Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 4-girjái. Davvi Girji 2010.

Elise ja Lisa Maria Blind:

Ruoŧa sámeskuvla buoret go Sulitjelma

Muitalan Svein Lundii

Elise og Lisa Maria Blind, Sulitjelma 2008
(Govva: Svein Lund)

Sulitjelma dahje Sulis lea čoahkkebáiki Fuosku suohkanis Nordlánddas. 1858:s gávnnai Mons Petter nammasaš sápmelaš veaikemálmma dáppe, ja Sulis šattai ruvkegillin. Ruvkkit ledje doaimmas badjel 100 jagi, 1887-1991.

Árbevieru mielde gullá Sulitjelma Biŧonsámi guvlui, muhto ii oktage dáppe huma šat biŧonsámegiela, ii ge julevsámegiela. Áidna sámegielat olbmot dáppe dál hupmet davvisámegiela, gárasavvonsuopmaniin. Mii leat deaivvadan ovttain sis ja su nieiddain, 2008 geasi.

Elise Blind lea riegádan 1946:s ja fárrii bearrašiinis Gárasavvonis Sulitjelmai Norgga beallqi go lei 3 jagi boares. Vuođđoskuvla son váccii Árjepluoves, ja dan maŋŋá son lea orron Sulitjelmas ja bargan bohccuiguin.

Lisa Maria Blind lea riegádan 1969:s ja bajásšaddan Sulitjelmas. Maŋŋil vuođđoskuvlla doppe son leat vázzán jagi joatkkaskuvlla Fuoskkus, eanandoalloskuvlla Bodeajus ja álbmotallaskuvlla Nordfjordeidas. Sus lea maiddái dearvvašvuođačállioahppu Bodeajus. Son lea bargan dearvvašvuođačállin, gávppis, dearvvašvuođavaláštallanguovddažis ja boazodoalus.

Gárasavvonis Sulitjelmai

Ovdal 2. máilmmisoađi Blind-bearaš jođii bohccuiguin Gárasavvona ja Ivgu gaskkas. Muhto de juste maŋŋá soađi biehttaledje Norgga eiseválddit ruoŧa sámiid geavaheames stuora oasi sin árbevirolaš geasseorohagaid Romssa fylkkas. Dalle máŋggas fertejedje fárret lulás, eatnasat fárrejedje julev- ja biŧonsámi guovlluide, gos ledje guorus guohtuneatnamat sihke Norgga ja Ruoŧa bealde. Norgga eiseválddiid gildosa boađus lei nappo ahte muhtin boazosámit fárrejedje Norgii ja áigi mielde šadde Norgga stáhtaboargárin.

- Miessemánu 2. beaivvi 1949 manaimet badjel ráji bohccuiguin, muitala Elise. Leimmet 11 olbmo, 6 rávesolbmo ja 5 máná. Guovttis manaiga maŋŋá ruovttoluotta ja sin maŋisbohttiin leat dál bohccot Gárasavvonguovllus. Ieš ledjen 3 jagi boares go fárriimet. Moaddelogi jagi oruimet doppe váriin, ráji lahka, ovdal go fárriimet Sulitjelma gillii.

3 mánu skuvla

Dalle go Elise váhnemat ledje mánnán ii lean vel geatnegahtton skuvla boazodoallománáide Ruoŧas. Áidna fálaldat lei n.g. "nomadskola", mii lei dušše boazodoallománáid várás. Gesset go ledje Norgga bealde, de lei doppe skuvla goađis dahje lávus, ja oahpaheaddjit bohte Ruoŧas. Elise eadni, gii lei riegádan 1909:s, váccii dakkár skuvlla 3 mánu Ivgomuotkkis Romssas.

- Eadni ii goassege ožžon eambbo skuvlla. Dattetge son oahpai bures lohkat. Son lei viššal lohkat ja son logai sihke sáme-, dáro-, ruoŧa- ja suomagillii. Muhto Márgget-muoŧŧá, gii lei jagi nuorat, ii goassege vázzán skuvlla. Son biehttalii mannat dohko, ja ii oktage bággen su.

Ruŧŧii sámeskuvlii

- Maŋŋá go fárriimet Norgii mis lei ain buorre oktavuohta Ruoŧa bealde. Mis lei lohppi guođuhit ealu Ruoŧa bealde muhtin áiggi dálvet, ja mis ledje measta buot fuolkkit Ruoŧa bealde. Danin mu váhnemat sáddejedje mu ja mu oappá Ruoŧa sámeskuvlii, Árjepluoves. Norgga bealde livččiimet ferten mannat dábálaš giliskuvlla, gos livččiimet moadde sámi mánáid buot dáža mánáid gaskkas. Ruoŧas lei nu ahte buot boazodoallománát fertejedje vázzit sámeskuvlla.

Mu oabbá, gii lei beannot jagi mu boarráset, vurddii dassái go mun ollejin skuvlaáigái, ja de moai manaime ovttas dohko 1953:s. Sámeskuvllat ledje stáhta vuolde, ja dilit ledje dalle buorránišgoahtán dán ektui mii ovdal lei leamaš. Oruimet internáhtas, dat lei buorre visti, ja oaččuimet buorre biepmu. Ii lean heahtti doppe. Muittán ahte ledje 3 oađđinlanja nieiddaide, 3 fas bártniide. Skuvllas ledje sihke nuorta- ja oarjelsámi1 mánát. Buot oahppit ledje dan áigi sámegielagin, muhto eat ipmirdan nubbi suopmana. Danin min oktasaš giella šattai ruoŧagiela. Mii geat humaimet nuortasámegiela geavaheimmet dieđusge gaskaneamet iežamet giela.

Gákti skuvllas

Dan áigi lei nu ahte vuosttaš skuvlajagiid fertiimet álo geavahit gávtti sihke skuvllas ja muđui go leimmet gilis. Sii lohke ahte lei dan dihte ahte jus mii dagaimet juoga boastut, de giliolbmot galge oaidnit ahte ledje sámeskuvlla mánát geat ledje dahkan dan. Dat lei várra maiddái oassin dalá Ruoŧa sámepolitihkas, boazosápmelaš galggai báhcit sápmelažžan, nu go lohke: "Lapp skal vara lapp".

Oahpahus lei dušše fal ruoŧagillii. Vaikko ruovttus humaimet dušše sámegiela, ledjen Sulitjelmas oahpan dan mađe dárogiela ahte birgejin skuvllas. Beasaimet ruoktot juovllaide. Dalle lei mu bearaš Ruoŧa bealde bohccuiguin.

Vuosttaš golbma jagi mis lei sámi oahpaheaddji, Stina Gaup (Westerlund). Son bođii Gironis. 4.-6. jagi mis lei ruoŧŧelaš. Su namma lei Göran Edholm, son lei hui buorre oahpaheaddji. Buohkat geat barge internáhtas ledje sámit.

Nomadskolinspektören

Lei dan áigi sápmelaš geas lei virgi sámeskuvllaid bearráigeahččin, n.g. "nomadskolinspektör". Su namma lei Israel Ruong, ja son dagai ollu vai buoridit sámemánáid skuvladili. Juohke giđđa son finai skuvllas, ja dalle son mahkáš jearahii ohppiid. Muhto dat ii lean albmá eksámen, go lei ovdalgihtii šiehtaduvvon maid son galggai jearrat ja maid mii galggaimet vástidit. Lei eambbo dakkár neaktin, dahje "skådspel". Mis ledje moadde háve jagis skuvlamátkkit boazogárddiide, vai beasaimet searvat merkemii, njuovvamii ja nu ain.

Rasbiologi

Dan áiggi lei Ruoŧas ain dakkár nálledutkan, n.g. "rasbiologisk forskning". Muittán ahte juohke jagi muhtin doavttir ja buohccedivššár bođiiga skuvlii. Vihkkiiga ja mihtideigga min buot láhkái; allodaga ja govdodaga, ámadeaju, bániid, suorpmaid ja nu ain. Válde mis juolge-"avtrykka", fertiimet čuožžut alitbáhpára alde. Iskkadeigga velá min baikka, go galge diehtit ledje go mis máđut čoavjjis. Jurddašedje ahte ruovttus oaččuimet dakkár borramuša mas mii sáhttit oažžut máđuid, danin dat iskkadeapmi lei juste maŋŋá go leimmet boahtán skuvlii čakčat. Go leimmet čađahan buot daid iskkademiid, de oaččuimet njálgáid doaktáris. Dalle jáhkiimet ahte buot skuvllain ledje dakkár iskkadeamit, easka maŋŋil ipmirdeimmet ahte dat ii lean dábálaš Ruoŧa skuvllain, ja ahte iskkadeapmi lei dušše sámi mánáid várás. Galgá gávdnot dakkár dutkosbargu dan nálledutkama birra, muhto mun in leat oaidnán dan.

Rasisma gal vásiheimmet maiddái gilis, gilimánát lávejedje huiket "lappjävlar" min maŋis. Dattetge mis lei oalle buorre dilli Árjepluove sámeskuvllas. Lean gullan ahte ii lean nu buorre eará sámeskuvllain seamma áiggis. Dan vásihii ee. mu viellja, gii váccii Gárasavvona sámeskuvlla. Johkamohkis galggai maid leat leamaš hui heajus dilli dalle.

Lei dávjá heajos gaskavuohta sámiid ja dážaid gaskkas. Dat mii lei buorre sámeskuvllas lei ahte skuvllas ja internáhtas beasaimet leat sápmelažžan ráfis. Doarjjuimet nuppiid nuppiid sámevuođa. Buot mánát bohte boazodoalus. Árjepluoves lei maiddái eará skuvla. Doppe vázze sihke ruoŧŧalaččat ja sámit geat eai lean boazodoalus. Mii sámeskuvllas dovddaimet iežamet veahá buorebun go sin. Go sámeskuvla lei stáhtaskuvla, de das lei buoret ekonomiija. Nuppi skuvlla gohčodeimmet "Fattighuset" dahje gefiid viessun.

Jiellevárrái

Dan rádjái lei sámeskuvllas leamaš dušše 6 jagi skuvla. Mii leimmet vuosttažat geat ožžo 7 jagi. 7. jagi fertiimet mannat Jiellevárrái. Doppe lei seamma buorre dilli, jus ii vel buoret. Oaččuimet hui buorre borramuša, muittán ahte velá oaččuimet vuššon gaccaid, mii min mielas ledje buot buoremus herskkot. Oahpaheaddji lei sápmelaš, son lei hui buorre. Beasaimet sámástit nu ollu go háliideimmet.

Mii leimmet vuosttažat sámeskuvllas geat galggaimet oahppat eŋgelasgiela. Muhto dat ii mannan nu bures. Oahpaheaddji ii máhttán eŋgelasgiela, ja fertiimet geavahit radioprográmma ja oahpaheaddji guldalii ja oahpai ovttas minguin.

Váikko dalle oaččuimet seamma ollu jagit go eará mánát Ruoŧas, de eat beassan viidáseappot, realskuvlii. Jus sápmelaš háliidii realskuvlii, fertii sáddet erenoamáš ohcama, ja eai lean máŋga sápmelačča geat dan áigi ožžo eambbo go vuođđoskuvlla.

Skuvllas in goassege oahppan lohkat ja čállit sámegiela. Lohkama gal lean ieš oahppan, muhto čállit riekta in máhte. Lea hui váivi ahte in leat goassege oahppan čállit iežan eatnigiela.

Go gergen skuvllas de dihten ahte in áiggo goassege vázzit skuvlla fas. Mun ledjen ožžon diimmu, muhto go vázzen ruoktot de válden dan gieđas ja bálkestin dan johkii. Jurddašin ahte dál in dárbbaš diimmu šat goassege!

Dattetge vázzen muhtin jagiid dan maŋŋá jagi gávpeskuvlla Bodeajus. Ja mu oabbá fas šattai buohccedivššár.

Bohccot Sulitjelma-váriin, 1994
(Govva: Svein Lund)

Sulitjelma, 1994
(Govva: Svein Lund)

Boahtte buolvvaid skuvla

Elise náitalii dárogielat olbmáin ja ruovttugiella šattai dárogiella. Oaččuiga guokte nieidda, ja vaikko soai ipmirdeaba sámegiela, de eaba huma nu ollu. - Dál sáhtán dadjat ahte go veardidan skuvlla maid mu eadni, mun, mu nieiddat ja mu mánáidmánát leat ožžon, de mus ledje buoremus dilit, dan dihte go ožžon skuvlla gos ráfis beasaimet leat sápmelažžan. Go mu nieiddat álggiiga skuvlla Sulitjelmas 1970-logus, de eaba beassan dadjat ge skuvllas ahte leigga sápmelažžan. Sulitjelma lea ruvkeservodat, dáppe visot galgá leat nu oktageardán ja ovttalágánin. Mánát leaba beassan vásihit skuvllas ja gilis ahte sámit eai leat seamma buorit go earát. Dan soai leaba dovdan sihke ohppiin ja oahpaheddjiin. Ja mánáidmánát, geat leat riegádan 1989 ja 1994:s, leaba vásihan seamma. Dađe bahábut ferten dadjat ahte ii oktage oahpaheaddji leat dorjon min. Ferten dadjat njuolga ahte dán servodagas lea leamaš ja lea ain ollu rasisttalaš guottut.

Skuvllas lea leamaš hui unnán dieđut sámiid birra. Lea leamaš veahá, dalle skuvla lea bivdán muhtin rivgu, gii mahkáš lea lohkan sámi áššiid birra. Eai goassege leat jearran mis muitalit, geat leat sámit ja dovdat sámi eallima. Oktii bovdiimet skuvlla boahtit min gárdái ja geahččat go bargat bohccuiguin. Dušše okta bođii.

Mii leat geahččalan oažžut sámegiela mánáide skuvllas, muhto skuvla lea leamaš hui negatiiva. Sii leat cealkán ahte eaba sáhttán oažžut sámegiela go leigga dušše guovttis. Ja sii leat maiddái cealkán munnje nie: - Manne galgá skuvla oahpahit mánáid sámegiela go ehpet leat nagodan oahpahit sin ruovttus?

Ollu riiddut gilis

Dáppe leat leamaš hui ollu riiddut boazodoalu birra. Sihke skohtervuodjima, bartahuksema ja eará sivaid dihtii. Ja giđđat bohtet bohccot gillái, ja de lea dáhpáhuvvan ahte muhtin bohccot leat mannan girkogárdái. Dat lea dieđusge šállošahtti, muhto go eai leat albma áiddit, de lea váttis hehttet dan. Ja dalle leat olbmot suhttan nu midjiide ahte lehpet velá váldán eret liđiid maid mii leimmet bidjan mu isit-rohki hávdái.

Boađus lea ahte mii dovdat iežamet olggobealde báikkálaš servodagas, ja mii leat maiddái isoleren iežamet, go fertet várjalit iežamet. Dat lea stuora bávččas munnje.

Eai dohkkehan gávtti

Dán giđa bávkálii riidu fas. Mu mánáidmánná galggai konfirmerejuvvot, ja háliidii dieđusge konfirmerejuvvot gávttiin, nu go álo lea leamaš dábálaš sámiid gaskkas. Muhto báhppa gáibidii ahte sus galggai leat vilges káhppa badjelis. Dan mii eat dohkkehan ja šattai issoras riidu. Ášši bođii searvegodderáđđái. Doppe oaččuimet doarjaga jođiheaddjis, geas ieš lei sámi duogáš, muhto buot earát vuosttaldedje min. Fertiimet velá čuojahit bismái ovdal go ášši čovdojuvvui. Ja loahpas son konfirmerejuvvui gávttiin. Muhto mis lei báhca dovdu ávvudeamis go dovddaimet ahte dal lei gaskavuohta min ja earáid gaskkas Sulitjelmas šaddan vearrát go goassege ovdal. Ja maŋŋá lean gullan ahte eará váhnemat eai leat fuollan konfirmašuvdnagovas, go doppe lei mielde nieida geas lei sámegákti badjelis.

Lisa Maria muitala: - Mii leat dovdán ahte ii oktage leat leamaš min bealde, danin lei nu stuora dáhpáhus midjiide ahte okta sáhtii bealuštit min, nu go vásiheimmet dan konfirmašuvdnariiddus. Váikko son lei sápmelaš gii álggos lea Romssa fylkkas eret. Olbmuid gaskkas geat leat bajásšaddan Sulitjelmas eat leat goassege ožžon doarjaga. Dáppe han leat muhtin olbmot geat sáhttet mieđihit ahte sis lea sámi máttaráhkku, muhto ii oktage gohčut iežas sápmelažžan.

Politihkas han leat ollu stuora sánit. Nordlándda fylka lea beroštan sámepolitihkas, ja lohpidan vuoruhit sámegiela ja sámivuođa. Ieš lean leamaš Nordlándda fylkka sámekonferánssas. Doppe sii ságastallet seamma áššiid birra juohke jagi, muhto rievdadusat dáhpáhuvvet dušše hálddahusas. Mii sámiin geat eallit dáppe, mis ii leat seamma árvu.

Dalle go mun vázzen skuvla ii lean nu ollu givssideapmi. Muhto sámi áššit lei fáddá man birra ii oba hubmojuvvon. Muittán mis lei bealle siiddu sámiid birra servodatfágagirjjis, muhto dat leai dušše Finnmárkku birra. Dál lea dieđusge veahá buoret - muhto orru leame dušše boares historjá, eai beroš dálá boazodoalus ja muđui sámi eallimis.

- Mun lean rávesolbmožin geahččalan oahppat eambbo sámegiela. Muhto dás lahka ii leat makkárge fálaldat. Lean vázzán geassekurssa Sámi allaskuvllas. Álgen maiddái lohkangealbokursii, muhto lei beare lossat vuodjit juohke goalmmát vahku Sulitjelmas Guovdageidnui (785 km), ja fertejin vuollánit.

Sámi skuvlahistorjá 4