På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.
Randi Nymo lea ollu jagiid searvan sámi servviide. Dá son lea áirrasin NSR:a riikkačoahkkimis Čáhcesullos 1988:s. |
Randi Nymo riegádii 1949 márkogillái Rámavuollái, Skániid gildii. Vuođđoskovllá váccii Vuomin (Kjønna) ja Reisránddan (Breistrand), ja
framhaldskovllá ieš Skániid buvdagilin, ja gearggahii Dieldda (Tjeldsund) realskovllá ja nai Hársta gymnása.
Sus lea virggálaš skibadivssároahppa[1] mas šierradeaddu gokčá heahtegeahču ja psykiatralaš divššu. Jagi 2003 son biđii skibadikšudandieđu oaivvelfágan Romssa universitehttii, bargogihppagiin "Har løst å kle på sæ kofte, men tør ikkje og vil ikkje." En studie av fornorskning, identitet og kropp blant samer i Ofoten og Sør-Troms. ("Háledivččen gávtti coggalit, muhto de in roastil". Ofuohta ja Mádda-Romssa dáruiduhttima, dovddádusa ja rupmaša bearrái), ja dát dá čálus dan vuođul ilbmá. Randi Nymo lea ee. bargan Hársta, Narviikka ja Romssa buohcceviesuis, Álttá ja Guovdageainnu bearaš- ja beaiveruovttuis ja psykiatriijan Finnmárkkun. Son lea dál Narviikka hallaskovllá lektor. Son leamaš oallot jagi juo áŋgiris mielbargi Norgga Sámiid Riikkasearvvin, ja lea viššalastán nai iežá organisašuvdnalaš hommáid. Dát artihkkal lea jorgaluvvon Skániid-suopmana mielde. Muhtin sánit ja hámit, mat eai leat dovddus finnmárkkusámegielas, leat čilgejuvvon čujuhusain. |
Ofuohta ja Oarje-Romssa sámit leat atnán skovlávázzima ja oahppaviežžama mávssolažžan. Dan birra áiggun dás dadjat juoidá váldofágabargguidam vuođul ja dan vuođul maid ieš dovddan ja lean eallilan.
Sámi gilit gilláje gierdat hehttot[4] dakkár váivves vastes boavjjahahtti[5] ovdagáttuid Ofuohta ja Oarje-Romssa guovllun. Harald Eidheim čállá 1959/1960: "Dihtto leat máŋga sámi bigddais[6] bahá heitot birgenmunni, nu go Divddasvuona vuotnalasais, nu go Romssa ja Nordlátti márkurádjaguovlluis, nu go nai sis-Finnmárkkun. Dearvvašvuođa dilli lea riikka buot heaitogeamus. Dakkár duovdagat leat dávjámuste gonne muoldodat guorbbas ja guolásteapmi illá ealihahttá. Dieđun ii lean bálljo gávdnossii makkárgen oasistan- ja gávpašanvejolašvuohta mii movttidahtálii olbmuid álggahit fitnodagaid. Lea čielggas manne sámit ásset dakkár doaresbeal duovdagiis: dat leat ribastuvvon dohko; dáčča servodat lea márradettiinis ráfehuhttán sámiid eret báhtarit fertet. Stuorservodaga dáččaid mielan daid báittobealgiliis orrot hummalaš[7] heakkat mat leat čuorbbit ja láikkit. Visot mii oidnostallá vuhttosii sámiid orohagais botnjošuvvo duođastit dáččaid iežaset váigadis ovdagáttuid alddiineaset nu go man čabo imašlaš han sápmi leš olmmožin; sámit fas dovdet dáčča guđe fámodoallin aitto nuppiid searddu[8] viggame deaddáladdat ja mat ieža beassat ovttilis ázzohallat[9] dugo ugurjit"[10],[11].
Sárdnot márkkolaš sámi gili olbmot geanohuvve guŋkan dan dihte go ásse doaresbealde eaige mat bálljo dávildan[12] dáččaiguin. Girjjástis Finnefolket i Ofoten[13] jáhkká Knut Kolsrud árvidit hal možiid[14] bus čuožžilan go sámi gilit, nai viervváguovllu sámi gilit, eai boahtán juolggi viega dáččaid lusa oktavuođa doalažit, eaige meroniiguin gen fárrudan. Mu mielan gal ii leat dušše luonddu ávdnodaga duohken ohcat siva: lei baicca etnihkkalaš šielbmá man badjel galggai lávket. Etnihkkalaš oahci mas lea sáhka ii leat rádji gaskkal sámi ja dáčča oidnolaš vuogádahkalaš iežáhusaid. Val dat lea jurddalevttolaš — dat lea iežá sániiguin kognitiivalaš cekkodat — mii ii álkidit jeargái[15] baste ii duođastit iige biehttalit go ii leat jierpmi duohkái oppa duođa olahahtti gen. Dát eai juovsso jergii[16] danne go lea sáhka gáttuid ja ovdagáttuid dujiis ja lea guottuid ja kultuvrralaš iešlágiid duohkái duvdojon, ja nai danne go guoská olbmo árvogažaldagaide, aitto man muddui jáhkkit nuppi jearggasin vai man muddui gáddit čabo gáiffasin [17]. Etnihkkalaš, olbmogaskasaš rádji cegge nappot "ego-vuoimmalas" gárddi gaskkal doahpaga "mii" ja "dat nuppit". Dánlágán vuostálas juvddu [18] sápmi val dovdá unohassan, mun jáhkán die lea juoga maid juohke sápmi oallot gearddi lea ási vuoli vuohttán bahán. Dát lea ákkahan márkku sámiid loaktit áiggiidaseat buorimušat sielohaladettiin [19] iežaseat giliis ja birrasiidiset ráfálaš miehttámehciis[20], ja lea bus dainnalágiin bisuhahttán sámi vuogádaga ja sámegiela — mii daste ii leat áibbas váidon iige oalát jávkan.
 | Skániin lohket ahte "gosa asfálta loahppá, doppe álget sámit". Diehttelaš lea sámi márkogiliin ollu heajos luottat.
(Govva: Svein Lund) |
Rumasfenomenalaš jearggadaga jielgi[25] de leat olbmo eallindáhpáhusat, diet gustto nai vuogádahkalaš bajás-šattut, lágárastojuvvon rupmaša sisa juogaman láhkái: rumaš ii vajáldahte[26]. Go "ieš rumas" geavtá[27] maid ii leat vajáldahttán de sámi olmmoš metno[28] ja láhtte sámi láhkái vaikko guđeman sakka geahččaladdá daččastallat. Jus de gávnnahallá leahkit sápmi de dan bakto[29] gávnnahallá čabo loika[30] jietkán[31] man bágut[32] eai leat oskáldassii. Árvideames de lea vávda[33] dát čiegadeapmi sivvan go dáččat navdet sámiid guoktilin ja ipmalas ovddolassan gean ii sahte luohtidit, geasa ii galgga oskildit olu. Iežá ovdamearka: "Sámit leat eahpitgehtte amašuhtton ipmalažžan. Oainna ásse doaresbealde ja metno láhttet iežaseat vugiid mielde; dát de dieđun čagardušai[34] olles Davvi dáččalaččaid gáiffaid ja govahallamiid sámiid sulledassan. Hámsuna rumánaid eaimmudas[35] ilmmáhusat leat dakkáraš iđut ievtime[36] davvidavvilaš dáččaid ovdagáttuid sámiid váste ja nai ievtime dáččaid ald dievaslaš diiđaid nuppe searddu bearrái."[37]
Hamsun čuogai dieđun gárvves oainnuid ja ovdagáttuid Nordlátti davimus guovllu duovdagiid olbmuis aitto gonne ledje lahkalaš sámi gilit dihttosin. Mun bijan dán ovdamearkan guđemuddui olu vastes bahuid leat dáččat čállán sámiid birra, mii fas lea báinnuhahttán stuorservodaga bahán beikkadit[38] ja bánáhallat[39] sámiid. Oallot girječálli[40] lea govahastán dorpmiid[41], bilkkiid, unohaš dáhpáhusaid dáruiduhttinguovlluis gonne galggai etnihkkalaš mearka jávkaduvvot. Dien lea nai Synnøve Ballari Johansen 69 fáddástallan.[42] Son oaivvilda: sielu dovddut ja jierát nu go moraš, ohcaleapmi, surru[43], suhttu, šlundi, verrodat, sivanavda ja heahpu oktanaga jađgot[44] sámiide guđet eai harvva eaige abme[45] albmolaččat leahkit dorvvolasat sápmin.
Ingá, 80 jahkásaš geinna lean dáid ásejiid ságastan, muitá gokte sámi mánát lokte skovllá jagiid: lei munnálas dáru oahppat jus siiddadálun lihkus dáruste. Muitui báhce positiivan geat átne dáru siidagiellan, olbmot atne dieid guoktegielalažžan, ja dat gal birgeje sihke dáru ja sámi birrasiis, gul. "Jáhkán lei váivi ovdal....go mánát galge álgit skovlái.. ná, de heaitigohte hal dieinna sámiin. Goal...dat (..) lei duoppe (....) eret, dan (....) suohkanin, dan gielddan berre binnus sámáste, lei goit berre dárru doppe ja dat dárustii. Men dat máhtii sámi, dan gal máhtii. Ja lei dat vosttaš guhte oahpahii mánáidas dárustit. Dat mánát leat dál akta juo 75 jahkásaš, dat boarráseamos. Ja de álge de gaittiinnat[49], (...) álggii dalle de dáruin. Berre dáruste mánáidasaseat siiddan, ja čivggat máhtte de dáru go skovlái álge... mun álgen skovlái ja máhtten dáru. Áidna maid boastut dadjen, lei ahte "klokka" šattai "tima"."
Ingá gal máhtii dáru go álggii skovlái. Vieris bearaš bođii jođi dáruinis gillái ja dan rájis gilli johtelet dárustuvai. Olmmoš sahttá Inggá áddet dan guvlui ahte su mielan lei dáruiduhttin galgat álggahuvvot juo siiddan, su mielan váidalahtti go gis eai gallis máttán juo dáru skovlái álggadettiin.
Alfon Andersen, Vatnjavárin eret, sáddestii ávisii lohkkiid reive mas son muitala man váiggat hilgadin son mánnán ealvvai[50] vuosttaš skovlajagi 1946. Soai jumežiin Haralddain eaba máhttán dáru go skovlái álggiiga. Soai skovlogii spanččahalaiga[51] čuvddiid bávččagin linjálain jus leigga gullon sámásteamen olgobottu. Muhtin oahppit vel duhkohalle simme sivan. Alfon dadjá:"Mii smávva mánák ruvva[521] oahpaimek midja lei ággan; garra doaškuma dihte seakka gieđaide ja bahá vuoktagaikuma dihte heaittiimek ruvvanaga sámegiela hoallamis.[53]"[54]
Inggáguovttos Alfona sánit dan áiggi dili birra vuosehit man muddui sámegiella navdui veahkun[55] mii dušše vággádalai olbmo ja dienláhkái orui hehttehussan iige mange ávkin. Alfon ealvvai 1889-lága ráŋggastusaiguin bággejuvvot sámi nalde ja muosáhii njuolganaga rupmaša bávččagin náhkkáduvvat stráffan. Sámegiella ja sámivuohta galggai healbbaduvvot; mii lohkkui mihttomearrin veara olahit lei aivve dárru. Dáččalašvuohta gáddui leahkit buot bajimusan.
Ránskkalaš olbmoeallindutki Bourdieu[60] oaidná gokte nášunálalaš stáhtat álelassii ja ovttilis[61] gevtet vugiid ja málliid man bakto váikkuhit dadjamusaidaset nannet ja fámuid čoaggit allaseaset. Diekkár deŋggodat sahttá leat njuolganaga bággehusfábmu dahje rumašlaš vuortnohus (soahteveahka, pulkkit[62] jna.), ruhtalaš deaŋgi[63], kultuvralaš guoddu, sahttá leat vávda diehtojuohkinfámudat ja juohkelágán iđáhusat mat doibmet diekkár deŋggodahkan. Aitto nie lei gen dalle go Norga galggai márket iežas ilmma guđe nášunálastáhtan mas leš fábmu: mihtulmas munnái ollá dušše deŋggodagaid bakto, ja dieid galgá danin váfut. Dákkár jurddašanvuohki dieđun lea váikkuhan márkku sámiid guođđit sámivuođa. Dat oidne gokte stáhta bajit deŋggodagaidis bakto, nu go láhkareidehusaidis bakto, mihustalai[64] ja orui rahčame berošmeahtton gait iežá árvvuid. Lea dakkár oainuide bohcideamen go Alfon jumežaguovttos Haralddiin oktan iežá nai mánáiguin ilččihalle[65] gieđaide dan dihte go sámáste skovláseilljun[66].
Vuogástahtii[67] váikkuhii sámi olbmo riepmat dakkár deŋggodahkii mii stuorservodagan ávkkaša, ja dakkár deŋggodat han aitto eaktuda dáčča vuogádaga iđuid háhpohallat galgat ja suolbmudit[68] dieid allasis eallináhpun. Mávssolažžamussan lei servodaga badjelávdda deŋggodat mainna sápmi sahtii čiegadit sámi vuolgga ja identitehta. Norgga stáhta muddehalai beavttálmasat dán jođu. Dieinnalágiin oppamuddui lihkostuvai stándardiseret kulturiđáhasaid, nugo stáhtat gen dávjjámustá dahket, aistton Bourdieu. Márkkugilliin dát stándardiseren surgasii beallalas dásiide; muhtin gilit olle iežaseat mielan guhkkelii go nuppit aitto rahčamiidaseatguin dáčča deŋggodaga allaseaset oamastit ja dan bakto de nagadit goarbmut[69] gáddelaš divrras allatvuhtii. Jur dan gal in dán oktavuođas abme báguhit, val vuosehan oaivvelfágabárgusam mas lean guorran manláhkái dáruiduhttin iežáhalai[70] gaskkal Vuomi ja Vuopmegeaži giliid, Skániid suohkanin.
Ovdamearkan makkár deŋggodagas lea sáhka maid márkkugat vigge olihit namahastán: višu, luohttevašvuođa, dárugiela, fallivuođa, skovláčehppodaga, dáčča ja rivgu vieruid ja gáttuid, dáčča gárvvuid ja biergasiid, dáčča gánddiid[71](dákko lea gal guovllu leastadialaš oahppa gáržžiidan jollašuvvama cealkkidettiin áiggálaš bondodaga[72] oktan činahasaiguin ja ođđamállet biktasiiguin suttu niktaluvvamassan).
Márkkugiid skovláčehppodat juo 1920 jahkelogu loahpa áiccahuvvui. Norvald Dyrvik, oarjenorjjalaš boahtán sámi Vuopmegeahčái skovlogin, ávžžuhii ges olbmuid nai bisuhit sámivuođa giela ja vieruid bakto. Beaivválaš skovllá lassin de olmmái jođihii eahkedesviđiskovllá. Son čállá: "Čoaggáne máŋga oahppilis ja jeargabastilis nuorat guđet hálide eanot oahppat. Hoalaide bohte nai sámi gažaldagat, ja guoskkahalaimet man muddui sámi mánát sámi guovlluis livčče sahttit vuoiggaiduvvat oahpa oažžut sámegillii, goitgen vuosttaš jagiid; amma dat gullá álbmotrivttiide?"[73]
 | 
|
| Vuopmegeaži boares skuvla lea maŋimus jagiid geavahuvvon ee. duodjekurssaide.
(Govat: Idar Reinås) |
Sámi vuogádat lea bissun dugo skádja ja šuokŋa gait daguid ja dujiid duohken maid márkkugat leat vitnehuššan[74]. Márkku gilit ja birrasat leat eavttuidahttán ássiid ja orruid juo dolin, duvle ja dálážii. Leamaš gal surgadis ságat muŋkkáhahttimen[75]šlundame, val eanaš leamaš hávskkes spájut[76] illuidahttimen. Amma danin leat máŋggas válljen orohaga cegget márkui go leat bearrašmuvvan. Báittobealgillin márku lea buoribut sieiluhan sámi jurddavuogi luonddu ja obbalasa birra, dieinnalágiin bisuhan sámivuođa. Otná dili govva čájet ja vuoset árjjalaš márkkulaš giliid gonne nuorat nai áinnas sielohallet.
Einejord lei eanandoalloskovllá vázzán ovdal go oahpaheiskovlái álggii, ja oktan su sámi árbbiin lei danin gal su mielan deahálaš oahpahit maid buriid moldoeanan buvttiha. Mii finaimet danin dáivá[82] murjemin, ja murjen lei gen oallot dálu reidemas dálvái. Dát vuoidna aitto man deahálaš lea dálvvi oainnihit čiekkai nu ásivuollái ahte mii nieiddat nai skovlábálgá manadettiin spiehkkalastiimet čoaggiležžet[83] murjjiid. Muittán go Inger, Helfrid ja mun, mii gávnnaimmet nu olu joŋaid ahte hehttuimmet guobaid[84] geavtit lihttin. Leimmet hirbmát[85] čeavlái siidii boađi nu olu murjiiguin. Boares Vuomi skovlá šattai dadjat juo eallima skovlán ii dušše teorijaid alde, baicca nai skovlá mii ovddidahtii árvvu guđeláhkái olmmoš sahttá láhčit allasis vugiid gokte birgehallat[86].
Dálvejábi lei čuoigan beaivválaš, ja mii čuoiggaimet skovlái. Fridjabottu nai čuoiggaimet. Lei dáhpi skovládiimmun nai guldalit rádio go muitale gilvohallamiis goste nu. Skovlábiiren lei faláštallansearvi, ja ledje falles čuoigit, ja akta daid gaskkan, namas Ingmund Holtås, biđii máilmmi beahkkániiguin. Sihke mánát ja ollesolbmot dieđun áŋgirušše. Mii čohkahalamet rádio guran ja noteredettiin áiggiid ja namaid rehkenastiimet vuohkominuhtaid; áddešeimmet go mii dalle man buorre oahpahus dát lei rehkenastit? Mun dál, áiggiid maŋŋel, árvvošan Vuomi skovllá leahkán áiggistis oppa ovdalut aitto intergreredettiin eanot go ovtta fága oahpahusdahkosiidasas. Dál mieđihan aitto die leame sámi jurdaga mielde lunddolaš oahpahusdáida. Giđđadálvvi go ain lei cuoŋu de Lars Einejord ja Vuopmegeaži skovlot John Nyheim lonohalaiga guossin mannat nubbi nuppi skovlái; fievrun lei seippát[87]. Nyheim lei smiđugis[88] muitaleaddji; coggaluvvui muitui oallot gápmilis[89] sáhka, cukcasat ja duođa deaivvalašat govddihe giđđudit oaivvi govahallamiidda.
Skovlá elii sámi árbbi, ja searvvai nannet sámi oktasaš oainnuid olbmoeallima dáfun. Vuohki ovttastahttit smávožiid ja stuorskovllá ohppiid lei duođas ávkkálaš go dalle skovlámánát ohppe ovttasbargat, stuoribuččat ledje smávibuččaidde veahkin ja ovdamearkan. Stuorskovllá mánát oahpahallojuvve meatnut láđđásit nuorabuid váste amas aktage movttehuvvat. Skovlá lei dienláhkái guovdážin deattuhemiinis sámi vuogádaga vuođđodovdduid mas searvválašvuohta lea bajimusan. Go Vuomi skovlá bulii de nogai dát searvvalašoahpaheapmi ja heittii. Reisrándda skovláhuotnahin[90] ledje guoros lanjjat. Mii fievrriduvvuimet skovlajagi 1959 dohko, min alddamet skovlot ja min oahppejoavkkut čoahkás nu go leimmet juo leamaš bordon Vuomi skovllán. Gullui gal muhttuin sátne "fijnn" dáččalaš ohppiid njálmmis, eđes eat ráfehuvvan; ná eat hal muosehuhttán gen.
Muhto 1960 rájis iežáhuvai dilli. Mii bidjojuvvuimmet seahkalagaid Reisrándda ohppiiguin, iige min skovlot šat beassan leat skovlot gait márkku mánáide. Heahkkadaga[91] bahánii beajuheapmi[92] ja bilkun spaittui[93]; beaivválaččat čolgaduvvui midjiide cielahusat "fijnn" ja "din lappunge"; ovttatláhkái skovláseilljun gulloje heaikkaheamit. Mun árvidan mii bođiimet vuoikka lahka dáččalaččaid ja de dieidda dovdui dugo uhkkádussan: mii leimmet vávda njieidime sin dárrolašvuođa. Váhnemiidameat bakto diđiimet ahte ollugat dáppe Reisránddan leat sámi sogas, ja danin máŋggas daid ohppiid gaskkan. Dan nai ruvva[94] árvvideimmet áboheapme nággáhallat Reisrándda čivggaiguin guđemuččat leat sámi sogas ja man muddui dat leat sámit. Árvvideimmet mii vávda hehttot vuosehit leahkit čeahpit fágaid ja oahpaid oktavuođan, dienláhkái deŋggodaga cegget. Dát mielddisbuvttii olu girjelohkamiid, ja gal ávttii: illui šattaimmet ovtilis go skovlogat rámiide vázzeguoimmiid stillaid ovdamearkan gokte galget gen stiillat ben leahkit. Dát gullui daddjot dáččalaš skovlogiid njálmmis. Ii lean Reisrándda láttiide šat nu reaškilis healppos[95] min ravdnut[96] ja mobbet. Vuoras sápmi movttidahtii min láddelaččaide[97] vástádallat go min cielahit "fijnn" ja "lapp", sárdnut: "Joh, men min gal dobdap[98] juobe stuora "A" go boahtá guoŋa[99] min guvlui." Aitto 6. skovlájagi beasaimet ruoktoluotta.
| Sárgun: Solfrid Fjellaksel Pedersen
|
Vuomi skovlá huksejuvvui ođđasit danne go váhnemat ja olles gilli garrasit gáibide. Leimmet illolaččat, muhto ii šat ovdalet áiggi vuoidna boahtán nu go lei leamaš boares skovllán. Earret eará de moadde sámi oahppit báhce joatkit Reisrándda skovllán. Vuomi skovlabiiren dát dahku ivttii dan jáhku ahte doppe leažžá leat buorot go "sámi skovlán". Sámi searvválašvuohta dieinna daguin boatkanii, ja dan rájis sámivuohta beikkahuvvui[100] dieid bealin oallaláhkái. Nie ledje sámit ieža mielde sámivuođa ihpáldahttimen negatiivan ja árvvoheapmin. Vuomi skovllá oahppit gal ain vuosehe leahkit suohkana čeahpimušaid gaskkan, dan čájehit loahpahanduođastusat. Simme nai Vuopmegeaži ja Vatnjavári skovlábiiret.
Skániid suohkan viimmat ceggii kommunalaš realskovllá loahpa 60-jagiid. Máŋga sámit álge, ja bihte buoragit. Vearrát lei gokčat ruhtalaš goluid maid skovlá duvddii váhnemiidda. Realskovlá njamai skovládivvagiid. Máŋga sámi oahppi ledje vealggas máŋggaid mánu. Dálvviid lei álot ruhtavátni márkkun; olbmot orro eallime dainna doaivvuin: gal hal šaddá ráđđi. Márkkugat leat ferten gierdat gefodaga nama. Leastadialaččaid gaskkan leamaš váikkuheamen dat osku ahte áiggálaš gefodat mokto vuoinnalaš bondodahkan. Oabbám Oddveig Nymo (dál Dalbakk) oktan ovddit Sámedikki áirasiin Olav Anderseniin leigga nai ohppiid gaskkan.[105] Muittán gohčohalle dáivá čoahkkimiidda man fáddan álot lei ruhtalaš dilli ja čavgehusat máksit dakkaviđi dan dátobeaivvi go galgá. Ovtta dakkár čoahkkamii ledje moadde dárrolaš váhnemat reiden gáibidit han biehttalit skovláfálaldaga dieidda ohppiide guđet eai lean áigebáli deaiválaččat mávssuin. Dát gal šattai bártin sámi váhnemiidda, muhto dárje[106] ben dan váivvi ja ovttastuvve. Heahkkadaga fágalaš ovddasvástideaddji, vaikko ieš ii lean dán guovllun eret, de maŋŋel go lei gullan daid váigadis vávjjiid roastilit čuoččastii sánáidit sulli ná: "Jus dát oahppit galget biehttaluvvot de leat skovllá čeahpimušat mat dalle jávket eret. Skovlá lea nai sorjjas fágalaš alla dásin jus galgá bissut." Sámi oahppit ja váhnemat vuite árvvolaččat dán gearddi ja manne nannošuvvon sápmin siidii. Galgá soamis leat dadjan: Dáža bázii "sieibi háččagaskka" - ja nu mii guđiimet.
Máŋŋel dan spáju[107] oahppit čađahe skovllá buriin movttain, ja váhnemat dieđun mákse dađemielde go ruhta dálkkihii[108] bursii. Ii goassege gohččohallon šat dakkár čoahkkimiidda. Dát lea dakkár dáhpáhus gonne sápmi lea ovdalgihtii juo vurdon ja oainnihuvvon vuolánit galgat go dáččalaččaiguin dáistaladdat, muhto midja ges dáhpahuvvanaga jorggit sámiid beallái buorrin. Márkkun muitalit oallot dienlágán dáhpáhusaid. Dakkáriid gullat geahpida beaivválaš eallime bissut sápmin. Muitalusat gos sápmi loahpalaččat vuoitá ja ollá meriide lea ieš alddis deŋggodat, sámi loktedahtti muitalanmáhttilašvuohta, ja nai simbolalaš deŋggodat.
Simbolalaš deŋggodat, go dan oliha, de dássáiduvvá ja vávnnastuvvá[109] servodahkii beaivválaš huššan[110], dieinnalágiin dugo beassá vuoidnat friddjabut ja vas lávket álot buorot dásiide. Vuoittodovddut man ruhtavánes sámi bearrašat muosáhe váhnenčoagganin illudahte stuora lohtui[111] man guhki muite.
Go márkku nuorat bearaštuvvet de ohcet siidagiliidasaseat ja válljejit bus máŋgasat márkku bistevaš ássanguovlun. Mu oainnu mielde de lea eanaš oassii ahtanuššan fitnodaga ja barggu ektui, lehkosat hal dábálaš bargit, lehkosat hal kontorvirggálaččat, duojárat dahje akademihkkárat. Vaikko dal dálá áiggi ii leat márkku baittobealde johtolaga dáfun de guovllu geahččojuvvo olbmogaskkasašaččat oktin ja orru dadjalus referánsarinnján geidda ásset márkkun. Orru leame leat etnihkkalaš rádji mii nie vuhtto. Dálá áiggi gal diekkár rádji ii goaža deaivvadit etnihkkalaš rájiid rastá danne go márku dál gilvaladdá simme dásin go suohkana doavdagat muđui.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]
[10]
[11]
[12]
[13]
[14]
[15]
[16]
[17]
[18]
[19]
[20]
[21]
[22]
[23]
[24]
[25]
[26]
[27]
[28]
[29]
[30]
[31]
[32]
[33]
[34]
[35]
[36]
[37]
[38]
[39]
[40]
[41]
[42]
[43]
[44]
[45]
[46]
[47]
[48]
[49]
[50]
[51]
[52]
[53]
[54]
[55]
[56]
[57]
[58]
[59]
[60]
[61]
[62]
[63]
[64]
[65]
[66]
[67]
[68]
[69]
[70]
[71]
[72]
[73]
[74]
[75]
[76]
[77]
[78]
[79]
[80]
[81]
[82]
[83]
[84]
[85]
[86]
[87]
[88]
[89]
[90]
[91]
[92]
[93]
[94]
[95]
[96]
[97]
[98]
[99]
[100]
[101]
[102]
[103]
[104]
[105]
[106]
[107]
[108]
[109]
[110]
[111]
[112]
[113]
[114]