På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.
 Niillas A. Somby váhkariinis, 2003:s | Niillas A. Somby / Sombán Niillas lea riegádan 1948:s ja bajásšaddan boazodoallobearrašis Deanus. Son muitala dás moadde muitalusa iežas
skuvlaáiggi birra. Son váccii mánáidskuvlla belohahkii Buolbmát ja belohahkii Deanodaga skuvllas. Muhtin áiggi son lei maiddái Sirpmá skuvllas.
Nuoraidskuvlla váccii Kárášjogas, boazodoallosuorggis. Vuođđoskuvlla maŋŋil son barggai boazodoalus ja moadde jagi meara alde cruise-fatnasiin. De válddii mekanihkaroahpu Övertornios ja Kalixas, barggai industriijas Södertäljes ja Sydvarangeris. 1978´ rájes son lea bargan govvideaddjin, journalistan ja girječállin. Niillas lea máŋga jagi bargan sámi áššiiguin, ja Álttá-Guovdageainnu riiddus son lei okta nealgudeddjiin Stuoradikki olggobealde. 1982:s son roasmmahuvai bávkalahttima oktavuođas Álttádulvadeami vuostá, váldojuvvui gitta, muhto báhtarii Kanadai, ja orui doppe álgoálbmogiid luhtte moadde jagi. Niillas A. Somby lea ieš dahje ovttas earáiguin almmuhan 5 girjji: Finnmarksbilder, Mu fearánat gopmiiguin, Jávvásan goahtesajit, Vaikko leš fális fellen ja Skálveáddjá. Son lea ráhkadan 2 filmma (Gáddegánddat ja Soagis sállenii). Son lea maiddái jođihan Sámi Girječálliid Searvvi ja Sámi Dáiddárráđi. |
Vuosttaš skuvlabeaivvi doalvvui áhčči mu Buolbmágii čakčat 1956. Fievrun lei duolbmansihkkel.
Mus ii goasge boahtán miige skuvlačehpiid, go oahpaheaddjit šadde álggu rájes jo dego vašálažžan. Muhto ii miige eallimis leat dušše čáhppat ja vielgat. Gávdnojedje maid oahpaheaddjit geaid otnege sáhttá muittašit buriin mielan. Muhto ainge lea dat dovdu ahte skuvla rievidii mu mánnávuođa, ja duvdilii mu eret iežamet eallinvuogis, namalassii boazodoalus.
Lean čállán moadde mánáidgirjji ja eará girjjiid, dieđusge sámegillii. Nu ahte ii skuvla dattege nagodan baldit mu áibbas eret čállimis. Mu doaivva boahtteáiggi Sámi skuvlii lea ahte skuvlii fas boađášii sámi ja álgoálbmot sisdoallu, iige dušše sámegiella nugo dál lea.
Mii oruimet Deanodat vuotnabađas gesiid, go eallu mis lei Johkanjárggas. Min olbmot eai láven johttát dálveorohahkii ovdalgo bures dálvagoahtá, ja nu mun fertejin skuvlla vázzit Deanodagas čavččas gitta skápma álgui.
Eanaš áigge bessen ruovttus orrut. Álggos ledje mu lágidan internáhttii orrut, muhto go váhnemat fuomášedje mo mun doppe šadden gillát, de gal in dárbbašan šat doppe orrut.
Skuvlii, Gárggogeahčái, sihkkelasttiimet Deanodat vuotnabađas guokte kilomehtera mátkki, iešguđet sihkkeliin. Mun fertejin álo leat veahaš mannelis go buohkat earát, go in sáhte joavdat skuvlii ovdalgo skuvlarivgu lea čuojahan gusabiellu, ja nu dáhtton mánáid skuvlalatnjii.
Go earát jávket sisa, de mun skirvehan sihkkeliin ja boares beana vel báttis telegráfstoalppu lusa. Čanastan beatnaga ja viehkalan sisa. Friijabottuin ferten ovddemuš jávkkihit olggos ja stoalppu lusa. Dohko ii duostta oktage go lean muitalan ahte beana lea issoras váralaš. Dalá áiggi mearragáttemánát eai lean oahppásat beatnagii, go mearragátteolbmuin eai lean earágo bussát. Dátge bussát ledje veahá váralaččat ja bahát beatnagiidda, nugo gusatge ledje.
- Badjeáddjá, badjeáddjá, badjeáddjá, huike mánát geat orro internáhtas. Sii bohte boaittobeale vuotnagáttiin nugo Stáhpogiettis, Lávvonjárggas, Gohpis, Gávesluovttas ja nu ain. Deanodaga mánát gal ledje oahppásat, iige mis lean goasge miige riidduid. Mii han leimmet bajásšaddan ovttas. Ja dasa lassin eatnašat sis vel fuolkkitge, dološ Lásse Jussá, Ivvár-ádjá rohki vilbeali maŋisboahttit. Muhto eai siige skuvlašiljus duostan mu bealuštit.
Muhtimin de ledjen beassan luovus skuvllas golmma beaivái, maŋŋá go áhčči lei fitnan jearramen mu luovus go leimmet gárdái ealu bidjamen Skadjajávrris.
Golbma beaivvi šuvihit johtilit friijavuođas. Eadni lea mu lágideamen busse mielde fas Deanodahkii ja skuvlii. Ja dalle gal ferten internáhtas orrut dan botta go eadnige lea gárddástallamis fárus. Go fuomášin ahte busse lea jo bisánan gárddi lusa de gal vihken geaidnobargiid bráhkkai mii lei geaidnoguoras, doppe čáknalin beavdde vuollái ja bidjalin niibeboahkána birra beavdejuolggi mii lea spiikkáriiguin giddejuvvon láhttái ja seaidnái. Ieš vel doalan beavdejuolggis. Eadni ja bussevuoddji viggaba mu gaikut eret doppe, muhto eaba fidne go boagán lea nanus. Bohte earáge albmát viggat mu luovus beavdde vuolde, muhto ii oktage nagodan mu doppe luvvet eret. Lihkus bođii áhčči maid dohko ja eattui go oinnii mo su gándda gaikot ja vanahit.
Busse fertii mu haga vuoddját, inge mun čoavdán boahkána ovdalgo bures lei guovlu fas jaskkodan ja olbmot fas gullojit garru lárpmain njoarosteamen ja beatnagat fas ciellamin.
Moadde beaivve maŋŋá boađán fas skuvlii, ja skuvlarivgu jearrá manne mun in leat leamaš skuvllas. Alejoban duoddaris lei nu mierká ja ledjen láhppon, gielistan. - Vuoi stáhkkár Niillas, leatgo ba oađđitge sáhttán? jearrá son. - Na veaháš stuorra geađggi mieđabealde. Stuorra skuvlla gánddat bajidit jiena: - Son dušše gielista, huiket sii. Skuvlarivgu šikkui sin ja dáhkidii ahte diet almmái ii gal gielis, ja badjeolmmožin ii leat nu álki go dáppe mearragáttis orrut, logai son.
Lea erenoamážit dat stuorámusat geat leat ángirepmosat givssidit ja olgguštit. Muhto go de loahpas siige gerge skuvllas ja mii báziimet stuorámussan, de gal šattai buoret dilli.
Skuvlla jođiheigga guokte vuoraslágan nissonolbmo. "Galgabehtet mánát fitnat munno frøken Anderseniin galledeamen girkogárddis, go stuorrubehtet, letne gilván guokte beazi dan báikái gosa munno galget hávdádit go jápme", rávvii frøken Bakke manemuš geardde go ledjen dien skuvllas.
| Luohkkágovva Deanodaga skuvllas
(Gova lea Niillas A. Somby luoikan) |
Dán geasi fas fitnen skuvlaviesus go Hans Ragnar Mathisenis lei govvačájáhus doppe. Dál dat stuorra skuvlaviessu orui nu uhcci, lei dego niehku jurddašit ahte eai goasge sáhte šat mu bágget dán dálus maidge. Dáppe lei maid oainnat bággu boradit. Mielkkis vuššon blomkála (dieppekálla) ja ruovttus vuššon hávrra guolevuodja lei dat lusttuheamos biebmu.
Čájáhusa geahččamen lei dušše okta mu dološ skuvlaskihpáriin. Dál ean dorron, baicce dearvvahattaime, eange goabbáge jienádan maidge das ahte mun su čuggejin peannain čielgái friijabottus sisaboađidettiin. Muittán mo son lei geđgen mu go ledjen beatnaga luhtte telegráfastoalppu luhtte, ja mo son jorggihii doarrut go bleahkkapeanna basttii čielgái. Lihkus frøken Bakke ii oaidnán visot mii dáhpáhuvai ja gájui mu huškkohallamis.
Dálge badjel njealjelot jagi maŋŋá ain orru diet skuvlainternáhttastohpu ilgat mu mielas, vaikko dieđán ahte eai goasge sáhte šat mu bágget dohko.
Lean jo veahá dorggidan go dieđán ahte oahpaheaddji Dybvik ii dáidde leat buorre mielas, go fuomáša ahte in leat lohkanleavssuid bargan. Lean lohkangirjji guođđán ruoktot dainna doaivvuin ahte in dárbbašivčče lohkat go mu vuorru šaddá.
- God dag, barn! Dybvik čeargu dego soahtehearrá midjiide, geat galgat čuožžut njuolga dego soalddáhat iežamet pulttaid guoras.
- God dag,
lærer!
Vástidat mii ovttain árkkesjienain. Ole Magnus, gii čohkká maŋemus ráiddus lanjas biddjo ovddemuš lohkat. Son stáve ja rahčá eaige sus boađe
dárogielat sánit nu johtilit maŋŋálagai go galggašedje. - It gon leatge leavssuid hárjehaddan lohkat, čeargu Dybvik. Ole Magnus ii jienát maige,
ovdalgo Dybvik dohppe su niskái ja vuortnuha gándda. Dat stuorra dáža áddjá šaddá veahá buoret millii go joavkku čeahpimusat lohket lohkangirjjis.
- Nils! Son lea dieđusge jo oaidnán ahte mus ii leat lohkangirji pultta alde, go lea jo čuožžumen mu pultaguoras. - Oza lohkangirjji ja loga, joatkkát das gosa Britt loahpahii. -Lean vajáldahttán girjji ruoktot, dajan mun hui ujus jienain. - Dalle it beasa skuvlabusse mielde ruoktot otne, fertet vázzit! dadjá son garra jienain.
Odda maid ii máhte nu áktánasat lohkat ja vavddada go viggá stávet girjjis. Mii leat 4. luohkás Buolbmát skuvllas, jahki lea 1958. Viimmat lohkandiibmu nohká ja nu maid skuvlabeaivi. Skuvlabeaivve loahppalávlaga maŋŋá besset dat earát vuolgit, muhto munnje lea garrasit muitaluvvon ahte ferten vuordit skuvlalanjas dassá go skuvlabusse lea dolvon mánáid Fanasgieddái ja doppe jorgalan, ovdalgo sii geat gullet Horbmái ja das vulos besset ruoktot busse mielde. Mii orrut láigodálus vulogeahčen Horpmá, gosa lea sullii 6 kilomehtera skuvllas.
Gulan go Bienne Káre Ánne, skuvlla bassi, boahtá. Son lea áidna skuvlla bargi gii sámegiela hállá earret Helándir Heaikka, gii lea skuvlla reaŋga ja ordnestaddá duon dán, muhto lea nu čeavlái go lea virgeolmmoš ahte ii viša min skuvlačivggáid ii oaidnitge. Ánne gullo bassamen nuppi skuvlalanja das bálddas. Lea jo skábma ja masá jo áibbas seavdnjat.
Lean jo čirron veháš go lean jurddašan ahte ferten skuvlalanjas oađđit ija, go Gáldogura meattá in vuolgge gal okto seavdnjadin. Lean gullan ahte doppe lávejit gopmit oidnot. Unna čáhppes njuoratmánná boahtá bárggu viega. Viehká guovdo Deanu ovdalgo jávká. Ja sus galgá leat dakkár ilgadis jietna mii manná čađa sielu ja dávttiid. Ja dalle gal lea buoret idjadit skuvlalanjas, vaikko skuvllas ge lohket muhtimin gopmohaddat duiskalačča, gii skuvlla sevdnjesloktii lea harcen iežas. In leat ovttasge gullan ahte dát duiskalaš gopmi livččii oidnon eará sajis go dán sevdnjeslovttas, ja doaivvun ahte ii njieja doppe vulos ihkku.
Lean čiegas velohaddamen láhttis skuvlalávka oaivve vuolde go Bienne Káre Ánne boahtá sisa.
- Maid Niillasges leat bargan go deike leat biddjon fángan? jearrala son.
- Lohkangirjji vajáldahttán ruoktot. In mun viša muitalit ahte iešdáhtos lean guođđán girjji amas in dárbbaš lohkat das.
- Ferten leat dáppe dasságo skuvlabusse lea mannan, dajan ja ribahan čirrot.
Ánne viggá jeđđet, muhto mun lean ballán, doarggistan ja čierun. Ánne bassá lanja láhttiid, bassá távvala ja geargá menddo johtilit mu mielas.
Olles skuvlla lea jo jaskkodan go gulan muhtima boahtimen lossa lávkkiiguin. Leagoson dat duiskalaš soalddát gii lea vázzimen, doarggistan
go dát lahkana skuvlalanja uvssa, ja doaivvun ahte dát vázzá meattá. Váibmu bisána go skuvlalanja uksa rahpasa, in lean áigon geahččat ja oaidnit dán
gopmi, muhto ferten geahčastit go Dybvik uksagaskkas čerge.
- Dál de oaččut šlárva vázzilit ruoktot, dál lea skuvlabusse mannan, čeargu son. Ii goasge ovdal iige maŋŋá leat leamaš vuogas oaidnit dán bahás stuorra
skuvlaalbmá, muhto dalle gal lei aŋkke vuohkasut oaidnit Dybvika go dan harcejuvvon duiskalaš gopmi.
Mun in lihkas gosage go in áiggo vuolgit vázzit ruoktot Gáldogura gopmiin deaivvadit. Dybvik viggá čeargut ahte mun galggan olggos skuvlalanjas, muhto ferte loahpas boahtit ja geassit mu olggos, go lean gieđaid bidjan čalmmiid ovdii ja beljiid gidden. - Bargos maid áigu, in vázzil gal, jurddašan.
Šiljus fuomášan ahte skuvlabusse ii leat vel vuoddján, muhto buohkat earát gal leat jo čohkkámen busses, eatnašat deaddimen busse glásaid vuostá njuniid go gehččet go mun bázán vázzit.
Go Dybvik luoitá mu skuvlašiljui de mun čuoččun áibbas jaska. - Dán vuoro oaččut mannat busse mielde, muhto jos oktii vel guođát girjji ruoktot, de gal fertet vázzit, čeargu Dybvik ja hoigada mu busse guvllui.
Bussevuoddji Dikkanen lea movttegis nuorra almmái, gii láve buot mánáiguin háleštit, garrudastá Dybvika ala go rohtte busse uvssa gitta moalke spahkain. - Dieinna albmáin ferte olmmoš leat várrugas, rávve son mu, go váccán bussii.
- Fly lille fugl med blå vinger som du har, lávlot nieiddat go skuvlabusse vuodjá Gáldogura meattá.
Lei hui vuogas boahtit Kárášjohkii nuppiid badjemánáid lusa, dáppe in dárbbašan doarrut ja cielahuvvot ja doaruhuvvot go ledjen badjeolbmuid mánná, nugo eará skuvllain. Midjiide badjemánáide heivii hui bures ahte geassit fitnat moadde vahkku várreskuvllas, ja nu dinet čakčii mearkunáigái veaháš friijavuođa.
Eadni cokkai várrebiergasiid dievva seahka ovdalgo vulgen busse mielde várreskuvlii Kárášjohkii. Moadde beaivve leimmet márkanis internáhtas, gos midjiide luike koarkastøvveliid, plastihkkakohpaid, vuodjaskáhpuid, oađđenseahkaid ja tealttáid.
Aarsehtta ieš oahpahii min geavahit kártta ja kompassa, iige suhtadan earágo ovttain gánddain, gii gal njuikii lásaráigge olggos ja nu jávkkai.
Guorbmebiilla mielde Máhkarávjonuori rádjái gos de vázzileimmet duoddara mielde lulás.Váccidettiin oahpahedje midjiide iešguđet šattuid birra, ja erenoamážit maid boazu borrá. Dát lei áibbas earálagan vásáhus go dat skuvlla man čađa mun ledjen rahčan ja birgen dassážii. Sihke kárta ja kompássa lei dávjá anus sihke váccidettiin ja maid dávjá smávva gilvvuin maid oahpaheaddjit lágidedje.
Ánjaras Ánde lei mis váldooahpaheaddjin, son oahpahii min misiid njuovvat, biergguid lahpat ja ollu eará. Muhtin gánddat geat ledje Ándii hui oahppásat vigge veaháš bilkidit su, muhto Ánde ii beroštan gal das maige, muhto baicce hui gierdilit bagadii mo lávu ja bealljegoađi galggai cegget ja ollu eará.
Čohkkiimet ealuid, bijaimet gárdái, njoarosteimmet, mearkkuimet ja njuovaimet. Lei hui suohtas oahpes bargguid bargat ja oahpásmuvvat nuppi guovllu badjeolbmuiguin. Dát vásáhusat leat munnje olles eallimii leamaš illun ja riggodahkan, go oahpásmuvven maid fulkkiiguin geaid in dovdan ja diehtán ahte ledje fuolkkit. Nuorra bárra Kirste Biret ja Lárin, guktot dál rohkit go goappašagat duššaiga maŋŋá goappat skohterlihkuhisvuođain. Lárin rohkki hui nuorran álgo skohteriin mat bohte guđalotlogu loahpageahčen ja Kirste Biret fas dá gieskat vuoras olmmožin.
Kirste Biret lei mis koahkkan, bealljegoađis málestii midjide, songe álo oahpahii min iežas bargguid sihke málestit ja goađis láibut ruitogáhku. Lárin lei siidaisit ja muitalattai ealu ja guovlluid birra, dát guovttos leigga hui liekkusis nuorra olbmot, geat divššuiga min buoremus lági mielde.
Hávgaluovttas galggaimet sáimmain oahppat bivdit. Muhtimat mis gal máhtte dán, muhto moai Jovnna Ivváriin ean goabbáge lean suhppon sáimma ovdal, ja gárttaime ovttas bivdit, go oruime seamma tealttás.
Lei jo čavčča beallái geasi ja sevdnjes ijat juo álgán. Aarsehtta galgá vuordit gáttis dan botta go moai suhppo sáimmaid. Iige son beasa fatnasa haga tealtasiidii (leirii) muđuigo ferte vázzit moadde kilomehtera birra luovtta ja gállit Rávttošjoga rastá. Moai Jovnna Ivváriin soraheimme ovtta sáimma ja ádjáneimme hui guhká fidnet dan njuolga, nu ahte munno almmái dolkkai vuordit, ja gullo bajideamen jiena doppe gos lea munno vuordimen. Ean fidnen sáimma njuolgat ovdalgo lei jo áibbas sevdnjodan, ja munno albmás lei jo nu bastelis jietna doppe gáttis ahte ean oskkildan suhkat su viežžamen. Fertiime vel vuordit dasságo jaskkoda ja vázzá birra luovtta tealttáid lusa ja čákŋá nohkkat ovdalgo duosttaime suhkat gáddái ja njáhkat nohkkat.
Árrat iđit ovdalgo oktage eará lihkai finaime oahppamen sáimmaid ja doppe aitto lei stuorra hávga, ean goabbáge lean guollebivdit, muhto nagodeimme hávgga goddit ja gálgat. Eange máššan, muhto ribaheimme hilbošit vel Aarsehtain maŋŋágo Lemet árvalii ahte galggašii henget dan stuorra hávgga olggobeallái Aarsehta tealtauvssa, nu ahte son doarosta dainna boalče oivviin dan njuoska njuovo hávgii go iđđedis beahká olggos tealttás. Ieža leat hui gergosat viehkalit báhtui go min almmái aitto doarosta oivviin hávgga ahte olles hávgacaggi gahččá. Eat dárbbašan báhtarit, go Aarsehtta dušše boagustii man skealmmat gánddat sáhttet leat.
Várreskuvllas ledje ollugat geat bagadalle min, muittán erenoamažit Ánjaras Máhte gii lei hui smáđahkes ja ángir minguin servvoštallat.
Ii lean dušše bohccuid, bealljegođiid ja biergguid birra sáhka, muhto hui ollu das mo luonddu galgá várjalit ja gáhttet, numo mat ahte ii galgga liiggás ollu skirriid gaikut go lea gáfestaddamen.
Guokte geasi lei dát várreskuvlla, ja buohkat geaiguin lean háleštan, geat ledje dán várreskuvllas, leat hui duhtavaččat ja buorre muittuiguin dán somás áiggis, ahte giitu sidjiide geat dán lágidedje!
 |
Ovttas earáiguin geat rahče Alttá-Guovdageainnu dulvadeami vuostá, gudnejahttojuvvui Niillas Sámedikkis 2003:s. (Govva: Seija Guttorm) |
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1