På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Mimmi Bæivi | Muotkevuonas [1] Sievjjus Hámmárfeasttas mii leat fitnan náittospára Mimmi ja Anton Bæivi luhtte ja ságastallan guhká Mimmiin ja veahá Antoniin.
Mimmi Johanne Bæivi riegádii 1950:s, ja šattai bajás Sievjjus, álggos Njižževuonas, maŋŋil Muotkevuonas. Son váccii 9-jagi vuođđoskuvlla Fjordtun internáhtas Lávželuovttas Fálás. De váccii jagi gymnása ja jagi gávpeskuvlla, ja dan maŋŋá ii šaddan eambbo skuvllaid vázzin. Mimmis lea leamaš máŋggabealat fidnoeallin; bargan dáhkádusain, guolleindustriijas, smávvadálolažžan, goahkkan ja maŋimus jagiid Redningsselskapas (gádjunsearvi). Máŋggabealat lea maiddái leamaš su politihkalaš karrieara. Son lea máŋga jagi politihkken Bargiidbellodagas ja lea válljejuvvon iešguđetlágan politihkalaš doaimmaide: vuos suohkanstivrii, dasto Sámediggái ja loahpas Stuoradiggái. Son lei Sállannuori suohkana maŋimus sátnejođiheaddji ovdal go suohkan ovttastahttojuvvui Hámmárfeasttain 1992:s. |
Dalle go Mimmi lei njealjejahkásaš, jámiiga su váhnemat, ja son fárrii dalle Muotkevutnii, gos šattai bajás áhku ja edno luhtte.
– Mis han lei oalle buorre dilli mánnávuođas. Mii eat goassege lean riggát, muhto eliimet oadjebasat. Dovddaimet birrasa, dálkki ja biekka ja diđiimet gos háhkat biepmu. In goassege gullan ahte mu bearaš anii iežas geafin.
Skuvla lei dalle Jánsanjárggas, olggumuš Muotkevuonas. Doppe lei okta oahpaheaddji ja vel dálueamit. Ii lean stuora viessu, muhto dat galggai doaibmat sihke skuvlan ja internáhttan. Lei dušše okta luohkkálatnja, ja dat lei maiddái bártniid oađđinlatnja. Nieiddat ođđe lovttas. Skuvla lei guovddaš báikkis njárggas guovtti vuona gaskkas, ja go áhčit ledje guollebivddus, de fitne dávjá skuvllas guliin. Muđui fertejedje oahppit váldit borramuša mielde ruovttus. Lei dávjá sáltebiergu. Sii merkejedje biergobihtáid iešguđet ivnnat láiggiin, vai juohkehaš galggai oažžut iežas bihtá go lei vuššon.
Áhkku áinnas livččii háliidan oahppat, muhto giellaváttisvuođaid geažil ádjánii guhká ovdal go oahpai maidege skuvllas. Son oahpai dušše vuođđoáššiid; lohkat, čállit ja rehkenastit. Eambbo ii oahppan, ja dalle ii lean goassege sáhka ahte galggašii skuvlla vázzit eambbo go čieža jagi. Nugo eatnasat dan áiggis, son jurddašii ahte fertii oahpahit mánáidasas dárogiela vai šadde eambbo oahppat skuvllas. Danin son dárostii iežas mánáide ja áhkkubiidda.
 | Mimmi áhkku, Martha Johannessen, oappáidis Ella ja Inggá gaskkas
(Govva: Fotograf Einan, Hámmárfeasta, luoikan Mimmi Bæivi) |
– 1950-logu loahpas lei dáppe garra riidu internáhttaskuvlla sajusteami birra. Bráhkkaskuvla ja bráhkkainternáhtta lei leamaš Lávželuovttas. Go bistevaš skuvla galggai huksejuvvot, de gáibidedje Sievjju-olbmot ahte skuvla galggai huksejuvvot dohko. Dan áiggi ledje 60–70 máná dušše Muotkevuonas. 1957 čavčča álggahedje váhnemat skuvlastreaikka. Mun ledjen álgán skuvlii dan čavčča, ledjen dušše guhtta vahkku vázzán skuvlla go streaika álggii. Muhto šattai váttisin. Lei ođđa skuvladirektevra. Son ii vuollánan, son doalahii oainnu ahte visot galggai čohkkejuvvot Lávželuktii. Streaika ii beaggán mediain ge. Streaika bisttii gitta skuvlajagi lohppii, dan maŋŋá fertejedje váhnemat vuollánit, ja de mieđihedje mánáideaset sáddet Lávželuktii.
Váhnemat, geat ledje streiken, ráŋggáštuvvojedje garrasit, sii sáhkkohalle. Muhto eiseválddit eai fidnen olbmuid máksit daid sáhkuid, ja sii geat eai máksán fertejedje mannat giddagassii. Lei muhtin Njižževuotnalaš gii biehttalii máksimis, ja de fertii čohkkát giddagasas Hámmárfeasttas. Go son bođii ruovttoluotta, jearai áhkku mo lei leamaš. Juo, logai, lei buorre dilli giddagasas. Dalle áhkku mearridii ahte son maid galggai giddagassii. Son vulggii fatnasiin Hámmárfestii, manai politistašuvdnii ja logai ahte son galggai čohkkát giddagasas skuvlastreaikka dihtii. Muhto sii han eai gárron bidjat boares áhku giddagassii, ja lohke ahte don gal beasat ráŋggášteamis, sáhtát mannat ruoktot. – Muhto mo galggan beassat ruoktot, jearai áhkku, dohko ii mana fanas odne. Boađus lei ahte politiija fertii máksit hotealla áhkkui, gii lei hui duhtavaš go bođii ruoktot. In jáhke ahte geahččaledje ráŋggáštit eanet váhnemiid dan maŋŋá.
Eatnasiin, geat ledje skuvlastreaikkas, lei sámi duogáš. Muhto sámi áššit dattetge eai namuhuvvon streaikkas. Dat han lei dan áiggi go visot galggai leat dárogillii, ja skuvllas livččii leamaš seamma sisdoallu vaikko gos dat livččii leamaš. Dan maid váhnemat sávve lei skuvla mii lei nu lahka ruovttu ahte mánát livčče sáhttit orrut ruovttus.
– Danin go fertiimet olles skuvlaáiggi orrut internáhtas, de šattai stuora gaska min ja ruovttugili beaivválaš eallima gaskkas. Dalle go mun ledjen mánáidskuvllas lei ain boares vuorroskuvlaortnet, vácciimet njeallje vahku skuvlla ain hávil. Dat mearkkašii ahte oappát ja vieljat geat ledje iešguđet vuorus sirrejuvvojedje, sii vázze skuvlla vuoruid mielde ja oaidnaledje dušše fal juovllaid, beassážiid ja geasseluomus.
Skuvllas oahpaimet dušše fal girjjiin – seamma girjjit geavahuvvoje miehtá riikka. Báikkálaš olbmuid máhttu ii goassege árvvusadnojuvvon. Ii oktage atnán báikkálaš olbmuid máhtu dakkárin maid sáhtášii ovdánahttit viidáseappot skuvlavuogádagas. Mis máhkaš ii lean iežamet historjá. Áhkku han lei hui dihtomielas man árvvolaš lei báikkálaš kultuvrra ja máhttu, dat dagahii álkibun midjiide fuobmát mii váillui skuvllas. Lei ollu sáhka das ahte mii galggašeimmet gazzat oahpu, ja váhnemat váidaluvvojedje go eai movttiidahttán ohppiid. Nu eiseválddit hoige ovddasvástádusa ja siva ohppiide ja váhnemiidda, eai ge jearran mii lei boastut skuvllain.
Ii lean ge nu heitot internáhtas orrut. Mus leat eanaš buorit muittut das. Doppe leimmet máŋga máná ovttas, ruovttus ledje unnán mánát geaiguin stoahkat. Ii lean goassege nu ahte in háliidan mannat skuvlii go boahtte skuvlavuorru lahkonii – dalle illudin deaivvadit ustibiiddánguin.
Álgojagiid lei hui gárži, oruimet 12–14 oahppi seamma lanjas. Muhto de huksejuvvui ođđa internáhtta ja dan maŋŋá eat lean go 2–4 oahppi seamma lanjas. Dat han lei hearrá dilli. Oahpaimet goit eallit ovttas earáiguin, sáhttá dadjat ahte bajásgesiimet iežamet. Mánát geat orro Lávželuovttas gal gáđaštedje min veaháš. Internáhtta lei min, ja dovddaimet ahte skuvla maiddái gulai midjiide internáhttamánáide, eambbo go sidjiide geat orro Lávželuovttas. Ledje fásta internáhttaoahpaheaddjit geat čuovvuledje min maŋŋágaskabeivviid. Juohke beaivvi lei biddjon beannot diimmu leaksolohkamii, ja dalle lei álo muhtin oahpaheaddji doppe, geas sáhtiimet jearrat veahki jus dan dárbbašeimmet.
Internáhttabargiid gaskkas ledje moattis geat duođaid beroštedje mánáin. Muhto dasa ii liikon internáhttahoavda, go sii gusto bealkkahalle go válde mis vára beare bures.
Olbmot han orro máŋgga unna gilážis, eai lean galle báikki gos lei dan mađe ruggu ahte sáhttofanas beasai gáddái. Fanas fertii danin orustit fávllis dan botta go váhnemat suhke fatnasa lusa váldit mánáid vuostá dahje sáddet mánáid. Go lei vuorromolsun skuvllas, de fanas buvttii ja vieččai mánáid oktanaga, nu ahte go muhtimat vulge fatnasis, de earát bohte fatnasii, ja fanas lei sullii seamma dievva olles áiggi. Muhtin mánáin ledje nu unnán «skuvlabiktasat» ahte oappát ja vieljat geat vázze iešguđetge skuvlavuoru, lonuhedje jáhka nuppiideasetguin go ledje guođđimin sáhttofatnasa dahje vuolgimin ođđa skuvlavurrui dainna.
Maŋŋil heaittihuvvui sáhttofanasortnet, ja mii mánát fertiimet iehčanassii mannat skuvlii báikkálaš fatnasiin. Dat manai Hámmárfeasttas, ja dohko fertiimet vázzit skuvllas. Mátki Hámmárfestii sáhtii leat hui lossat, erenoamážit dálvet, go ii lean albma geaidnu. Ii oktage dárkkistan ahte mii beasaimet rievttes fatnasa fárrui. Oktii galge buot mánát mannat ruoktot juovllaide, ja sii ledje mannan gávpogii gávdnat iešguđet fanassáhtu. Muhto go internáhtabargit galge bassat internáhtas, de gávdne oahppi gii galggai leat vuolgán fatnasiin Skihččolii. Son lei vázzán gávpogii, muhto ii lean gávdnan fatnasa, ja de máhcai internáhttii.
Muhto báikkálaš fanas ii mannan gáddái juohke dálu lahka, ja máŋgasiidda sáhtii šaddat guhkes ja losses mátki ruoktot dan gáddebáikkis gosa fanas lei guođđán sin. Sáhtii šaddat gállit moadde kilomehtera muohttagis, mii sáhtii leat gitta mehter gassat. Mii oruimet lahka das gos fanas bođii gáddái, muhto mánát Gáŋkkus fertejedje vázzilit min luhtte. Moddii fertejedje orrut min luhtte moadde beaivvi jus dálki lei beare heitot vázzit. Dalle logai áhkku: – Ii leat nu váralaš gáŋkolaččaiguin, sii leat nu unnit ahte čáhket margariidnakássii. Ii lean vuos dábálaš ahte olbmuin lei telefovdna, de mii eat beassan dieđu addit váhnemiidda ahte mánát ledje dorvvolaččat min luhtte. Gullá muitalussii ahte fanasbileahta fertiimet ieža máksit.
Dál ii oktage sáddešii mánáid dán láhkái. Muhto šattaimet goit iešheanalažžan dán láhkái. Ja oahpaimet veahkehit guđetguimmiideamet.
Skuvlla bealis lei oaidnu áibbas čielggas: Váhnemiin ii lean makkárge dahkamuš skuvllas. Heađis sáhtte beassat finastit internáhtas, muhto eai fal skuvllas. Dát lei čielga diehtu ohppiide: Váhnemat eai máhttán maidege maiguin sáhtáše veahkehit mánáid oahppamii, sin máhttu ii lean man ge veara.
«Frøken» Anderssen ii lean háleštanmuttus skuvlajođiheddjiin. Soai eaba oba ságastallan, muhto reivvestattaiga, ja mii mánát fertiimet mannat feaskára rastá reivviid addit. Juohke iđit ferteje muhtin internáhta nieiddat mannat Anna ruoktot su viežžat skuvlii, ja go skuvlabeaivi lei nohkan, de ferteje čuovvut su ruoktot fas.
Buohkat dihte ahte Anna Anderssen lei sápmelaš Deanus, muhto dan birra ii galgan hupmat jitnosit. Oktii lei muhtin máinnašan su «finn»an. Dan son namuhii luohkás ja de son logai geain min luohkás lei sámi duogáš. Muhto son deattuhii dušše fal áhčiid duogáža. Mu birra logai ahte Mimmi ii leat sápmelaš, go su áhčči bođii Ánddás. Dalle vuosttaldedje eará mánát, go sii han dovde mu eatni soga.
Ohppiide geat ledje čeahpit skuvllas, Anna gal sáhtii leat buorre oahpaheaddji. Muhto daidda geaidda lei lossat oahppat, ii lean olu veahkki oažžumis, sii fuonášuvvoje, ja erenoamáš váivi lei mánáide geain lei sámi duogáš. Ii dárbbašan eahpidit ahte Annai lei dážavuohta mas lei árvu.
 | Anna Anderssen, 1971. (Gova luoikan Ragnhild Sandøy) |
Mis ledje oalle bistevaš oahpaheaddjit, dušše fal golbma luohkkájođiheaddji ovcci jagis. Nuoraidskuvllas ožžon Asbjørn Anderssen luohkkájođiheaddjin, son lei Anna vielja, Pavel Anderssena, bárdni.
Dalle go álgen nuoraidskuvlii, mun gullen Sállannuoris nuppi jahkodahkii, mii váccii 9-jagaš nuoraidskuvlla. Dalle ledje kursaplánat nuoraidskuvllas, ja mii bággejuvvojedje válljet plána 1, 2 dahje 3 dárogielas, matematihkas ja eŋgelasgielas. Ráđđeaddi áiggui mu válljet 3. dási plána, muhto mun lohken ahte háliidin 2. dási plána, dan dihte go háliidin oahppat ovttas iežan ustibiiguin. Dat lei mu bealis muhtin lágan miellačájáhus dan vuogádaga vuostá mii háddjii min.
Go skuvlaloahppa lahkonišgođii de mii dieđusge illudeimmet geargat. Muhto gávpogii fárret ja áibbas okto čohkkát hybelis, dat han lei vearrát go internáhtas orrut. Dattetge lei nu ahte go álggiimet joatkkaskuvlii, de mii leimmet nu guhkás gáidan ruovttubirrasis ahte mis ii lean šat miella mannat ruoktot vahkkoloahpas.
Go jurddašan dan skuvlla mii mis lei, de gal lea ártet ahte šattaimet olmmožin. Muhto ii mannan seamma bures buohkaiguin, ja skuvla ferte váldit stuora oasi sivas ahte máŋggas maŋŋil leat ožžon psykalaš váttisvuođaid ja alkoholaváttisvuođaid.
Eanaš oahpaheaddjit bohte eará guovlluin, muhto muittán ahte mis lei muhtin oahpaheaddji gii lei Sievjjus eret. Son oahpahii mu, muhto ferten lohkat ahte son ii lean ollu báidnon dan árvovuđđui mainna mii šattaimet bajás. Son lei čeahppi lohkanmeari-áššiin, muhto ii namuhan báikkálaš diliid. Dalle go son lei leamaš min luhtte ja ságastallan áhkuin, de áhkku celkkii ahte oahppu lei vahágahttán su. Buot oahpaheddjiid gaskkas, geaid lean deaivan oahppin, eadnin ja báikkálaš politihkkariin, lea dušše okta gean lean dovdan ahte ii čuvvon visot mii bođii guovddáš eiseválddiin. Dat lei Bertil Johansen Fjordtunas. Dovden ahte son speadjalasttii sámi árvvuid.
Mu áhku ja ádjá buolvvas hupme eatnašat Sievjjus sámegiela. Váhnenbuolvvas jávkkai sámegiela Njižževuonas, muhto bisttii veaháš guhkit Muotkevuonas. Muhto mu ahkásaččaid gaskkas leat dušše moattis geat máhttet sámástit, ja máŋggas geat eai ipmir ge. Sin gaskkas geat dál leat vuollil 50 jagi lea giella measta áibbas jávkan.
Gielain jávkkai maiddái buorre muddui sámi identitehtta. Máŋggas eai háliidan dovddastit ge ahte sis livččii sámi duogáš, dat lei dakkár man birra ii galgan hupmat.
– Doppe lei dalle ain stuora vuosteháhku dan jurdagii ahte galggašeimmet hukset skuvlla deike. Dat biddjojuvvui Lávželuovtta industriijaguovllu ja ásodatbáikki vuostá. Ágga lei dakkár, ahte álggos fertiimet oažžut industriija guovddážii nu ahte suohkan oaččošii eambbo vearroruđaid, dan maŋŋá soaitá bázášii ruhtabinná doaresbealbáikkiide. Loahpas suohkan mieđihii hukset skuvlla davit Sivjui. Muhto gosa? Ledje guokte gili, Njižževuotna ja Muotkevuotna, 15 km daid gaskkas, ja goappašat háliidedje skuvlla. Dolin lei skuvla leamaš njárggas vuonaid gaskkas, muhto doppe eai lean eará viesut, ii ge lean vuogaš viessohuksenbáiki. Giliid gaskasaš riidu bisttii moadde jagi. Go huksejuvvui geaidnu Njižževuona ja Muotkevuona gaskii feargaoktavuođain Fálái, lei ášši čoavdinláhkái. Geainnu ledje giliolbmot gáibidan 1919 rájes, dat gárvvistuvvui 1984:s. Dán láhkái šattai beaivválaš skuvlasáhttu vejolažžan. Loahpas skuvla huksejuvvui Njižževutnii. Dat nammaduvvui Daltun skuvlan ja rahppui 1985:s. Lea leamaš gitta 26 oahppi, muhto 2006:s eai lean go 14.
 |  |
| Muotkevuotna gehččon Roavis. (Govva: Svein Lund) | Njižževuotna Daltun skuvllain duogážis. (Govva: Svein Lund) |
Mun ledjen skuvlla huksenlávdegottis. Dalle jurddašin áhku ja streaikka birra. Áhkku ollii juste vásihit ahte skuvla huksejuvvui, son jámii jagi maŋŋil go skuvla lei gárvvis.
Moadde jagi maŋŋil go Daltun skole lei doaibmagoahtán, lágiidii skuvla fáddávahkku «Máttarváhnemiid Sievju». Lei hui stuora beroštupmi olbmuid gaskkas searvat dasa. Buohkat ohce boares diŋggaid ja muitaledje dološ áiggis. Dalle go dát galggai ovdanbuktojuvvot lei giliviessu spagga dievva. Eai fal dušše váhnemat, áhkut ja ádját boahtán, muhto maiddái olbmot geain eai lean mánát eai ge mánáidmánát skuvllas. Máŋggas bohte guhkkin. Dát čájeha man stuorra dárbu olbmuin lea oahppat mii lea min iežamet, dát lea máhttu maid skuvla ja stuoraservodat leat rivven mis.
Dan maŋŋá lea skuvlla čanus báikkálaš servodahkii dađe bahábut leamaš nu ja ná. Lea dušše okta oahpaheaddji gii boahtá dán guovllus, ja oahpaheaddjit dihtet unnán báikkálaš kultuvrra ja historjjá birra. Go sii galget gieđahallat fáttáid mat gusket sámiide, de sii eai nagot fokuseret. Ovdamearkka dihtii galggai leat sámi beaivi skuvllas, dalle lei visot Guovdageainnu ja boazodoalu birra. Jerren rektoris manne sii galget guossohit bohccobierggu sámi beaivvis. Manne eai sáhttán vuoššat guoli. Ii fal, dat ii livččii sámi, vástidii. Ja dát dáhpáhuvvá skuvllas gos eanaš ohppiin lea mearrasámi duogáš.
Go dieđihin sámi jienastuslohkui, láhttejedje mu fuolkkit nu máŋggaláhkái. Muhtimat jerre: Sáhtášin go mun maid dieđihit dohko? Earát suhtte munnje go ledjen almmostahttán sin sápmelažžan, ja muhtimat fas hirpmástuvve go eai diehtán ahte sis lei makkárge sámi duogáš, go dan eai lean váhnemeaset goassege muitalan.
Sáhtášin muitalit máŋga fearána das maid sáhttá vásihit go almmolaččat cealká iežas sápmelažžan, sáhtán moadde ovddamearkka namahit.
Jáhkovuotnalaš Ole Johan Nikodemussen lea čállán Fálesnuori, Porsáŋggu ja Muosáid sohkahistorjjá. Son háliidii maiddái čállit Sállannuori birra, muhto dalle oaččui čielga dieđu ahte dan ii dárbbašan ba smiehttat ge. Dáppe olbmot eai háliidan makkárge sohkahistorjjá mii sáhtášii almmustahttit man olusiin sis lei sámi duogáš.
Dáppe lea olmmái gii áinnas muitala ruoššaid ja dánskalaččaid birra, geat bohte deike, ja geat ledje su máttut. Muhto jus mii jearrat sus geaiguin dát sisafárrejeaddjit náitaledje, de son hárdašuvvá albmaláhkái. Sii eai galgga namuhuvvot.
 |  |
| Nils Andersen Muotkevuonas lei gávpejas ja lei Sievjju-gávtti maŋimuš geavaheddjiid gaskkas. Dás sárdnida Gonagassii Troandimis 1945. (Gova luoikan Andre Larsen) | Mimmi Bæivi čájeha Sievjogávttis. (Govva: Basia Głowacka) |
Muhto mearrasámiide ii leat leamaš váttis dohkkehuvvot sápmelažžan dušše iežamet birrasis. Maiddái sámegielat sámiid gaskkas Sis-Finnmárkkus lea leamaš váttis mearrasámiide dohkkehuvvot sápmelažžan.
– Dalle go mun válljejuvvojin/bessen Sámediggái ledje doppe guovddáš olbmot geat jerre mus maid mun doppe. Dalle fertejin vástidit ahte ledjen válljejuvvon seamma vuođus go eará áirasat ge, ja muđui ii leat ii oktage sámediggeáirras geas lea eambbo sámi goargu go mus!
Dál leaba Mimmi ja Anton ieža šaddan áhkkun ja áddján, dán rádjái sudnos leat vihtta mánáidmáná, ja boarrásepmosat leat juo álgán skuvlii.
– Háliidivččen leat mielde oahpaheame sidjiide dan maid ieš ohppen mánnán fiervvás ja muđui meahcis.
Mimmi lea maiddái áŋgiruššan das ahte su áhkubat galget oažžut sámegieloahpu, muhto lea leamaš hui váttis dán ordnet. Njeallje jagi ohcaledje váhnemat sámegieloahpu mánáidasaset, muhto skuvla ii bargan maidege. Easkka go ođđa rektor álggii, de oaččuiga dieđu ahte galggaiga čálalaš ohcamuša čállit, ja easkka dan maŋŋá jođii sudno sávaldat viidáseappot skuvlavuogádagas. Go ii lean vejolaš fidnet sámegieloahpaheaddji skuvlii, de lágidii skuvla/suohkan gáiddusoahpahusa ja hospiterenortnega. Muhto dat lea dušše doaibman muhtin muddui. Nubbi áhkut, gii vázzá nuoraidskuvlla, lea ožžon gáiddusoahpahusa, muhto nubbi, gii vázzá mánáidskuvlla, ii leat ožžon makkárge fálaldaga vaikko lea juo jahkebealle gollan [2].
 Anton Bæivi | Anton Marensius Bæivi lea riegádan 1941:s ja šaddan bajás áhkus ja ádjás luhtte Muotkevuonas. Skuvlla váccii álggos Girkovuonas Sállanis, dasto Fjordtun internáhtas. Son lea eanaš bargan guolásteaddjin ja mearraolmmájin, ja sus lea mašinistaoahppu Croftholmenis Porsgrunn lahka ja maŋŋil Oslo maskinistskoles. Moadde jagi barggai divohagas gáttis, ovdal go vulggii fas meara ala dassái go manai ealáhahkii 2003:s. |
– Mánnávuođas orron eanáš áhku ja ádjá luhtte. Soai leaigga gávttehasat ja humaiga dušše fal sámegiela, ja dan rádjái go šadden njeallje jagi boarisin máhtten unnán dárogiela. Dárogiela ohppen easkka eváhkoáiggis 1944-46, go leimmet Lulli-Trøndelagas. Dattetge humaimet ain sámegiela bearrašis.
Dalle go galgen skuvlii álgit lei ođđasishuksenáigi ja skuvllat eai lean vel gárvvisin huksejuvvon. Álggos vácciimet moadde vahku Girkovuona skuvllas Sállana davágeahčen. Doppe lei muhtinlágán internáhtta, muhto eai baljo lean vuos stohpogálvvut. Muittán ahte fertiimet čuoččudettiin boradit. Skuvlafálaldat maid doppe oaččuimet lei nu heitot, ja bisttii nu oanehaččat ahte ii dohkkehuvvon 1. luohkkán, ja jagi maŋŋil fertiimet vázzit 1.luohká ođđasit Fjordtun internáhtas, mii dalle lei gárvvis váldit min vuostá. Lei skuvlabráhkka maid ligge muorraopmaniin, ja vuosttas jagiid lei issoras gárži doppe. De huksejuvvojedje skuvllat Sállanii ja dalle šattai buoret sadji midjiide Fjordtunas.
Vuosttaš oahpaheaddji mii mus lei Fjordtunas lei Pavel Anderssen. Lei váttis fidnet oktavuođa suinna. Son han lei sápmelaš Deanus eret, muhto dakkáriid birra ii oktage hupman. Mii eat goassege gullan sáni dan birra, eat ge gullan sus sáni ge sámegillii.
 | Fjordtun bráhkkainternáhtta 1949. (Gova luoikan Hammerfest historielag) |
Mii eat ipmirdan dalle man dehálaš lea doalahit eatnigiela. Dalle go nuorran mannen meara nala, in baljo gullan sámegiela máŋgga jahkái, ja dađistaga dat jávkagođii. Geahppánedje maid sámegielagat min guovllus. Dál mii leat dušše njealjis dán bealde Sievjju geat máhttet sámegiela. Dat lea Emma ja Fredrik [3] geat leaba badjel 80 jagi boarrásat, ja ránnjá dáppe gii lea guđátlohkái, muhto son gal eanáš dárosta. Go giella lea nu unnán anus, de šaddá váttis gávdnat sániid. Muhto mun goit ain sámástan boazosápmelaččaiguin geat leat dáppe gesset. Máhtán maiddái lohkat sámegiela. Mis lei Nuorttanaste ruovttus go šadden bajás, buot áhkut dáppe han lohke Nuorttanaste dan áiggi.
Go mannen meara nala fertejin jođánit oahppat eŋgelasgiela. Dan in lean oahppan álbmotskuvllas, lei easkka mašinistaskuvllas ahte ožžon eŋgelasgiela fágan. Muhtin oahppit máhtte ollu eŋgelasgiela, earát fas hui unnán. Oahpaheaddji logai: Mii álgit 3. luohká lohkanmeriin, vai buohkat sáhttet čuovvut mielde. Muhto lei dattetge lossat álggus. Dađistaga unnui norgalaš mearraolbmuid lohku, eanet ja eanet olgoriikkalaččat barge norgga fatnasiin, ja de šattai eŋgelasgiella min bargogiellan. Muittán muhtin fatnasis leimmet 43 olbmo 27 riikkas. Maŋimus fatnasis gos bargen, leimmet dušše golbma norgalačča, earát ledje polskalaččat. Muhto dál go lean leamaš muhtin jagiid gáttis, de lea šaddagoahtán lossat hupmat eŋgelasgiela maid, nu ahte dál doalahan millosepmosit dárogiela.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4
[2]
[3]