På norsk In English

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.

Henry Minde:

Sámiid dáruiduhttin - manin, mo ja makkár váikkuhusat?

Sámás: Máret Sárá

Henry Minde

Henry Minde álgoálbmotkonferánssas Romssa universitehtas 2003 čavčča.
Govva: Svein Lund

Henry Minde riegádii 1945:s Roabas Skániid suohkanis. 1955:s fárrii son Áltái, gos son loahpahii gymnása 1967:s. Logai Oslo ja Romssa universtitehtain ja dan maŋŋá barggai sámi riektehistorjjálaš stipeandiáhtan Romssa universitehtas ja Sámi Instituhtas. Son lea dál Romssa universitehta historjáprofessor. Minde lea čállán ollu artihkkaliid ja máŋggaid girjjiid sámi ja Davvi-Norgga historjjás. Son oassádallá dál sámi historjjálaš girjebarggus ja lea máŋggafágalaš eamiálbmot- ja globaliserenprošeavtta koordináhtor.

Dát lea oassi čállosis maid son čálii duogášnotáhtan Sámediggái miessemánu 27.-31. beivviid 2002’ čoahkkimii, ášši 23/02: Sámiálbmoga foanda. Čálus lea rievdaduvvon hámis jorgaluvvon ja almmuhuvvon eŋgelasgillii Acta Borealias 2003, nr. 2.

Historjjálaš duogáš

Minoritehtapolitihkka sámiid ektui Norggas lei guhká seammá go dáruiduhttinpolitihkka. Dáruiduhttinpolitihka álggu ja loahpa sáhttá čatnat guovtti dáhpáhussii, ja guktuin lei ávnnaslaš sisdoallu, muhto maiddái nana govastatárvu. Nubbi lei Sámefoandda (Finnefondet) ásaheapmi 1851:s. Nubbi fas lei Álttáášši 1979-1981.

Dáruiduhttinpolitihkka álggahuvvui kultursuorggi bokte ja dáhpáhuvai nu ahte "skuvla lei soahtešilljun ja oahpaheaddjit ledje ovdasoalddáhin". [1] Fáddá mii šattai guovddážin lei giella. Dat šattai mihttun ahte eahpelihkostuvai go dáruiduhttinpolitihkka vai menestuvai go. Dát váikkuhii máŋgga servodatsuorgái 1900-logus, muhto dás mun guorahalan skuvla- ja giellapolitihka. 1800-logus juohke našonálstáhta anii skuvlla deaŧalažžan stáhtastivrejumis.

Assimilašuvdnapolitihka menestuvvan ii lean mihkkege erenoamážiid máilmmis 1800-logus. Assimilašuvdnapolitihkka lei nannosit čadnojuvvon gievrras našonálstáhtaid ásaheapmái. Ii lean assimilašuvdnapolitihka ásaheapmi dahje eksisteansa mii earuhii Norgga eará stáhtaid ektui, muhto dán politihka ulbmillaš, oktilis ja guhkálmas doaibma. Dát dat lea mii dagaha dáruiduhttinpolitihka morálalaččat váivádussan ja politihkalaččat heavvun otná dán beaivve.

1883:s, go dát govvejuvvui Guovdageainnus, ii lean vel dáruiduhttin ollásit ollen Sis-Finnmárkui. Govas oaidnit ohppiid, oahpaheddjiid ja muhtin váhnemiid.skuvllas Vuohppečorrus. (Gáldu: Muitalusat ja dáhpáhusat Guovdageainnus 8, s. 15)

Dutkanhistorjá

Oahpaheaddjit ja pedagogat dat álggos fuomášedje dáruiduhttima dutkagoahtit. Oahpaheaddjit ledje leamaš guovddáš eiseválddiid biiggát ja reaŋggat dán proseassas, sii ledje leamaš guovddážis oasseváldin ja sin rolla dađistaga digaštallagohte eanet ahte eanet. Giella, skuvla ja kristtalaš bajásgeassin ledje guovddáš fáttát. Lei gurutstáhta čuvgejupme- ja našuvdnahuksenoainnu árbi mii guhká ráđđii historjjálaš ovdanbuktojumiid.

2. máilmmisoađi maŋŋá fuobmágohte dutkit sosiáldarwinisttalaš osiid ja nálálaš mearkkaid mat ledje ovddeš politihka - ja dutkama duogážin. Váttisvuođat mat bohciidedje sámi guovlluid skuvllain, dál eai ráddjejuvvon dušše gielalaš áššiide maid sáhtii čoavdit pedagogalaš juonaiguin. Váttisvuođa fertii geahččat sihke skuvlaviesu siskkáldas ja olgguldas sosiálalaš proseassaid ektui. Stuorra bargu dán oktavuođas lei Anton Hoëma doavtterdutkkus, almmuhuvvon 1976:s. Son čájehii dárkilit mo stáhtaváldi ain 1960-logus skuvladoaimma bokte viidát ja čiekŋalit stivrii sámi servodaga.

Historjádutkit maŋŋit dutkagohte dán fáttá. Vuorddekeahtes oaidninvuogis dakkár dutkan bohciidii, namalassii guorahallan man vuođđun lei olgoriikka- ja sihkkarvuođapolitihkka. Romssa historjádutki-guovttos Knut Einar Eriksen ja Einar Niemi loktiiga sihkkarvuođapolitihkalaš motiivva ovdan go Den finske fare-girjjis galggaiga čilget dáruiduhttinpolitihka davvin. Girji almmustuvai 1981:s, dallego galbma soađi ramádat vuhttui davviguovlluin ja báinnii politihkalaš digaštallama.

Vaikko minoritehttapolitihkka iešalddis lea stuorra fuomášumi ožžon, de leat dáruiduhttinpolitihka kultuvrralaš ja sosio-ekonomalaš váikkuhusat fuomášuhttojuvvon oalle unnán, vaikko fáddá lea guorahallojuvvon moanat stuorát bargguin ja dieđalaš artihkkaliin. Mis leat miellagiddevaš dárkomat ja guorahallamat Johs. Falkenberga Lágesvuonaguorahallamis nu árrat go 1941:s ja Ivar Bjørklunda Návuonahistorjá 1985:s.[2] Bjørklunda dutkosis lea dáruiduhttin váldosivvan čearddalaš buhtisteapmái mii orui dáhpáhuvvamin: Sámiid lohku gielddas 1930:s 1950:i njiejai 44%:s gitta nullii!

Harald Eidheim čielggada mo dážaid guottut sámiid ektui bohciidahttet negatiivvalaš vealaheami. Son almmuha árvvoštallama ahte dážaid, ja dát mearkkaša maiddái almmolaš ásahusaid, guottut šaddet eanet ahte eanet negatiivvalažžan mađe lagabui olmmoš boahtá sámi váldoguovlluid. Son nágge ahte sámiid dáláš dilálašvuođa ferte vuosttažettiin oaidnit daid stáhtaservodagaid oassin gos sápmelaččat unnitlohkun ellet. Asymmetralaš fápmooktavuohta dážaid, Norgga almmolašvuođa ja sámiid gaskkas, dagahii ahte sámi kulturdovdomearkkat duvdojuvvojedje priváhta dássái, ja seammás dán geahččaledje čiegadit almmolaš dásis.

Sosiála-antropologalaš paradigma dwáruiduhttimis ii leat buktán makkárge stuorát ollislaš monografiija dasa mo dáruiduhttinproseassat váikkuhedje. Jáhkkimis lea dát mearka ahte man seagáš ja gildojuvvon dát fáddá lei, ain juo joavkkuide geat eanemusat ledje uhkiduvvon ja geat vásihedje bákčaseamos diliid.

Árbevirolaš dutkan vásiha ollu váttisvuođaid ja deaivvada ehtalaš bahkadasaiguin. Nuppi bealis gáibiduvvo ahte galget oskkáldasvuođa atnit muitaleddjiidasaset oažžun dihtii dieđuid ja dáhtaid. Nuppi bealis fas leat dieđut maid dutki dán láhkai oažžu nu máŋggabealagat, mearritmeahttumat ja rašit muitaleaddjái ahte dáid sáhttá geavahit dušše hui várrogasat. Dán mii vuohttit ollu jearahallamiin maid báikkálaš historjádutkit ja báikkálaš museat leat čađahan. Dábálaččat olbmot muitalit ollu muitalusaid skuvlaáiggisteaset. Muhto sámi birrasiin leat dákkár muitalusat ja dieđut dán rádjái leamaš hárvenaččat dahje ahte dát leat coahkásat ja oanehaččat. Mus lea árta jáhkkit ahte dán erohusa duogážin lea ahte sámit leat háliidan vajálduhttit heahpatlaš vásáhusaid ja dáhpáhusaid skuvlaáiggiineaset.

Dáruiduhttinpolitihka áigodagat

Dili muhttásanáigodat, su. 1850-1870

Nuorra Norgga stáhtas maŋŋá 1814 ledje vuosttaš buolvva ámmátolbmot geat virggiideaset oktavuođas sápmelaččaiguin deaivvadedje, bálddalaste sin giela dárogielain. Eatnigiela hállan lei olmmošvuoigatvuohta oaivvildedje sii dalášáiggi humanisttalaš-romantihkalaš rávnnjáldaga árbbiset mielde. Dáid rávnnjáldagaid buoremus bealušteaddji lei báhppa N. V. Stockfleth, gii jorgalii ja almmuhii ollu girjjiid sámegillii skuvlla ja girku atnui. Stockfletha oaidnu oaččui nana doarjaga ámmátolbmobellodagas Stuorradikkis ja Ráđđehusas. Dán - min dálášáiggi oainnuin - "liberála" giellapolitihka dattetge vuosttaldedje hearrát Finnmárkkus, erenoamážit go Stockfleth bálddalasttii sámiid ja kveanaid kulturpolitihkalaččat. 1848:s ja čuovvovaš čoahkkimiin digaštalai Stuorradiggi garrasit Stockfletha giellapolitihkalaš oainnu. Digaštallamat ledje ovdasaččat mat muitaledje garrasut miellaguottu eiseválddiid bealis davviguovllu unnitlogu álbmogiid ektui.

Álgoáigodagas álggahedje doaibmabijuid sámiid vuostá nu gohčoduvvon dili muhttásanguovlluin. 1851:s ásahii Stuorradiggi sierra bušeahttapoastta, nu gohčoduvvon "Sámefoandda" ("Finnefondet"), ovddidan dihtii dárogiela oahpahusa ja omardit sámi álbmogii bajásčuvgehusa.

Ipmirdan dihtii man stuoris dát supmi lei, go veardida dáláš juolludemiiguin sámi ulbmiliidda Sámedikkis ja buot departemanttain ollislaččat, de lean dákkár tabealla ráhkadan:

Tabealla 1: Sámefoanda, jahkásaš juolludeamit ja stáhtahálddahusa goluid promilla [3]

Jahkásaš juolludeamit sámefoanddas ruvnnuiguinStáhtahálddahusa goluin promillan
1865 (1864/65) 40000,19
1870 (1869/70) 112000,53
1880 (1879/80) 200000,67
1890 (1889/90) 310000,82
1900 (1899/1900) 253000,39
1910 (1909/10) 900001,01
1920 (1919/20) 1892000,34

Bušeahttajagi 2002 meroštallan čájeha bajábeale loguid veardidallama ektui ahte várrejuvvon juolludeamit sámi doaimmaide ledje vuollelis 1 ‰ ollislaš stáhtabušeahtas, badjelas 1/3 dain ruđain hálddašit sámit ieža, Sámedikki bokte. Tabealla čájeha ahte ruhtasturrodat, maid stáhta geavahii dáruiduhttimii dušše Sámefoandda bokte, lei - earret guokte vuosttaš jahkeloguid - seamma ollu ja vaikkoba eanet go mii Sámedikkis dál lea. Ja muhtun áigodagain 1900-logu álggus ledje juolludeamit maid Sámefoanda oaččui dáruiduhttindoaimmaide stuorábut go dat oassi mii dál ollislaččat juolluduvvo sámi doaimmaide.

Nannema áigodat, su. 1870-1905

1860-logu loahpageahčen garradišgođii Stuorradiggi dáruiduhttindoaimmaid. Sii cuiggodedje stuorra suoma sisafárrema Nuorta-Finnmárkui. Doaimmat maid ledje čađahan, eai lean váikkuhan nugo ledje jáhkkán. Lei baicca nu, oaivvildedje, ahte dárogiella lei hedjonan sámiid ja kveanaid gaskkas. Dáruiduhttindoaimmat ledje álgoáigodagas álggahuvvon siviillalaš ja našuvnnalaš sivaid geažil, ja sihkkarvuođapolitihkka fas doaimmai dakko gokko "našuvnnalaš sivat" ledje váldoákkat sihke ulbmila ja strategiija hárrái. Dát lei duogážin go Stuorradiggi 1868:s mearridii ahte Sámefoandda ruđat galge maiddái juolluduvvot doaimmaide mat ledje oavvilduvvon kveana álbmogii.

Ollu gáržžideamit dahkkojuvvojedje dađistaga. Váldogaskaoapmi lei instruksa man Romssa bismaguovllu hálddahus ráhkadii oahpaheddjiide gielladili muhttásanguovlluin. Instruvssas sáhtii lohkat ahte buot sámi ja kveana mánát galge oahppat hállat, lohkat ja čállit dárogiela, ja buot ovddeš cealkimat ahte mánát galge oahppat eatnigiela, sihkkojuvvojedje. Oahpaheaddjit geat eai sáhttán čájehit buriid bohtosiid dán "giellamolsundoaimmas", eai ožžon bálkálasáhusa. Oahpaheaddjái gii lei oahpahan 7 jagi, dát dagai 23-30% bálkkás. Sámi ja kveana oahpaheaddjit eai oaidnán makkárge áigaga ohcat dán lasáhusa, muhto dáža oahpaheaddjit fertejedje ekonomalaš sivaid geažil duođaštit iežaset áŋgirvuođa dáruiduhttinulbmila čađaheamis. 1880’ instruksa aiddostahtii garra dáruiduhttinpolitihka loahpadassii lihkostuvvama.

1880 instruksa skuvlla giellageavaheami birra mielddisbuvttii ahte dáruiduhttin šattai vel gárraset go ovdal. Unna rievdadusaiguin 1898:s dát lei skuvlla politihka sullii 1960 rádjái.

Maŋimus ja sitkadeamos skuvlabagadus ilmmai 1898:s, ja buddestatnamman šattai "Wexelsenplakáhta", nammaduvvon girkostáhtaráđi mielde. Dál fas čujuhedje álggus nuorttabeale várrii ja fas čállojuvvojedje raporttat mat muitaledje ahte gielladilli lei vearránan. Dál nannejuvvo ahte sámegiela ja kveanagiela geavaheami fertejedje unnidit ja dušše áibbas heađis geavahit "veahkkegaskaoapmin čilget dan maid mánát eai ádden". Bagadus maiddái kevrii oahpaheddjiid dárkkistit ahte sámi ja kveana oahppit eai geavahan eatnigielaset eai bottuinge. Dát áigumuš doalahuvvui ja nannejuvvui, vaikko vuogit ja viidodat rievddai. Ruhtasupmit maid ledje juolludan sámegiela ja kveanagiela oahpahussii Romssa oahpaheaddjiskuvllas heaittihuvvojedje.

Vaikko beakkán "sámiaktivisttat" nugo Isak Saba ja Anders Larsen fidniiga "sámegiela nuvttáoahppisaji" Romssa oahpaheaddjiskuvllas, de ledje dušše moattis geain sáhtii leat sámi ja kveana duogáš. 187 nuvttásadjeohppiin geat čađahedje eksámena áigodagas 1872-1906 ledje dušše 12:s Finnmárkkus eret. Mii eat dieđe gal gallásis dáin lei minoritehtaduogáš. Veardidangovvan ledje 1883-1905 áigodagas 10 sámi oahppi ja 5 kveana skuvllas. Skuvlla bealis ledje dilssit sisaváldit sámi ja kveana ohppiid olles dán áigodaga. 1860-logu loahpageahčen juo eahpidii Romssa bismaguovlu oahpahit sámiid oahpaheddjin: "Mis lea hirpmus ollu bargu eatnašiiguin ja liikká eai oro dáidda nákcemin addit duhtadahtti oahpu."[4]

1877:s doaimmahathoavda Hertzberg evttohii fidnogildosa čearddalašvuođus čuovvovaš ákkain: "Vásáhusat čájehit ahte oahpaheaddjit buhtes dahje seaguhus kveana ja sámi nális eai leat dohkálaččat čađahit dáruiduhttima iežaset riikkaguimmiid gaskkas sávahahtti ovdánemiin". Dát čearddalašvuđot fidnogielddusevttohus ii čuovvoluvvon álggos, muhto guoktelogi jagi maŋŋá, Wexelsen-plakáhtta dohkkehii dán áigumuša.

Mii leat oaidnán ahte ruhtajuolludeamit dáruiduhttindoaimmaide lassánedje hirbmasit 1900-logu álggus. Duogáš lei sihke stuorra ballu ja fuopmášupmi "suoma vára" ja našuvnnalaš bođđejupmi ovttastatluvvema oktavuođas. Oanehis áigodagas lassedoaibmabijuid čađahedje:

Dáruiduhttindoaimmaid stáhtalašdárkkisteapmi nannejuvvui hirbmadit, erenoamážit skuvladoaimmahagas. Jahkečuođimolsumii lei báikkálaš eiseválddiin kontrolla dáruiduhttinbargguin ja ovddasvástádus dan ovddas. Stáhta eiseválddit gohččo Bernt Thomassena čađahišgoahtit ođđa áigumušaid. Aviissas "Sagai Muittalægje" gohčoduvvui son Bobrikoffan. Bobrikoff lei generálaguvernevra, gean cára lei nammadan ruoššaiduhttit Suoma. Ovdamearkka dihtii oassádalai Thomassen oahpaheddjiid čoagganemiin gos son oahpahii ođđa pedagogalaš vugiid dáruiduhttinbálvalusas.

Aviisa Sagai muittalægje, mii almmuhuvai áigodagas 1904-12, vuostálasttii dáruiduhtinpolitihka. 1906:s almmuhuvvui dás vuosttaš geardde Sámi soga lávlla, mii 80 jagi maŋŋil mearriduvvui sámi álbmotlávlagin.

Skuvladirektevrraid gaskkas lea Thomassen beakkáneamos dáruiduhttinbarggu geažil sihke áiggistis - ja dál, ee. go oassi su čálašemiin ámmátolmmožin lea almmustuhttojuvvon. [5] Dás mii fuomášat ahte su vuođustus ii lean dušše našuvnnalaš ja sihkkarvuođapolitihkalaš, muhto maiddái čálgopolitihkalaš. Dáruiduhttin lei, Thomassen áiccalmasttii čielggadeamis departementii 1907:s "seamma ollu čálgoášši stuorámus oassái Davvi-Norgga sámi ja kveana álbmogii. Dáruiduhttima bokte lea ovdáneapmi ja ahtanuššan maiddái sidjiide".[6]

Alimusaidáigodat, su. 1905-1950

Dán áigodaga álggus nannejedje "doaimmaid maid ovdal ledje almmuhan ja ideologiijaid dássejedje". Maŋŋá vuosttaš máilmmisoađi lei Norggas oktasašrádjá sihke Ruoššain ja Suomain. Soahtegaskaáigi golai suddjet Suoma vuostá ja - midjiide eanet áššáigullevaš - sámiid ja kveanaid vuostá "siskkáldas fálleheapmái".

Dáid máŋggalágan doaimmaid mat dan rádjái ledje álggahuvvon ja ođđa doaimmaid mat ledje lasihuvvon, čohkkejedje loahpas oktasaš suollemas ásahusa vuollái, Finnmárkonammagoddái 1931:s. Dát ásahus lei mearkan ahte dáža assimilašuvdnapolitihkka lei bárisin doaibmamin, ja dát politihkka joatkašuvai maŋŋásoahteáigái, iige omd. ráđđenvuohkemolsun 1935:s rievdadan dan mange láhkai. Finnmárkonammagoddi maiddái aiddostahttá dan nannoseabbo čatnasumi mii dađistaga šaddá minoritehta- ja sihkkarvuođapolitihka gaskii ja mii erenoamážit válddaha dáruiduhttinpolitihka sierralágan dovdomearkka ja vuogi. Suollemasvuođa ferte dása lassin oaidnit vuosteváikkuhussan organiserejuvvon sámiid skuvlapolitihka vuosttaldeami ja dán politihka moaitaga ektui. Sihke stuorrasuopmelaš ambišuvnnat ja sámi mobiliseren dagahedje eanet "čiegus" ákka ođđa doaibmabijuid álggahit.

Juolludeamit Sámefondii sturro hirbmadit 1900-logu álggus ja eambbo go duppalastojuvvojedje soahteálgui 1914:s. Dát stuorra lassáneapmi galggai máksit stáhta internáhttavuoruhemiid mat galge leat ođđa, eanet ulbmillaš dáruiduhttinbarggu gaskaoapmin. Álggus internáhtaid huksejedje rádjarusttegin kveanaid váldoguovlluide, muhto maŋŋá internáhttahuksenprográmma guoskkai maiddái Sis-Finnmárkui ja Divtasvudnii. Dalán go máilmmisoahti nogai, Finnmárkku skuvladirektevra mihtilmasat evttohii rievdadit Sámefoandda/Finnefondet nama eanet "neutrála" namahussan. Dán evttohusa dáidá fertet oaidnit sámi riikkačoahkkimiid ektui, maid ledje doallan ovdalašjagiid. Departemeanta čuovui dán rávvaga ja 1921:s Sámefoanda oaččui háma leat dábálaš gaskaoapmi: "Sierralasáhus álbmotskuvllaide Finnmárkku báikegottiin". Bjørg Larsson gii lea guorahallan mo Sámefoandda ruđat geavahuvvojedje, gávnnaha ahte "juolludeamit Sámefondii joatkašuvve nugo ovdalge".

Chr. Brygfjeld lei Thomassena maŋisčuovvu skuvladirektevrra ámmáhis ja stáhta dáruiduhttindoaibmabijuid váldogoziheaddji 1923:s gitta 1935:i. Son vuosttaldii buot sámiid gáibádusaid, belohahkii čielga rasisttalaš oainnuid vuođul: "Sámiin eai leat leamaš návccat iige dáhttu geavahit iežaset giela čállingiellan. (...) Diet moadde olbmo mat velá gávdnojit álgosámi čearddas leat dál nu goarránan čearda ahte ii leat báljo doaivva oččodit sin buoret dillái. Sii leat vártnuheamit ja gullet Finnmárkku eanemus bázahallan ja gealbboheamos álbmogii ja sin álbmot leat stuorámus joavku seahkemielagiid ja heaigomielagiid skuvllaide." [7] Brygfjelda mielas lei sámiid dáruiduhttin čielga sivilisatoralaš (čuvgehuslaš) bargu Norgga stáhtii go dážat ledje nálálaččat alladássáseabbot. Dás son earuhii sámiid ja kveanaid go son anii kveanaid leat kulturálbmogin, "searaleapmosat ja áhpaseapmosat" Finnmárkkus. Ahte kveanaid fertii dáruiduhttit, lei dušše sihkkarvuođapolitihkalaš sivaid geažil.

1800-logu gaskkamuttos eiseválddit eai earuhan sámi ja kveana ohppiid das mii guoskkai skuvladoaimmahusa dáruiduhttindoaibmabijuide. Muhto soahtegaskaáiggis álge dávjjibut earuhit dáid. Sámiid ektui sáhtii leat negatiivvalaš dát sierragieđahallan, mii lei vuođđuduvvon sivilisašuvdnamihtárii mas sámit eai olahan báljo mange muddui. Dahje ahte dat sáhtii leat positiivvalaččat historjjálaš ákka beales: kveanaid ektui, geat ledje rehkenastojuvvon leat sisafárrejeaddjit, ledje sápmelaččat dološ eamiálbmot Davvikalohtas.

Dán láhkai earuhit sámiid ja kveanaid čađahuvvuige 1936’ Álbmotskuvlalágas. Ovddeš lohpi heađis oažžut geavahit suomagiela veahkkegiellan, seammaláhkai go sámegiela, dál heaittihuvvui. Duogášmotiiva lei sihkkarvuođapolitihkalaš, muhto dát ovdanbođii dušše eahpealmmolaš smiehttamušain, iige almmolaš stuorradiggedigaštallamiin. Ođđa bargiidbellodatráđđehus čuovui nu ovddeš borgárlaš ráđđehusaid dáruiduhttin- ja suddadanpolitihka.

Návuonas, nugo máŋgga eará mearragáttesuohkanis, lea identitehta molsásan. Ovdal eanetlohku anii iežaset sápmelažžan dahje kveanan, muhto birrasiid 1970 atne measta buohkat iežaset dážan. Romssa museum lea govvidan identitehtamolsuma.
(Govva: Svein Lund)

Loahpahanáigodat, su. 1950-1980

Formálalaččat 1898’ instruksa, Wexelsenplakáhta, lei doaimmas gitta dassážii go Stuorradiggi gieđahalai Sámelávdegotti evttohusa 1963:s. Instruvssa mearrádusat ledje nappo dalle doaibmi mearrádusat olles 1950-logus, ja sáhttá dadjat ahte muhtun báikkiin dáid doalahedje 1960-lohkui. Tor Edvin Dahl girjeraporttas muitala muhtun oahpaheaddji, guhte lei Oslos eret, ná: "Ja de fertiimet váruhit ahte mánát eai goassige hállan sámegiela dahje suomagiela, mii leimmet ožžon dieđu skuvlahoavddas ahte sii eai ožžon lobi hállat iežaset eatnigiela, eai bottuinge dahje ovdal ja maŋŋá skuvlaáiggi. Dárogiela galge hállat, bákkus." [8]

Ahte Boares vuoigŋa ain elii 1960-logus, duođasta maiddái oanehis govahallan, man Anders Ole Hauglid Brumunddalas lea čállán: "Imašlaš Finnmárku-, dovdui dego livččen lean olgoriikii boahtán: "Buohkat máhttet dárogiela. Ii oktage dárbbaš hállat suomagiela dahje sámegiela", lei diehtu midjiide! -Dassážii go internáhttahoavda čuvgehii munnje ahte sámegiella ja suomagiella lei sin eatnigiella ja ahte internáhtta lei sin nubberuoktu. Odne 20 jagi maŋŋá olmmoš sáhttá heahpanit." [9]

Guktot muitalusat leat Porsáŋggus, muhto oažžut jáhkkit ahte aktiivvalaš dáruiduhttin čađahuvvui sihke skuvladiimmuin ja maŋŋá skuvladiimmuid maiddái eará báikkiin Romssas ja Finnmárkkus nu maŋŋit go 1960-logus, maiddái maŋŋá go Stuorradiggi lei hávdádan Wexelsen-plakáhta. Davvi-Romssas lea čájehuvvon ahte oahpaheaddjit soahtegaskkaáiggi ledje eanaš sisafárrejeaddjit geaid vuolggahusbargun lei eiseválddiid prográmma lávdadit dárogiela ja dáža kultuvrra. Olbmot maid dihtet muitalit ahte oahpaheaddjit almmolaččat ovddidedje nállevealahanguottuid. Bråstad Jensen muitala ahte skuvla "... vahágahtii máŋgga sámi ja kveana oahppi iešgova ovdáneapmái. Skuvllas sidjiide muitaledje oalle njuolga ahte sin eatnigielas ja sin kultuvrralaš gullevašvuođas oppanassiige lei unnán árvu." [10]

Easka 1960-logus lea mis stuorát guorahallan skuvlla ja báikkálaš servodaga gaskavuođa birra ja das makkár bohtosiid, diehtodásis, dáruiduhttináigodaga skuvlaovdáneapmi dagahii. Dalle ledje ohppiidbohtosat guovddáš davvisámegiela guovlluin gaskamearálaččat čielgasit normálaplána unnimusgáibádusaid vuolábealde ja olles 1900-logus lei šaddan dađistaga stuorát erohus skuvlla ja sámiid gaskii, sosiálalaččat ja kultuvrralaččat.

Dáruiduhttinpolitihka váikkuhusat

Go historjjálaččat geahččá, de sáhttá roahkka dadjat ahte stáhta árja oažžut sámiid (ja kveanaid) hilgut gielaset, rievdadit kultuvrralaš vuođđoárvvuid ja lonuhit čearddalaš iešdovddu, lea leamaš viiddis, guhkilmas ja ulbmillaš. Sosiálalaš ásahusaid rievdadus ferte leat váikkuhan garrasit ovttaskas olbmuid gaskavuođaide. Stáhta sáhtii muhtun muddui mieiggastit doaibmi beaivválaš rasismii, muhto iešalddis dát fuonášii olbmuid geaidda dát politihkka guoskkai. Muhto lea liikká čujuhuvvon ahte man mearkkašahtti unni sosiálalaš ráfehisvuohta lei olles dán ođasmahttin- ja dáruiduhttináigodagas. Lea stuorra ovttaoaivilvuohta ahte sivvan dasa lea vuoimmehisvuohta go fápmodilálašvuođat ledje álfárot guovtteláganat stáhtahálddahusa hálddašeddjiide ja oktagasolbmuide geat šadde vásihit rievdadusaid.

Eriksen ja Niemi leaba almmuhan "govttolaš hypotesan" ahte "suoma vára" haga "ii livčče dáruiduhttinpolitihkka sámiid ektui čađahuvvon dan mađi garrasit nu guhkes áigodaga badjel". Mii leat oaidnán ahte su. 1870 maŋŋá garai dáruiduhttinpolitihkka Finnmárkkus dađistaga dainnago kveana sisafárren lassánii. Ođđasut dutkan lea liikká fuomášahttán ahte eiseválddiid politihka sámiid ektui máddelis Finnmárkku, erenoamážit boazosápmelaččaid ektui, ledje našuvnnalaš, sosiáldarwinisttalaš ja rasisttalaš motiivvat sakka báidnán. Guhkes proseassa oažžut Norgga ja Ruoŧa gaskasaš boazoguohtunšiehtadusa 1919:s, boazoguohtunkonvenšuvnna, lea historjádutki Roald Berg govahallan "velá okta vuoitun" "Norgga gáržžidanpolitihkkii sámi kultuvrra ektui" ja girjjis Norsk utenrikspolitisk historie konkludere Berg dán ášši gieđahallama ná: "Boazoguohtunriidu Ruoŧain 1919 rádjái lei garra dáruiduhttima olgoriikkapolitihkka maid mátta koloniseren, siskkáldas nannen ja leavvan dološ sámeeatnamii dagahii." [11]

Jos dárkileappot guorahallá ekonomalaš ovdáneami go dan maid mun dán vuorus lean sáhttán dahkat, de oaidná ahte marginaliseren oalle stuorrát lei dáruiduhttindoaibmabijuid boađus viiddis oktavuođas gehččojuvvon. Boađus mearrasámiid guovlluin lei ahte sámit "jávke" álbmotlohkamis ja sámi beroštumit ja identitehta guolástusealáhusas hávváduvvui. Nuppiiguin sániiguin daddjon de leat guorahallamat mat leat čađahuvvon Norgga-Ruoŧa boazoguohtunriiddus, boazodoalus Norggas našuvnnalaččat ja regionalaččat (guovlluguovdásaš) ja báikkálaš servodagain Mátta-Romssas ja Ofuohtas sihke ollistan ja mudden Eriksena ja Niemi barggu dán oktavuođas.

Eará dutkamiin mii diehtit ahte dákkár vuoimmehisvuohta maid minoritehtat vásihedje dáruiduhttima áigodagas, čuohcá sosiálpsykologalaččat. Dát sáhttá váikkuhit ahte sierranaš várjalusmekanismmat doaibmagohtet heivehan dihtii iežaset sosiálalaš áŧestussii ja ođđa dilálašvuođaide. Muhto go birrasa áŧestus stuorru ja bistá doarvái guhká, de nubbi váikkuhus lea ahte "dat hábme iešgova, dađistaga njeaidá iežas árvvusatnima ja iešárvvu, ja bahámusat váikkuhus lea go dat dagaha iešbadjelgeahččama ja liiggás kritihkalaš guottu iežas čeardda olbmuide".[12]

Mo váikkuhii olbmuid iešdovdui ja iešsihkkarvuhtii?

Norgga girjjálašvuođas gávdnojit lohkameahttun govvádusat skuvlla veahkaválddi birra mánáid ektui, sehtui geahčadettiin. Sáhtášii vuordit ollu dákkár muitalusaid dan birra mii lea dáhpáhuvvan eanetgo čuohtejagi sámi ja kveana ássanguovlluin.

Nugo namahuvvon álggus, de mis duođai váilu historjjálaš ja servodatdieđalaš dutkan mii čilgešii mo sámiid ja maiddái kveanaid dáruiduhttin váikkuhii sosiálpsykologalaččat. Mun áiggun liikká čoahkkáigeassit muhtun dárkomiid, duođaštusaid vuođul mat otnáža rádjái leat gávdnamis girjjálašvuođas ja muitočoakkálmasain. Mo skuvlamánát ieža vásihedje skuvlii álgima? Mo váikkuhii dáruiduhttinpolitihkka nuorra olbmuid eallimii rašis áigodagas?

(Dáid duođaštusaid oasit leat bájuhuvvon originálaartihkkalis, muhto dás leat daid guođđán. Doaim.)

Min vásáhusaid dábálaš dovdomearka lea ahte vássánáiggi dáhpáhusat johtilit jávket gerbmosii. Olmmošlaš gillámušat čađahuvvon doaimmaid dáfus leat, nugo juo lean geažihan, váddásat duođaštit. Go čálalaš kultuvra lea eahpedábálaš minoritehtaid gaskkas ja go oskkáldasvuohta ja heahpu lea leamaš dábálaš, de sáhttá dás oaidnit ráhkadusdovdomearkka, namalassii ahte "fápmu čiehká iežas luottaid".

Danin ii leat nu imašlaš ahte fágagirjjálašvuođas hárve fuomáša organiserejuvvon vuosttaldeami ovdamearkkaid sámiid ja kveanaid gaskkas mat leat dáruiduhttindoaibmabijuid čađaheami njuolggavuosttaldeapmi. Dán duostama hehttii unnitlogujoavkkuid garra vuoimmehisvuođadovdu ja guovddáš eiseválddiid mielas sii eai dárbbašange sin mieđáhusa. Dán mii oaidnit čielgasit demonstrerejuvvon go Sámemišuvnna njunnožat veahážii rohkkáhedje dáruiduhttinpolitihka, dát ledje olbmot Norgga girkus. Sihke skuvladirektevra Thomassen ja bisma Dietrichson fertiiga almmolaččat bealuštit dáruiduhttinpolitihka. Váldovuođustusat ledje ahte stuorra eanetlohku, geain lei oaivilvuoigatvuohta, dohkkehedje doaibmi politihka. Opposišuvnna gohčodedje ruovttoluottarahčalassan go dat dáhtui máhccat fas ovddeš moivasii sihke skuvlagiela ektui ja go sii eai dáhtton áddet ahte dáruiduhttin mielddisbuvttii ahte sápmelaččat loktejuvvojedje sihke materiálalaččat, kultuvrralaččat ja vuoiŋŋalaččat. Dasa lassin Thomassen ja Dietrichson čuoččuheigga ahte ii lean duohta ahte sápmelaččat ieža ledje vuosttaldan dáruiduhttima.

Dás skuvladirektevra ja bisma vuos eaba vuhtiiváldán čielga sámepolitihkalaš opposišuvnna man Anders Larsen ja Isak Saba ovddasteigga. Dasto sáhtiiga Thomassen ja Dietrichson čujuhit sámiid oaiviliidda mat dorjo sudno oainnu. Almmolaš fuomášumi oaččui sámi girječálli Matti Aikio go son muhtun riikkaaviissas 1919:s dovddahii: "Ođđaáigásaš eallin dađistaga lahkana, ja dan gal sámevuohta ii gierdda." Dát oaidnu eatnigillii šaddagođii oalle dábálaš sápmelaččaid gaskkas, erenoamážit sin gaskkas geat dáhtto lihkostuvvat Norgga servodagas jogo oahpaheaddjin dahje girječállin. Muhtun riddoguovlluin, gos sámit ovddežis ledje eanetlogus, lei oktasaš áddejupmi ahte sámi gielladikšun lei ávkkeheapmi. Dáruiduhttin sidjiide geat gulle sámelihkadussii dávjá dagahii bahčavuođa ja vuostálastima, ja "oskkáldas/luohtehahtti norgalaččat" sámi sogas fas dovde heahpada, jogo iežaset máddariid dahje čeardaverddiid ektui geat ain hálle iežaset eatnigiela, dahje iežaset ektui, jos oahppi ieš ii nákcen oahppat dárogiela doarvái bures.

Mii leat oaidnán ahte opposišuvdna sáhttá leat giksašuvvan "sámi gillámušas", muhto dát vissa čuozai garrasabbo ja lei eanet traumatihkalaš sidjiide geat áŋgireamosit geahččaledje heivehit iežaset dáruiduhttingáibádussii. Dán láhkái lei máŋgii maŋimus namahuvvon joavku mii gillái vearrámus oaffarrolla.

Eiseválddit muitaledje ahte dáruiduhttinpolitihkka sámiid ja kveanaid ektui lei dáid olbmuid buorrin. Eiseválddiid oainnu sivas minoritehtaid hárrái, de ii lean makkárge ágga bovdet sámiid ja kveanaid gulahallamii ja proseassa mielváikkuheapmái. Dat mii orui dárbbašuvvomin, lei áhčálaš suodjaleapmi. Vaikko doaibmabijuide oalgguhedje sosiálalaš ja buresbirgejumi fálaldahkan, de dát čađahuvvojedje ovttaguvllot gulahallama ja bákku bokte.

Álttá-Guovdageainnu-eanu dulvadanriidu lei sámehistorjjálaš áigejorggaldat. Muhtin viđjjit mat geavahuvvojedje akšuvnnain leat dál ožžon saji Romssa Musea sámi čájáhusas.
(Govva: Svein Lund)

Loahppajurdagat