På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Nuorttanaste lea boarrásamos sámi aviisa mii ain ilbmá, dat álggahuvvui 1898:s. Álggu rájes lei evangelalaš-luteránalaš friddjagirku mii dan almmuhii. 2000 rájes leat olggosaddit: Nuorttanaste-vuođđudus, Norgga sámemiššovdna, Sis-Finnmárkku proavássuohkan ja Sámi girkoráđđi. Nuorttanaste lea álo čállán sihke risttalaš ja máilmmálaš áššiid birra. Sámi allaskuvlla journalistaoahpaheaddji Arne Johansen Ijäs lea guorahallan aviissa máilmmálaš čállosiid. Dán bokte mii leat gávdnan artihkkaliid ja lohkkiidreivviid skuvlaáššiid birra. Vuosttažettiin čállojuvvo skuvlla giela birra. Mii geavahit Nuorttanastte dalááigge čállingiela. Mii bájuhit dás golbma artihkkala, ja dán girjji interneahttaveršuvnnas leat vel moadde. |
 | Henrik Andreas Henriksen (1878–1955) orui Lávvonjárggas Deanus, son lei giehmánne ja muhtin áiggi Deanu sátnejođiheaddjin. Sudnos eamidiin Ragnhild Katrine Ravna ledje 9 máná, daid gaskkas Haakon Henriksen, gii lei guovddáš olmmoš riiddus Álttá-Guovdageainnu-čázadaga dulvadeami vuostá. (Govva: Nuorttanaste / Varanger Samiske Museum) |
Aigom moadde sane čallet skuvlai birra dabe Finmarkost, gost mist læk golbma giela, namalassi: Darro, Sabme ja Suobmagiella. Nuftgo dal læ ænas baikin dabe Finmarkost skuvlaolbmak darolačak, de læ damditi arvedæmest, atte si baggijek samemanaid darogiela lokkat sikke dam mi gulla religionoppoi ja maidai buok æra mi gulla mailmalažži. Dat læ damditi aibas boastot, go mi gullap ja oaidnep, atte samemannak mannek skuvlai ja lokkek baggo čađa religiona darogilli ja æige adde dast maidege, maid si lokkek. Dam darogiel baggo bokte manna dal damditi religionaoappoin Finmarkost maηas guvloi, nuft atte manga baikest Finmarkost dam gæččeld šaddek nuorra olbmuk bajas aibas sævdnjadvuođa sist ja mist læk damditi ollo nuorra olbmuk gudek dam baggoskuvlain læk gærgam dego dak guđek æi goassege læk religionoappo birra gullam, vaiko si læk čokkam skuvlast ædnag jagid.
Mu oaivel læ, atte Finmarkost buok skuvlain, gost samimanak læk galgaši religionoappo doaimatuvvut sin ječasek ædnegilli ja dasto dat mi mailmalažži gulla ožuši doaimatuvvut darogilli. Mutto dat gutte datto mannaides oappat religion darogilli, de dasa addujuvvu friavuotta. Almaken im satte cælkket, atte darogiella i læk darbašlaš samedi. Mutto dat i galgaši baggijuvvut nuft, atte skuvlaoappo dam bokte šadda gillat. Nuftgo juokkehaš arvveda, atte olmuš i mate nubbe baggit oappat dam maid nubbe i ibmird ja maid olmuš i halid oappat, dam dieđusge i oappa.
Bargop dal buok samek, dam ala, atte oažžot religionoappo samegilli skuvlain ja gæččalekop oažžot væke daina aleb olbmain gæina læ valde skuvlai bagjel. Ædnagiguim læm mon hallam guđek læk jottam daina bælosbælde baikin Finmarkost ja guorratalam skuvlai dili dai sægotuvvum gielai gaskast, ja maidai sist læ dat sæmma oaivel skuvlai birra go must, vaiko ollok sin gaskast læk darolažak guđek muina dam birra læk arvvalam. Mu halidus ja doaivo læ atte samegiella fast alggujuvvu oappatuvvut sami gaskast ja darogiella dušše valddujuvvu dego okta faga; mutto dam ala galgga viššalet barggot.
Tanast dam 2—11—1902.
H. A. Henriksen.
 | Gustav Fridtjof Lund (1862–1912) riegádii Dálbmeluovttas. Viehka nuorran álggii Friddjagirku sárdnealmmájin. Su sárdnealmmáimátkkiin gesii buot biergasiiddis gielkkás ja danin oaččui buddosnama «Gielkábáhppa». Son lei Nuorttanastte vuođđudeaddji ja vuosttaš doaimmaheaddji. (Govva: Nuorttanaste) |
Dam blađe olgusadde læ maidai davja jurdašam Finmarko skuvlai ala, mutto i læk goassege šaddam blađđai maidege čallet dam birra; mutto dal go Henriksen su bittaines dam birra læ sisabottam, aiggo songe moadde sane cælkket.
Dat læ visses, atte juokkehaš, gutte Finmarkost jotta ja ječas oapesen dakka Finmarko skuvllagaskavuođaiguim daina sægotuvvum giella-baiken, šadda fuobmat, atte min aige skuvlak dobbe gillajek stuora vaillevuođa vuolde, ja ænaš oassai sivvam dasa læ giella — dat nuft ollo samemanaidi amas darogiella. Ožžok galle olbmuk cælkket, maid dattok darogiela harrai Finmarko sami gaskast; mutto mon læm dam farga 11 jakkai, maid mon Finmarkost læm jottam boattam diettet, atte vuodnačiegain ja varečoroi gaskast læk hui harvak vel olles olbmuinge, guđek darogiela mattek dammađe atte ibmerdek girjelokkamest favdnadet. Buok daina vuonain Hammerfesta rajest gidda Ruoša raje ragjai æi læk galles, guđek dammađe sælve ožžok lokkam gielast, atte ollaset sistdoalo ibmerdet. Mon cælkkam dam vissesvuođain; dastgo mon dieđam dam. Go mon muttomin læm dolvodam samegiel bibalid farost ja læm galggam dai addet vaivašidi, de mon læm vuost gæččalam sin logatet; dastgo mon læm jurdašam, atte dast i læk avkke bibala daggari addet, gutte i matte lokkat, ja go muttomak dasto æi læk sattam ædnesek giela lokkat, de mon læm gaččalam sin darogilli logatet, mutto si æi læk damge sattam, mon læm dasto jærram: «Mast boatta dat, atte di epet mate goabbage giela?» Si læk vastedam: «Mi læimek galle alggam samegiela lokkat, mutto go mi læimek dam skuvlain oappagoattam, de bigje min darogilli, ja mi æp šadddam riftes lakai oappat goabbage giela, mi sækkanæimek dasa». Dak, guđek dam læk mudnji cælkkam, læk læmaš vuoras lagan olbmuk daihe goit gaskaakkašažat. Alma lifči buoreb, atte dak, guđek juo legje alggam ædnesek giela lokkat, lifči ožžom ollaššuttet dam gilli, de si dalle lifči mattam dam lokkat, ja sigjidi læi dalle bibal sattet geiggijuvvut.
Ja go vanhemak æi mate darogiela, de si dam æi satte oapatet manaidasasek, ja mi diettep, atte jos manna sidast i šadda oapatuvvut, do dušše dam moadde vakko skuvlain, mi dollujuvvu jagest, šadda manna, ila uccan oappat. Okta ædne celki mudnji gieskad: «Mu nieidda, i oro oappamcn maidege skuvlain, galle mai vigga lokkat dai darogiel girjid, mutto i dat obba addege daina maidege.»
«Ikgo don væked du nieidak?» celkkim mon. «Mon im mate buorašam, darogiela sanege, celki son. Dat læ galle juokke jurdašægje olbmui arvedatte, atte go sidast i gullo mikke ærago samegiella, de manna i matte darogiela oappat dušše dam moadde skuvlavakkost. Dam ragjai læ galle læmaš nuft, atte Tromsa seminarium læ oappatam samegiela daidi skuvlaolbmaidi, guđek Finmarkoi galggek; mutto mu mielast læ čajetam nuft, atte oapatægjek dam ođđa mærradusa mielde æi oažžo skuvlain adnet væhašge samegiela, goit læ nuft dabe mærragadin, im diede moft læža Guovddagæinost ja Garašjogast. Muttom baiken oainam mon, atte skuvlastivrek valddek oapatejik gukken madden – daggarid, guđek æi sanege læt oappam samegiela. Ja dat læ arvedæmest, atte dak manak, guđek bottek vuodnačiegain, gost i gullu goassege darogiella, æi matte ibmerdet dam maid si bijatallet lokkat, dat læ sigjidi dego migjidi franska, ja engelas giella. Ja jos si vela oppekge bogstavaid ja sanid cælkket, de dak almaken æi oažo dast avke, go si dam æi ibmerd. Okta Finmarko papain, gutte dal læ madas mannam, muittali mudnji, atte sust læi okta komfirmanta, gutte i diettam, mi Bassevuoiηa læi samegilli. Son galle mati 3ad artikkala darogilli lokkat; mutto go pappa jærai: «Mi læ «Helligaand» samegili», de son dam i sattam muittalet. Atte samegiella i adnujuvvu sameskuvlain dat i læk skuvlaolbmai ige papai sivva; mutto dat mærreduvvu aleb stivrrijumest, ja sikke papak ja skuvla-olbmak ferttijek dam mærradusa mielde dakkat.
Orro gal muge mielast nuft, atte sameskuvlain berreši juobe religionage oappatuvvut ædne gilli, vuost læ min aige skuvlain uccan religionoappo, ja go datge i šadda ibmerduvvut, moft dat dalle matta su duojes dugjot mana vaimost, ja moft matta dat siebmanen šaddat, mi bajasboccida ravasmam beivi siste. Dak manak, guđek æi ibmer darogiela berrijek ainasrak religiongirjidæsek oažžot oappat ædnesek gilli, ja vanhemi gaibbadus dasa læ sikke vanhurskes ja darbašlaš.
Darogiella galle oppujuvvu ællema skuvlast alma daggar baggotaga. Ælatussoatte dam oapata.
 | Nils Pavelsen (1863–1958) bajásšattai Gárggogeažis ja Dáigevuonas Deanuvuonas. Go son lei 20-jahkásaš su bearaš fárrii Bonjákassii ja dan maŋŋá son orui doppe. Son lei smávvadálolaš, sáhttolaš ja dulka, ja sus ledje máŋggalágán gávpedoaimmat guolástemiin ja fievrridemiin. Go son dán čálii, son lei Deanu várresátnejođiheaddjin.
Guokte su mánáin, Per ja Gunhild, geat goappašagat šattaiga oahpaheaddjin ja váldiiga goarggu Fokstad, leat máinnašuvvon eará artihkkaliin dán girjjis. |
Hr. redaktøra! Bivdam saje «Nuorttanaste»st dam moadde sadnai. Mon oainam, atte garraset læ dal rido čuožželam dam alde atte oažžot kristalašvuođa oapa erit skuvlain. Dam birra čallujuvvu ollo dam aige Darogiel blađin, ja mi Samek bælestæmek læp fuomašam, maid dat mieldes bukta, go min manak, guđek læk naggijuvvum Darogili oappat, æi dieđe dam, mi sigjidi oapatuvvu ja nuft lakai æi dieđe, mi kristalašvuotta læ. Daroduttembarggo læ galle ječaldesis buorre, ja dak, guđek dam ala barggek, læk vissaset jordašam Sami avke oudedet ja sigjidi berre gudne dam oudast; mutto si læk vajaldattam dam vahag maid dat læ mieldes buktam.
Ædnak duhatak læk dal Samin gaččamen diettemættomvutti ja bakenvutti, nuft atte si æi dieđe, mi kristalašvuotta læ. Maina aigguk dak oivvamužak manemuš bæive bæloštet ječaidæsek? dam bæive go Hærra sin vuolabužaisin gieđast gaibbeda? Lossad læ jurdaset dam birra, go dieđam ja dovdam soabmasid skuvlla ja girkko eisevaldin, gæk erinoamačet læk dakkam ječaidæsek sivalažžan dasa. Mon muitam man anggeret bargai dat gudnejattujuvvum Sami bisma Skaar dam ala atte oaggot bisotet kristalašvuoda Sami gaski ædnegilli. Su jabmen maŋŋel legjim mon ovta Samegiela vašotægje papain sagast. Mon čuožotegjim, atte kristalasvuotta berriši oapatuvvut ædnegilli skuvlast, ja mon muittalim sudnji vela, maid dat gudnegelbolas bisma ælededines læi sardnom, moft šadda gævvat su rakis Samiguim. Pappa vastedi moarest, atte dat læi stuora likkotesvuottan, maid bisma læi barggam Sami bæle ja gillamættom vahagen.
Maidai proffesor Friis rokke einosti dam sæmma su maηemus ræisostes Sameædnamest jagest 1883. Son celki, atte 50 jage dast maηηel læk Samek sæmma sævdnjadvuođast kristalašvuođa ašest go si legje 200 jage dast ouddal.
Go dat dal nuft oidnu mannamen min maηestboatiguim, atte si æi oažo æmbo gullat skuvlai siste kristalasvuođa oapo ædnegiili ja skuvllastivri čađa i væket barggat; dastgo si læk buokak bællalagaid, de læ jurda soabmasin mist bagjanam juo guokte jage dast ouddal, moft dat lifči, jos mi valddašæimek sæmma ædnam hærralienast 3 olbma ja vuolgatifčimek sin min allaget gudnejattujuvvum gonagas Haakon lusa min vuollegis adnomin, atte gelbolaš gonagas oktan su rađđeaddidesguim armostes suovači mærradusaid skuvlla-lagast nubbastuttujuvvut nuft lakai, atte Samek ožušegje fast kristalašvuođa oapo skuvlai siste sin ædnegilli, ja atte girjek ain prentijuvvušegje Samegilli dast maηηel nuftgo dam ragjaige.
Mon dam jurddag birra læm arvvalam soabmasiguim. Buokak læk miellašuvvam dasa ja cælkkam, atte dat berriči dakkujuvvut, ja mon legjim jurdasam, atte Sami oskaldas sardnedægje Hans A. Helander Seidast, Tana gieldast valljijuvvuši oktan olmajen; mutto go son bæsatalla dast erit su boaresvuodas diti, go son juo læ bagjel 70 jage boares, de læ sudnji lossad vuolgget jottet.
Ja de læm mon jurddašam, atte mi airasidamek ožušeimek valljit čuovvovaš olbmai gaskast:
1. John Samuelsen Dænodagast
2. Samuel Samuelsen Rattovuonast
3. Per Isaksen Stuoravuonast
4. John Johnsen Hillagurast
5. Anders Lindi Garasjogast
6. Josef Isaksen Garasjogast
Mutto airasak æi darbaš læt æmbo go 3, vaiko mon 6 læm dast namatam, gæi særvest dak 3 galgašegje valljijuvvut.
Mutto de boatta okta æra dinga mi læ vaddes migjidi Sameædnamest, ja dat læ rutta, dam golbmasi fertte læt jottem rutta, ja dasa darbbašuvvu 150 kruvna olbma ala. Daid ruđaid fertteašimek mi gæččalek sisaožudet ævtodatolaš addaldagai bokte.
Lifči suotas gullat ærai oaivvela dam ašest. Čallek dam birra «Nuorttanastai!»
Mon suovašim galle, atte redaktøra jorggalifči dam bitta Darogiel blađidi, nuftgo «Luthersk indremission» blađidi, «Verdens Gang»i ja «Nidaros»i. Daidašegje ain gavdnut daro našonast olbmuk, gæi mielast Sami sielok læk divrrasak. Ollo læ daro našona aigi čada oaffarussam Sami bajasčuvggitusa diti, si ansašek min gitosa dam oudast. Mutto jos dat barggo i galga duššen šaddat daina maηemuš beivin, de ain fertte oaffaruššujuvvut ja barggojuvvut. Dastgo mon im jake dam, maid muttomak læk arvvalam, atte i læk gukka ouddalgo Samek nokkek Norgast. Mon jakam, atte nuft gukka go Norga ja Sameædnam bisso, nuft gukka gavdnujek maidai Samek.
Vare Hærra suovaši, atte dat min čuorvas olliši rađđetusa beljidi. Ja vare mi farga ollišæimek dam mærrai, atte i oktage buollevine vuovdde ožuši lobe saddet su vinides ædnain gieldaidi alma doaktar duodaštusataga.
Bonjakasast, Tanast dam vuostas bæive ođđajage manost 1909.
N. Pavelsen.
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4