По русско 
På norsk
 Nina Afanasjeva |
Nina Afanasjeva (r. 1939) lea bajásšaddan Arsjogas (Varzino) Guoládatnjárggas, ja orru dál Murmanskas. Sus lea oahpaheaddjioahppu ja son lea máŋga jagi bargan oahpaheaddjin, eanas rávesolbmuidoahpus. Nina lea jođihan Guoládatnjárgga sámiid searvvi ja dus leat leamaš máŋgga doaimma sámi servviin sihke ruošša bealde ja buot-sámi dásis
|
Mu váhnemiin ii lean makkár ge oahppu. Mu áhčči – Jelisei Pavlov – jámii geassemánus jagi 1942, go mun ledjen golbma jagi ja njeallje mánu boaris. Danne mun in dieđe lei go son vázzán skuvlla gostige dahje ii.
Mu eadni – Praskovja Pavlova – válddii álgoskuvlagurssa, mii bisttii jahkebeali. Dasto son ii nagodan joatkit heajos dearvvašvuođa dihte. Sus ledje garra oaivebákčasat, ja dasa lassin son galggai dikšut mánáid albma láhkái. Son oahpai čállit golbma bustáva, namalassii P.P.N., mat ledje su ollesnama álgobustávat; P – Pavlova, P – Praskovja, N – Nikolajevna. Dáinna oanádusain eadni lávii duođaštit gii son lea. Mus lea seailon bábirbihttá, masa eadni lei čálistan iežas nammaoanádusa. Son lávii vuolláičállit nu iešguđetlágan báhpáriid.
Eadni ii liikon ii veahá ge hállat iežas vássánáiggis, orui dego sus bázii juogalágan váivi dien áiggis. Mu Nikolai-ádjá bearrašis eadni lei boarráseamos nieida ja ádjá váldoreaŋga boazobarggus. 13-jahkásažžan eadni álggii johtit bohccuiguin duoddariid mielde, de barggai ovttas ádjáin Murmánska-gávpoga huksemis, go galge fievrridit huksenávdnasiid ja earáge gurpmiid. Bohccot ledje áidna fievrun dien dološ áiggis.
Eadni náitalii mu áhčiin árrat, ja sudnos ledje čieža máná, njeallje bártni ja golbma nieidda. Eadni ii šat astan jurddašit skuvlla birra.
Min bearrašis ledje čieža máná. Mun in gal muitte iežan stuorravielja guoktá, dušše fal namat leat báhcán muitui; Galaktion ja Aleksander. Soai goappašat godduiga issoras soađi áigge. Makkár skuvlaoahppu sudnos lei? In dieđe. Jáhkán ahte soai leigga čađahan mánáidskuvlla Semiostrovsk-gilážis, mii lei min sámiid dálvesiida. Dohko lei huksejuvvon skuvla, man dasto jagis 1937 sirde Arsjohkii (Varsino, ruoššag.), go giddejedje dálvesiidda. Mu eará vielja-guovttos – Vjačeslav ja Dmitrii – čađahedje mánáidskuvlla Arsjogas. Vjačeslav vulggii soahtat ja soađi maŋŋá bálvalii vel 5 jagi militearas, gos lei ge čađahan 7-jahkásaš skuvlla.
Dmitrii gearggai mánáidskuvllas (njeallje jagi) jagis 1942 Arsjogas ja galggai dasto joatkit gazzamis oahpu internáhtaskuvllas Gremikha-gilis. Gremikha-gili ja min Arsjohka-giláža gaskkas lea 100 km. Daid gaskkas ii lean makkárge geaidnu, ja dohko beasai dušše fal dámppain meara mielde. Son manai dohko dámppain ja máhcai fas seammá láhkái. Son lei bajásšaddan unna gilážis ja son balai issorasat massit oktavuođa dainna. Son lei 11 jagi go álggii bargui kolhosii. Eadni ii nagodan oažžut su fas álgit skuvlii.
Moai Anastasia-oappáin gal letne ožžon alit oahpu. Moai goappašagat leimme čađahan mánáidskuvlla Arsjogas, dasto vel vácciime golbma jagi internáhtaskuvlla Gremikhas. Ovtta jagi moai vácciime skuvlla suinna oktanaga, mun ledjen viđát luohkás, ja son čihččedis. Jagi 1953 čavčča Anastasia manai gazzat oahpu Leningrad-gávpogii, ráhkkananossodahkii Davviguovlluid álbmogiid fakulteahtas (DGÁF), mii lei Hertzena Stáhta Pedagogalaš Instituhta Leningradas (SPIL). Moai birgiime skuvllas iešguđege láhkai. Mun, omd. in muitte in veaháge iežan skuvlavázzima vuosttáš guovtti jagis mánáidskuvllas. Lea dego assás seaidni mu muitočalmmiid ovddabealde. Dat lei várra dan dihte go mun in máhttán in sáni ge ruoššagielas go álgen skuvlii. Min skuvla lei hui unni, das ledje dušše njeallje luohká. Mii vácciimet dan guovtti vuoru mielde, oahpaheaddjit dolle skuvladiimmuid oktanaga guovtti luohkás, iđđedis ja eahkedis. Oahppo- ja čállingirjjit váilo. Mii láviimet čállit deavdinpeannáiguin ja mis ledje sierralágan bleahkkagohput, maid ii lean vejolaš stunžet jos gomihivččii. Mun lávejin deaddilit peanná hirbmosit go čállen, ja mu čállingirjjiin lei álo durdda. Oahpaheaddji lávii dávjá bivdit mu báhcit vel skuvladiimmuid maŋŋá, vai mun njulgešin meattáhusaid ja durdaga iežan čállingirjjiin.
Dušše fal goalmmát luohkás mun áddejin ahte váccán skuvlla, go vissa mun dalle ipmirdišgohten ruoššagiela. Mun ledjen hui viššalis oahppi ja mun liikojin bures njálmmálaš fágaide, erenoamážit girjjálašvuhtii go láviimet oahppat bajil ollu divttaid, ja historjái. Njealját luohkás mii oaččuimet ođđa vuoras oahpaheaddji, guhte lei šohkas min máhtuid dihte. Son álggii sirdit guokte mu skihpára - guokte Ludmila – measta vuosttáš luohkkái. Mun maid bivden lobi álgit fas goalmmát luohkkái, masa son ovttatmano mieđai go gáttii ahte mun ledjen vel hui nuorra. Mun ledjen ieš unni guhkkodagas, muhto agi mielde mun galgen leat njealját luohkás.
Vuosttáš diimmuin ruoššagielas lei geardduheapmi, ja mii oahpaimet jo nuppádassii sátneluohká substantiiva. De oahpaheaddji álggii jearahallat min substantiivasohkabeliid birra, muhto mii eat ipmirdan eat veaháge mii dát lei. Mun maid ledjen rahčamin muittašit ahte mii dát lei. Min duogábealde čohkkájedje stuorra gánddat ja sii boagustedje min. Mun ballen báhcit singuin njealját luohkás, danne mun bivden ge sirdit mu ovttas iežan skihpáriiguin fas goalmmát luohkkái.
Dán láhkái mun bessen vázzit goalmmát luohká guokte jagi.
Maŋemuš guokte skuvlajagi leat muhtin muddui darvánan muitui. Mun orron boares Anfisa-áhku luhtte, gii lei beallemuddui sovkken, ja sus ledje guokte mánáidmáná, mat maiddái vácciiga skuvlla, go min váhnemat ledje dálveáigge guođoheamen bohccuid duoddaris. Boaldinmuorat váilo, ja mii golmmas láviimet fitnat čuohppamin skirriid, maid doalvvuimet unna reagaža alde ruoktot. Dát skierrit ledje illá doarvái ahte ovtta-guokte geardde boaldit ommana ja vuoššat juoidá dahje ligget deadjačázi. Mun lávejin vuoššat eartasuohkada, eahkedis ledjen bidjan dan čáhcái ja iđđedis manadettiin skuvlii, bivden áhku coggalit mu eartakástarollaža ommana sisa. Maid mii muđui láviimet borrat ja mo, lea váttis muitit. Mun lávejin hui ollu leat skuvllas go doppe lei álo liekkas, mun lohken leavssuid buriin mielain, erenoamážit njealját luohkás, daningo galggaimet ceavzit eksámiin. Mun máhtten ruoššagiela eksámengažaldagaid bajil ja veahkehin iežan skihpára Ludmila go čohkkájin suinna ovttas ja moai logaime dáid gažaldagaid. Mun birgejin bures eksámeniiguin njealját luohká ovddas. Buori skuvlavázzima ovddas mu lávejedje álo bálkkašit, muhtumin skeŋkejedje suohkkobuvssaid, ja muhtomin skuovaid.
Mánáidskuvllas mus bođii ovdan jođihanmáhttu, ja mun álgen kommanderet iežan ahkásaččaid. Mii vácciimet skuvlla, ráhkadeimmet konsearttaid min giliolbmuid várás. Miessemánu 9. b. jagi 1952 mii Arsjohka-skuvlla pionearamánát lágideimmet konseartta Drozdovka-giliássiide ja militearaolbmuide. Mii vácciimet dohko jietnadorvviin, pionearaleavggain, ja mii leimmet čeavlái ahte mii dahkat olbmuide buori ja somá. Mii ieža leimmet measta álo nealgon ja mis ledje heajos juolgegárvvut, ja mii fertiimet vázzit golbma kilomehtera giđđasiivun. Olbmot ledje vuordimin min, ja kulturviessu lei dievva. Mii leimmet mearihis lihkolaččat.
Njealját luohká maŋŋá mun vulgen internáhtaskuvlii Gremikha-gillái.
Mánát miehtá Sámi gielddas vázze skuvlla doppe. Mii oruimet njulgestaga skuvllas, go vuosttáš gearddis ledje guokte sierra oađđinlanja, gánddaide ja nieiddaide, ja guovttis galge oađđit ovttas seaŋggas. Lei gárži ja geafi. Mii viegaimet boradit bargiidkantiidnii 500 m eret skuvllas. Iđđedis oaččuimet vuodjaláibebihtáža ja deaja, beaivet dievaslaš lunšša ja eahkedis gaskabeaivvi. Mun ledjen hui nággár go in háliidan oađđit ovttas skihpáriin Ludmilain, daningo su seaŋga čuoččui áibbas lahka uvssa, ja lei issoras. Moai Anastasia-oappáin juogadeimme seaŋgga, muhto sus lei miella oađđit mu nuppi Ludmila-skihpáriin. Dan alde moai láviime riidalit oappáin. Loahpas logátluohkálaččat Boanni-gilis (Ponoj) čovddiiga munno čuolmma; mun bessen oađđit Tamara Surjadova:in, ja oabbá ges Aleksandra Orlova:in. Moai oappáin vácciime internáhtaskuvlla ovttas dušše fal ovtta jagi. Čakčat Anastasia vulggii gazzat oahpu Leningrad-gávpogii.
Mun birgejin bures viđát luohkás, geahččalin bargat buot leavssuid, sihke ruovttobargobihtáid. Muhtumin mun in viehkan ruoktot borrat lunšša, jos in lean geargan dahkamis muhtun leavssu, omd. matematihkas. Skuvlavázzin manai dássádit ja ráfálaččat. Mun ohcalin álo ruoktot, eatni lusa Arsjohkii, áibbašeimme su hui ollu. Moai manaime ruoktot dámppain, mii sugadii hirbmosit, muhto mii aŋkke jođiime go lei nu ruovttomiella.
Skuvlaluomus mii ovttas etniin láviimet goarrut náhkkeloabáhiid gápmasiin, eadni ja Anastasia goaruiga bajit osiid ja munnje fas luhtiiga goarrut siskkožiid. Moai geahččaleimme veahkehit eatni nu. Maŋŋá mun lávejin viehkat viesus vissui Gremikhas ja vuovdit dáid loabáhiid offisearaid eamidiidda. Ruđaiguin, maid leimme dinen, moai osttiime eadnái bassaladdanreahta, siŋkabassanlihti, ja deadjagohpuid.
Njukčamánus seammá jagi mii buohkat vásiheimmet hirbmat stuorra morraša – jámii Josef Stalin. Min internáhtaskuvla rektor almmuhii dán ođđasa midjiide árrat iđđedis, ja olles min latnja seammás holvugođii. Mun ledjen áibbas sihkkar dalle ahte mii leimmet massán buot álbmogiid ráhkesáhči, ja dieđusge almmuhuvvui morašteapmi.
Nubbi moraš deaivvai giđđaluomu áigge – mearrariđu geažil moai ean beassan ruoktot ja fertiimet luomu áigge leat guoros internáhtas, daningo buot mánát ledje vuolgán ruoktot. Min oahpaheaddjit jeđđejedje munno nu bures go sáhte ja gallededje munno ja bukte juoidá borrat iežaset ruovttus. Vaikko mo de lei, de mii studeriimet, bijaimet buot návccaid ahte birget bures oahppogazzamis.
Mii finaimet sávnnjis oktii vahkus, mii lei maid miellagiddevaš. Mii čaimmaimet, stunžiimet čáziin, ozaimet sáibbu hilduid vuolde, muhtomin gávnnaimet aromasáibobihtážiid – dalle min illu lei stuoris.
Mun gergen viđat luohkás, cevzen eksámeniin bures ja mielain vulgen ruoktot oppa geassái. Geasseáigge lei maid bargu. Olbmot dárbbašedje mánnábiiggáid, ja mun mannen bargui, daningo doppe lávejedje borahit ja muhtomin skeŋket munnje sateaŋŋa- dahje kalikobihtá čuvlla várás.
Viđat luohká maŋŋá buori studerema ovddas munnje juolluduvvui mátki Artek-nammasaš oppariikkapionearaleirii, mii lei Krimas. Mun šadden nággár, čiehkadin ja in vuolgán geasselupmui. Ná mun bessen orrut olles geasi ruovttus. Mii barggaimet kolhosas, čuohpaimet rissiid gusaide ja sávzzaide biebmun dálvái. De bođii čakča, ja mu eai lean vajálduhttán ja fas sáddegohte Artek-pionearaleirii. Ii lean eará ráđđi go vuolgigoahtit. Eadni goarui munnje čuvlla alit sateaŋas, ja mun johttájin dovdameahttun lieggaguvlui. Murmánska-gávpogis mun orron vuorraset áhku geahčen, guhte válddii vára mus. Dáppe orui mu vilbealli Mihail, Bargiidgáhtas. Mun ohcen sin, muhto in muitte olus. Vilbealli lei meara alde johtimin. Su eamit Jelena muittaša munno deaivvadeami dán láhkái. Mun bohten skuvllas ruoktot ja oainnán unna nieiddaža čohkkohallamin tráhpas. Gii bat don leat? Mun lean Mihaila oambealli. In ge muitte šat maidege. Mun ledjen Artekas guokte mánu, ja skuvlajahki lei álgán doppe. Doppe ledje áibbas iešguđetlágan mánát. Juohkehaš galggai muitalit iežas ruovttoguovllu birra. Mun ledjen dieđusge muitalan duoddariid, bohccuid, čuvges ijaid ja guovssahasaid birra.
Guokte mánu ledje vássán jođánit, ja mii beasaimet oahppat, vuoiŋŋastit ja oahpásmuvvat guhtet guimmiineamet. Borramuš lei nu buorre ahte mun ledjen dahkan olahusa go losson viđain kilon, ja ožžon vuoigatvuođa cahkkehit leairaearránaddandola.
Mun máhccen iežan internáhtii easkka skábmamánu gaskamuttus jagis 1953. Mun ledjen bázahallan skuvllas oahppoplána ektui, erenoamážit heajut ledjen oahppan vuođđodieđuid algebras ja geometriijas. Mun ledjen ge leamaš maŋábealde viidáseappot dáin fágain. Oahpaheaddji biehttalii fállamis munnje liigediimmuid dáin fágain, joksan dihtii earáid. Earáin fágain mun ledjen joksan earáid hui jođánit.
Čihččet luohkás álggii fysihkka. Min oahpaheaddji Faina lei hui ustitlaš ja lei álo buorre midjiide, jos mii eat ipmirdan juoidá. Son gohčui mu oktii boahtit ovddabeallái távvala lusa ja muitalit bálddalas- ja maŋŋálasoktavuođaid birra. Luohkkálanja dáhkis lei cavgileapmi go elrávdnjejohtasat dáhkis ledje mannamin oidnosis, ja dáid mielde sáhtášii árvidit ahte gokko leat bálddalas- ja gokko maŋŋálasoktavuođat. Oahpaheaddji lohká munnje: ná nu Pavlova, geahča mat dáhkkái ja čilge midjiide dáid oktavuođaid. Dán láhkái mii oahpásmuvaimet iešguđetlágan diehtagiidda.
Mun gergen čihččet luohkás jagis 1955 oalle bures, almmá golmmeš-árvosániid haga (njealjáš lea buorre ja viđáš lea buoremus árvosátni, meark. jorgaleaddji), ja munnje fálle vuolgit Leningradii vázzit Davviguovloálbmogiid fakulteahta ráhkkananossodaga. Mu skibir Tatjana Zaharova vulggii mu mielde studeret Leningradas. Tatjana lei maid riegádan Arsjogas, muhto soađi áigge jámii su eadni Ustinja, ja su fuolkkit sáddejedje Tatjana Jovkkožii (Jokaŋga) muoŧá lusa. Tatjana čađahii gávcci jagi min internáhtaskuvllas.
Moai Tatjanain – guokte gilinieidda – manaime Leningradii borgemánu loahpageahčen jagis 1955 ja joavddaime bures gosa galggaime. Moai joavddaime bearjadaga ja oaččuime lanja, muhto ean ožžon seaŋgagávnniid ja fertiime oađđit duolva bolstariid alde. Sotnabeaivve moai manaime ruovdemáđiistašuvdnii deaivat studeanttaid, geat ledje boahtimin leairras. Mun šadden illui go oidnen ahte mu oabbá Anastasia lei maid boahtán. Anastasia gal heahpanii go oinnii man duolva šliđus nieidda-guovttos moai Tatjanain leimme.
Buot dattege ordnašuvai, ja skuvlavázzin fas álggii. Mun álgen gávccát luohkkái, Tatjana – ovccádii, ja Anastasia fas logadii. De álggii mu ođđa ja lihkolaččamus áigi mu eallimis. Orrut ja studeret fiinna museagávpogis Leningradas lei hui somá. Mii studeriimet ja valáštalaimet viššalit. Mun álgen fiinna Davviálbmogiid dánsunjovkui, man jođiheaddjin lei čeahpes balleahttadánsu Tatjana Petrova-Bytova.
Dat ledje Hertzena Pedagogalaš instituhta oahpaheaddjit, professorat ja doseanttat geat oahpahedje min buot skuvlafágaid. Gávccát luohkás matematihka (algebra ja geometriija) oahpaheaddjin mis lei Maria Orbeli, Dálvešloahta hoavdda eamit, guhte lei prinseassa Armenias, siivos ja čeahpes oahpaheaddji. Son lei fuomášan jođánit man dásis mii leimmet su fágain ja bovdii min iežas geahčai liigestuderemii. Mii moattis, ja daid gaskkas mun, finaimet su liigediimmuin guktii vahkus, ja soai isidiin oruiga Dálvešloahta museavisttis. Lei oaidnin veara ahte mo mii – meahccemánát – leimmet čeavlát vázzimin bajás govda ja vilges márbmortráhpa ja orui dego mii leimmet beassamin máinnasriikii.
Kemiijaoahpaheaddjin min luohkás lei Jekaterina Ratch, guhte lei birgen soađi áigge Leningrada-blokáda badjel, muhto ii lean veahá ge garron dan dihtii, go sus lei nu ollu buorrevuohta ja liekkusvuohta. Mun vázzen su kemiijaastoáigerieggá logát luohkás, cevzen erenoamáš bures su fágaeksámenis ja ožžon bovdehusa álgit kemiija-biologiijafakultehtii. Oabbá Anastasia mearridii aŋkke mu geainnu eará láhkái.
Dat lei lihkolaš áigi, ja mii oahpaimet hui ollu miellagiddevaš áššiid go oruimet Leningradas ja vácciimet Hertzen-instituhta 1958 rájes gitta 1963 rádjái. Vel vihtta fiinna studeantajagi ledje čadnojuvvon Leningradii. Mii studeriimet hui garrasit ja galggaimet šaddat fágaoahpaheaddjin, daningo Davve-, Sibirijá- ja Doppit Nuortaguovllut dárbbašedje dakkár oahpaheddjiid. Mun vázzen Hertzena Pedagogalaš instituhta filologiijafakulteahta ja vihtta jagi lohken ruoššagiela, girjjálašvuođa ja duiskkagiela. Dat lei mu stuorraoabbá Anastasia, guhte lei mearridan mu dán fakultehtii, ja mun in leat goassege gáhtan dan dihtii. Dát máhtut maid mun ledjen ožžon doppe, veahkehit mu buoridit iežan eatnigiela – sámegiela – teoriijadieđuid.
Go gergen instituhtas, de bargen iežan ámmáhis eahketskuvllas 20 jagi, dasto vel 11 jagi bargen čearddalaš skuvllaidkantuvrra jođiheaddjin Oahpaheddjiid liigeoahpahusinstituhtas, gos fuolahin eatnigiela čállingiellan dohkkeheami skuvllaide ja mánáidgárddiide. Go ledjen barggus dán instituhtas, de mun buoridin iežan eatnigiela gelbbolašvuođa ja bessen ohcat oahpposaji Tartu-universitehtas, man várás mun ledjen ceavzán buot kandidáhtaeksámeniid, ja álgen čállit doavttirgrádabarggu... Tartu-universiteahta lei addán munnje ollu buriid. Suoma-ugralaš gielaidossodaga oahpaheaddjit nannejedje min hálu bargat dutkanbargguid ja ledje hui dárkilat juohkehačča ektui min gaskkas.
Mu servodatdoaibma Guoládaga Sámiid Searvvis, mii gáibidii ollu návccaid, árjja ja dili, ii leat aŋkke diktán mu geargat doavttirgrádabarggus. Dát servodatdoaibma lea addán munnje vejolašvuođa bargat sámeálbmoga – álgoálbmoga – áššiiguin.
