På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3. Davvi Girji 2009.
 Jon Todal ságastallamin bargoolbmáiguin Sámi allaskuvllas 1990. Gurut bealde: Piera Jovna Jernsletten, Helge Almås, Jon Todal, Jan Henry Keskitalo. |
Jon Todal (r. 1953) lea davvimørelaš ja lea orron Finnmárkkus 1980 rájes. Sus lea dárogiela váldofága ja lea oahpahan Álttá joatkkaskuvllas, Finnmárkku allaskuvllas ja Sámi allaskuvllas. 2002:s son válddii gielladiehtaga doavttergráda Romssa universitehtas, fáddán sus lei sámegiela ealáskahttin 1990-logus. Dát čálus lea doavtterdutkkuslogaldallama oanádus ja heivehus. |
Birrasiid 2500 vuođđoskuvlaoahppis lea dál (2002:s) dán riikkas sámegieloahpahus. Oahpahus lea golmma dásis, fágaplánaid mielde sámegiella vuosttašgiellan, sámegiella nubbingiellan ja sámi giella ja kultuvra. Sámegiella vuosttašgiellan lea fálaldat sidjiide geat hupmet dan giela ruovttus ja nu maiddái hupmet dan ovdal go álget skuvlii. Oahpahus mas sámegiella lea vuosttašgiellan lea dál oassin oahpahusvuogádagas mas prinsihpalaččat oahpahuvvo sámás buot fágain, earret go dárogielfágas. Birrasiid 1000 oahppi Norggas vázzet dakkár oahpu, ja šaddet dađistaga eanebut.
Jur dán oktavuođas mearridan geavahit vuosttašgiella-doahpaga ná: Dan áiggi mii lei ovdal 1987 geavahan cealkaga «oahpahus sámegielas vuosttašgiellan» go lea hupmu skuvlla fálaldagas sámegielas ohppiide geain dat giella lei ruovttugiellan. 1987 rájes lea mis sierra fágaplána man namma lea Sámegiella vuosttašgiellan. Go muitalan sámegiela vuosttašgiellan oahpahusa birra maŋŋel 1987, de oaivvildan oahpahusa dakka dan fágaplána mielde.
Muđui áiggun juohkit áiggi maŋŋel 1860 golmma áigodahkii, ja daid gohčodan
(1) dáruiduhttináigodahkan gitta 1967 rádjái
(2) rievdadusáigodahkan 1967 ja 1987 gaskka
(3) ealáskahttináigodahkan maŋŋel 1987.
Artihkkalis iešalddis boahtá ovdan manne bijan rájiid daid jahkedáhtoniid bokte.
Muitalivččen oba unnán vuosttašgiela dili birra skuvllas jos dán namohallamis galggašin geahčadit sámegielfága oahpahusa dušše gáržžes čilgehusa mielde. Danne áiggun dás geahčadit olles daid giellaoahpahusvuogádagaid, maidda sámegiella skuvllas lea biddjon oassin, ja áiggun dasto jearrat gii daid vuogádagaid definerii – nuppiiguin sániiguin gii váikkuhii daid ohppiid oahpahussii geain sámegiella lei vuosttašgiellan. Áiggi mielde leat nákkáhallan garrasit dáid vuogádagaid geažil – muhto oasseváldiin lea goit leamaš iešguđetlágán vejolašvuohta váikkuhit skuvlla giellapolitihkkii.
Vai buorebut sáhtášii bálddastahttit daid oahpahusmodeallaid maid leat atnán sámi mánáid giellaoahpahusas, áiggun dás bidjat modeallaid dakkár skovvái mii sulástahttá Bakera modealla. Lean čuoldán eret eavttu «ohppiidjoavku» go dás lea aivve sáhka Norgga sámegielat vuođđoskuvlaohppiid birra.
Dáruiduhttináigodaga ideálamodealla sáhttit bidjat Bakera skovvái nu go duos vuolábealde čájehan. Gohčodan dáid čájehuvvon modeallaid ideálamodeallan go dain ii oainne maidege čađaheami birra, dušše dan mot sii ledje jurddašan čađahit oahpahusa.
 |
Internáhtahuksen lei dehálaš gaskaoapmi dáruiduhttinbarggus. Finnmárkku vuosttaš skuvladirektora, Bernt Thomassen, lei áŋgiris dáruiduhtti. Son lei maiddái áŋgiris govvejeaddji gii govvedii stuora oasi Finnmárkku skuvllain. Dá Leavnnja internáhta boradanlanjas.
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat) |
Modealla A
Sámegielat mánáid oahpahusa ideálamodealla dáruiduhttináigodagas
| Prográmmamálle | Skuvlalanja giella | Oahpahusa servodatulbmil | Oahpahusa giellaulbmil |
| Giela heavahahttinmodealla | Dárogiella (sámegiella veahkkegiellan) | Assimileren | Nu čeahppin go vejolaš dárogielas |
Baker gohčoda dákkár modealla «giela heavahahttinmodeallan», vuostemearkan «giellalávgunmodellii», man son maiddái atná. Go vuolitdási unnitlogus lea buot oahpahus eanetlogu gillii, lea dat giela heavaheapmi. Go eanetlogu oahppit ožžot oahpahusaset unnitlogu gillii, de dat lea giellalávgun.
Dán áigge gal máŋgga siva geažil anášeimmet dáruiduhttináigodaga giellaoahpahusmodealla hui heivemeahttumin ohppiide geain unnitlogugiella lea eatnigiellan dehe vuosttašgiellan. Go mii dán áigge namuhit dáruiduhttináigodaga, de čilget dalá olbmuid daguid dainna lágiin ahte dat «gulai dan áigái». Ja diehttelasat, dan áigge eurohpalaš koloniijariikkat čilgejedje politihkaset dainna lágiin ahte sii mahkáš áigo «dahkat vilda olbmuid olmmožin». Dalle lei sosiáladarwinisma hui nanus, dakkár jurdagiiguin ahte iešguđetlágan nálit eai lean ovtta nannosat, eai ge ovdánan nu guhkás kultuvrralaččat. Unnibuid ja bázahallan álbmogiid seailluheapmin lei ahte sii galge šaddat dakkárin go «kulturálbmogat». Min dilis ledje mahkáš dáččat kulturálbmot, ja galge dahkat sápmelaččaid albma kultuvrralažžan. Vaikko dakkár jurdagat ledje ge hui nannosat Norggas, de eai lean goitge dušše dakkár jurdagat. Vel Finnmárkku ovddemus skuvladirektevrrat nai, geat maŋit áiggiid leat adnon bahámus dáruiduhttin, dihte ahte dakkár áššiid sáhtte ipmirdit earáláhkái. Datte sii eai beroštan vuhtiiváldit vuostálastiid. Okta dain gii čielgasepmosit ja hui sánálaččat vuosttaldii dáruiduhttima lei Per Fokstad (1890–1973)[1]. Son lei deatnulaš, lei háhkan oahpaheaddjioahpu, ja muđui vel lohkan ollu jagiid olgoriikkas. Son beroštii sihke politihkalaš ja pedagogalaš gažaldagain, ja son almmuhii ollu artihkkaliid ja čálalaš evttohusaid. Son barggai árjjalaččamusat dan áigodagas go dat dološ sámepolitihkalaš lihkadus lei jávkan ja ovdalgo dat ođđa dakkár lei álgán albmaláhkái (Jernsletten 1986). Dainna lágiin sáhtášii dadjat su riegádan boasttu áigge danne go sus ledje dakkár oaivilat. Ollu das maid son čuoččuhii, gohčodedje dalá eiseválddit moivesáhkan, muhto go lohkat daid dán áigge, de orrot dat leame sihke vuoiggalaččat ja ođđaáigásaččat.
Dás áiggun váldit ovdan lagabui muhtun evttohusa Fokstadas makkár skuvlamodealla galgá mánáide geain sámegiella lea vuosttašgiellan. 1924:s son sáddii evttohusa dasa mii dalle gohčoduvvui Parlamentáralaš skuvlakommišuvdnan mii jur dalle lei hábmeme ođđa lága giliid álbmotskuvllaide. Guhkes ja vuđolaš reivves evttohii Fokstad sierra sámi oahpahusplánaid sámi giliid skuvllaide. Son árvalii das ahte buot fágain galggai sámi sisdoallu. Son čálii ee. ahte oahppit galggaše oahppat sihke luđiid ja sámegiel lávlagiid musihkkafágas, ahte luonddufágas galggaše deattuhit daid šattuid ja elliid mat ledje sámi guovlluin, historjáfágas galggaše oahppit beassat oahppat sámi álbmoga historjjá jna. Ja son evttohii ahte buot oahpahus galggašii leat sámegillii, earret go dárogielfágas. Omd. matematihkkafága birra čálii ná reivvestis:
Rehkenastinoahpahus galgá sámás. Rehketgirjjiin berrejit leat sámegiel čálus ja lohkonamahusat. Rehketbihtát galget ráhkaduvvot nu lahka Finnmárkku beaivválaš eallima go vejolaš. Erenoamážit galgá vuhtiiváldit boazosápmelaččaid ealáhusa, vai sin mánát beroštišgohtet eanet váhnemiid bargguin ja eallimis. (Den parlamentariske skolekommisjon 1926:106)
Oahpahus sámás ii galgan Fokstada mielas erenoamášpedagogalaš vuohkin vai mánát ipmirdivčče buorebut. Sámegiella nappo ii galgan veahkkegiellan. Giella lei iešalddis árvvolaš, ja maiddái guovttegielat oahppit geat ipmirdedje sihke sámegiela ja dárogiela bures galge danne oažžut oahpahusa sihke sámegielas ja sámegillii (Fokstad 1924). Fokstada molssaevttolaš oahpahusplána sáhttit bidjat skovvái nu go čájehan dás:
Modealla B
Per Fokstada ideálamodealla sámegielat mánáide, ovddidii dan 1924:s.
| Prográmmamálle | Skuvlalanja giella | Oahpahusa servodatulbmil | Oahpahusa giellaulbmil |
| Bisuhan- ja ovdánahttinmodealla | Sámegiella | Nannet ohppiid sámi iešdovddu | Guovttegielatvuohta, sámegiella deattuhuvvon |
Oba su evttohus, nu go oaidnit, lei oasis oassái áibbas nuppeláhkái go dalá dáčča skuvlapolitihkka (geahča modealla A). Dalá fámolaš ádjáid vuosteákkastallamis lei njulgestaga vašši ja falleheapmi.
Finnmárkku skuvladirektevra diehttelasat vuosttaldii garrasit evttohusaid, ja vuosteággan čujuha son ee. dan goarránan morálii mii sápmelaččain lei dan skuvlabiirres gos son lei oahpaheaddjin dalle go álggos bođii Finnmárkui, muhto son čállá:
Ovccilotlogu gaskkamuttus biddjojedje dážat oahpaheaddjivirggiide dan skuvlabiirii, ja buot oahpahus lea dan rájes leamaš dárogillii, sámegiella dušše veahkkegiellan. Boahtun das lea ahte olbmuin lea mihá eanet diehtu, ja dábálaččat leat doppe miehtá dál buorit vierut ja čorgatvuohta. (Utkast til lov om folkeskolen på landet. Oslo: Det mallingske bogtrykkeri. S.103)
Sitáhta das maid skuvladirektevra čálii čájeha makkár miella eiseválddiid ákkastallangielas dovdui. Ii dušše skuvladirektevra vuosttaldan sámegiela skuvllas. Sihke Finnmárkku álbmotskuvlastivra, Nuorta-Finnmárkku oahpaheddjiidsearvi, Oarje-Finnmárkku oahpaheddjiidsearvi, boazodoallobearráigeahčči Nissen ja Romssa bisma celke buohkat vuosteháguset Fokstada plánaevttohussii. Digaštallamis man Fokstada oahppoplánaevttohus vuolggahii lea álki oaidnit geas lei fápmu váikkuhit skuvlapolitihkkii 1924:s. Parlamentáralaš skuvlakommišuvdna gal sáddii Fokstada evttohusa gulaskuddamii. Ja sii sihte čilgehusa muhtumis gean gohčodedje «sápmelaččaid luohttevašolmmožin». Na mot lei dasto «sápmelaččaid luohttámušolmmoš» válljejuvvon dán dilis? Dan dievddu, dan áigge galggai son diehttelasat leat dievdu, lei Parlamentáralaš skuvlakommišuvdna nammadan. Ja gean son kommišuvdna lei nammadan sápmelaččaid luohttámušolmmožin? Dat lei dáčča ja boazodoallobearráigeahčči Kristian Nissen. Nissen celkkii dasto ahte son lei sihkar dan badjelii ahte sápmelaččat vuosttalde dan evttohusa man Per Fokstad lei ovddidan.
Ja nu bisui ášši gitta soađi maŋŋelii.
 |
Sámi-dáru lohkangirji almmuhuvvui guoktin girjin 1957:s ja 1965:s. Govva lea Sámedikki oahpahusossodaga oahpponeavvočájáhusas. (Govva: Svein Lund) |
Go Fokstad iežas áigge ákkastalai manne skuvlla galggai organiseret earáláhkái sámi guovlluin, bázii son oba okto jurdagiiddisguin. 1960-logus datte dađistaga eanebut ipmirdišgohte man vuoigatmeahttun lei go sámi mánáide duohtadilis ii lean nu buorre skuvlafálaldat go dáčča mánáide. Anton Hoëm, gii maŋŋil šattai Oslo universitehta pedagogihkkaprofessorin, lei dehálaš áŋgirdeaddji dan dáfus. Dutkamis bokte son duođaštii ahte dalá sámi ohppiin ledje heajut skuvlaboađut ja duohtadilis heajut skuvlafálaldat go dáčča ohppiin, ja dat ii lean giellaváttisvuohta, baicca skuvlaváttisvuohta. Skuvla dat fertii rievdaduvvot, eai ge mánát.
Hoëm beroštii sihke sámegielat mánáid skuvllaid organiseremis ja sisdoalus, ja skuvlla ja birasgotti ovttasbarggus (loga omd. Hoëm 1976). Dás áiggun bissut giellaoahpahusas. Inez Boon gii lei oahpaheaddjin Kárášjogas 1960-logus, lei suokkardanmátkkis Eurohpas ja galledii ollu guovlluid main leat unnitlogu gielat; frisalaččaid guovllu Nederlanddas, Luxemburgga (mii lea golmmagielat, vaikko riika lea nu unni) ja Walesa Stuorrabritánnias. Artihkkalis jahkegirjjis Sámi ællin lei su loahppacealkka ahte sámi guovlluid oahpahusmodeallat eai čuvvon ođđaáigásaš giellapedagogihka maid son lei studeren eará guovlluin gos ledje unnitlogu gielat. Sámieatnama skuvla lei darvánan jahkečuohtemolsuma jurdagiidda ja modeallaide, dajai Boon. Son čujuhii dasto vel dasa ahte skuvla ii lean hábmejuvvon sámi guovlluid duohta gielladili mielde. Ja son evttohii ahte skuvla galggai vuhtiiváldit ahte mánáin duođai lei vuosttašgiella ja ahte dárogiella lei sin nubbingiella, dehe eatnigiella ja amasgiella ledje dat doahpagat maid son anii. Vuosttaš lohkan- ja čállinoahpahus berrešii leat vuosttašgillii, ja nubbingiella berrešii biddjot fágan nu árrat go vejolaš, son čálii (Boon 1967:13).
Bođii ođđa minsttarplána vuođđoskuvlla váste 1974:s. Dat attii lobi joatkit dainna bargovugiin mii lei adnon Sis-Finnmárkkus čieža jagi juo. Dan ođđa modealla man eiseválddit de válljeje, sáhttá čájehit nu go Bakera modeallas dás vuolábealde:
Modealla C
Sámi mánáid giellaoahpahusa ideálamodealla 1974 minsttarplána mielde:
| Prográmmamálle | Skuvlalanja giella | Oahpahusa servodatulbmil | Oahpahusa giellaulbmil |
| Nuppástuhttinmodealla | Eanas sámegiella álgojagiid, dárogiella loahppajagiid | Litna ja guhkilmas assimileren? | Čeahppi dárogielas |
Modealla lei áibbas earálágán go ovddeš almmolaš modeallat, go dál šattai lohpin geavahit sámegiela eanet go veahkkegiellan, ja dat oahppit geain sámegiella lei ruovttugiellan besse lohkat ja čállit ruovttugillii dan sadjái go dárogillii. Dál easka – 1974:s – besse oahpaheaddjit Minsttarplána vuođul álggahit dainna maid sáhttá (aiddo básláhkái) gohčodit vuosttašgielaoahpahussan ođđamállet čilgehusa mielde.
Lean gohčodan dán rievdadusmodeallan. Dat lei rievdadusmodeallan guovtteláhkái. Vuosttažettiin lea 1974 minsttarplána dego vuosttaš lávkin čielga dáruiduhttinjurddašeamis eará jurddašeapmái. Dasto lei dat giellapedagogalaš rievdadusmodeallan, rievdadus sámegielas vuosttaš skuvlajagiid ja dárogiella maŋemus jagiid. Eai 1974:s ge cealkán dáčča eiseválddit ahte sámegielas livččii árvu iešalddis. Giela geavahus galggai baicca geahpedit eará oahpahusa, ee. dárogieloahpahusa. Sámegiella galggai adnot viššalit álgoluohkáin, ja de galge skuvllat geavahišgoahtit eanet dárogiela dađi mielde go oahppit šaddale ja čehppo dárogielas. Dakkár guovttegielatvuođa modealla mas bajimus mihttomearrin ii leat guovttegielatvuohta iešalddis, muhto baicca ahte unnitlogu oahppit galget oahppat eanetlogu giela (ja gos unnitlogu giella adno áhpun vai olahit dan mihttomeari) gohčoduvvo áinnas rievdadusmodeallan giellapedagogalaš girjjiin.
Geain lei dasto fápmu sátnádit 1974 Minsttarplána giellaoahpahusmihttomeriid? Fápmu lei čađat dáčča stáhtas, jearaldat lei baicca man bures sámi birrasat sáhtte váikkuhit loahpalaš bohtui. Ii lean oktage sápmelaš mielde lávdegottis, dehe lávdegottiin mat sátnádedje Minsttarplána 1974. Eai ge dain lean mielde dáčča dutkit geat berošte dakkár gažaldagain. Muhtun suohkan sámi guovddášguovllus evttohii ahte lávdegottis mii barggai minsttarplánain livččii galgan sápmelaš, muhto stáhta hilggui dan evttohusa. Dan dáfus eai lean vel ollen guhkkelii 1970:s go Parlamentáralaš skuvlakommišuvdna mii barggai daiguin gažaldagaiguin 1920-logus.
Jan Henry Keskitalo čálii 1996:s artihkkalis 1974 Minsttarplána barggu birra. Son dadjá: M74 moitojuvvui garrasit sámi sisdoalu váilevašvuođa geažil. Go jurddaša dan dutkama birra mii dáhpáhuvai 1960-logus ja dan ovdánahttinbarggu mii lei bargon, de livččii sáhttán vuordit buoret čovdosiid go dat mat šadde fálaldahkan (Keskitalo 1996:14).
Geažos áiggi lea sáhka plánadási birra. Bargojuvvui, nu go Keskitalo maiddái namuha, bures sámi skuvllaid ovdánahttimiin 1960- ja 1970-loguin. Áššin dás lea ahte dat bohtosat vulge oalát das maid erenoamáš berošteaddjit ja idealisttalaš áŋgirdeaddjit barge.
Go vilppasta vássán áiggi sámegiel vuosttašgielaoahpahussii, de ferte namuhit dan stuora ovdánahttinbarggu man ollu oahpaheaddjit barge sámi guovlluid mánáidskuvllain 1960- ja 70-loguin. Dan ovdánahttinbarggu guovddážis lei giellaoahpahus daidda ohppiide geain sámegiella lei vuosttašgiellan. Galge ohcat metodaid ođđa dilálašvuhtii, oahpaheaddjit galge dasto heivehit fágalaš sisdoalu ođđa dilálašvuhtii, sii fertejedje bargat giellaovdánahttinbarggu geavahettiin sámegiela fágasuorggis mas dat ovdal lei adnon unnán dehe ii obanassiige. Ii ge das galle, de fertejedje vel bargat hui ollu oahpponeavvoovdánahttimiin. Dat lei, nu go dás lean čájehan, dakkár bargu masa eai ožžon diehttelas doarjaga oahppoplánain ja dalá eiseválddiin. Okta oaivil váldit dan ovdan juste dákko, lea ahte ovdánahttinbargu lihkostuvai nu bures. Dat lihkostuvai dan dáfus ahte oahpaheaddjit nagodedje cegget čielga sámegielat oahpahusmodealla ohppiide geain sámegiella lei vuosttašgiellan. Ja sii nagodedje oažžut váhnemiid dohkkehit dan modealla. Dát lea mis ovdamearkan ođđa bargovieruide main eará eamiálbmotguovlluid skuvllat sáhtášedje oahppat ollu. Dađibahábut lea čállon unnán dan barggu birra.
 |
Sámi oahpahusráđđi / Sámedikki oahpahusossodat lea bargan ollu sámegielat oahpponeavvuid ovdánahttimiin. Dá čájeha mánáidgárdekonsuleanta Randi Juuso oahpponeavvočájáhusa Sámi allaskuvlla ovdaskuvlaoahpaheaddjistudeanttaide, 2005.
(Govva: Svein Lund) |
Modealla D
Sámegielat mánáid giellaoahpahusa ideálamodealla 1987–1997
| Prográmmamálle | Skuvlalanja giella | Oahpahusa servodatulbmil | Oahpahusa giellaulbmil |
| Bisuhan- ja ovdánahttinmodealla | Sámegiella | Sáhttit doaibmat guovtti kultuvrras | Doaibmi guovttegielalašvuohta |
Lea roahkka ágga jearrat manne dát plána lei nu oalát nuppelágan go dat ovddibut. Ja fas fertet jearrat gii váikkuhii loahpalaš buktagii.
Dan rájes go ovddit háve ráhkaduvvoje fágaplánat (1974), lei departemeanta nammadan sierra sámi fágaráđi sámi skuvlaáššiid váste. Dat lei Sámi oahpahusráđđi, mas lei čállingoddi Guovdageainnus. Dat ráđđi ásahuvvui 1976:s. Das ledje sápmelaččat sihke stivrras ja čállingottis. Dan ráđis lei mearrideaddji váikkuhus dasa go 1987 Minsttarplánas ledje nu ollu ja váikkuheaddji rievdadusat. Eai lean stuora rievdadusat dušše giellaoahpahusa dáfus, 1987 Minsttarplána buvttahii maiddái eaktodáhtolaš oahppoplánaid sámi sisdoaluin eará fágaide go giellafágaide. Ja de easka oaččuimet sierra fágaplána man namma lei Sámegiella vuosttašgiellan ja mii hui čielgasit lea oassin modeallas mas áigumuša mielde sámegiella galggai oahpahusgiellan buot fágain.
Dasa lassin ásahuvvui ođđa doaba «doaibmi guovttegielalašvuohta» 1987:s oktan giellaoahpahusa mihttomearrin. Dat doaba ii definerejuvvon dađi čielgaseappot.
Dasto golle dušše logi jagi ovdal go fas bođii stuora skuvlaođastus mas ledje gearddi ođđa oahppoplánat. Oaivvildan dás 1997 skuvlaođaštusa. Dalle váldui atnui sierra sámi oahppoplánaráhkadus, bákkolažžan buot ohppiide guđa Davvi-Norgga suohkanis. Das ráhkaduvvoje sierra sámi oahppoplánat eanas fágaide, ja sámi fágabirrasiin lei stuora váikkuhus daid plánaid hábmemis. Sámediggi lei gulaskuddanásahus. Dat vuohki jotkojuvvui mas oahppit besse válljet sámegiela vuosttašgiellan dehe sámegiela nubbingiellan.
Dán ođastusas šattai sakka garraset digaštallan go dain rievdadusain maid 1987 Minsttarplána dagahii. Ii lean nu go Per Fokstada áigge, dalle go skuvlaeiseválddit ledje garraseamos vuostálastit. Dál vuosttaldedje baicca báikkálaš dáččat dain suohkaniin gos sámi oahppoplánaráhkadus váldui atnui. Ovtta gaskka lei hui garra vuostálastin, ja omd. ásahuvvui sámiid vuostálastinsearvi, Nei til Sameland, skuvlaođastusa geažil. Dan organisašuvnnas lei ulbmilin vuosttaldit Norgga ođđa eamiálbmotpolitihka obbalaččat, ja ođđa fágaplánaid erenoamážit.[2]
Lea lunddolaš muitit Fokstada oahppoplána evttohusa 1924:s maiddái 1997 oahppoplánaráhkadusa oktavuođain. Measta buot dat jurdagat giela ja sámi vuođđoskuvlla sisdoalu dáfus mat sus ledje 1924:s, dahkkoje almmolaš Norgga politihkkan 1997:s. Golle 73 jagi ovdal go daidda guorrasedje.
Ovtta čuoggás goitge eai ollašuvvan Fokstada ideat, eai vel 73 jagis ge. Fokstad jurddašii dakkár skuvlla mas bajimus mihttomearrin livččii ohppiid sámi iešdovddu nannen. Dakkár mihttomearri čállui maiddái 1997 sámi oahppoplánaide. Das čállui álggahusas «Oahpahus galgá ollislaččat ovddidit sámi iešdovddu». (10-jagi vuođđoskuvlla sámi oahppoplánat. 1997). Dat lei okta dain cealkagiin maidda šattai garraseamos báikkálaš vuosteháhku maŋŋel go ásahedje ođđa oahppoplánaid 1997:s, ja departemeanta fertii dárkkistit dan cealkaga oahppoplánaráhkadusas maŋŋel go oahppoplánat ledje leamaš anus muhtun áiggi.
Modealla E dás vuolábealde čájeha giellaoahpahusmodealla ohppiide geain sámegiella lea vuosttašgiellan nu go dat šattai 1997 ođastusa mielde.
Modealla E
Ideálamodealla sámegielat mánáid giellaoahpahussii maŋŋel 1997
| Prográmmamálle | Skuvlalanja giella | Oahpahusa servodatulbmil | Oahpahusa giellaulbmil |
| Bisuhan- ja ovdánahttinmodealla | Sámegiella (Nannet ohppiid sámi iešdovddu) | Doaibmat guovtti kultuvrras | Doaibmi guovttegielatvuohta |
Lei, nu go ovdal namuhuvvon, nana sámi fágalaš váikkuhus go 1997 oahppoplánaráhkadus hábmejuvvui. Politihkalaččat gal lei Sámediggi dušše gulaskuddanásahussan. Maŋŋel dan áiggi lea fas sirdojuvvon mihttomearka. 01.01.2000 dahkkui ovddeš stáhtalaš Sámi oahpahusráđđi oassin Sámedikki hálddahussii. Nu lea Sámediggi ožžon fámu juobe muhtun muddui ge skuvlapolitihkas.
Čielga dovdomearkan lea ahte giellaoahpahus mánáide geain sámegiella lea ruovttugiellan rievdá dađi mielde go sámi politihkalaš váikkuhus lassána. Dáruiduhttináigodaga lei čađat vuosteháhku almmolaš giellapolitihkkii, muhto vuostálastiin ii lean fápmu oahppoplánaid ráhkadeamis. Vuosteolbmot sáhtte dieđusge báikkiineaset duššindahkat departemeantta gohččosiid, dehe sii sáhtte ohcat veahkkebealušteddjiid eará oahpahusmodeallaide, nu go Per Fokstad barggai 1920-logus. Easka go Sámi oahpahusráđđi ásahuvvui 1976:s, ožžo sápmelaččat muhtun muddui fágalaš – eai fal politihkalaš – váikkuhusa das makkárat oahppoplánat galget leat. Dan fágalaš váikkuhusa buktaga oinniimet 1987 Minsttarplánas mii lei nu hui ollu earálágan go ovddeš giellaoahpahusprográmmat sámi mánáid váste. Dat ođđa politihkka jotkojuvvui 1997 oahppoplánain. Dan gaskkas lei Sámediggi ásahuvvon (dáhpáhuvai 1989:s), ja 2000:s oaččui Sámediggi, ii ollu gal, muhto goitge veaháš eanet fámu sámi guovlluid skuvlla sisdoalu dáfus. Nannoset sámi iešstivrenfápmu goit diehttelasat hábme sámegiela vuosttašgiellan boahtteáiggis, dan ii báljo eahpit ge.
Dat nubbe mihtilmasvuohta lea ahte mađi dásseárvosaččabun šaddet sámegiela vuosttašgiellan ja dárogiela vuosttašgiellan fálaldagat, dađi eanet váhnemat válljejit sámi fálaldaga mánáidasaset. Fokstada oahppoplánaevttohus lei su áigge várra oaivvilduvvon measta veadjemeahttumis modeallan, mihttomearkan man guvlui viggá – ii dakkár jáhkehahtti modeallan man sáhtii duohtandahkat dasttánaga. 2002:s gal lea vejolaš válljet juogo sámegiela dehe dárogiela vuosttašgiellan skuvllas, muhto ii gostege leat bággu válljet sámegiella vuosttašgiellan-modealla. Goitge oalle ollu oahppit čuvvot dan modealla, ja nu go namuhin álggahettiin, leat dat lassánan dađistaga 1987 rájes.
Leat buorit ákkat jáhkkit ahte dat oahpahusmodealla mii válljejuvvui maŋŋel 1987 ja 1997, lea váikkuhan giellaseailluheapmái sihke guovddášguovlluin ja daid olggobealde. Guovddášguovlluin lea sámegiella vuosttašgiellan biddjon skuvlafágalaš gelbbolašvuohtan, nu ii lean ovdal. Dat soaitá okta čilgehus oktan eará čilgehusaiguin dasa go nuorra guovttegielat váhnemiidda dál lea lunddolaš oahpahit sámegiela mánáidasaset ruovttus. Dakkár áhpu ferte leat leamaš dán oahpahusmodeallas maiddái guovddášguovlluid olggobealde. Guovddášguovlluid olggobealde lea dasa lassin dát oahpahusmodealla dahkan skuvlla sámáiduvvan ásahussan earret go ruovttuid. Teorehtalaš diehttiid oaiviliid mielde lea dehálaš unnitlogu giela boahtteáigái ahte dat sáhttá domineret eanet go ovtta domenas.
Dát vilppasteapmi vássán áiggiide maid dás lean buktán ovdan, soaitá neaktit dego máinnasin mas buot buorrána loahpalaččat. Diehttelasat ii leat nu álki. Ollu bargu ferte vel bargojuvvot ovdal go sámegiella vuosttašgiellan oažžu nu buori fálaldaga go dárogiella vuosttašgiellan. Duollet dálle ferte aŋkke beassat bisáneastit, vilppastit vássán áiggiide ja čujuhit fággádallamiidda maid lea vuoitán.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3
[2]