkár jáhkku ahte dat lea nu earenoamáš ja eahpesiviliserejuvvon ahte dan ii sáhte dieđalaččat dutkat, oahpahit iige plánet ekonomalaččat. – Buot galggai leat nu go ovdal ja danne lea boazodoallu bázahallan.
Liikká bealušta ealáhus roahkka iežas saji min servodatekonomiijas, go gearddi boazu lea «šibit», mii birra jagi guohtu olgun ja ávkkástallá dakkár duoddariid mat min riikkas leat valjis. Čuolbma mii dál lea áigeguovdil boazodoalus lea: Movt dine eambbo juohke bohcco nammii unnit rahčamiin ja buoret ekonomalaš sihkarvuođain boazobargiide?
Dutkan iešalddis ii leat doarvái. Boazodolliid ferte oažžut eambbo beroštit dutkamis. Sii dihtet ollu bienasta bitnii ja sis lea mearihis ollu máhttu maid leat seailluhan buolvvas bulvii. Dáid dieđuid galggaše dutkit oažžut, vai sáhtáše fievrredit daid systemáhtalaš máhttun ja čadnot daidda vásáhusaide maid boazodutkamušas leat dahkan.
Bohtosiid galggašii addit boazobargiide dakkár hámis mii lea ipmirdahtti, ja ođđa diehtu fertešii váldot atnui praktihkalaš boazodoalus. Dát sáhttá dušše dáhpáhuvvat organiserejuvvon bagadallanbálvalusa bokte mas boazosámit leat aktiivvalaččat mielde. Dan oktavuođas lea dehálaš ahte skuvllat addet boazosáminuoraide dakkár oahpahusa boazodoallogažaldagain ahte dát ovdáneapmi ovddiduvvo.
Fidnoráhkkanahtti oahpahus boahttevaš boazobargiide ferte bargat dan nala ahte hukse dihtomielalašvuođa ja árvvusatnima dain sámi arbevierun mat leat buorit boazodoalu siskobealde ja seammás bargat vai šaddá dakkár jurddašanvuohki barggu ektui mii lea dieđalaččat jurddašuvvon.
Vuđolaš oahpahusas ferte leat systemáhtalaš oahpaheapmi bohcco biologiijas, boazodoalu bargovugiin ja dan eanadagas gos galgá bargat. Lunddolaš joatkkan oahpaheamis šaddet gálvojođugažaldagat, doaibmaekonomiija, ođđa bargovugiid smiehttan ja dutkanbohtosat.
Ferte sávvat ahte oahpahus maiddái buktá aktiivvalaš beroštumi dutkamii ja dasa ahte gávnnahit bargovugiid mat leat eambbo gánnáhahttit. Seammás galget sii beroštit buriin sámi árbevieruin.
Dáid áigumušaid vuođul leage daid maŋemus jagiid oahpahuvvon boazodoallofágain Kárášjoga suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas, mat leat golbma maŋemus jagi 9-jagi skuvllas. Das lei álgu 1956:s go «johttisámemáhttu» (flyttsamekunnskap) álggahuvvui joatkkaskuvllas (framhaldsskuvllas) Kárášjogas. Dan kurssas lei 108 diimmu oahpahus, mii juhkkojuvvui 18 vahkkui, ja lei 6 diimmu vahkkui oahpahus. Joatkkaskuvla lei 2 jagi johttisámiide, ja lei eaktun ahte nuppi jagi galget dát diimmut adnot servodatohppui ja dearvvašvuođaohppui. Skuvlahoavda Lind Meløy ráhkadii viiddis geahččalanplána, ja oahpaheaddji Per Lyngstad álggahii vuosttaš oahpahusa dán fágas 1956:s. Jagi maŋŋel álggii vuolláičálli, gii lea dan rájes beassan bargat johttisámemáhtu oahpahusain.
1958:s álggahii Kárášjoga gielda suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvlla. Buorredáhtolaš vuollegašvuođain addui Skuvladoaimmahaga geahččaladdanráđi ja Girko- ja oahpahusdepartemeantta bokte lohpi álggahit sierra boazodoallosuorggi 7. – 9. skuvlajagiide,- mii dál vuos lea áidna boazodoallosuorgi riikkas.
 |
Boazodoallosuorggi meahccekurssa 1959, Gorbovuonas, Porsáŋggus. Bjørn Aarseth ja šibitdoavttir Sven Skjenneberg vihkkeba njuvvon miesi. Oahppit govas leaba Per Eira ja Johannes Sara. (Govva: Virginia Davidson / Norsk folkemuseum) |
Dábálaš praktihkalaš boazodoallosuorggis, nu gohčoduvvon R-suorggis, leat dábálaš fágain seamma fágat ja lohkanplánat go dábálaš praktihkalaš suorggis (Y-suorggis), earet eŋgelasgiella. Dat fága lea eaktodáhtolaš Y-suorggis, muhto R-suorggis leat dát diimmut biddjon dárogielfágii, servodatohppui ja ođđa fágii, johttisámemáhttui, mii lea njuolga jorgaluvvon ruoŧŧelaččaid «nomadkunnskap».
Skuvlaáigi boazodoallosuorggis lea veahá eará go dábálaš minstaris. Ohppiin lea 27 vahkku oahpaheapmi skuvllas skábmamánus geassemánnui. Lassin dasa lea 4 vahkku meahcceskuvla (gieddeoahpahuskursa) suoidnemánus borgemánnui. Muđui lea ohppiin geatnegasvuohta oassálastit unnimusat 7 vahkku praktihkalaš boazodoalus juohke čavčča (borgemánus gitta skábmamánnui). Dát bargu sáhttá leat váhnemiiddis boazodoalus, ja duohtadilis leage nu ahte váhnemat dehe lagas fuolkkit leat sin oahpaheaddjit čakčat go boazodoalus lea hui ollu hommá. Eanas oassi ohppiin leat bargan 10–12 vahkku boazodoalus juohke jagi. Juohke bargoáigodaga ovddabealde ožžot oahppit guhkes čállosa mas leat bargobihtát mat galget movttiidahttit ohppiid dahkat fuomášumiid. Daid birra galget oahppit skuvllas čállit raportta. Lea erenoamaš dehálaš ahte sii čohkkejit materiála ja ožžot sullasaš vásáhusaid maiguin barget viidáset skuvladiimmuin. Lea maid eaktun ahte go oahppit leat čakčat gieddebarggus dahje bargohárjehallamis, de sii besset oahppat ja hárjehallat dakkár bargovugiid maid ii sáhte skuvladoaimmain čađahit. Raportaskovvi muittuha ohppiid ahte dát lea dehálaš oahppanáigi ja oassin sin oahpus.
Váhnemat háliidit ahte mánát mat leat gaskal 13 ja 16 jagi leat ruovttus čakčajohttináiggi go juste dalle dárbbahuvvojit bargonávccat boazodoalus.
Johttisámemáhttofágas leat sáhttán atnit ávkin daid vásáhusaid maid Ruoŧa bealde nomadskuvllain leat dahkan. Doppe lea dát fága leamaš birasfágan mánáidskuvllas máŋggaid jagiid. Suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvla bargá fas alit luohkkácehkiin. Min oahppit leat ruovttus oahpahuvvon boazodollui ja dáidet dasto dovdet eanet boazodoalu, ja go leat válljen suorggi mii bargguid deattuha, de lea lunddolaš ahte oahpahusas vuhtto nana fidnooahpahus, earenoamážit 9. luohkás.
Vai čájehivččii mii oahpahusas lea leamaš, de sáhttit dás čoahkkáigeassit makkár váldofáttát leat johttisámemáhttofágas leamaš skuvlajagi 1961/62:
7. luohkás
(3 diimmu vahkkui, 27 vahkku):
Ealu lávdan, mihtilmasvuohta, gáibádus ealáhahkii. Dábálaš zoologiija, bohcco sadji zoologalaš vuogádagas, sogalaččat
Boazu – eanadat– olmmoš. Heiveheapmi, lunddolaš válljenmunni, luonddu ja olbmo váikkuhus boazonállái.
Bohcco anatomiija ja fysiologiija (viiddis meannudeapmi)
Bohcco biebmu (álggolaččat ealáhaga birra)
Boazodávddat, earenoamážit luhtehasdávddaid ja dávddaid eastadeami birra.
Guođoheaddjifidnu, dehálašvuohta, gáibádusat máhttuide, ipmárdussii, gálggaide.
Guođoheapmi ja johttin ealuin iešguđetlágan eatnamiin ja jahkeáigodagain.
Intensiiva ja ekstensiiva boazodoallu – vuđolaš oppalašgeahčastat.
Veahá doaibmaekonomiija.
Bohcco merken ja mearkasánit – vuosttaš geardde oahpahus.
Eará boazodoalloálbmogat ja goddebivdit – etnografiija.
8. luohkás
(3 diimmu vahkkui, 27 vahkku):
Dárbu ortnegii ja hálddahussii ealáhusas.
Skemáhtalaš čilgehus boazodoallohálddahusas.
Boazodoalu vuogádat Finnmárkkus, orohatjuohku, guohtunáigi ja johttinmearrádusat.
Boazodoallu oasusovttastumis Lulli-Norggas.
Boazodoallu Kárášjoga boazosuohkanis, vuđolaččat juohke orohaga birra, johttingeainnut ja ráját jna. Tevdnet kártii 1:100000.
Ohppiid raporttat čakčajohtimis.
Guorahallat ja kommeanttaid oažžut.
Boazodoallu Davviriikkain, historjjálaš ovdáneami geahčastat. Johttisámit, vuovdesámit ja johkasámit.
Searvvit dehe organisašuvnnat sámiid várás Davviriikkain.
Boazodoallu Ruoŧas.
Boazodoallu Sovjetlihtus.
Boazodoallu Alaskas.
Bohcco anatomiija ja fysiologiija, geardduheapmi ja ođđa dieđut.
Njuovvanbohcco válljen ja njuovvanoahppu, ekonomiija ja ráinnasvuohta deattuhuvvo.
Guođohanbeana. Beatnaga dikšu ja oahpaheapmi. Boazobeananáli buorideapmi.
Boraspiret ja boazodoallu, gumpe, geatki, rieban, goaskin ja gáranas.
9. luohkás
(5 diimmu vahkkui, 27 vahkku:
Eambbo boazodoalu hálddahusa birra duohtadilis. Johttisámiid ja ovdaolbmuid hálddahuslaš geatnegasvuođat, skoviid deavdin jna., mearkka dieđiheapmi.
Oahppu bohcco bealljemearkkain, geardduheapmi ja ođđa dieđut.
Boazodoallohoavdda jahkedieđáhus Finnmárkku boazodoalu birra. Kommeanttat.
Boazodoalu vejolašvuođat Finnmárkkus, boazologu lasiheami vejolašvuođaid árvvoštallan, dehe dietnasa lassáneapmi vaikko unnida boazologu.
Guohtuniskama ja šibitdoavtterdutkama árvu.
Dieđalaš dutkan ja geahččaleamit boazodoalus. Referáhtat soames geahččalemiin.
Bohcco energiijadárbu, biebmooahppu.
Bohcco guohtunváttisvuođat ja guohtundárbbut.
Nálleválljen – ealu čorgen.
Boazonálli márkana dárbbu mielde.
Makkár bohccot ealus leat (ahki/ sohkabealli), eallingierdu.
Biebmoávdnasat bohccobierggus.
Bohccobierggu reiden ja márkanfievrredeapmi.
7.–9. jagiid lohkanmeari guovddáš osiid geardduheapmi.
Finnmárkku boazodoalu terminologiija (sámegiella).
Kulturhistorjá – boazonomadisma. Lohkamuš Vorren ja Manker: Samekulturen.
9. luohkás oahpahuvvojit dárkileappot oasit, ja bargobihtát ohppiide deattuhuvvojit.
 |
Dát jahkegeahččaleapmi 1968:s čájeha ahte boazodoallosuorgi doalai viehká alla dási. Muđui lea dárogiella fágagiellan, muhto fertejedje sámegillii čilget náhpaid! Bjørn Aarseth dat lei ráhkadan geahččaleami, mii lei vurken Finnmárkku skuvladirektora arkiivvas. Doppe gávnnaimet dan Romssa stáhtaarkiivvas. |
Dan rájes go álggiimet lea mis leamaš vissis progrešuvdna oahpahusas luohkás luohkkái. Boazodollui leat daid maŋemus jagiid ollu ođđa áššit boahtán, earenoamážit šibitdoavtterdutkama ja guohtuniskama oktavuođas ja doaibmaekonomiija kártemis. Dan dihte eat leat áigon čatnat oahpahusa dihto lohkanmearrái iešguđetge luohkás, muhto geavahan ođđa lohkamuša dađistaga go dan sáhttá oažžut. Dat sáhttá dáhpáhuvvan oktanis buot luohkáin. Danne lea oahpu sisdoallu veahá rievdan jagis jahkái, earenoamážit 9. luohkás, mii 1963:s geargá 3. jagiin. Mihttomearit ja váldofáttát goitge leat leamaš seamma, juohke buolvvas.
Lea leamaš stuora ávkin go sáhttá geasi gieddeoahppokurssaide čujuhit ja bargat viidáseappot praktihkalaš vásáhusaiguin. Mii leat dál čađahan 4 geasi kurssaid, oktiibuot 6 meahccekurssa, ja de galggašii leat doarvái vuođđu álgit lágidit bistevaš kurssaid.
Kurssat álget birrasii suoidnemánu 25.b. ja bistet 4 vahkku. Dát leat geatnegahtton kurssat sidjiide geat seamma jagi álget 8. ja 9. luohkáide R-suorggis.
Vuosttaš jagi (1959) lei dušše okta luohkká kurssas ja dalle lei Kárášjoga – Billávuona guovlu (orohat 16) ja Lágesduottar (orohat 13) kursabáikin. Jagi maŋŋel lei 8. ja 9. luohkáin oktasaš kursa Kárášjogas ja Oarjegáissáin (orohagain 16-17). Vásáhusat dáinna guvttiin luohkáin eai lean dušše buorit, ja 1961:s jugiimet dáid luohkáid. 8. luohkká lei oarjjabealde Porsáŋggu ja Oarjegáissáin (orohagas 16), ja 9. luohkká ges lei nuorttabealde Porsáŋggu ja Nuortagáissáin (orohagain 14 ja 13). Vuosttaš beivviid ledje goappašat luohkát Kárášjogas. 1962 geasi doalaimet seamma kurssaid, muhto de leimmet veahá buoridan, ja oaivvildit dál ahte leat gávnnahan kursavugiid maid sáhttit doallat moadde jagi ovddosguvlui.
Vai oahppit viidábut oidnet boazodoalu ja iešguđetlágan bargovugiid, de lea dárbbašlaš ahte besset čuovvut bargguid máŋgga ealus ja guohtoneatnamis. Lea eaktun ahte juohke kurssa olis fitnet unnimusat guovtti ealu luhtte. Sii geat leat leamaš meahccekurssain dan guokte maŋemus jagi leat beassan hárjehallat bargat viđa ealu luhtte iešguđetge guohtoneatnamis. Sis leat maid leamaš oahppomátkkit čakča- ja dálveorohagaide.
Máŋggas leat imaštallan maid mii muđui dahkat dáin kurssain. Sii geat ieža leat oassálastan dáin kurssain leat iežaset árvvoštallamiin leamaš hui duhtavaččat. Ovttasbargu johttisápmelaččaiguin, earet ovttain, lea leamaš buorre, ja juohke jagi oažžu skuvla fálaldagaid eará siiddain geat háliidit kurssa sin geasseorohahkii.
Soames fáttát oahpahusas ja bargohárjehallamis namuhuvvojit dás: Meahccedádjadeapmi – sihke kárttain ja kompássain ja daid haga. Heahteveahkki lihkohisvuođain meahcis. Leairaortnet ja leairabuhtisvuohta. Orohagaid guovlu ja dan guovllu ávkkástallan boazodollui. Rájit, johtingeainnut, lunddolaš deaivvadanbáikkit. Bohcco johttindábit iešguđetge guovllus, ja čohkken- ja vuojehandábit. Čohkken, guođoheapmi ja vuojeheapmi dohko gosa čohkkejit ealu. Bohcco dovdan dehe áican, njoarosteapmi ja merken. Fealtanjuovvan, fealtanjuovvanbáikki ceggen, goddin, misiid njuovvan ja biergguid ráidnasit gieđahallan. Miessegorudiid rihtten ráidnasit ja ekonomalaččat. Gáldendoaŋggaid geavaheapmi. Biebmoráhkadeapmi meahcis, láibun lávus, bierggu ja guoli sálten ja suovastuhttin. Meahci šattuid ávkkástallat. Ee. lávu ja luovi ceggen ja sirdin. Veahá guolástanbiologiija, iešguđetlágán guolástanrusttegiid geavaheapmi, Geologiija – šaddodieđa – šaddoservodat, guohtumiid geahčadeapmi ja guohtunárvvu rehkenastin, geahčadanmátki báikkiide maid leat badjelmeari guhton. Šattuid čohkken ja vuožuheapmi. Meahccevánddardeapmi oahppama várás (máŋga jándora, lávu ja gávnniid haga), láhččit olggos idjadansaji, ráhkadit lastagoađi, cegget bieggasuoji jna. Oahppomátki dehálaš čohkkenbáikkiide johttingeainnus, báikkiide main lea kulturhistorjjálaš mearkkašupmi (dološ bohččingárddiide, bivdorokkiide jna.)
9. luohká meahccekurssa geahččalit hukset ovddit jagi kurssa nala. Jus 8. luohká kurssas ii leat praktihkalaš sivaid geažil ollen ovtta fáttá oahpahit, de váruha ahte dat fáddá šaddá nuppi jagi mielde.
Meahccekurssa bargoplánaevttohus sáddejuvvui 1958 giđa gulaskuddamii iešguđetlágán ásahusaide boazodoallohálddahusas ja johttisápmelaččaid organisašuvnnas. Diehttelas ahte dán evttohusa ságastalle maid johttisápmelaččaiguin. Buohkat ledje mielas dása. Skuvladoaimmahaga geahččalanráđđi (Forsøksrådet for skoleverket) dohkkehii reivvestis beaiváduvvon 18/8 1959 praktihkalaš oasi dán evttohusas, ja čállá ee. ná: «Dán kurssa sisdoallu orru dárkilit jurddašuvvon ja ákkastuvvon ja orro čiekŋudeame dehálaš osiide mat mearkkašit ollu ohppiid barggus. Go lea johttisámemáhttu duogážin, de gal sáhttá ollu vuordit dákkár kurssas.»
 |
Boazodoallosuorggi meahccekurssa oahppi oahppá gárrat bohccuid. Gorbovuona lahka, Porsáŋggus, 1959. (Govva: Virginia Davidson / Norsk folkemuseum) |
Dáinna luohttámušduođaštusain leat mii de jagis jahkái geahččalan buoridit kurssaid nu ahte ovdalgo1963-kurssaid álggahit, de lea mis dohkálaš plána, vaikko dat ii leat loahpalaš.
Loahppacealkagis raporttas maid vuosttaš meahccekurssa maŋŋel čálii 1959:s lea vuolláičálli čállán ee. «Johttisámimáhttofágas ja earenoamážit meahccekurssain leat mis skuvlla dáfus hui unnán vásáhusat maid nala sáhttá hukset viidáseappot. Danne fertet rehkenastit moadde jagi dasa ahte gávdnat vuohkkaseamos oahpahusvugiid. Dan botta ii berre kurssa čatnat dihto báikkiide dehe dihto bargovugiide. Ferte geahččaladdat – fuolalašvuođain – ovttasráđiid johttisápmelaččaiguin ja eará áššedovdiiguin.»
Okta dain stuorámus hástalusain go álggaheimmet boazodoallofága lei gávdnat oahpahannávccaid mat sáhtte oahpahit skuvllas ja maiddái lágidit meahccekurssaid. Go ii lean buoret, de fertii vuolláičálli váldit badjelasas dan barggu. Barggut leat leamaš miellagiddevaččat ja ollu lea oahppan das, muhto go olles dan suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas ledje barggut mat eai lean čovdojuvvon, de lea álo leamaš beare unnán liigeáigi bargat dainna earenoamáš surggiin.
1960:s oaččui skuvlla oahpaheaddjijoavku divrras veahki oahpaheaddjis Kirsten Ravna Porsangeris, gii lea johttisámisogas ja bajásšaddan boazodoallobirrasis. Moai letne juogadan oahpahusa johttisámemáhtus ja letne goabbat meahccekurssaid lágidan, son 9. luohká nuorttabealde ja mun 8. luohká oarjjabealde.
Muđui letne váldán vehkkeoahpaheddjiid oahpahussii maid sii máhtte bures. Dás ferte earenoamážit namuhit šibitdoaktára Sven Skjenneberg, guohtunoaivadeaddji Erling Lyftingmo, kapteainna Knut Spilling, valáštallanbagadalli Odd Haugen, johttisápmelaččaid Ellen Marie Anti ja Anders Bær jr. Muđui leat geavahan eará johttisápmelaččaid ráđđeaddin ja veahkkeoahpaheaddjin. Meahccekurssaid áiggi ávkkástallat johttisápmelaččaid mat gullet daidda orohagaide gos ain leat.
Váttisvuohta maid leat dovdan bures, lea go váilot oahppogirjjit. Leat čoakkašan fáttáid fágačállosiin, áviissain, giehtagirjjiin ja priváhta čállosiin. Hui hárve leat gávdnan maidege mii leat juste heivehuvvon min atnui.
Landslaget for tamrein (Boazoriikkasearvi) lea Ingvald Brudeli bokte dahkan buori barggu bajásčuvgehussuorggis go leat almmuhan girjji Norsk tamreindrift ja áigečállaga Fjell-Nytt. Earret Reindriftsbladet (Boazodoallobláđđi) nammasaš áigečállaga man Norgga Boazosápmelaččaid Riikkasearvi almmuha, de addet namuhuvvon čállagat mávssolaš oahpponeavvuid oahpahussii. Svenska Renforskningena (Ruoŧa boazodutkan) čállosat leat leamaš buorit veahkkeneavvut oahpaheddjiide. Guohtunoaivadeaddji Lyftingsmo lea čállán oanehis ja álkis guohtunoahppogirjjáža boazodoallosuorgái, ja šibitdoavttir Skjenneberg lea measta geargan giehtačállosiin Rein og reindrift nammasaš oahppogirjjiin (sullii 200 siiddu ja govat). Dát barggut mearkkašit ollu go galget čoavdit oahppogirjevátnivuođa váttisvuođaid.
Maŋŋel konferánssa eanandoallohoavddain Bartholdseniin ja vuolláičálliin lea Sven Skjenneberga ráhkadan plána golmma mánnosaš erenoamáškursii boazodoallosuorggi oahpaheddjiide. Das gal sáhttá ollu vuordit. Jus dat skuvllat mat áigot álggahit boazodoallooahpahusa sáddejit oahpaheddjiid dákkár kursii, de dat váikkuhivččii boazodoaloealáhussii oba riikkas.
Lea várra jurdda dán kurssa bidjat soames eanandoalloskuvlii. Dasto čuožžila gažaldat skuvlabáikkis boazodoallosuorggi joatkkaoahpus, nappo dakkár mii hukse boazodoallosuorggi nala mii lea suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas. Dasto besset sii geat háliidit, eaktodáhtolaččat vázzit 10. luohká doppe. Ruovttufidnoskuvla sámiide Guovdageainnus lea lunddolaš báiki dasa, jus fal oahpahannávccaid sáhttá oažžut.
Vaikko boazodoallosuorgi leage sajáiduvvan suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvlii, de ii leat čoavdán buot váttisvuođaid. Ferte čađat leat ovdáneapmi ávkkálaš ja áigeguovdilis oahpahanmálliin.
Gártet maid organiseremis váttisvuođat. Boazodoallofága lea dán rádjái váldán eŋgelasgiela saji fágajuohkinplánas. Diibmá álggahuvvui eŋgelasgiella 6. luohkkái johttisámeskuvllas, ja de berrejit oahppit beassat joatkit dainna maiddái boazodoallosuorggis. Dán oahppojagi leat johttisámeoahpus váldán guokte diimmu golmma diimmus vahkkui eŋgelasgillii. Mii leat dán rádjái čoavdan dan dainna lágiin ahte leat bidjan johttisámemáhtu (1 diimmu) seamma oahpaheaddjái go das geas lea biologiija (2 diimmu) ja geografiija (2 diimmu) luohkás. Go ovttas oahpaha botanihka ja zoologiija ja maiddái geografiija ovttas etnografiijain, de sávvat ahte dainna lágiin čađahuvvo eanas oassi 7. luohká johttisámemáhtu lohkanmearis. Dál fertet gávdnat lohkamuša daidda ohppiide 8. luohkás geat háliidit boahtte jagi lohkat eŋgelasgiela boazodoallosuorggis, ja maŋŋel 9. luohkás. Fágagáržžádusa ballu lea čuohcan maiddái boazodoallosuorgái!
Muhtin jagiid sáhttet leat nu unnán johttisámemánát Kárášjogas ahte eai deavdde olles luohká boazodoallosuorggis. Sii geat háliidit fidnoráhkkanan oahpahusa 9. luohkás, galget sáhttit oažžut sierra suorggi boazodoalus. Muhto movt lea boazodoallofágain dáin ohppiin 7. ja 8. luohkáin? Ja movt šaddá dainna praktihkalaš hárjehallamiin váhnemiid luhtte dehe meahccekurssas go oahppit galget leat skuvllas borgemánus geassemánnui?
Jus berošteaddji bealit čájehit seamma beroštumi ja buorredáhtu go dán rádjai leat dahkan, de livččii ain vejolaš gávdnat heivvolaš čovdosiid. Ii berre hilgut sierra ortnegiid mat leat seailluhanveara, vaikko dát čuhcet skuvlla hálddašeapmái.
Lea maid lunddolaš čuovvut oktavuođalinnjáid vulosguvlui skuvllas johttisámeoahpu fágas. Dás jurddaša ruovttudoallooahpu ja o-fága (luonddufágaid ja servodatfágaid) birra mánáidskuvllas. Ruoŧa sámeskuvllain leat das nana árbevierut maid mii sáhttit ávkkástallat.
Johttisámeskuvllas berre leat sierra oahppoplána ruovttudoallooahpus (1.–3. luohkás). Nu go eará ruovttudoallooahpuin eará skuvllain galgá dát fága, mas ruoktu lea guovddážin, oahpasnuhttit mánáid iežaset lagasbirrasii, oahpahit sidjiide dihto bargovugiid ja dahkat vuođu maŋitáiggiid servodat- ja birasoahpu oahpahussii. Johttisámeskuvla ferte ruovttudoalloohppui viežžat dieđuid sámiid eallimis, sin bargguin, biergasiin dehe reaidduin ja birrasis, elliin ja šattuin meahcis. Vuolláičálli lea moadde jagi áigi čállán evttohusa johttisámeskuvlla ruovttudoallooahpa oahppoplánii, mii lea geahččaluvvon smávvaskuvllas. Dát ášši šattai dađibahábut duvdiluvvot eret losit bargguid geažil nuoraidskuvlladásis.
Servodat- ja birasoahpu 4.-6. luohkáide (geografiija, historjá, servodatoahppu ja luonddufága) berre sáhttit rievdadit veahá, nu ahte sáhttá šaddat viidát ruovttudoallooahppu, dehe «nomádaoahppu», manin Ruoŧas dat gohčoduvvo. Dan sáhttá dahkat jogo nu ahte earenoamážit deattuha dan mii lea oahppi lagasbirrasis dehege várrejuvvo juohke vahkku okta diibmu «sámiohppui» mii lea servodat- ja birasoahppu, mas ee. lea kulturhistorjjálaš fáddá. Ruoŧŧelaččaid plánas «nomadkunnskapas» (johttisámemáhtus) leat buorit dovdomearkkat dasa.
Ferte deattuhit ahte boazodoallofága ii leat áibbas sierra skuvllas ja suoláda áiggi dábálaš fágain. Dehálaš liigeoasit dán fidnomerkejuvvon fágas bohtet buorrin eará fágaide. Adnojit ollu bargogirjjit dán fágas, ja oahppit ožžot dávjá bargobihtáid maid galget čoavdit. Sii fertejit atnit fágagirjjálašvuođa. Dát boahtá ávkin dárogielfágii. Lassioahppu ii šatta unnit go duos dás ain lohkat ja čállit daid áššiid birra main oahppit beroštit ja main lea oktavuohta sin ruovttuide. Vuđolaš oahpahus bohcco, boazodávddaid ja luhtehiid birra, lasiha máhtuid biologiijas ja fysiologiijas. Biebmooahppu ja njuovvanoahppu boahtá buorrin ruovttudoalloohppui. Geografiija fága oažžu lasáhusaid johttisámeoahpus buot luohkkádásiin ja meahccekurssain. Kurssat maid gokčet osiid lášmmohallanfágas. Fágat rehkenastin, historjá, servodatoahppu ja sárgun ožžot maid gokčojuvvot osiid daid ollu fáttáid ja doaimmaid bokte mat leat boazodoallofágas. Sáhttá roahkka lohkat ahte dát fidnomerkejuvvvon fága dahká ohppiid buotbeallásažžan mas vuolggasadji lea sin ruoktokultuvra.
 |
Ellen Marie Anti lei badjeolmmoš ja searvvai boazodoallosuorggi meahccekursii oahpaheaddjin. Dá son dahká dola árranii. Duogážis Kirsten Anne Turi. Gorbovuona lahka, Porsáŋggus, 1959.
(Govva: Virginia Davidson / Norsk folkemuseum) |
Lea veadjemeahttun dadjat juste man muddui boazodoallofága doarju daid iežá fágaid eahpenjuolgadit. Dás soaitá fertet namuhit ahte jahkegeahččalemiin ja loahpalaš eksámenis ožžot seamma bargobihtáid go dábálaš praktihkalaš suorggis.
Gaskamearálaš bohtosat leat sullii seamma dásis goappašat luohkáin, vaikko R-suorggis leat 11 vahkku oanehit skuvlaáigi jahkái. Dása sáhttet leat ollu sivat, omd. ahte R-suorggis eai leat nu ollu oahppit, muhto juoga goitge čájeha dan ahte sii leat boazodoallofága čađa ožžon vissis praktihkalaš máhtu atnit skuvladáidduideaset.
Lea goit veahá riekta dadjat «erenoamáš oahppu dahká buoremusat ohppiid buotbeallásažžan.»
Loahppacealkámuššan dán čállosis sáhttá lohkat ahte oassi lea juo dahkkon boazodoallooahpahussii. Ain váilu ollu, muhto das gal lea oassi olámuttos. Huksenáigodagas, go lea álo hoahppu, de livčči álki duvdilit dán barggu eret ja vuordit dassážii go bohtet eanet oahppan olbmot geat barggaše vuođđobargguid. Muhtin fertii goitge álggu dahkat – ja čurbošit nu go aiddoálgit dávjá dahket. De fertejit njulgehusat boahtit dađistaga. Eanandoallooahpahus dárbbašii maid láddanáiggi ja dan leat várra ain buorideame.
Livččii beare ollu vuordit ahte dat vuođđooahpahus mii lea addon suorgejuhkkojuvvon nuoraidskuvllas, addá dakkaviđe bohtosiid duohtadilis boazodoalus. Gálggat/ čuolmmat jurddašit ulbmillaččat leat goitge biddjojuvvon, ja sávvamis dát bohtet oidnosii duohtadili daguin go dát nuorat leat rávisolbmot ja váikkuhišgohtet iežaset siiddain. Ovdáneapmi man ii šat sáhte bissehit lea álggahuvvon. Lea ágga jáhkkit ahte boahtte buolva johttisápmelaččat gávdnet ođđa ja eanet gánnáhahtti vugiid sin áhčiid rikkis árbevirolaš ealáhusas.