På norskAlmmuhuvvon 04.03.2009, ođasmahtton 07.04.2011
 | Skuvla jávkame muohttagii, meahcceskuvla vai boares skuvlabiergasiid ođđasitgeavaheapmi?
Guovdageaidnu 03.03.2009. (Govva: Svein Lund) |
Mu duogáš čállit dán čilgehusa lea bargu girjjiin Sámi skuvla vai "Norsk Standard"? ja Sámi skuvlahistorjá-prošeavttain. Giittán buot dán barggu mielbargiid, sii leat maiddái bidjan vuođu boahttevaš sámi skuvlahistorjádutkamii. Dát bargu vealttekeahttá báidnojuvvo dan duogážis ja das ahte mun áiggun bargat dainna vel muhtin jagiid ovddosguvlluid. Danin ipmirdan bures jus muhtimat oaivvildit ahte mun lean veahá inhabiila go guorahalan dán ášši, ja buoremus lea ahte cealkkán dán ieš.
Giitu buohkaide, geat leat veahkehan mu kritihkain ja dieđuiguin barggadettiinan dáinna čállosiin.
1. Dát čilgehus lea čállon Sámi allaskuvlla várás. Dan duogáš lea Sámi skuvlahistorjá-prošeakta ja oktavuohta mii lea leamaš dan ja Sámi allaskuvlla gaskkas, mo dan barggu sáhttá ovdánit viidáseappot.
2. Sámi skuvlahistorjá lea dehálaš sihke historjálaš / servodatlaš ja pedagogalaš perspektiivvas.
3. Dutkanprográmma ulbmil lea ovdánit máhtu ja ipmárdusa skuvlapolitihkas mii lea leamaš sámiid ektui, riiddus dan birra ja váikkuhusas sámiide ja sámi servodahkii. Dutkan berre guoskat sihke makro-, gaska- ja mikro-dássái. Leat biddjon golbma čuolmma mat berrejit leat guovddáš dutkanprográmmas:
- Assimilerenpolitihka váikkuhusat
- Skuvlla eavttut seailluhit ja ealáskahttit sámegiela ja sámi kultuvrra
- Ovttaláganvuođat ja erohusat skuvlapolitihkas iešguđetge riikkaid gaskkas
Dutkanprográmma bohtosat berrejit almmuhuvvot dađistaga girjjiin, artihkkaliin ja interneahtas, sámegillii, riikagielaide ja riikkaidgaskasaš gielaide.
Prográmma bohtosat berrejit ávkkaštallot barggus buoridit sámi ohppiid skuvlla.
4. Sámi skuvlahistorjjá sáhttá juohkit áigodagaid/muttuid, geografiija/giela, skuvlašlája/fága, oaidninguovllu, eavttuid ja veahkeneavvuid mielde.
5. Gáldut: Čilgehus mii lea dahkkon sámi skuvladutkamis, Sámi skuvlahistorjá-prošeavttas, ja gos sáhttá gávdnat gálduid arkiivvain , bibliotehkain ja museain.
6. Bargu jođus: Kárten makkár áigeguovdilis dutkanbargu lea jođus dahje plánejuvvon, Sámi skuvlahistorjá-prošeavtta plánat ja plánat ja jurddagat arkiiva-, bibliotehka ja museabarggu birra.
7. Fágat ja ásahusat mat sáhttet searvat dákkár dutkanprográmmii.
8. Makkár gealbu gáibiduvvo? Gealbbut maid dárbbašuvvojit dutkanprográmma barggus: Dokumentašuvdna-, ášše-, dutkan-, giella- ja gáskkustangealbu.
Gealboloktendárbu ja mo gealbolokten sáhttá šaddat dutkanprográmma oassin. Gos sáhttá gávdnat olbmid geain lea ášše- ja dutkangealbu. Gos sáhttá gávdnat dieđuid dutkanvugiid ja teoriijaid birra.
9. Dutkanprográmma vejolaš ruhtadangáldut, riikkaidgaskasaš, davviriikkalaš ja našuvnnalaš dásis.
10. Mo sáhttá organiseret ja juohkin dutkanprográmma nu ahte mii oažžut ovttastahttima, seammás go iešguđet programmaoasis ja prošeavttas lea oalle stuora iešheanalašvuohta. Evttohuvvo ja čilgejuvvo mo sáhtášii juohkit prográmma viđa váldooassái: Dokumentašuvdnaprošeavttat, Arkiivaohcan, arkiveren ja digitaliseren, Oahpponeavvohistorjá, Dutkanprošeavttat fáttáid mielde ja Ollislaš kronologalaš skuvlahistorjá. Iešguđetge prográmmaoassái lea čilgejuvvon almmuheami, vejolaš oasseválddiid ja ruhtadeami birra. Dan maŋŋá digaštallojuvvo mo sáhttá ovttastahttit barggu ja lágidit prográmmajođiheami.
11. Loahpas digaštallojuvvo masa dárbbaša ruđa ja makkár eavttut sáhttet váikkuhit áigeplána ja vuoruheami.
Guokte Sámi allaskuvlla oahpaheaddji, Asta Balto ja Aimo Aikio, leaba áigá juo čállán oanehis girjjážiid sámi skuvlahistorjjá birra ja allaskuvlla pedagogihka professor 2, Anton Hoëm, lea daid gaskkas geat eanemusat leat dutkan sámi skuvladiliid, maiddái historjjálaš perspektiivvas.
Dattetge ii leat Sámi allaskuvla ásahussan goassege čađahan dutkanprošeavtta man váldofáddá lea leamaš skuvlahistorjá. Dasa sáhttet leat máŋga siva, ee. unnán kapasitehta ja unnán historjáfágalaš gelbbolašvuohta. Go dál allaskuvllas 2008 rájes leat golbma bargi geain lea historjá meašttir- dahje doavttirdásis, lea ollu buoret vuođđu go ovdal.
Dán rádjái lea boađus ahte lea almmuhuvvon 4 girjji ja 22 aviisaartihkkala. Interneahtas lea dasa lassin almmuhuvvon girjjálašvuođalistu ja oahpponeavvolistu, maid goappašat jámma viiddiduvvojit. 5. girji galgá boahtit 2011 čavčča ja plána lea almmuhit 6 girjji Norgga bealde skuvlahistorjjá birra.
Barggadettiin dainna šattai čielggasin ahte fáddá ja bargu lei ollu stuorit go moadde olbmo sáhtte dahkat. Lea mávssolaš čohkket muitalusaid ja dokumeanttaid, doaimmahit ja almmuhit daid, muhto dat ii leat doarvái jus galgat ipmirdit ja čilget skuvlahistorjjá váldolinjjáid. Dalle dárbbašuvvui albma dutkan, dárbbašuvvui ovttasbargu dutkanásahusaiguin.
Sámi skuvlahistorjá guoská njealje riikka sámiide, muhto Sámi skuvlahistorjá-girjjit mat leat almmuhuvvon dán rádjái gusket dušše Norgga bealde historjái. Lea bargu jođus viiddidit davviriikkalaš ja miehtá Sámi perspektiivii.
2004:s háliidii Sámi allaskuvla searvat skuvlahistorjábargui. Sáddejuvvui dalle ohcama Norgga dutkanráđis ruhtadit Sámi skuvlahistorjjá 2 gárvvisteami. Ohcama mielde Nils Øivind Helander galggai leat prošeaktajođiheaddjin ja Svein Lund prošeaktabargin. Ohcan hilgojuvvui ee. ákkain ahte dutkanráđi oainnus dát lei dokumentašuvdna, ii ge dutkan. Go eat ožžon ruhtadeami, de allaskuvla ii šaddan ge searvat dan bargui dalle. Jagi maŋŋá rievdaduvvui ohcan, ee. vai earuhit dokumentašuvdna- ja dutkanosiid ja čájehit oktavuođa daid gaskkas. Dalle allaskuvla ii háliidan sáddet ohcama dan dihte go lei unnán ruhta dan almmuheamis ja allaskuvllas ledje nu ollu eará ohcamat.
Dalle go dát ohcamat čállojuvvojedje lei plána almmuhit 5 girjji, daid gaskkas galge leat 3 girjji muitalusaiguin ja artihkkaliiguin, 4. girji dološ dokumeanttat ja 5. girji kronologalaš Norgga bealde sámi skuvlahistorjá. 2006:s rievddai plána, go lei čielggas ahte dárbbašuvvojit unnimusat 5 girjji dušše fal muitalusaide, artihkkaliidda ja dokumeanttaide. Doaimmahusjoavku oinnii maid ahte ii sáhte ieš okto čállit oppalaš skuvlahistorjjálaš girji, dat ferte dahkkojuvvot dutkanbarggu vuođul. Danin vuoruhuvvui oktavuođa dutkanásahusaiguin.
2007 skábmamánu lei čoahkkin Sámi allaskuvlla ja Sámi skuvlahistorjjá áirasiid gaskkas (Steinar Pedersen, Jelena Porsanger, Nils Øivind Helander, Svein Lund), mas soabadeimmet prinsihpas plánet dutkanprográmma ja ohcat ruđa dutkanráđis. Dattetge ii dáhpáhuvvan eambbo dalle, go allaskuvla álggos fertii vuoruhit eará dutkanprošeavttaid.
2008 guovvamánu lágidedje Sámi skuvlahistorjjá doaimmahusjoavku ja Sámi allaskuvla rabas seminára Guovdageainnus, mas doaimmahus ovdanbuvttii barggu mii lea dahkkon ja jurdagiid ovddosguvlluid. Anton Hoëm muitalii iežas skuvladutkanvásáhusaid birra ja áirasat Deanus muitaledje sin jurdagiid birra álggahit skuvlamusea ja dokumentašuvdnaguovddáža Deanodaga internáhttii.
2008 čavčča ledje fas moadde deaivvadeami rektora ja váldodoaimmaheaddji gaskkas, ja allaskuvla bovdii mu ráhkadit dán čállosa. Maŋŋil go dát addojuvvui allaskuvlii ii leat dáhpáhuvvan nu ollu. Nuppi bealde lea Sámi allaskuvllas leamaš unnán nákca álggahit ođđa stuora dutkanprošeavttaid Ealát ja Árbediehtu-prošeavttaide lassin, ja lea leamaš váttis gávdnat olbmuid geain lea dr. gráda-gelbbolašvuohta, geat sáhttet jođihit dan. Nuppi bealde lea mus leamaš doarvái eará bargu, go lean bargan Sámi skuvlahistorjá-prošeavtta eará beliiguin ja dasa lassin eará barggu Sámi allaskuvlla várás.
Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša stáhtat dat leat vuolggahan ja čađahan oahpahusa sámiide, addán sámi mánáide ja nuoraide máhtu ja guottuid maid sii, eiseválddiid mielas, leat dárbbašan servodagas, dahje maid eiseválddit leat dárbbašan ahte sámiin lea. Muhto stáhtat eai goassege leat ieža árvvoštallan dán proseassa bohtosiid, eai ge leat bálkáhan dutkiid dahkat dan.
Sámit leat okta olmmoš njealje riikkas ja sámiid skuvlavásáhusat muhtin riikkas leat olles sámi álbmoga vásáhusat. Sámi historjá guđege riikkas lea oassin olles sámi historjjás. Danin berre sámi skuvlahistorjá, guovddáš oassin sámi álbmoga historjjás, čállojuvvot buot-sámi historján.
Sámi skuvlahistorjá lea dehálaš oassi Norgga, Ruoŧa, Suoma ja Ruošša skuvlahistorjjás, go dat čájeha ahte unnitlohku lea ožžon oahpu áibbas eará eavttuid mielde go eanetlohku lea ožžon. Skuvlavásáhusat ja oahppu maid sámit leat ožžon dahje eai leat ožžon skuvllas lea hábmen sin eallima, sin sajadaga bargoeallimis ja sin identitehtaovdánahttima. Dát lea váikkuhan sihke sámi servodahkii ja gaskavuhtii sámiid ja eanetlohkoálbmoga gaskkas. Vuđolaš dokumentašuvdna dán historjjás ja skuvlapolitihka váikkuhusain lea dárbbašlaš go eiseválddit galget mearridit makkár doaimmaid mat galget buoridit vahágiid ja man muddui galget addit buhtadusa das maid oahppit leat vásihan skuvllain ja internáhtain.
Skuvlapolitihkka ja skuvlavásáhusat leat guovddážin ipmirdan dihtii sámiid dili stuoraservodaga ektui. Mo skuvla lea gieđahallan sámi áššiid lea váikkuhan ja váikkuha ain stuoraservodaga ja dážaid oaiviliid sámiid ja sámi áššiid birra, ja sámiid oaidnu alcceseaset. Skuvlahistorjjá ipmárdus ja dulkon lea maiddái dehálaš vuođđu dálá digaštallamii sámi vuoigatvuođaid birra. Leat iešguđetge ipmárdusat dáruiduhttinhistorjjás, ja digaštallamis leat ollu čuoččuhusat masa eai leat dieđalaš vuođđu.
Skuvla lea maiddái oppalaččat leamaš dehálaš servodatovdánahttimii ja báikkálaš servvodagaid huksemii ja seilomii.
Dát kapihtal gieđahallá dutkanprográmma oppalaš ulbmiliid, čájehan dihte man guvlui vuolgit. Ulbmiliid konkretiseren boahtá maŋŋelis dán čállosis, vuosttažettiin 11. kapihttalis.
Dát ulbmiliid ollášuhttin lea váttis dárkkistit ja mihtidit njuolga. Mearkkat mat čájehit ulbmiliid ollášuhttima, šaddet danin almmuhuvvon čállosat, formála gelbbolašvuođalokten, ja man muddui sámi skuvlahistorjá šaddá skuvlla oahpahusfáddán buot dásiin.
Almmuheamit galget fátmmastit sihke persovnnalaš vásáhusaid, báikkálaš historjjá, ollislaš čoahkkáigeasu ja konklušuvnnaid ja gálduid viidáset bargui.
Dutkanprográmma galgá bidjat vuođu álmmuhit oppalaš sámi skuvlahistorjádagus, mii fátmmasta buot njeallje riikka ja veardida dáid riikkaid sámiid skuvlavásáhusaid. Dát girjjit berre leat dutkanprográmma deháleamos konkrehta mihttomearri.
Eaktu čállit dákkár historjjá lea ahte gávdno buorre dokumentašuvnna iešguđetge riikkas ja guovllus. Dan muddui go dát váilo, galgá leat oassin dutkanprográmmas čohkket, doaimmahit ja almmuhit dákkár dokumentašuvnna. Váldoalmmuhanvuogit berrejit leat girjin, interneahtas ja artihkaliin, muhto sáhttá maiddái árvvoštallat eará almmuhanvugiid, omd. filmma, čájáhusaid jna.
Dutkanprográmma bohtosat berrejit maiddái álmmuhuvvot seminárain ja konferánssain ja fállojuvvot kursan oahpaheddjiide ja guosselogaldallamin allaskuvllain ja joatkkaskuvllain.
Berre leat ulbmil ahte dutkama bohtosat áiggi mielde geavahuvvo oahppogirjjiin ja oahpahusas iešguđetge skuvlašlájain ja fágain.
Dattetge áiggun jearrat: Galgá go dát dutkanprográmma ráhkadit konkrehta evttohusaid dasa mii berre rievdaduvvot ja man láhkái? Mu mielas ii galgga. Vuosttažettiin šaddet dutkit, geat šaddet bargat dáinna válljejuvvon eará eavttuid mielde go livčče jus eiseválddit ja/dahje sámi orgánat livččii nammadan lávdegotti árvvoštallat skuvlapolitihka. Nuppádassii lea dutkanprográmma bargu mii šaddá bistit máŋga jagi. Digaštallan mo buoridit skuvlafálaldaga ii sáhte vuordit dassái go olles prográmma lea gárvvis ja dutkit vejolaččat leat nagodan buktit konklušuvnna mii berre dahkkojuvvot. Baicce berrejit dutkanbohtosat almmuhuvvot dađistaga, nu ahte sáhttet boahtit ávkin digaštallamii sámi oahpahusa birra.
Dán čállosis lean čujuhan moadde áigeguovdilis dutkanprográmmaide mat gusket sámi diliide, ja maiguin sáhttá veardidit. Golbmasis leat hui buorit, oanehis namat; Fávllis, Sarvvis ja Ealát, ja guđege prošeavtta ovdanbuktima álggos čilgejuvvojit namaid ja manne dat leat válljejuvvon. Dat lea ovdamearkkaid maid sáhttá čuovvut. Negatiiva ovddamearkan fas lea "Globaliseringsprogrammet", mii mu mielas ii heive dutkanprográmma namman.
Dán jurddašeami vuođul lean geahččalan gávdnat nama mii muitala sámiid skuvlavázzima birra. Namma berre leat sámegillii, dat berre gokčat olles prográmma ja buot áigodagaid. Lean dál gávdnan ovtta sáni mii mu mielas heive prográmmanamman:
"Čujonas".
Dat ii oro leamaš nu ollu anus, dávjá baicce leat lohkan čujuhussoabbi, dahje luoikanhan dárogiel sáni pekestokk. Muhto lea buorre sámegiel sáni mii lea suorggideapmi vearbbas čujuhit. Čujonas lea neavvu mii lea leamaš buot skuvllain buot áiggiid čađa. Dat lei vuosttažettiin jurddašuvvon oahpahusneavvun. Dainna galggai oahpaheaddji dahje oahppi gii galggai leavssu muitalit, čájehit man birra humai, távvalis dahje kárttas. Muhto čujonas geavahuvvui maiddái dávjá ráŋggáštusneavvun, ja leat máŋgga muitalusa ohppiid birra geat leat ožžon čujonasa suorpmaid nala, ee. dan dihte go leat hupman gildojuvvon giela. Dán láhkái symbolisere čujonas skuvlla guokte beali sámi ohppiide: oahpahus ja vuolideapmi.
Ávžžuhan danin ahte prográmma namma galgá leat: Čujonas - Sámi skuvlahistorjádutkanprográmma.
Mii lei iešguđetge muttu ulbmil, gaskaoamit, ja boađus?
Leat go buot riikkain leamaš seamma muttut?
Leat go dát muttut leamaš čielga áigodagain, leat go moadde muttu leamaš oktanaga?
Mat leat iešguđetge muttus leamaš deháleamos vuolggahanfámut ja vuostefámut?
Mat leat váikkuhan dasa ahte politihka lea rievdan muttus muddui? (Servodatrievdadusat, politihkalaš váikkuhusat, bellodagat, sámi searvvit).
Lea leamaš hui unnán gáldut mat lea leamaš álkit olámuttos. Lea čállon hui unnán mas lea miehtá Sámi perspektiiva. Lagamus leat guokte unna girjjáža sámi skuvlahistorjjá birra. (Asta Balto 1995, Aimo Aikio 1999).
Leat almmuhuvvon golbma oalle smávva girjji Norgga sámi skuvlahistorjjá birra oppalaččat ja guokte vel unnit girjji Ruoŧas. In oro leame sullasaš Suomas, in dieđe vel mii lea Ruoššas. Ii leat čállon makkárge veardideami dán njealje riikka sámi skuvlapolitihka birra guhkit historjjálaš perspektiivvas, muhto gávdno girji mii veardida Suoma, Ruoŧa ja Norgga sámi skuvladiliid ođđasit áiggis (Ulla Aikio-Puoskari 2001).
Leat čállon muhtin dieđalaš dutkosa mat gieđahallet ráddjejuvvon osiid skuvlahistorjjás.
Ii leat ovdal dahkkon oktasaš bibliográfalaš barggu dan giettis, ja danin lea leamaš váttis gávnnahit mii lea čállojuvvon.
Oppalaš girjjálašvuohta riikka skuvlahistorjjá birra
Muhtin girjjit oppalaš norgalaš skuvlahistorjjá birra muitalit maiddái sámi skuvladiliid birra, dalle leat dábálaččat fáttát miššuvdna, dáruiduhttinpolitihkka ja áigodat go sámegiella fas šattai oahpahusgiellan. (Liv Kari Tønnesen 1995, Tove Baune 1995/2007, Gro Hagemann 1992). Eará skuvlahistorjjálaš girjjiin lea hui unnán dahje ii mihkkege sámi diliid birra. Dutkit geat gieđahallet sámi diliid leat hui unnán muddui ieža dutkan dáin áššiin.
Oppalaš girjjálašvuohta riikka sámi skuvlahistorjjá birra
Leat almmuhuvvon golbma girjji mas lea olles riikka sámi skuvlahistorjá váldofáddán ja mat fátmmastit olles áigodaga 1700-logu álggu rájes 1900-logu loahpa rádjái (Eivind Bråstad Jensen 1991 ja 2005, Svein Lund 2003).
Miššonmuddu
Dán birra lea čállon muhtin čállosiin, ee. Baard Tvete 1955, Anton Hoëm 2007.
Assimilašuvdnamuddu
Leat čállon muhtin girjjit ja váldofágabarggut erenoamážit dáruiduhttima birra. Dát girjjit gieđahallet vuosttažettiin dili ovdal 1940: Baard Tvete 1955, Helge Dahl 1957, Anton Hoëm / Arild Tjeldvoll 1980, Regnor Jernsletten 1986, Bjørg Larsson 1989, Bente Martinussen 2004.
1960-logu rájes lea dutkojuvvon sámi ohppiid oahpahusdilis dan áiggis ja lagamus vássánáiggis. (ee. Anton Hoëm 1971, 1976), mat čájehit dili dáruiduhttináiggi maŋimus logijagis.
Seailluhan- ja ealáskahttinmuddu
Muhtin girjjit gieđahallet skuvlaovdánahttima eavttuid maŋŋil go dáruiduhttinpolitihkka almmolaččat lea heaittihuvvon (Asle Høgmo 1989, Einar Bergland 1999).
Leat maiddái dutkojuvvon 1990-logu skuvlaođastusat (NSI 2000, Arild Røkeland 2000, Sissel Movik 2000, Lone Hegg 2000, Vuokko Hirvonen 2003, Svein Lund 2003).
Sierra skuvllaid, skuvlašlájaid dahje guovlluid birra
Sámi joatkkaskuvllaid historjjá birra leat čállon skuvllaid ávvudangirjjiin. (Kárášjohka 1994, Guovdageaidnu 2002).
Sámi mánáidgárddiid historjjá birra gávdno okta váldofágabargu ja okta doavttirgrádabargu (Marianne Storjord 2000, 2008).
Lullisámi guovllus gávdnojit golbma barggu mat oidnet oahpahusa historjjálaš perspektiivvas. (Bjørn Devik 1980, Berit Uhre 1984, Leif Elsvatn 2001).
Unjárgga skuvlahistorjjá birra lea čállon stuora girji, mas maiddái muitaluvvo ollu oppalaš skuvlahistorjjás, erenoamážit dološ áiggis. (Anton Hoëm 2007)
Oppalaš girjjálašvuohta riikka skuvlahistorjjá birra
Gávdnojit moadde girjji Ruoŧa oahpahushistorjjá birra, sihke oanehis- ja guhkesáiggi perspektiivvas (ee. G. Richardson 2004, P. - J. Ödman 2006) Dáin lea hui unnán dahje ii mihkkege sámi diliid birra. Dološ áiggi birra sáhttá gávdnat girjeráiddus Svenska folkskolans historia, 5 girjji mat almmuhuvvojedje 1940-50.
Oppalaš girjjálašvuohta riikka sámi skuvlahistorjjá birra
Ruoŧa sámiid skuvlahistorjjá birra leat čállon moadde unna girjjáža (Carl-Henry Johansson 1986, Henning Johansson,1977)
Miššonmuddu
Ruoŧas leat čállon oalle ollu boarráseamos sámi skuvlahistorjjá birra. Upmi universitehta lea almmuhan máŋgga čállosa čálaráiddus Scriptum, iešguđetge skuvlla ja áigodaga birra (ee. Sølve Anderzén, Sten Henrysson, Carl-Henry Johansson ja Daniel Lindmark.
Assimilašuvdnamuddu
Sten Henrysson (1992,1993) lea čállán nomadskuvllaid ođastusaid birra. Ellacarin Blind lea čohkken dieđuid, muhto unnán lea almmuhuvvon. Dan maid lean gávdnan lea eanaš nomadskuvllaid / sámeskuvllaid birra, ii mihkkege sámiid birra geat leat vázzán dábálaš ruoŧa skuvlla.
Seailluhan- ja ealáskahttinmuddu
Ii oro leame čállon makkárge čálus mii oppalaččat čilge ruoŧa bealde sámiid skuvladili maŋŋá go nomadskuvllat rievdaduvvojedje sámeskuvlan ja sámegiella fas šattai oahpahusfágan ja belohahkii maiddái oahpahusgiellan. Sáhtášii gávdnat juoidá dás: Elisabeth Utsi Gaup 2006 ja Asta Balto 2007
Sierra skuvllaid dahje skuvlašlájaid birra
Leat čállon oalle ollu artihkkalat Sámi álbmotallaskuvla/oahpahusguovddáža birra, ja girji skuvlla rektora birra, 1947-72 (Nordrå/Olsson 2004).
Eatnasat geat leat čállán sámi skuvladiliid birra leat ruoŧŧelaš dutkit. Sámit leat ieža čállán oalle unnán, leat moattis geat leat čállán artihkkaliid, muhto eai fal olles girjjiid. Daid gaskkas sáhttá namuhit Israel Ruong, Nils-Eric Spiik, Mikael Svonni ja Lars Thomasson. Muhtin sámit leat čállán iežaset vásáhusaid birra oahppin dahje oahpaheaddjin (ee. Sigrid Rutfjäll 1969, Daniel Lindmark 1990, Per Idivuoma 1990)
Oppalaš girjjálašvuohta riikka skuvlahistorjjá birra
Gávdnojit muhtin oppalaš girjjit suoma skuvlahistorjjá birra. Dát muitalit hui unnán sámi diliid birra. Muhtin dáin girjjit leat gieđahallon girjjis Minna Rasmus: Bággu vuolgit, bággu birget, ja namahusat gávdno su girjji girjjálašvuođalisttus.
Maiddái girjjiit Sámi leana skuvlahistorjjá birra muitalit hui unnan sámiid oahpahusa birra, omd.:
Juhani Lassila girjjit Lapin koulutushistoria, kirkollinen alkuopetus, kansa-, perus- ja oppikoulut
1-2. ja Lapin koulutus 1630-2001.
Oppalaš girjjálašvuohta riikka sámi skuvlahistorjjá birra
Saamelaiskulttuuritoimikunnan mietinto 1985, 66.
Esko Korkeakoski (doaim.): Saamelaisten koulutuksen tila peruskoulussa ja lukiossa 1997
Riikkabeivviid cuvgehuslávdegoddi sámiid skuvlenáššiidrádi guossis : raporta = Eduskunnan sivistysvaliokunta saamelaisten... Raportti 1993.
Miššonmuddu
Ritva Kylli: Kirkon ja saamelaisten kohtaaminen Utsjoella ja Inarissa 1742-1886. 2005.
Bill Widen: Kristendomsundervisning och nomadliv. 1964
Bill Widen: Kateketinstitutionen i Finland och Sveriges Lappmarker 1744-1820. 1964
Assimilašuvdnamuddu
Internáhtaáiggis leat čállon olles 5 váldofágabarggu (Pro gradu). 4 dain leat čállon suomagillii, dušše okta sámegillii. Dá leat moadde tihttala:
Sini Valle: Hän ja asuntola. Viiden saamelaisen kokemuksia asuntolasta. Lapin yliopisto 1998
Minna Rasmus: Baggu vuolgit, baggu birget. Oulu 2006
Seailluhan- ja ealáskahttinmuddu
Ulla Aikio-Puoskari lea čállán oalle ollu, sihke suoma-, sáme- ja eŋgelasgillii.
Sierra skuvllaid dahje skuvlašlájaid birra
Ohcejoga girkostobut (Ohcejohka 2004)
Inari – Aanaar. Inarin historia jääkaudesta nykypäivään. Inari 2003. 560 s.
Riitta Jouhki-Junttila: Saamelaisen kristillisen kansanopiston perustaminen ja toiminta Inarissa. Tutkielma, Rovaniemi 1983
Juhani Liukkonen: Katekeettakoulu Suur-Sodankylässä 1837-1950. Oulu 1993
Lea bargu jođus čállit Sámi oahpahusguovddáža historjjá.
Ruoŧŧa
Riksarkivet (ee. Ecklesiastikdepartementet, Skolöverstyrelsen)
Landsarkivet i Härnösand (Nomadskolinspektörens arkiv, lappfogdarnas arkiv)
Landsarkivet i Østersund (Lappfogdens arkiv)
Folkrörelsearkivet i Umeå (Erik Bergströms personarkiv)
Ája – Arkiv och Bibliotek (Ájtte, Svenskt Fjäll- och Samemuseum)
Ruoŧŧa
Ája – Arkiv och bibliotek (Ájtte) (Ájtte ja Sámedikki bibliotehkat leat dál seamma sajis.)
Suopma
Roavvenjárgga ja Oulu universitehtagirjerádjosat
Høgskolen i Vestfold:
- Norsk lærebokhistorie.
Eai leat vel dahkan nu ollu sámi oahppogirjehistorjjáin, muhto lohket ahte prinsihpas dat galgá leat mielde. Sin boahtte girjái (2009) galgá boahtit artihkal sámi oahppogirjjiid birra.
Deanodaga siida háliida geavahit Deanodaga internáhta ráhkadit sámi skuvlamusea ja arkiivva. Lea Deanu gielda mii oamasta internáhta. Gieldá lea diŋgon ja ožžon guorahallama dan birra (Ragnhild Sandøy 2007). Gielda lea dál bidjan ášši Deanu ja Várjját museasiidii, mii áigu gieđahallat ášši 2011:s. Riikkaantikvára áigu dál suodjalit vistti.
Diehtosiidda huksen lea addán Sámi arkiivva mealgat eanet sihke saji ja bargiid. Dat sáhttá leat vuođđun dasa ahte doppe vurkejuvvo eanet sámi skuvlahistorjjá, muhto ii mihkkege oro vel mearriduvvon dan birra.
In dovdda eará doaimmaid mat leat jođus mat sáhttet nannet sámi skuvlahistorjjá gaskusteami arkiivvain, girjerádjosiin dahje museain.
Vuosttažettiin skuvlahistorjá guoská pedagogihkka- ja historjá-fágaide, muhto maiddái earáin sáhttá leat vuođđu searvat ja addit mávssolaš perspektiivvaid iežaset fágaduogážis. Dat guoská ee. fágaide nugo sámegiella, sosiálantropologiija ja eará servodatfágaide. Go guoská assimilašuvdnapolitihka ja internáhtaid psykologalaš ja servodatlaš váikkuhusaide, sáhttá dát maiddái leat dutkanfáddán olbmuide geain lea servodatfágalaš dahje dearvvašvuođafágalaš oahppu.
Dattetge lea Sámi allaskuvla unna allaskuvllaš ja fáddá lea stuoris. Danin berrejit maiddái eará dutkanásahusat searvat dán bargui. Lea dehálaš oažžut mielde olbmuid geat dovdet iešguđetge riikka skuvladili. Danin berre searvat unnimusat okta fágabiras guđege riikkas.
Norggas berre Sámi allaskuvlla lassin maiddái searvat muhtin universitehta, mas lea stuorit fágabiras. Norggas orru dál leame dušše Romssa universitehta mii lea áigeguovdil. Doppe lea sierra Sámi dutkamiid guovddáš ja doppe leat sihke pedagogat, historihkkárat ja eará fágačeahpit geat leat bargan sámi áššiiguin.
Sámi skuvlahistorjádutkan lea dehálaš sihke sámi servodahkii ja riikkaid skuvladoaimmahahkii. Danin berre dán barggus leat ovttasbargu Sámedikkiiguin ja eará sámi ásahusaiguin ja buot 4 riikkaid skuvlahálddahusaiguin.
Sámi oahpaheaddjioahpporegiuvnna álggaheami oktavuođás sáhttá leat áigevuovdilis váldit sámi skuvlahistorjá mielde regiuvnna dutkanovttasbargui. Regiuvnnas leat mielde Sámi allaskuvla, Romssa ja Nordlándda universitehtain ja Finnmárkku ja Davvi-Trøndelaga allaskuvllat.
Leat maiddái eará dutkanásahusat Norggas gos sáhttet leat eaŋkilolbmot geat sáhttet searvat, ee. Nesna allaskuvla ja NTNU Troandimis.
Eará riikkain orrot áigeguovdileamos ásahusat leame Upmi universitehta, Oulu universitehta ja Murmanska pedagogalaš universitehta. Buot dáin universitehtain leat dutkit, geain lea berošteapmi dán áššis. Sáhtášii maiddái inkluderet maiddái dutkiid eará ásahusain dain riikkain, ee, Luleju ja Roavvenjárgga universitehtain.
Mii sáhttit roavvasit juohkit gealbodárbbu viđa oassái: dokumentašuvdnagealbu. áššegealbu, dutkangealbu, gaskkustangealbu ja giellagealbu.
Čálalaš gáldut leat dábálaččat riikagillii, muhtin muddui davvisámegillii, hui unnán eará sámegielaide. Dasa lassin leat muhtin gáldut čállon eŋgelasgillii ja vejolaš maiddái duiskagillii. Boares teavsttat Norggas leat čállon dánskagillii, dávjá seaguhuvvon latiinnagielain. Go jearahallá olbmuid lea ovdamunni jus sii besset muitalit iežaset eatnigillii ja ahte muitalusa maiddái čállo dan gillii.
Buot dokumentašuvdna- ja dutkanbarggu bohtosat berre almmuhuvvot sámegillii ja unnimusat okta riikkagillii. Čállosiin báikkálaš diliid birra berre geavaha lagamus sámegiel váldosuopmana, mas lea čálalaš norbma. Čállosat mat gusket eanet riikkaide berrejit čállojuvvot dáid riikkaid riikagielaide. Unnimusat oassi dán barggus berre almmuhuvvot gillii maid maiddái olbmot eará riikkain máhttet lohkat, omd. eŋgelasgillii ja/dahje spánskagillii.
Dán rádjái lea Sámi skuvlahistorjá-prošeavttas bargan 7 čállingielain, ja go viiddidit eará riikkaide de šaddet unnimusat 6 giela vel.
Dutkanprográmma jođiheamis ferte danin leat giellastrategiija, bidjat deattu giellamáhtui go ohcá mielbargiid ja dasa lassin ohcat olbmuid geat máhttet jorgalit.
Guovddážis dutkanprográmmas berre dattetge leat olbmot geain lea alit oahppu fágain pedagogihkka, historjá, servodatfága ja/dahje sámegiella.
Lean geahččalan gávnnahit makkár olbmot gávdnojit geain lea dákkár gealbu, ja geaid seammás sáhttá vuordit ahte bures dovdet sámi diliid. Lean dán rádjái gávdnan sullii 60 olbmo, muhto gávdnojit sihkkarit eanet. Dán čilgehusas in áiggo evttohit konkrehta namaid, go berre vuos soabadit prográmma prinsihpaid birra ovdal go ohcá mielbargiid. Dá lea čoahkkáigeassu ásahusa, fága ja oahpu mielde:
Ásahusaid mielde:
Sámi allaskuvla: 18, Romssa universitehta: 16, Finnmárkku allaskuvla: 3, NIBR: 1, Finnut: 1, Árran: 1, Upmi universitehta: 4, Oulu: 8, Murmansk: 3. Eai bargga dutkanásahusain: 8
Fága mielde:
Pedagogihkka: 21, Historjá: 15, Sámegiella: 10, Eará fágat: 17
Oahpu mielde:
Dr. gráda/lisensiat: 25, Dr. stip.; 13, váldofága/master/fil.mag.: 25
(Dát logut leat čállon 2008:s, eai leat ođasmahtton. Deháleamos erohus lea ahte muhtin stipendiáhtat leat geargan doavttirgrádain, ja sáhttet danin leat prošeaktajođiheaddjin.)
11. kapihttalis lean geahččalan juohkit gealbodárbbu prográmma iešguđetge oassái
Teorijat mat sáhttet leat ávkkálaš dán dutkamii, sáhttá maiddái gávdnat máŋgga gáldus, fágain dego historjjás, pedagogihkas, psykologiijas, antropologiijas ja eará servodatfágain.
Berre erenoamážit lohkat teorikapihttaliid mat leat girjjiin mat guorahallet sámi skuvladiliid (Ee. Anton Hoëm 2007, Minna Rasmus 2008)
Sáhttá maiddái leat ávkalaš lohkat riikkaidgaskasaš girjjálašvuođa guovttegielatvuođa birra ja skuvladutkamis. (Ee. Tove Skutnabb-Kangasa girjjiid ja girjjiid mat leat su girjjálašvuođalisttus.
Go sámit leat okta olmmoš njealje riikkas, leat sámiid skuvlavásáhusat muhtin riikkas olles sámi álbmoga vásáhusat. Sámi historjá guđege riikkas lea oassin olles sámi historjjás ja dát gusto maiddái skuvlahistorjái. Danin berret buot sámit oažžut dieđu dan birra mii eará riikkaid sámiide lea dáhpáhuvvan. Danin sámi skuvlahistorjá berre čállojuvvon buot-sámi historján. Danin fas galggašii rievtti mielde leat muhtin ásahus mas livččii ovdasvástádus juolludit ruđa oktasaš sámi skuvlahistorjádutkamii, vai ovdáneami ja boađus ii livččii iešguđetge riikka juolludeami dahje váilevaš juolludeami duohken. Ii oro gávdnome dákkár ásahus.
Mii dalle livččii boahtte molssaeaktu? Dat šaddá ásahit oktasaš prográmma, mii sáhttá ohcat ruđa sihke našunála ja riikkaidgaskasaš gálduin, ja juohkit daid prográmmaosiide dárbbu mielde. Muhtin ruđat sáhttet dieđusge leat čadnon oasseprošeavttaide dahje vissis riikii, muhto lea maiddái dehálaš ohcat friddja ruđa nu ahte sáhtašii veahkehit jus omd. muhtin riikka dutkamii ii oaččo doarvái ruđa dan riikka gálduin.
Berre maiddái iskat livččii go ILOs dahje eará sajis ON-vuogádagas beroštupmi ovttasbargat iskkademiin man muddui ožžot sámit oahpahusa maid galget riikkaidgaskasaš konvenšuvnnaid mielde.
Evttohuvvon sámi skuvlahistorjádutkanprográmma orru heiveme bures dutkanráđi sámi prográmma ulbmilii: "Prográmma váldoulbmil lea oaččuhit ja movttiidahttit dutkama mii sáhttá addit ođđa ipmárdusa ja ođđa perspektiivvaid, ja movttiidahttit fágaidgaskasaš ja eanet-ásahuslaš ovttasbargui sámi dutkamis. Prográmma galgá váldit vuhtii ja ovdánahttit fágasurggiid,dutkansurggiid ja –birrasiid main muhtun muddui leat heajut dutkanvierut go árbevirolaš ja sajáiduvvon áđain. Seammás galgá prográmma veahkehit hukset máhttovuođu mii sáhttá ávkin sihke sámi ja norgga mearrideddjiide."[5]
Áigodagas 2007-2017 lea dutkanráđđi vuoruhan dáid fáttáid sámi prográmma siste:
Unnit prošeavttat dahje oasit sáhttát maiddái, goit belohahkii, ruhtaduvvot dainna ahte allaskuvla- ja universitehtaoahpaheaddjit geavahit din virggi dutkanoasi dása.
Berre leat buorre oktavuohta prográmma osiid gaskkas, nu ahte buot prográmmaoasseváldit sáhttet ávkkástallat dieđuid maid muhtin oasseváldi gávdná.
Dákkár juohkima ja ovttastahttima sáhttá čađahit máŋgga láhkái. Sáhttá álgit deháleamos čuolmmaiguin (geahča kap. 4) dahje juohkit geografiija, áigodaga, skuvlašlája dahje fáttá mielde (geahča kap. 5.) Ovdal go mearrida organiserenmálle berre iskat eará prográmmaid vásáhusaid, omd. Fávllis [6], Sarvvis [7] ja Ealát [8]. Ovdamearkka mo juohkit vai máŋga prošeavtta ovttas gokčet ollisvuođa, gávdnat mii dutkanprográmmas Ealát
Skuvlahistorjádutkamis leat ollu eanet vejolaš dutkanguovllut go olle bargat. Fáttáid ja prošeavttaid berre belohahkii válljet plánenbarggus nu ahte vuoruha vissis čuolmmaid ja vissis almmuhemiid, belohahkii barggadettiin, dan mielde makkár gáldut gávdnojit, mat leat dutkiid beroštumit ja duogáš ja mii lea álkimus ruhtadit. Danin ii leat vejolaš dákkár čilgehusas evttohit ollislaš juohkima oasseprošeavttaide.
Evttohan ahte lea okta váldoásahus (Sámi allaskuvla, vejolaš UIT), mas lea fágalaš jođiheaddji ja koordináhtor (beaivválaš jođiheaddji). Berre leat oktasaš prográmmastivra, mas buot ovttasbargi dutkanásahusat ja vejolaš maiddái eará ásahusat leat mielde.
# Čujonas - Muitu
Čohkket muittuid, dokumeanttaid, govaid ja artihkkaliid ja almmuhit girjjiid, sullasaš go Sámi skuvlahistorjá 1-2.
# Čujonas - Vuorká
Arkiivaohcan ja arkiveren, digitaliseren.
# Čujonas - Áppes
Sámi oahpponeavvohistorjá.
# Čujonas - Čuolbma
Dutkanprošeavttaid čuolmmaid mielde, dan vuolde meašttir- ja doavttirbarggut
# Čujonas - Divdna
Ollislaš kronologalaš skuvlahistorjá
Berre leat njuolga ovttasbargu sihke daid gaskkas geat barget seamma prográmmaosiin iešguđetge riikkas ja sin gaskkas geat barget seamma riikkas iešguđetge prográmmaosiin.
Dát tabealla čájeha prográmma osiid:
| Čujonas | Muitu | Vuorká | Áppes | Čuolbma | Divdna | |
| Norga | ||||||
| Ruoŧŧa | ||||||
| Suopma | ||||||
| Ruošša |
Tabealla čájeha ovddamearkkain ahte sii geat barget arkiivvain Suoma bealde bargá ovttas singuin geat barget arkiivvain eará riikkaid, ja nuppi bealde fas singuin geat barget eará osiiguin Suomas.
Prinsihpas sáhttá iešguđetge dain 20 oasis álggahuvvot iešguđetge áiggis. Váikko lea ovdamunni bargat bálddalagaid, de sáhtášii álgit barggu guđege ruvttos vuorddekeahttá earáid
Deháleamos almmuhanvuogit (vuoruhuvvon):
Girjjit
Prográmmajođiheaddjit berre árvvoštallat galget go girjjiin mat almmuhuvvojit dán prográmmas leat oktasaš málle, ja galgá go dahkat oktasaš šiehtadusa lágádusai(gui)n. Muđui berre girjjiid doaimmaheapmi ja almmuheapmi berre leat iešguđetge prográmmaoasi ovddasvástádus, ja dás vuolábealde dat lea čilgejuvvon dáid osiid vuolde.
Interneahtta
Prográmma álggu rájes berre almmuhit dieđuid prográmma ulbmila, oasseváldiid ja sin prošeavttaid birra, girjjálašvuođalisttu ja dađi mielde bohtosiid. Berre leat oktasaš fierpmádatbáiki mii guoská olles prográmmii, muhto dat berre organiserejuvvon nu ahte eanet olbmot sáhttet almmuhit njuolga. Fierpmádatbáiki sáhttá jugo leat váldoásahusa vuolde, áibbas iešheanalaš fierpmádatbáikin dahje viiddideapmin Sámi skuvlahistorjjá fierpmádatbáikkis, http://skuvla.info.
Artihkkalat aviissain ja áigečállágiin
Lea dehálaš almmuhit artihkkaliid dađistaga, vai doallat oktavuođa sihke riikkaidgaskasaš dutkanbirrasiin ja oppalaččat sámi birrasiin ja našunála skuvlabirrasiin. Danin berre ulbmillaččat ráhkadit artihkkaliid mat heivejit iešguđetge mediaide: sámi aviissaide, báikkálaš aviissaide, riikkaaviissaide, skuvlabláđiide ja dutkanáigečállagiidda.
Guđege riikkas berre leat bargojoavku/ doaimmahusjoavku mas lea ovddasvástádus dasa. Berre leat muhtin olmmoš geas lea ovdasvástádus ovttastahttimii dokumentašuvdnaprošeavttaid gaskkas. Sáhttá árvvoštallat berre go dat leat seamma gii lea olles dutkanprográmma koordináhtor, dahje livččii go buorit juohkit dan ovddasvástádusa. Lea ovdamunni jus son lea mielde prográmmastivrras.
2010 ođđajagemánu/guovvamánu álggahuvvojedje Suoma ja Ruoŧa bealde doaimmahusat, main leat goabbáge 4 olbmo. Lea maiddái čilgejuvvon maid ásahusain galget leat ovddasvástádus ekonomijai ja hálddašeapmái ja ahte lágádus Davvi Girji áigu almmuhit buot girjjiid. Bargu lea mannan oalle njozet dan dihte go ii leat ruhtadeapmi. Ii leat vel álggahuvvon Ruošša bealde doaimmahus.
Almmuheapmi:
- Girjjit: Norga (5-6) [9], Ruoŧŧa 2-3, Suopma 2, Ruošša 1. Juohke girjjis sullii 600000 mearkka x 2 giela + 150 gova
- Interneahtta: Girjjiid sisdoallu + vejolaš liigemateriála dáid artihkkaliid ektui.
- Artihkkalat: aviissain ja áigečállagiin.
Oasseváldit:
- Doaimmahusjoavku (3 olbmo) guđege riikkas + oktasaš koordinator (sáhttá leat mielde ovtta dahje moadde doaimmahusas)
Gealbu: Dovdá bures riikka skuvlavuogádaga, historjjá, geografiija. Čeahppi čállit sámegillii ja/dahje riikkagillii. Oahppu/duogáš: omd. oahpaheaddji, journalista, servodatčeahppi. Unnimusat ovttas doaimmahusas berre leat váldofága dahje sullasaš oahppu. Unnimusat okta guđege doaimmahusas ferte máhttit davvisámegiela vai gulahallat earáiguin prográmmas. (Golmma doaimmahusas mat leat álggahuvvon máhttet buohkat davvisámegiela.)
- Jorgaleaddjit ja korrektuvrralohkkit. Dat sáhttet leat fásta mielbargit prográmmas dahje sáhttá bálkkáhit daid dárbbu mielde. Buorre giellamáhtu lassin sii berrejit maiddái bures dovdat fáttá. (Barggadettiin Sámi skuvlahistorjjáin mii leat gávdnan ollu jorgalanmeattáhusaid man sivva lea ahte jorgaleaddji ii dovdda ášši doarvái bures.)
Ovttasbargit:
Lágádus (Davvi Girji, vejolaš maiddái earát)
Jus vejolaš huksehit sámi skuvlamusea ja dokumentašuvdnaguovddáš, mii ee. váldá vára buot mii lea čohkkejuvvon dutkanprográmmas.
Go guoská skuvlamuseii/dokumentašuvdnaguovddážii čujuhan Ragnhild Sandøya čilgehussii dan birra Deanu gieldda várás (2007), iežan skuvlamuseadieđuide ja iežan reivii Deanu gildii 04.01.2011 .
Almmuheapmi:
Interneahtta: Girjjálašvuođalistu, oahpponeavvolistu, dieđut arkiivvaid birra. Skánnejuvvon dokumeanttat (ovttasbargguin prográmmaosiin Muitu).
Oasseváldit:
2-3 guđege riikkas
Gealbu: Arkiivadiehtu, giellamáhttu, dihtormáhttu (skánnen, html)
Ovttasbargit:
Arkivverket
ABM-utvikling
Deanu gielda / Deanodat siida
Dát lea buorre muddui jurddašuvvon paralleallan dutkanprošektii Norsk lærebokhistorie. Dát sisttisdoallá vuosttaš muttus biográfalaš bargu / digitaliseren, stuorit ja unnit dutkanprošeavttaid, ja boahtte muttus lea jurddašuvvon čállit ollislaš oahpponeavvohistorjjá. Čujuhan čilgehussii dan prošeavtta birra ja iežan logaldallamii Norsk lærebokhistorie konferánssas Tønsbergas 2008 čavčča.
Dán prográmmaoasis šaddá leat oasit mat maiddái heiveše eará prográmmaosiid vuolde, muhto lean dás evttohan earuhit dan, dainna jurdagiin ahte oažžut ollislaš sámi oahpponeavvohistorjá ja oažžut ovttasbarggu Norsk læremiddelhistorie-prošeavttain sihke fágalaččat ja ruđalaččat.
Lea maiddái vejolaš čađahit dan dutkanprošeakta, mii lea vuosttažettiin Sámi allaskuvllas. Sáhtášii earuhit dan sierra vuolleprošeaktan, masa ohcá sierra ruhtadeami Norgga Dutkanráđis. Dalle ferte leat prošeaktajođiheaddji geas lea doaivttirgráda. Go Sámi allaskuvllas leat bargit buot 4 riikkas, de sáhttá allaskuvlla iežas bargit bargat dainna, muhto sáhtášii maiddái ovttasbargat eará dutkiiguin/čálliguin olggobealde allaskuvlla.
Almmuheapmi:
1 girjji. Das berre leat sihke oanehit artihkkalat ja ollislaš historjá
Interneahtta: Digitaliseret oahppogirjjiid ja eará materiála.
Oasseváldit:
5 olbmo, 2 Norggas, 1 guđege eará riikkas. Daid gaskkas berrejit leat olbmot geat leat bargan oahpponeavvoásahusain ja olbmot geat leat oahppan dahje oahpahan oahpponeavvopedagogihka
Ovttasbargit:
Máŋga dáin dutkanprošeavttat sáhtášedje hukset viiddáseappot dan dieđuid vuođul mii čohkkejuvvo arkiiva- ja dokumentašuvdnaprošeavttain, muhto dutkit fertejit dasa lassin ieš čohkket eanet dieđuid.
Dát sáhttet leat meašttirgráda- dahje doavttirgrádabarggut, dahje sáhttet maiddái leat oanehit bargguid ráddjejuvvon fáttá birra. Dáid dutkamiid bohtosat sáhttet almmuhuvvon čoahkkáigeassun antologiijan, nugo omd. globaliserenprošeavtta girjjit Dá čuvvot muhtin vejolaš čuolmmat dákkár prošeavttaide. (Listu sáhttá ollu viiddidit.)
Almmuheapmi:
1-2 girjji, antologiija dutkanbohtosiid čoahkkáigeasuiguin. Sáhttá maiddái almmuhit muhtin olles doavttir- ja meašttirgrádabargguid ollásit, juogo antologiija oassin dahje sierra girjin.
Oasseváldit:
1 dutkanjođiheaddji / doaimmaheaddji
X doavttirgrádastipendiáhta
Y meašttirgrádastipendiáhta
Z siskkáldas ja olgguldas dutkit geat barget vissis áiggi vissis fáttáin.
Ovttasbargit / ruhtadangáldut:
Norga dutkanráđđi
Oasseváldit:
v
Prošeaktajođiheaddji/doaimmaheaddji, ja mielbargit buot eará riikkain.
Gealbu:
Prošeaktajođiheaddjis ja áinnas maiddái muhtin mielbargiin berre leat doavttirgráda historjjá dahje pedagogihkas dahje sullasaš.
Almmuheapmi
1 girjji, sullii 600000 mearka + govat. Parallealla almmuheamit davvisámegillii, riikagielaide ja eŋgelasgillii.
Berre leat oktasaš prográmmastivra, masa servet ovttasbargi dutkanásahusaid áirasat ja vejolaš maiddái eará ásahusat. Olbmot geat barget iešguđetge prográmma váldoosiin berrejit leat mielde stivrras.
Áiggun dušše deattuhit ahte lea dárbu čađahit stuora prográmma, mii sáhttá bistit guhká ja dárbbašit oalle ollu ruđa. Sáhtán dušše árvidit ahte jus galgá čađahit eanaš evttohuvvon doaimmain ja ollášuhttit váldoulbmiliid, de sáhttá bistit logenáre jagi ja gáibidit unnimusat logenáre miljovnna ruvnno.
Oppalaččat berre mu mielas vuoruhit:
- Mearridit prográmmaplána mii sáhttá leat vuođđun ohcat ruhtadeami prográmmaorganisašuvdnii ja vissis prošeavttaide, dáinna jurdagiin ahte galgá sáhttit virgáibidjat prošeaktajođiheaddji(id) ja almmuhit stipendiáhtavirggiid 2009 mielde.
- Nannet Sámi skuvlahistorjjá dokumentašuvnna (Muitu) Ruoŧas ja Suomas ja álggahit doaimmahusa Ruoššas.
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
Samisk skolehistorie - startsida
