På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.
Lea čállon hui unnán boazodoallooahpahusa historjjá birra. Boazodoalloskuvla lea válddahallon oanehis artihkalis Sámi joatkkaskuvlla ja boazodoalloskuvlla ávvučállagis [2], muhto das čállo eanaš áigodagas maŋŋil sirdima Guovdageidnui 1981:s. Mii leat danin geahččalan čohkket muhtin osiid ovdáneamis, vuosttažettiin ovdal oktiičaskima Sámi joatkkaskuvllain. Dát dieđut leat čohkkejuvvon Boazodoalloođđasat bláđiid ja Romssa stáhtaarkiivva dokumeanttaid vuođul, ja maiddái skuvlla ovdalaš oahpaheddjiid dieđuid vuođul.
 |
Báktegovus Álttás mii čájeha bohccuid. (Govva: Tromsø Museum / Arvid Sveen) |
Man guhkás maŋos áiggis lea leamaš boazodoallooahppu? Muhtimat oaivvildit ahte vuosttaš boazodoalloskuvla lei Jiepmaluovttas Álttá suohkanis. Doppe lea sin távval ain bistime. Sis eai lean krihtat eaige guopparasat, nu ahte sii sárgo báktái. Dan dihte leat nu ollu govat bohccuin, gárddiin, guolásteamis ja bivddus. Buot dát leat ain oahppomearrin boazodoalloskuvllas.
Liikká oaččui ieš boazodoallu unnan saji skuvllas. Ruovttufidnoskuvla attii vuosttažettiin oahpahusa liigeealáhusain maid sáhtii ovttastit boazodoaluin, nugo iešguđetlágán metálla-, muorra- ja čoarveduojis, náhkkedikšumis, goarrumis ja čuoldimis.
Boazodoallooahpahus gulai gilvvagárdeskuvlla rektora ja stivrra vuollái. Stivra viididuvvui guvttiin áirasiin, vai boazodoalu beroštumit váldojuvvojit vuhtii. Boazodaolloskuvllas lei dušše okta sierra oahpaheaddji, mas lei ámmátnamma boazodoalu badjeoahpaheaddji. Máŋgga fágas ožžo boazodoallooahppit oahpahusa gilvvagárdeskuvlla oahpaheddjiin, muhtomin lei maid oktasaš oahpaheapmi boazodoallo- ja gilvvagárdeskuvlla ohppiin.
Lei jur dan nalde ahte ožžo geavahit nama Stáhta boazodoalloskuvla. Vuosttaldeapmi bođii Finánsadepartemeanttas (!) mii celkkii: «...dás ovddosguvlui ii leat dárbu eará nammii kursafálaldahkii go boazodoallokursa».1 Dan vuosttaldii skuvlla fágastivra ja čálii Eanandoallodepartementii: "... Mii ballat ahte namahus boazodoallokursa addá ohppiide ja ealáhusa olbmuide heajos iešdovddu maiddái dás, ja dat árvideames ii leat leamaš departemeantta oaivil».[3] De vástidii Eanandoallodepartemeanta: «Departemeanttas ii leat mihkke vuosteháguid dasa ahte doaibma mii addá boazodoallooahpu, gohčoduvvo Stáhta boazodoalloskuvlan». [4]
 |  |
| Go boazodoalloskuvla lei gilvvagárdeskuvllas, de dat váikkuhii oahpahussii. Dát govva lea muhtin gilvvavisttis, uvssas lea boazodoallooahpaheaddji Per Holm Varsi bárdni. (Govva: Peer Gaup) | Borkenesa internáhtas. Gurut bealde John Brekkfjell ja Peer Gaup. (Gova luoikan Peer Gaup) |
Maŋit jagi álggii Per Holm Varsi váldooahpaheaddjin. Son lei sivilagronoma, lei eanandoallobirrasis Deanus, ja muhtin oahppit oaivvildedje ahte son ii máhttán nu ollu praktihkalaš boazodoalu. Lihkká barggai son buori barggu skuvllas, ja lei doppe gitta 1974' rádjái. Dalle son álggii Finnmárkku eanandoalloskuvlla rektorin. Maŋŋel go son heittii, de ii lean vejolaš oažžut dohkálaš oahpaheaddji skuvlii. Danne ii lean oahpaheaddji boazodoalus skuvlajagi 1974/75.
 |
Boazodoalloskuvla 1974/75: Dušše 4 oahppi ja ii oktage albma boazodoallooahpaheaddji.
Oahpaheaddjit: John Hovd, gilvvagárdedoalu váldooahpaheaddji, Albrigt Myrstad, rektor, Idar Hunstad, eanandoalu váldooahpaheaddji ja John J. Nordfjell, boazodoalu kursajođiheaddji. Oahppit: Nelly Stenfjell, Annar Nordfjell, Johan Ingvald Sara, Isak Isaksen Eira. (Gova luoikan SJSBS) |
Oahpahusa čađahedje gilvvagárdeskuvlla oahpaheaddjit ja muđui ledje guosselogaldallit, ovddemustá sámefáldi (lappefogden) ja boazosápmelaš John Nordfjell.
1975' čavčča nammaduvvui Jens Halvdan Mosli virgái. Son lei vázzán eanandoalloallaskuvlla, muhto sus ii lean nu ollu gelbbolašvuohta boazodoalus. Danin oaččui son stipendiáhttajagi oahpasnuvvat boazodoalloáššiide ovdalgo álggii oahpaheaddjin 1976:s. Son lei dán barggus gitta 1980' rádjái. Go son heittii, de ii ohcan oktage boazodoallooahpaheaddjin. Das lei boađusin ahte ii lean kursa oahppojagi 1980/81.
 |
Boazodoalloođđasat - dološ ja ođđa áiggis |  |
Nummaris 2-70 muitaluvvo ohppiid ekonomalaš eavttuid birra: «Ekonomalaš bealli ohppiide orro dál čoavdašuvvame bures. Maŋemus jagi oahppit leat ožžon buot nuvttá skuvllas. Sis, geain leat alddiineaset bohccot, ja geat leat šaddan bálkáhit soapmasa daid guođohit dan botta go ieža vázzet skuvlla, leat ožžon stáhtadoarjaga guođohanveahkkái.»Jagi maŋŋel fállojuvvo nuvttá mátki skuvlla ja ruovttu gaskkas. Moadde jagi maŋŋel čálii bláđđi: «Ii leat várra oktage eará skuvla Norggas mas lea nu stuora ekonomalaš doarjja ohppiide go boazodoalloskuvllas.»
Boazodoalloođđasat-bláđis čálle dávjá iešguđetlágán fealtakurssaid ja olgomátkkiid birra mat skuvllas ledje. Dás dahkkui maid dovddusin jus muhtin ovdalaš oahppi jotkkii eará skuvllaide, nugo meahcástanteknihkarohppui dahje eanandoalloallaskuvlii.
Nu guhká go Villmo doaimmahii Boazodoalloođđasat-bláđi, 1979 rádjái, de lei bláđis ollu skuvlla birra ja go doaimmaheaddji dovddai skuvlla bures, de šadde maid čállosat jáhkehahttin. Eará ášši lea ahte soittii šaddat veahá eahpekritihkalaččat, go son háliidii geavahit bláđi dasa ahte oččodit eambbo ohppiid skuvlii, ja de lei dehálaš skuvlla rámpot.
Maŋŋel ii lean šat nu lagas oktavuohta Boazodoalloođđasat-bláđi ja skuvlla gaskas. Dát mielddisbuvttii muhtin áiggiid eanet kritihkalaš čállosiid, muhto maiddái čállosiid main vuhttui unnán máhttu diliid birra.
1977:s nammadii Eanandoallodepartemeanta lávdegotti, mii galggai ráhkadit ođđa skuvlaplána Stáhta boazodoalloskuvlla várás. Lávdegoddi evttohii 1979:s viiddidit skuvlafálaldagaid vai šaddá jagi vuođđokursa, jagi fágakursa, sihke reivekursa / fágaskuvla ja oanehit kurssat. Goitge vásse jagit ovdalgo dáhpáhuvai nu ollu dáinna áššiin. Vuosttaš jagiid lei skuvllas doarvái ceavzit. Lávdegoddi lei ovttaoaivilis ahte skuvla galggašii sirdojuvvot, muhto eai lean ovttaoaivilis gosa galge sirdit dan.
1981 álggus ledje Boazodoalloođđasat-bláđis máŋga čállosa boazodoalloskuvlla birra. Bláđđi cuiggoda vuosttažettiin Eanandoallodepartemeantta, mii ii leat velge nagodan maidege mearridit mii guoská skuvlla boahtteáigái. Sii oaivvildit ahte sivvan go ii oktage leat ohcan guoros oahpaheaddjivirgái, lea eahpečielggasvuohta skuvlla sirdimis ja makkár fálaldagaid galget fállat doppe.
Giđđat 1981:s mearridii Eanandoallodepartemeanta ahte skuvla galgá sirdojuvvot Guovdageidnui, muhto geassemánu čálii departemeanta Boazodoallohálddahussii ahte rehkenastet láigohit lanjaid birasviesus ja eaktun lea ahte Jens H. Mosli váldá badjelasas álggaheami ja oahpaheami. Čájehuvvui ahte dát eavttut eai dollojuvvon. Son gii maŋemus oaččui ovddasvástádusa čađahit sirdima ja bidjat johtui boazodoalloskuvlla Guovdageaidnui, lei Ing-Lill Pavall, gii lei boazodoallobirrasis Nordlánddas ja aiddo lei geargan eanandoalloallaskuvllas. Boazodoalloskuvla galggai oažžut saji Sámi joatkkaskuvllas, muhto doppe ii lean guoros sadji ja skuvlla ledje stuorideame. Vuosttaš jagi álggahuvvui boazodoallooahpahus maŋŋit čakčat, Duottarstobu jođiheaddjiviesus.
 |
Boazodoalloskuvla vuosttaš jagi maŋŋil sirdima Guovdageidnui.
Gurut bealde: Ragnhild S. Hætta, Aslak E. Utsi, Ing-Lill Pavall (lektor), Ole Einar Olsen (rektor), Ann Mari Steinfjell, Per O. Sara, Odd Bjørnar Bjørkås, Marit M. Fjellheim, Inge E. Danielsen, Nils Mikkel M. Buljo, Isak O. Oskal, Rolf G. Sarre. (Gova luoikan SJSBS) |
Sámi joatkkaskuvlla huksen lei plánejuvvon ovdalgo mearridedje sirdit boazodoalloskuvlla, nu ahte ii šaddan gal nu olu buoret sadji boazodoalloskuvlii go joatkkaskuvlla ođđa visti válbmanii 1982:s. Go boazodoalloskuvla fárrii sisa dien čavčča, de šattai fargga riidu luohkkálanjaid ja eará lanjaid nalde.
Boazodoalloskuvllas ledje álggu rájes hui unnán resurssat, ja dušše okta oahpaheaddjivirgi (!) gitta 1983' rádjái. Dalle viiddiduvvui guovtti oahpaheaddjái, muhto skuvllas ii lean vel dohkkehuvvon oahppoplána iige oktage dohkkehuvvon oahppogirji.
1982' rájes lei skuvllain oktasaš rektor, muhto goabbat stivra ja leigga goabbat departemeantta vuolde. Nuppi bealis dáhtui boazodoalloskuvla alcces sierra skuvlla. Nuppe dáfus fas bivddii Sámi joatkkaskuvlla stivra 1985:s Oahpahusdepartemeantta cealkit eret láigošiehtadusa Stáhta boazodoalloskuvllain. 1986:s válddii oktasaš rektor virgelobi jahkái, ja oahpaheaddjiorganisašuvnnat mearridedje de caggat virggi nu guhká go okta rektor lei biddjon jođihit guokte skuvlla. Boađus šattai ahte boazodoalloskuvla oaččui sierra rektora, muhto guokte jagi maŋŋel biddjojuvvoje goitge dát guokte skuvlla oktii.
Áiggiid čađa lea máŋgii dáhpáhuvvan ahte ođđa olbmot Eanandoallodepartemeanttas, Oahpahusdepartemeanttas ja eará guovddáš eiseválddit leat boahtán dárkkistit skuvlla. Álohii leat guossit maŋŋel vistti čájeheame jearran: «– juo, muhto gos lea dalle boazodoalloskuvla?» Easka dalle leat ipmirdan ahte ii leat duššiid dihte ahte oahpaheaddjit ja oahppit leat váidalan heajos lanjaid.
Muhtin jagiid maŋŋel nagodii skuvla oastit ovtta boares jáfforádjosa mii lei bajábealde skuvlla, doppe sáhtte vurkkodit muhtin reaidduid. Bohte gal eanet luohkkálanjat dađi mielde go lassánedje luohkát, muhto boazodoallosuorggi latnjadárbbut iešguđetlágán praktihkalaš bargguide ii leat vel čoavdašuvvan dál 2006:s.
Sávaldat oažžut sámi boazodoallooahpu šattai vuostálaga departemeanttaid stivrejumiin ja guovddášeiseválddiid njuolggadusaiguin ja oahppoplánaiguin. Boazodoallooahppu ii heiven nu bures, ii eanandoalloskuvlan iige joatkkaskuvlla oassin. Ovdamearkka dihte ii lean čielggas makkár gelbbolašvuođa gáibádusat galge oahpaheddjiide. 1981:s nammadii oahpaheaddjioahpporáđđi (lærerutdanningsrådet) lavdegotti mii galggai «bidjat gáibádusa praktihkalaš duogážii ja oahppogáibádusa oahpaheddjiide boazodoalus». Dát ii lean vissa nu álki, go guokte jagi maŋŋel gáibidii fas ráđđi ahte bargu galggái gárvvistuvvot jođánit. Čuolmmat joatkašuvvve vel guhkás 90-lohkui.
Giđđat 1969:s, vuosttaš skuvlajagi loahpaheames, doalai ohppiid ovddasteaddji Per Mathis Skum sártni. Boazodoalloođđasat bájuhit dan: «Mii guoská skuvlaplánai muitalii Skum ahte dat lei ohppiid mielas hui buorre, muhto ledje sávvat eanet dárogiel diimmuid.» [5] Dát muitala ollu giela dili birra dan áiggis. Oallugiin lei beare heittot vuođđu dárogielas, ahte sáhtte oažžut dievas ávkki skuvllas mas lei dušše dárogiella oahpahusgiellan. Danin hálidedje eanet dárogieldiimmuid. Sávaldat oažžut oahpaheami sámegielas dahje sámegillii ii baicca oba namuhuvvonge.
Ovdal 1976' ii oro leamaš sámegiel oahpahus boazodoalloskuvllas. Dalle álggahuvvui eahketkursa, mas guokte oahppi leigga oahpaheaddjin, ja jagi 1978/79 goit lei davvisámegiella válljenfágan.
Eanemusat deattuhuvvui dárogiella oahpahusgiellan maiddái maŋŋel fárrema Guovdageidnui. Skuvlla bealis sávve eanet sámegiela, muhto ledje ollu hehttehusat, omd. vuostemiella Eanandoallodepartemeantta bealis. 1984:s dollojuvvui suokkardallančoahkkin Stáhta boazodoalloskuvlla plána- ja oahpponeavvodili birra. Doppe bohte ovdan čielga vuostálasvuođat oahpahusgiela oainnus. Seammás go skuvlla, Sámi oahpahusráđi ja Boazodoallohálddahusa ovddasteaddjit háliidedje ahte sámegielat oahppit ožžot oahpu sámegillii, de dajai Eanandoallooahpahusráđi (Landbruksopplæringsrådet, LOR) jođiheaddji Ola Nedrebø ahte «LOR' bealis leat álo geahččan boazodoalloskuvlla fágaskuvlan boazodoalus mii lea rabas buot nuoraide Norggas geain livččii beroštupmi ja geat devdet gelbbolašvuođagáibádusaid sisaváldimii. Vuos orro realisttalaš maid LOR oaivvilda, namalassii ahte oahpahus čađahuvvo dárogillii, muhto ahte dábálašfágaoasis addojuvvojit bákkolaš gielladiimmut buohkaide sihke sámegielas ja dárogielas, main oahppit leat juhkkojuvvon joavkkuide dan mielde man ollu máhtte giela ovdalaččas.»
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]