norflagg.jpg På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Sara Ellen J. Eira Heahttá:

Sámi allaskuvla-studeantta vásáhusat

Sámi allaskuvlla kantiinnas. Duogážis: Mathis Bongo, Johan Aslak Siri, Johan Klemet Kalstad.
(Govva: Svein Lund)

Sara Ellen J. Eira Heahttá lea riegádan 1974:s ja bajásšaddan boazodoallobearrašis Guovdageainnus. Doppe son lea vázzán vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla. Son lei Sámi allaskuvlla studeantan 2001-2007. Dá son muitala 4-jagáš dábálašoahpaheaddjioahpu birra. Dan maŋŋel son lea lohkan sámegiela gaskafága, bagadallanpedagogihka, ja dieđalaš čállima ja guorahallama.

Sara Elle lea bargan Guovdageainnu suohkana ealáhuskantuvrras, Sámi allaskuvlla hálddahusas ja Sámi giellalávdegottis. Cuoŋománu 2012 rájes son bargá Sámedikkis, Ovttas- oahpponeavvoprošeavttain. Son lea maiddái jorgalan dáro- ja sámegiela gaskkas, ee. muhtin artihkkaliid Sámi skuvlahistorjá-girjjiin.

Iežamet dihtorat!

Mun álgen sámi allaskuvlla dábálašoahpaheaddjiohppui čakčat 2001. Vuosttaš beaivvi go olliimet skuvlii, de čoahkkaneimmet Násti-nammasaš latnjii. Go leimmet veaháš dieđuid ožžon skuvlla ja oahpu birra, de álge čuorvut min namaid. Vuosttaža gean čurvo ii lean boahtán. Nubbi ledjen mun. Mun mannen ovddageahčai lanja, ja válden vuostá lávkkaža. Doppe lei askedihtor! Dat lei mu vuosttaš dihtormášiidna. Olles luohkká oaččui vuosttaš skuvlabeaivvi sierra askedihtora! Ja nie mii čáliimet historjjá Sámi allaskuvllas!

Dat ahte oaččuimet sierra askedihtora, lei oassin prošeavttas mas Sámi allaskuvla lei mielde. Ulbmilin lei ođđa oahpaheaddjistudeanttaide oahpahit dihtorgeavaheami ja movt dihtor sáhttá adnot vuođđoskuvllas, oahpahusas. Seammás oaččuimet lohkat oahpponeavvopedagogihka, mas aniimet hui ollu dihtora ja beasaimet oahppat iešguđetlágan prográmmaid geavahit. Dihtora mii aniimet muđui buot čálalaš bargguin buot fágain, ja maiddái hárjehallama oktavuođas.

Máŋggalágán oahpaheaddjit

Vuosttaš jagi lei sámegiella 1, pedagogihka teoriija ja hárjehallan, oahpponeavvopedagogihkka ja risttalašvuohta eallinoaidnodieđuin. Sámegielas mis lei ee. álbmotdikten ja dalle guorahallen eahpárašmuitalusaid. Muđui oahpaimet sámi muitalanárbevieruid birra. Lei somá go beasaimet dakkár fáttáiguin bargat mat gullet sápmái ja mat midjiide ledje oahppásat ovdalaččas, muhto seammás bargat eará ládje daiguin fáttáiguin. Grammatihkka gal dieđusge lei maid oassin sámegiella 1:žis.

Mis lei measta buot oahpaheapmi sámegillii, dušše dárogielfága, ja eanas oasi risttalašvuođafágas, oahpahedje dárogillii. Muhto lei váttis gávdnat oahpponeavvuid sámegillii. Duojis lei eanas oahpahus sámegillii. Muittán mis ledje moadde sámegiel girjji pedagogihkas ja luonddufágas. Muđui fertiimet lohkat dárogiel girjjiid. Suoma beale studeanttat fas ožžo pensumgirjjiid suomagillii. Sis lei suomagieloahpahus dalle go mis lei dárogieloahpahus. Matematihkas ledje goit golbma oahpaheaddji maid muittán ja buohkat oahpahedje sámegillii.

Nuppi jagi oahpaheaddjioahpus mis lei pedagogihkkateoriija ja hárjehallan, duodji 1, matematihkka, ja luondu-, servodat- ja birasoahppu. Luonddufágas leimmet olu olgun, ee. čuoiganmátkkiin, guliid bivdime ja muohttaga dutkame. Matematihkas ledje hui iešguđet lágan oahpaheaddjit. Muhtumat ražahedje min bures, muhto okta gal dajai álggus, vuosttaš diimmu juo, ahte son gal ii leat goassege liikon dien didaktihkkii, ja ráhkadasttii bargobihtáid távvalii maid mii galggaimet čoavdit. Okta fas čilgii ja čilgii dassážii go ipmirdeimmet buot maid sáhtii ipmirdit ja deattuhii man dehálaš lea álggu rájes ohppiide oahpahit matematihka sámegillii ja geavahit sámegiel fágatearpmaid oahpaheamis.

Mihkkal Niillas Sara lei oahpaheaddjin servodatdiehtagis, ja son muitalii movt sámis lei don dolin. Dat lei hui somá gullat, ja son lei hui čeahpes muitaleaddji.

Goalmmát oahppojagi lei mis ee. sámegiella 2, pedagogihkkateoriija ja hárjehallan. Lassin lohken álgoálbmotduoji ja dáiddadieđu. Álgoálbmotduodji ja dáiddadiehtu lei gelddolaš oahppu ja beasaimet olu čájáhusaid oaidnit, ee. Johkamohkis ja Kárášjogas. Dan oahpus lei Gunvor Guttorm koordináhtorin ja son lei čeahppi bovdet eará álgoálbmotduojáriid ja dáiddáriid midjiide logaldallin. Dat lei hui somás ja gelddolaš oahppu. Muđui lohken bagadallanpedagogihka 1:ža mas maid ohppen olu movt earáid sáhttá bagadallat veahá eará ládje go maid dábálaš pedagogihkkafágas ledjen oahppan.

Njealját jagi lei mus dárogiella ja lášmmohallan. Lášmmohallamis lei olu praktihkalaš oahpahus sihke bievla- ja dálvemáilmmis, ja maiddái movt viesus sáhttá lášmmohallat. Vuojadeapmi maid lei. Oahpaimet maid veahá juolgevuođđoruvvema birra ja bealje-akupunktuvrra birra. Muđui leimmet idjadanmátkkis meahcis ja idjadeimmet lávuin. Dat lei hui somá, go okta joavku lei hutkan somás stohkosiid midjiide earáide. Dárogiella oahpahuvvui dárogillii, muhto lei dasge oassi sámi kultuvrra birra lohkamuš, ja čállinbargguid sáhtii čállit omd. sámi muitalusárbevieru birra.

Mis lei nu lihkku ahte Mathis Bongo lei allaskuvllas oahpaheaddjin, ja vaikko ii lean ge álo min oahpaheaddji, de lávii veahkehallat min feara makkár hástalusaiguin. Son lei maid dat gii oččodii min dakkár ođđamállet prošeavttaide mielde, ja gii áŋgirepmosit veahkahalai min DGT (diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija) hommáiguin. Mathis Bongo lei oahpponeavvopedagogihka oahpaheaddji ja mun goit lean dan fágas oahppan buot buoremusat pedagogihka, go mis ii lean dat oktahat pedagogihka oahpaheaddji. Sámi allaskuvla oaččui 2005:s kvalitehtabálkkašumi, ja dat gal lei Mathis Bongo ja veahá min studeanttaid ánsu. Kristine Nystad lei maid mis oahpponeavvopedagogihkas ja son lei sihke áŋgir ja gierdavaš minguin, ja álohii jearaheame mis dakkáriid mat bidje min jurddahit.

Duodjeoahpahus

Duodji lei somámus fága mu mielas, go lean álo liikon duddjot. Mis ledje maid hui čeahpes oahpaheaddjit, ee Máret Magga, gii lea Suoma beale sápmelaš, ja Thomas Marainen, Ruoŧa beale sápmelaš. Mii ráhkadeimmet bearpma masa čohkkiimet tevnnegiid, čáliimet duodječilgehusaid ja bargguid mat dohko čáhke. Garraduojis ráhkadeimmet vuodjaskáhpu. Dan in lean ovdal goassege ráhkadan ja lei hui somá oahppat vuodjaskáhpu duddjot. Sistti maid divššuimet. Muđui goaruimet dohká ja dasa biktasiid. Mu boarráseamos bárdni navddii dan Bieran. Gorron dasa čázehiid, sisttehiid, sistegávtti ja boahkána ja siste-gahpiračča. Oasseeksámen lei čilget movt galgá meaidit gápmasiid. Váldoeksámen gal lei čálalaš eksámen. Muittán ahte ledje oalle olu smávva barggut, muhto duddjon váldá olu áiggi ja mun goit imaštallen ahte leat go jur dušše vihttanuppelohkái oahppočuoggá nie olu bargguid ektui. Earret duddjomii ledje lassin čálalašbarggut ja oahppomátkkit.

Oahpahus meahcis

Luondu-, servodat- ja birasoahppu lei somás fága. Das ledje veahá praktihkalaš geahččaleamit ja muittán ahte leimmet čuoiganmátkkis gos Oskal Máhte Mihkkel-Issát rohkki čilgii muohttaga birra ja movt dat váikkuha ealáhahkii. Son lei hui sátnerikkis ja muitalii midjiide muohtasániid dađistaga dien tuvrras. Muđui leimmet fierbmume, mihtideame jávrri čikŋodaga, ja iskkaimet man boaris guolli lea. Dálveáiggi mii suddadeimmet ođđa vaza ja seaŋášmuohttaga ja mihtideimmet goabbá addá eambbo čázi.

Válddiimet olles skuvla badjelasamet

Vuosttaš jagi ledjen hárjehallamis Stuorravuonas, Unjárgga gielddas. Ledje guokte hárjehallama, namalassii čakča- ja giđđahárjehallan. Mu vuosttaš hárjehallanbagadallit leigga Inger Katrine Juuso ja Magnhild Mathisen, ja soai leigga sihke gierdavaččat ja viššalat čilget skuvlabargguid, duháhiid mielde plánaid ja skuvlla vieruid ja dan movt sii lávejit sin skuvllas bargat guđege fágain ja bargguin. Muittán ahte eat lean nu sihkkarat álggus maid bagadalli čilgii midjiide, muhto gal mii ovttas gávnnaheimmet makkár dieđuid mii dárbbaheimmet.

Giđđahárjehallamis mii válddiimet badjelasámet olles Stuorravuona skuvlla, lei dakkár nu gohčoduvvon skuvlaadopšuvdna. Hárjehallan bisttii 3-4 vahkku ja dan botta ledje skuvlla oahpaheaddjit gurssain. Ledjen oalle mihá balus álggus, muhto manai mihá buorebut go ledjen oba jáhkkán ge. Imáštallen gal movt dat oba dustet ge guođđit olles skuvlla vuosttaš jagi studeanttaid háldui. Mii leimmet gal leamaš vahku juo Stuorravuona skuvllas ovdal juovllaid, muhto dalle eat bargan nu olu, go galggaimet dušše oahpásnuvvat ja geahčadit skuvlla ja ohppiid. Mii leimmet oahpponeavvopedagogihka fágas ráhkadan filmma rievssatgárduma birra ovdal go vulggiimet hárjehallamii, ja dan aniimet vuođđun min oahpahusas. Ohppiin gal lei dieid vahkuid veahá earálágan oahpahus go dábálaččat. Stuorravuonas beasaimet orrut internáhtas. Lei gal veahá soaiggus, go ovddit studeanttat ledje muitalan ahte doppe gullojit feara makkár jienat ijaid ja ahte báikkis gopmohallá. Orrun lei goit nuvttá ja studentii han gal dat mearkkašii olu. Ja báikki in dáidde goassege vajálduhttit. Orui nu ávdin. Oktii bođii amas fanas dohko, ja vaikko mis leige čoahkkin juste dalle, de goitge buohkat njuikeje ja vihke lásii geahččat mat dat ges leat olbmuid mat deike bohte. Muittán maid bures ovtta iđida go okta mu mielstudeanttain geahčai guhká láseráigge olggos, geigii meara guvlui gieđaid ja dajai: «Gea dá, dá lea máilmmi loahppa!» Son várra oaivvildii máilmmi geahči.

Stuorravuona skuvla Unjárggas
(Govva: Svein Lund)

Ráhkadit oahpponeavvu ohppiiguin ovttas

Nuppi oahppojagi ledjen Guovdageainnu mánáidskuvllas hárjehallamis ja Brita Hætta Haglund lei hárjehallanbagadalli, ja mu hárjehallanolbmát leigga Ole Magnus Triumf ja Sylvi Rasmus. Lei erenoamáš fiinna luohkká. Mii ráhkadeimmet ovttas ohppiiguin oahpponeavvu masa leimmet ovdal ráhkadan vuođu. Mii aniimet MultimediaLabV-nammasaš dihtorprográmma masa dađistaga lasiheimmet govaid ja teavsttaid. Dalle beasaimet vel aviisii go leimmet nu teknologalaš studeanttat. Muittán vuohččan go rabaimet askedihtora luohkkálanjas. Okta oahppi gal de dajai ahte ii skuvllas leat lohpi atnit dihtora! Mii čilgiimet ahte juo, go mii leat doppe hárjehallamis de galget buohkat bargat dihtoriin. Fargga fuobmáje oahppit ahte dihtora sáhttá atnit reaidun iige dušše «stoahkamii». Manaimet maid allaskuvlla dihtorlanjas, vai buohkat besset oahppat ohcat interneahtas dieđuid.

Seamma oahppojagi lei mis nuoraidskuvlaprošeakta ja leimmet Guovdageainnu nuoraidskuvllas. Nuoraidskuvlaoahpaheaddjit galge bagadallat min go ráhkadeimmet oahpponeavvuid. Mu mielas dat ii lihkostuvvan nu bures, go ledje beare olu oahppit guđege studeantta nammii. Eai buot oahppit beassan geahččaladdat govvet ja govaiguin bargat, mii lei oassin prošeavttas. Muđui dat bisttii nu oanehaš, dušše moadde beaivvi. Eat das ollen gal nu olu go leimmet galgat ja háliidit.

Nuoraidskuvlaprošeakta Guovdageainnus

Mis lei vel nubbi nuoraidskuvlaprošeakta Guovdageainnus, mas ulbmilin lei oahpahit ohppiide diehtojuohkin- ja gulahallanteknologiija (DGT). Oahppit galge oahpásnuvvat bargodillái (fidnobagadallan) ja seammás DGT:ii ja maŋŋel ovdanbuktit eará ohppiide dan maid guhtege joavku lei oahppan. Muittán ahte min joavku áiggui oahpásnuvvat boazodollui ja ledje hui áŋgirat jearahallat ja mannat geahččame movt boazodilis lea bargat. Manaimet maid Heammogiettis herggiiguin vuodjime, ja oahppit bessege oaidnit movt boazodoalus sáhttá háhkat lassidietnasa. Sii ohppe ahte sáhttá herggiid dápmat ja vuovdit turisttaide, mánáidgárddiide ja skuvllaide heargevuodjinmátkkiid. Oahppit ožžo luoikat digitála govvenapparáhtaid ja báddenrusttegiid ja barge hui buori barggu friddjaáiggis. Ovdanbuktin manai maid hui bures, vaikko ledje hui unnán váhnemat boahtán, ja veahá bártideimmet teknihkain álggus. Dienge prošeavttas barggaimet MultimediaLabV-prográmmain ja ledjen nu hárjánan dainna bargat ahte dollen kurssa eará studeanttaide dien prográmmas. Dien nuoraidskuvlaprošeavttas lei oaivil ahte Guovdageainnu nuoraidskuvlla oahpaheaddjit galge leat mielde aktiivvalaččat, studeanttaide veahkkin pedagogihka bealis, ja studeanttat fas oahpahit ohppiide DGT-beali, muhto nuoraidskuvlla oahpaheaddjit gal eai báljo oba oidnonge ovdal ovdanbuktima. Sihke mii studeanttat ja oahppit gal leimmet beahtahallan nuoraidskuvlla oahpaheddjiide.

Hárjehallan máŋggakultuvrrat skuvllas

Goalmmát jagi lei hárjehallan Mielgavári (Melkevarden) skuvllas, Čáhcesullos. Dat lei maid skuvlaadopšuvdna. Mielgavári skuvla lei dakkár skuvla gos ledje oahppit iešguđetge riikkain boahtán. Muhtumat sis eai lean leamaš nu guhká Norggas, ja eai máhttán vel nu bures dárogiela. Danin lei oalle hástalus doppe oahpahit. Earenoamážit go in lean veaháge oahpis ohppiid duogážii iige lean oktage geas sáhtii jearrat. Vaikko fertiimet oahpahit dárogillii, de oahpaheimmet ohppiide sámi mánáidlávlagiid ja muitaleimmet sámi máidnasiid, ja oahpaheimmet sámi stohkosiid.

Sáhttá leat oalle hástalus orrut ovttas máŋggain eará studeanttain máŋga vahku, muhto mus lei nu lihkku ahte orron ovttas golmmain eará nieiddain unnit ásodagažis, ja mis lei hui fiinna dilli, ja eahkedat manne hui jođánit.

Ođđamállet hárjehallan

Njealját jagi lei hárjehallan rievdan oalát, ja lei organiserejuvvon nu ahte lei vahkku ain hávális hárjehallan ja gaskkohagaid lei oahpaheapmi dehe ledje fágabeaivvit allaskuvllas. Diet málle čađahit hárjehallama lei earenoamáš buorre ja de studeanta fuomášii buorebut teoriija ja praktihka oktavuođa. Lei maid hui buorre go hárjehallanbagadallit bovdejuvvojedje daidda fágabeivviide. Hárjehallanseminára dollui juohke hárjehallama maŋŋel ja lei ávkkálaš oaidnit maid eará joavkkut ledje vásihan ja oahppan. Hárjehallamiid plánemii lei álo beare unnán áigi ja go olliimet hárjehallanbáikkiide de fertiimet dávjá eahketbottaid vel bargat plánenbargguiguin. Mun váillahin máŋgga hárjehallamis bagadalliid. Mis ledje máŋga adopšuvnna ja adopšuvnnas ii leat hárjehallanbagadalli. Vuosttaš albma hárjehallan ja vuosttaš nuoraidskuvlaprošeakta lei hárjehallanbagadalliid haga. Mu mielas lei galgat skuvlaadopšuvnnaiguin vuordit juobe 3. dehe 4. oahppojahkái, go de livččiimet hárjánan eambbo ja lohkan eambbo sihke fágaid ja pedagogihka. Sávvamis eat leat nu beare boastut bargan skuvlaadopšuvnnain ja maide vahágiid dagahan oahppiriebuide.

Njuoratmánná skuvllas

Vuosttaš oahppojagi giđa mun riegádahtten máná, muhto dattetge čađahin oahpu.

Oahpponeavvopedagogihkas mii ráhkadeimmet filmma rievssatgárduma birra, maid mii aniimet oahpponeavvun hárjehallamis. Muittán ahte ledjen oalle gassat go filbmiimet ja lei oba lossat obbasa gállit. Manai goitge bures, filbma válbmanii ja oahppit liikojedje ođđamállet oahpponevvui.

Muittán loahpageahčen skuvlajagi, go leimmet ožžon bargun guhkebuš čállosa čállit. Moai leimme guokte studeantta geat barggaime ovttas. Lei juo vahkkoloahpa guvlui manneme, ja váiban dieđusge dainna bargguin. Mun árvalan ean go mánnodahkii vuordde loahppabargguin, muhto ii son dan háliidan, ja árvala vel ahte in mun dalle dáidde leat skuvllas. Ja nu šattai ge. Geavai nu ahte válden geasseluomu seamma sotnabeaivvi, go dalle ožžon unna bártnáža.

Nuppi oahppojagi lei mus njuoratmánná. Mun lávejin váldit su mielde skuvlii čakčalohkanbajis, ja son ođii eanas áiggi skuvllas. Giđđalohkanbajis son ii šat oađđán nu njálgát skuvllas, ja fertii áhkuid luhtte leat skuvlabotta.

Bargovuogit

Oahpaheaddjioahpus ledje olu iešguđet lágan bargovuogit. Hárjehallamiidda čanaimet buot fágaid maid leimmet juogo čađahan dehe maid leimmet dan jagi lohkame. Dan botta go mii logaimet oahpaheaddjioahpu, de ledje mis máŋga smávit prošeavtta, ja jáhkán ahte leat oahppan das eambbo go maid livččiimet dahkan jus dušše livččiimet gullan daid teoriijaid birra. Mii leat goit beassan geahččaladdat feara maid ja leat vásihan olu oahppama áigodagas. Mu ávžžuhus ođđa studeanttaide lea ahte galget bures váldit vuostá prošeavttaid ja ođđa bargovugiid. Vaikko vel ođđa prošeavttat gáibidit ollu návccaid, de dain oahppá maid hui ollu sihke fága áššiid ja olmmošlaš beliid dovdat ja ipmirdit.

Sámi perspektiiva

Sámi perspektiiva čuovui buot oahpuid ja lei earenoamáš buorre beassat oahppat sámegillii, vaikko olu oahppogirjjit ledje dárogillii. DGT ja sámi árbevirolaš máhttu čuovui juohke fága ja juohke hárjehallama. Oahpponeavvopedagogihkas ráhkadeimmet gárdunfilmma, nuohttunfilmma, digitála oahpponeavvu sámi dáidaga ja girjjálašvuođa birra, ja maid ovtta ovdanbuktima boazodoalu birra. Pedagogihkas ságastalaimet olu dan birra mii ja makkár sámi pedagogihkka lea. Sámegielas, álbmotdiktemis, čáliimet eahpáraččaid ja ulddaid birra, ja eará dakkár fenomenaid mat gullet sámi eallimii. Luondu-, servodat- ja birasoahpus lei maid sámi historjjá ja birgejumi birra olu sáhka. Oahpahus válddii vuođu sámi guovlluin, eallinvugiin ja birgejumis. Vaikko min studeanttaid mielas orro leame árgabeaiáššit maid oahpaimet, de goitge oaččuimet eará perspektiivva dáidda áššiide ja mun dovden ahte sámi árbevirolaš máhttu árvvusadnui allaskuvllas. Muittán Odd Mathis Hætta lei oktii logaldallame sámi dološ oskku birra. Hui miellagiddevaš mu mielas. Duojis diehttelasat oahpaimet eanemusat sámi duoji birra, muhto lei maid veahá ivdne- ja tevdnenoahppa. Obbalaččat lei oahpaheaddjioahpus hui nana sámi perspektiiva, sihke fágain ja prošeavttain.


Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis