Magne Skåden:

Ii oktage ipmirdan ahte ohppen

Sámás: Marit Eira Gaino

Magne Skåden, 2007
(Govva: Rigmor Bang, Harstad Tidende)

Magne domantrener Skåden (1977) lea bajásšaddan ja orru sámi márkogilis Láŋtdievás Skániin, sámi etniin ja dáža áhčiin. Sus lea buozanvuohta mii lea gohčoduvvon garrasit psykalaččat doaimmashehttejuvvomin, ja dán nama vuolde son lea álo eallán, ja dearvvašvuođabálvalusas ain gohčodit su nu. Su lagamusat leat álo diehtán ahte lei ollu su siste, muhto eai diehtán movt dan bohtet diehtit ja ovdánahttit dan. Son lea vázzán Vatnjavári skuvlla, Skániid skuvlla ja Skániid joatkkaskuvlla, iešguđet lágan bohtosiiguin, dan sivas go sus dan áiggis ii lean makkárge beaktilis metoda muitalit earáide maid son ipmirdii ja háliidii.
2004:s oahpásnuvai čálli ja su bearaš The Institutes for achievement of human potential, IAHP, maiddái gohčoduvvon Domaninstituhttan, Philadelphias USA:s. 2004 čavčča álggii Magne Skåden heivehit iežas hárjehallanmetodaide vuoiŋŋašvigát olbmuid várás. Ođđajagimánu 4. b. 2005 álggii son albma ládje čuovvut instituhta hárjehallanprográmma. Ovdáneapmi das maŋás lea leamaš erenoamáš stuoris. Cuoŋománu 23. b. 2005 dat luovvanii. Dán beaivvi čálii girječálli iežas vuosttaš sáni fasiliterema bokte, mii mearkkaša ahte čállá giehtačállagiin eará olbmo gieđa fiinnamotorihka vehkiin. Dan rájis lea son čállán vihtta girjji. 2006:s almmuhuvvui su vuosttaš girji Jeg er fri! Ett år med domantrening. (Mun lean friddja! Jahki domanhárjehallamiin.) 2007:s almmuhuvvui girji På egne ben! To år med domantrening. (Iežan julggiid nalde! Guokte jagi domanhárjehallamiin.) Seamma jagi almmuhuvvui Jeg hadde en underlig drøm. Fablisert møte mellom hjerneskade og helsevesen. (Mus lei ártegis niehku. Niehkodeaivvadeapmi gaskal vuoiŋŋašvigi ja dearvvašvuođabálvalusa.) 2008:s almmuhuvvui čuovvoleapmi I mine drømmer åpnes hus! (Mu nieguin rahpasit viesut!) Su maŋimus girji dássážii, Jeg er ikke en fjellklatrer (Mun in leat várregizzu), lea noveallačoakkáldat. Son lea maid searvan Nordnorsk Magasinii, guvttiin noveallain, lea čállán smávva čállosa Evenesnytt:ii, čállán guokte artihkkala Š-bláđđái ja searvan Harstad Tidende girjjálašvuođa juovlanummirii.

2006:s son doalai iežas vuosttaš logaldallama Harstad allaskuvllas domanhárjehallama birra, dan rájis lea son doallan ollu logaldallamiid miehtá riikka. Girječálli joatká ain domanhárjehallamiin.

Háliidii leat dego earát

Mun lean álo sávvan beassat leat dego earát. Mun buohtastahtten iežan eará mánáiguin guovllus, ja dan buohtastahttimis gahččen áibbas olggobeallai. Mánnán doivon ahte mun oktii goas nu šattan dego earát ja nagodan dan maid earát nagodit. Sii vihke, sihkkelaste, stohke – ja buot ovddemus – sii hupme. Oktii ferte boahtit mu áigi, jáhkken, ja ovttageardán go ledjen de jáhkken ahte dát dáhpáhuvvá skuvllas. Skuvllas han oahpai áššiid, ledjen ipmirdan. Dievva vuordámušaiguin ledjen gárvvis vuolgit vuosttaš skuvlabeaivái. Várra ledjen dat vuosttašluohkáhas guhte lei eanemus gealdagasas gii álggii giliskuvlii dan jagi. Muhto ohppen johtilit ahte ii dáppe ge dáhpáhuvvan nu ollu.

Mun in nagodan goasse dan maid earát nagodedje, ja go jagit vásse, vuollánin ja oidnen ahte in goasse nagot šat joksat earáid. Munnje lei ipmirmeahttun man dihte mun ledjen dákkár – ja álgen oaidnit iežan doavkkes Magnen. Áiggi mielde álgen jáhkkit ahte mu namma, Magne, mearkkaša doavki. Nu garrasit lei dat jáhkku darvánan munnje, ahte go mu eallin nuppástuvai 2005:s go domanhárjehallan álggii, de dovden vuostehágu iežan nammii. Mun áigon leat soames eará go Magne dál go domanhárjehallen, ja geahččalin dan juohke ládje gaskkustit lagamusaide. Diehttelas in lihkostuvvan dainna ovdal cuoŋománu 2005:s go álgen fasiliteret ja dađistaga čállit domanhárjehallanbarggu birra. Borgemánu 2005:s ožžon iežan blogga, ja doppe vuolláičállen domanhárjehallin. Ii nu áigá jearaiga mu váhnemat ahte áiggun go lonuhit iežan ovddanama, dat han lea álkis ášši dán áigge, ja dalle šadden guorahallat akto iežan nama, ja lei go dan-namat olmmoš mun. Dalle veardádallen dárkilit, oanehiš áiggi nama Magnus, mii maid lei mu máttar- máttarádjá namma, muhto hilgon dan. Mu namman bisui ain Magne, muhto bidjen domanhárjehalli gaskanamman.

Govvejuvvon mánáidskuvllas 1985 dálvvi. Eadni oaivvildii diagonála-čuoiganhárjehallan livččii dehálaš ja son fuolahii munnje sabehiid guvttiid bessodagaiguin ja soppiid guvttiid giehtafárffuiguin. Muhto dáiguin sabehiiguin lei hui lossat čuoigat, ja skuvllas bidje daid eret. Muhto moai áhčiin geavaheimme daid. Šadden Fjell skilag klubbameašttirin dáiguin sabehiiguin guokte jagi maŋŋálaga. Maŋŋil vurkejuvvojedje sabehat ruovttus maid. Dál sii leat báhcán boares muitun garáša bielkkaid ala.
(Govva: Asbjørg Skåden)

Muhtin árkiivvaid vurkejin čiekŋalassii muitui

Sámi skuvlahistorjá – čállit girjái erenoamášoahpahusa birra – lei gažaldat masa golai guhkes áigi vástidit, juo, olles 3 ja bealle jagi. Ožžon dán gažaldaga 2005 čavčča, vástidin juo, muhto fas geassádin. In háliidan rahpat boares arkiivvaid skuvlaáiggis. Muhto beassážiid 2009, go fas ožžon gažaldaga, de dovden ahte dál sáhtán fas muittašit skuvlaáiggi.

Mu skuvlavázzima dássi lei badjelis gaskameari mu vuoiŋŋašvigi ektui, go mu váhnemat čuovuiga dárkilit mu skuvlavázzima, lean dál maŋŋil ipmirdan, ja maiddái dál maŋŋil oaidnán ahte skuvlahálddahus Skániin lei hui positiiva mu ovdáneapmái; guokte faktora maid dan áiggi válden diehttelassan, muhto maid maŋŋil lean fuobmán ahte eai dattege lean nu diehttelas áššit. Ii oktage sis geat barge ja heivehalle munnje skuvlafálaldaga, ipmirdan ahte áidna maid háliidin lei leat dego earát, máhttit dan maid earát ja oahppat dan maid earát. Nu nanu miella lei oahppat seamma maid earát ahte go Miki Nagayaki Domaninstituhtas skábmamánu 2005 jearai mus maid mun háliidan lohkat, de vástidin ahte háliidan lohkat dan seamma maid earát lohket, ja nu lohken buot vuođđoskuvlla ja joatkkaskuvlla girjjiid. Ja nu šattai. Go bođiimet ruovttoluotta USA:s ja galggaimet hukset munnje dan ođđa prográmma, maiddái lohkanprográmma, de luoikkaheimmet mii vuođđoskuvlla girjjiid, mat gárte oalle ollu, Skániid vuođđoskuvllas, ja joatkkaskuvlagirjjiid luoikkaheimmet Skániid joatkkaskuvllas. Ášši lea nu ahte mii logahalaimet ja ain logahallat buot doaimmaid systemáhtalaččat, ja jus mii geahččat lohkanlisttu maŋos áigodahkii skábmamánu 2005:s miessemánu 2006 rádjái, gávdnat mii vuođđoskuvlla girjjiid doppe.

Skuvllas lei mu bargovuohki nu ahte galgen geahččalit ovdánahttit iežan fysalaš attáldagaid. Dát galggai dáhpáhuvvat ovtta lanjas gos ledjen akto oahpaheddjiin dahje assisteanttain, movt ain heivii. Mu árgabeaivi skuvllas lei nu go ovdal namuhuvvon várra veahá eanet losit go gaskamearalaččat dan sivas go mus leat dat váhnemat mat mus leat, ja dan sivas go oahpahusvuogádagas álo leat leamaš positiivvalaš doarjjaolbmot mu lahka, olbmot geat háliidedje dahkat juoidá mu ovdáneapmái. Lihkká ledjen akto ja olggobealde, álo akto vaikko mus lei assisteanta iežan lahka. Ledjen akto, ja dovden ahte mus eai lean vuogádagas earát go ieš, geasa sáhtten luohttit. Maŋŋil lean oaidnán ahte ii lean nu, muhto dalle ledjen akto. Áibbas akto. Ledjen akto máilmmis gitta álgen fasiliteret ja dan bokte bessen kommuniseret olggos guvlui.

Ledje ollu áššit main lei dadjamuš mu oahppamii. Vuosttažettiin váillui mus oahppanmokta. Mu oahppanmokta lei vuollelis go ii veaháge, mokta leat sierra lanjas ja dahkat juoidá mii mu mielas lei joavdelas. Nuppádassii, oahpahusvuohki ii leat vuođđuduvvon ipmárdusa nala jierpmi doaibmamis, vuoiŋŋašvigi birra ja dan divodeamis. Lei huksejuvvon, jus lei masage huksejuvvon, heajos ipmárdussii vuoiŋŋašvigiid dovdomearkkaide. Šattai dovdomearkkaid birra bargu, ii ge sivaid vuostá bargojuvvot. Goalmmádassii lei mu oahppan huksejuvvon juoga lágan ipmárdussii ahte mun in sáhttán doaimmahit makkárge jierpmálaš oahppama. Njealjádassii váilo mis gulahallangaskaoamit gaskkal mu ja earáid. Earát eai ipmirdan mu jienaid, ja eará lágan gulahallangaskaoamit nugo giehtagiella ja piktográmma eai šaddan goasse gulahallangaskaoapmin ieš guđet lágan sivaid geažil. Piktográmma lei mu mielas joavdelas. Giehtagiella ii doaibman, go eai ipmirdan prinsihpa ahte iežan vuoiŋŋašvigi geažil dárbbašin guhkes áiggi ovdal gieđat jeagadedje mu. Dasa lassin lei oahpahus dušše muhtumin, ja doaimmai buoremusat maŋŋil juohke háve go mu váhnemat ledje čoahkkinastán skuvllain mu oahppama birra. Loahpa loahpas sáhttá dadjat ahte ii lean makkárge gulahallan gaskal mu ja oahpaheddjiid dahje assisteanttaid – ja vel unnit eará skuvlamánáiguin. Mun ipmirdin sin. Sii eai ipmirdan mu ja doivo sihkkarit ahte mus ii lean mihkke gaskkustit maid livččii gánnáhan gullat.

Sisa – muhto ii olggos

Ipmárdus lei ahte mus ii lean mihkke gaskkustit earáide. Soaitá leat dan sivas go mu vuoiŋŋašvihki lea dakkár ahte mun in nagodan darvvihit čalmmiid ovtta sadjái. Muhto dát lea buorránan njealje jagi doman-hárjehallamiin. Go váilu dákkár darvvihanoaidnu, de ii nagot bissehit čalmmiid ovtta sadjái. Guoros čalmmit leat eatnasiidda seamma go ahte ii leat mihkke gaskkustit. Mus leat autistalaš dovdomearkkat ja ámadadju mii ii čájet dovdduid. Jus mun čirron dahje boagustin, de ii oaidnán oktage dan, ja dan sivas lei álki jáhkkit ahte mus eai lean dovddut. Guoros čalmmit, guoros ámadadju! Mus lea heitot motorihkka, sihke fiinna- ja roavvamotorihkka. Mus ii leat giella, nu dadjet. Mun dušše huikkán garrasit. Go áigon dahje áiggun dadjat maide, de ferten ražastit vai boahtá olggos. Áiggi mielde ohppen ahte dat maid dadjen, bođii olggos dušše čuorvvasin vaikko iežan oaivvis gullen maid dadjen. Vástádussan ožžon dábálaččat: Ale čearggo nie, Magne! Heaitte čeargume, Magne! Juohkehaš ipmirda ahte dás ii boahtán makkárge gulahallan.

Go mus ii lean giella olggos, de jáhkke várra ahte in sáhte maide váldit sisa ge. Muhto juste dat gal ii doala deaivása. Geaidnu jierbmái manná dan viđa áiccu čađa, ja mun gullen, oidnen, haksen, smáhkejin ja mus ledje dovddut. Mus nu go earáin. Muhto go galgen oažžut olggos maidege maid ledjen ožžon sisa ja mii lei láddan mu siste, de gal in lean nu go earát. Mun in ožžon olggos eará go čuorvasiid, ja earát boastut-áddejedje mu ja sihte orrut jaska. Nu ahte mu skuvlavázzin lei giela haga ja mas oahpahusvuogádat ii vuordán maide mus siste maid sáhtáše oažžut olggos gulahallama bokte. Mun vázzen skuvlajagiid nu ahte in sáhttán gaskkustit eanet go dan maid nagodin gorutgielain ja go vuostálasten ja ledjen váttis go lei juoga masa in liikon. Duođai šattai dát mu buoremus gulahallan muđuige eallimis, ahte leat váttis ja nu dieđihit ahte adden jalgadasa dasa mii galggai dáhpáhuvvat. Geahččal dákkár skuvlavázzima, de jáhkán earát ge ledje šaddat váddásat!

Diekkár lea mu vuoiŋŋašvihki. Eará vuoiŋŋašvigit leat eará ládje. Muhto mu vuoiŋŋašvihki ii leat nu erenoamáš ahte mun lean áidna Sámis geas dat lea. Dát mearkkaša ahte leat leamaš ja leat ain mánát ja nuorat geat čohkkájit nu go mun dahken. Mu mielas orru leame dárbbašmeahttun geavahit symptomaid ráhkadit diagnosa ja buoremus lági mielde ráhkadit oahpaheami dáiguin liige minusbeliiguin maid mun vásihin mu skuvlaáiggis. Gávdnojit go Sámis ain mánát geain lea sivva gaskavuoiŋŋamaččain ja geat čohkkájit seamma ládje go mun dahken?

Ii oktage ipmirdan ahte mun ohppen

Mánáidskuvllas leat buoremus muittut dalle go bessen leat luohkkálanjas eará mánáiguin ovttas. Lei doppe gos eanemusat háliidin leat. Ovtta jagi ledje mus fásta diimmut luohkkálanjas ja mus lei alccen heivehuvvon beavdi. Mun čohkkájin iežan beavdeguoras ja galgen buđaldit iežan bargguiguin das, muhto dan in dahkan. Mun čuvvon baicca dárkilit mielde mii dáhpáhuvai távvala luhtte, ja njammen alccen oahpu dego goike guopparas. Ohppen jođánit ahte in ábut jearrat jus lei juoga maid in ipmirdan, go de šadden guođđit luohkkálanja. Mun muosehuhtten iežan čuorvumiin, nu lohke.

Juo, muittán ollu mánáidskuvllas, muhto buoremus muittut leat báhcán luohkkálanjas. Ja de in hálit muitit čuoiganbeivviid ja olgobeivviid goas fertejin báhcit skuvlii go earát manne olggos, earret daid háviid go mu váhnemat ovdagihtii nagodedje hehttet ahte mun báhcen skuvlii akto. In hálit ge muitit daid álkis ja soaittáhatlaš čovdosiid, in ge dan ahte nuppis nubbái oahpahus lei sorjavaš das geainna ledjen ovttas. Soapmásiiguin doaimmai bures. Earáiguin fas šattai nu ahte oađestuvven, ja rávis olbmot lohke aviissaid dahje buđaldedje eará ládje. Dákkár oahpahus gáibida garra bargoetihka rávis olbmuin. Mun ledjen iežan autistalaš dovdomearkkaiguin áiggiid idjagohcálas. Dalle ođđen bures skuvllas dan botta go mu váhnemat garrasit geahččaleigga oažžut mus jorggihit oađđima. Lei veadjemeahttun ja váttis. Muittán ahte muhtin áiggiid lávejin veallát sevdnjes lanjas – gozuid nalde – nuppiin mu váhnemiin. Go šattai iđit, de vulgen skuvlii nohkkat, ja soai bargui.

Ii go skuvla geahččalan dán rievdadit? Juo, muittán bures ahte go álgen nuoraidskuvlii Skániid skuvllas, de rievddai dilli máŋgga ládje. Olbmot geat barge muinna, ledje ovttaoaivilis ahte áigot jorgalit mu autistalaš idjagohcima, mat ledje nu ahte gohcen ijaid ja doalahin earáid maid gozuid nalde iežan hommáiguin. Dakkaviđe go dákkár áigodat álggii, de rievdadedje bargovugiid skuvllas. Ledjen ollu olgun, ja jus ribahin nahkáriid, de lei dušše 5–10 minuhttii, ii ge olles skuvlabeaivái dahje osiide das. Ruovttus čuovvoledje dán bargovuogi maŋŋil skuvlla, ja fargga lei dát áigodat nohkan, giitun ovttasbargui gaskal nuoraidskuvlla ja ruovttu, dan oainnán dál maŋit áiggis. Dalle lávii dát mu mielas vuorjan, muhto vuorjan mii oalát heaittihii mu idjagohcima. Ferten gal beassat lohkat, iežan bealuštussan – in gohcán gal dan dihte háliidin leat bahánihkkán! Mun dušše in nagodan oađđit. Muhto dát nogai jođánit go buot fámut biddjojedje johtui rievdadit dan.

Lea nuoraidskuvla maid muittán buoremus vásihussan buot mu skuvlavázzimiin dan rájis go álgen mánáidgárdái (mas juo in várra muitte maidege), ja gitta dassái gergen joatkkaskuvllas. Mus lei sierra latnja nuoraidskuvllas maid, muhto orun muitime ahte in dovdan iežan nu akto doppe. Mun jáhkán ahte dasa lei sivvan bargojoavku geat muinna barge, sii ožžo mu dovdat dego oassin dán joavkkus, ja dainna lágiin in dovdan iežan akto, ja dasa lei maid sivvan ahte duođas geahččalin bargat iežan buoremusa doppe. Bargojoavkkus ledje hutkát iežaset bargovugiiguin, ja muittán iluin ollu maid doppe barggaimet.

Roabáhis 1992 giđa Asbjørn Pedersena fatnasis. Ragnhild Sørlie ja Elsa Pedersen Skogstad leaba maid govas. Nuoraidskuvllas dovden ahte ledjen oassin joavkkus.
(Govva: Arne Iversen) 1993. Máŋimuš beaivi nuoraidskuvllas. Arne Iversen lei mu joavkojođiheaddji nuoraidskuvllas.
(Govva: Asbjørg Skåden)

Njelješjoavku ii doaibman munnje

Joatkkaskuvllas álgen nu gohčoduvvon njelješjovkui [1], gosa in heađisge gullan searvái, ja bargojoavku doppe lei unnán movttiidahtti. Skuvlla hálddahus lei positiiva. Skuvlla rektora dovden maid dego iežan rektorin. Muhto dát ii dovdon makkárge movttiidahttimiin mu bargovugiide. Muittán ahte muhtin bargit ledje aktiiva ja ehtalaččat mu vuostá ja mu bargovugiid vuostá. Muhto muittán maid earáid geat ledje duipát ja unnán ehtalaččat. Ruoššaráhkkanemiin muittán unnán, dušše dan go fáhkkestaga šattai issoras riedja ja hušša dáppe ruovttus go fuobmáje ahte ruoššakoarttat, ruoššanamma ja diet proseassa manai mu meattá. Mu váhnemat riŋgejedje muhtin eará oahppái, gii ovttatmano álggii bargat mu ovddas ja nu nagodii ordnet buot maŋimus áigemearis.

Maŋŋil oainnán man rašši skuvlavuogádat lea dákkár ohppiide dego mun ledjen, ja man sorjavaš dat lea čeahpes ja áŋgiris joavkojođiheddjiin ja bargoehtalaš ja áŋgiris mielbargiin. Šaddá jođánit bargguid eretduvdin ja garvin dákkár nuppis nubbái bargovugiin ja B-diimmuid [2] boasttugeavaheapmi, go atnet dáid diimmuid čoavdit sadjásašoahpaheddjiid dárbbuid go fáhkka čuožžila dat dárbu, seamma leahtuin go ahte šaddá beaktilis oahpaheapmi.

Iešguđetlágan oainnut go álgen fasiliteret

Go álgen fasiliteret cuoŋománu 2005 ja máilbmi mu birra beasai diehtit ahte ipmirdin, čuvvon mielde ja ahte álo ledjen ipmirdan ja čuvvon mielde, de dajai okta mu ovddeš oahpaheddjiin ahte son dál lei ilus go bures duosttai deaivvadit muinna ja geahččat mu čalmmiide, Son diđii ahte son lei čábbát láhtten muinna, ii lean meannudan fasttit mu vuostá, ii ge hupman fasttiid mu birra dahje gohčodan mu váhnemiid badjelmearálaš gáibideaddjin ja váttisin. Son duosttai duođas muinna deaivvadit, logai son, ja dan son lea máŋgii dahkan – deaivvadan muinna. Earát fas garvet mu ja atnet mu áibmun. Sii eai oainne mu. Soaitá ahte sii jurddašit maid mun muittán das maid lean vásihan ja gullan. Roavvásit sáhtán juohkit dáid olbmuid golmma jovkui: 1) sii geat deaivvadit muinna iluin, jearahit ja illudit mu ovdánemiin. 2) sii geat atnet mu áibmun ja 3) sii geat mulgot ja oaivvildit ahte mu ovdáneapmi lea loavkideapmin ja moaittan sin bargomállii. Dát lea dušše unna oasáš olbmuin, muhto sii leat dás, ja mun deaivvadan duollet dálle singuin.

Ceaggás rektor

Muittán máŋga erenoamáš vásihusa skuvlaáiggis ja áiggun loahpas váldit mielde ovtta maid muittán iluin. Joatkkaskuvlla rektor lei maiddái mu ovddas ceaggás skuvlajođiheaddji. Máŋgga dáfus dovden mun su iežan rektorin maid. Sáhtán dás namuhit ovtta dáhpáhusa. Mun mannen ja bohten bussiin skuvlii juohke beaivvi, nu go earát ge. Lei gudnin mu váhnemiidda ahte bessen busse čuovvut, in ge lean nu erenoamáš ahte dárbbašin drošše váldit. Busses čohkkájin ovddemusas, mus lei iežan fásta sadji, muhto in han mun háliidan doppe čohkkát. Mun háliidin čohkkát maŋágeahčen daiguin vuovdnás bártniiguin mat huike ja stivreje doppe. Muhto nu han mun in beassan. Muhtumin huiken ja stivrejin iežan sajis ovddageahčen, vilden ja čikčen julggiiguin. Ovtta beaivvi ožžo mu váhnemat telefovnna bussefitnodagas. Sii oaivvildedje ahte mun balddán vuosttašluohkahasaid geat čuvvot busse. Sii leat ožžon váidagiid, lohke, muhtin dáid mánáid váhnemiin . Dál oaivvildedje bussefitnodagas ahte mun sáhtášin váldit drošše, mus han lei riekti oažžut drošše. Ja de lei dahkkon! Mu váhnemat suhtaiga issorasat, nie jáhkán rievttamus dadjat, ja hilgguiga árvalusa. Soai áigguiga čoahkkima bussefitnodagain ja joatkkaskuvllain dán ášši birra. Jáhkán ahte šattai issoras ságastallan máŋgga ládje. In lean ieš dan čoahkkimis, in ge lean duođas nu gealdagasas ge gullat bohtosa dán čoahkkimis. Ledjen áiggiid čađa oahppan makkár áššiin mu váhnemat eaba vuollánan ja dá lei okta dain, dan gal dovden. Dat mii duođas hirpmástuhtti mu, ii lean gal ahte mu váhnemat eaba vuollánan, muhto rektor gii maid ii vuollánan ja lei dadjan juoga ládje de go ahte son ii dohkket ahte ná skuhččejit su oahppi. Go eará go skuhččen ii lean dát. Skániid joatkkaskuvlla rektor lei čuojaldahttán Skániid skuvlla rektorii (gean ledjen maid dovdan iežan rektorin dalle go vázzen nuoraidskuvlla doppe) ja hupman suinna dán ášši birra. Skániid skuvlla rektor lei álgán bargat áššiin ja lei jearran dáid vuosttašluohká mánáid váhnemiin geat čuvvo busse, ja de gulai ahte ii oktage mánná lean balddáskan – ja ahte ii oktage váhnen lean váidán bussefitnodahkii! Dál háliidii joatkkaskuvlla rektor duođas boahtit diehtit mii lei dáhpáhuvvan! Son bivddii bussefitnodaga albma ládje čilget man vuođul sii háliidit mu eret busses. Boađusin dás lei ahte ovtta beaivvi lei eará olmmoš gii vujii busse, ja oallut eará mátkkošteaddjit go mun liikoje go lotnašuvai bussevuoddji. In dieđe lean go mun dahje mu váhnemat ožžon ándagassii bivdima bussefitnodagas maid rektor gáibidii dál galget addit midjiide!

Skuvla ii gávdnan geainnu

In dieđe movt galggan suhkat gáddái dán artihkkala eanet go ahte munnje lei oahpahus huksejuvvon vuoiŋŋašvigi dovdomearkkaide, ii ge sivaide, ja vuoiŋŋašvihki lei man vuostá galggai bargojuvvot. Duođas in sáhte muitit ahte vuoiŋŋamaččat ledje áigeguovdilis áššin ovdal go álggiimet domanhárjehallama ráhkkanemiiguin 2004:s. Domaninstituhtas oainnán mánáid geat ovdánit ollislaš vuoiŋŋamašovdánahttinprográmmain maid sii ožžot. Dán prográmmas lea fysalaš hárjehallan, fysiologalaš prográmma, intellektuála ovddidanprográmma ja biebmanprográmma, ja maid vuđolaš doavtteriskkus guovtti háve jagis. Fágaolbmot dán suorggis ovttasbarget, ja buktet ovtta ollislaš prográmma mii lea vuoiŋŋamašovdáneami várás ja mii evaluerejuvvo ja viidáset ovdánahttojuvvo guovtti háve jagis. Dás lea ollislaš plánen duogábealde, ja dát ollislaš plána lea huksejuvvon govvii ja ipmárdussii vuoiŋŋamaččaid doaibmamis.

Jus buohtastahtán dán iežan prográmmain maid ožžon geatnegahtton skuvllas, dainna fálaldagain maid Norgga stáhta fálai dákkáriidda go mun lean, de orro skuvlavázzin maid mun vázzen háddjanan ja váilevaš. Ii fal ovttaskas olbmuid dahje suohkana skuvlahálddahusa dihte, muhto dan ipmárdusa dihte dahje ipmárdusa váilevašvuođa dihte vuoiŋŋašvigiid birra mii lei vuođđun dan bagadussii maid oahpahus oaččui.

Máŋga jagi maŋŋá go rassen sabehiiguin ja diagonála-hárjehallamiin, bijai Domaninstituhtta munnje «patterning» prográmman. Dás lei earret eará diagonála-hárjehallan. Anne Oppholt jođiha «patterning»-hárjehallama. Maren Anne Nygård ja Katya Tverfjeld lihkaheaba mu gieđaid, ja eadni ja áhčči lihkaheaba mu julggiid. Buot dáhpáhuvvá ritmmalaš, ovddalgihtii mearriduvvon minstara mielde. In dieđe man galle háve čađahin dakkár hárjehallama dan njealje jagis maid prográmma bisttii, muhto ledje eaktodáhtolaš veahkit mat johte dáppe beaivválaččat. Oktiibuot ledje 30-40 veahki. Eat dárbbašan goassege šluhttet ovttage hárjehallama danin go eai lean veahkit.
(Govva: Arnstein Tilseth)

Ohppen almmátge sámegiela

Láŋtdievvá lea sámi gilli, mu áhkku ja áddjá humaiga sámegiela gaskaneaskka, muhto dárogiela iežaska mánáide, mu áhkku ja áddjá doalaiga sámivuođa badjin, ja mánát jotke seamma ládje, muhto eará ja viiddiduvvon vuođu nalde. Sii buohkat ipmirdedje sámegiela, ja odne leat sii buohkat sámegielagat buorebutge das fuolakeahttá go danin. Mu eadni ja muoŧŧá álggiiga oahpaheaddjin sámegieloahpus mii áiggi mielde laskkai garrasit Skániin. Muhto álggus ledje «bearraša mánát» geat lohke sámegiela. Mun in dahkan dan. Dan vearrás diagnosa geažil mii mus lei de dihte mu váhnemat ahte mun ipmirdan mii dáhpáhuvvá dárogillii. De šattai nu ahte dárogiella lei min ruovttugiella. Ii oktage dáhtton ahte mun galgen dovdat iežan olggobealde. Muhto dieđán ahte mu eadni humai sámegiela mu oappáiguin ja vieljaiguin go son lei akto singuin.

Mus ii lean makkárge vejolašvuohta dieđihit eadnái ahte sáhtii hupmat sámegiela muinna maid, ii ge dan ahte mus livččii leamaš miella čuovvut earáge sámegieloahpahusa. Ledjen mielde ollu doaimmain, ja maiddái ovtta máŋggabeaivásaš giellalávgumis. Muhto mun in lean oahppin oahpahusas. Movt mun ohppen sámegiela? In dieđe. Várra seamma ládje go earát ohppet ovtta giela passiivvalaččat. Go gullá dan ollu, de álgá maid ipmirdit dan. Mu eadni ja áhkku humaiga sámegiela gaskaneaskka. Dasto lávejin mun doppe gos Sigbjørn, mus boarrásit viellja, ja Emma Margret, mu nuorat oabbá, barggaiga leavssuid. Juohke diŋggas ávki, jáhkán mun, ja go beroštupmi gávdno, de gal oahppá. Ja mus lei beroštupmi. Odne máhtán čállit sámegillii. Domanprográmma lohkanprográmmas lean lohkan buot girjjiid maid gávdnen sámegillii. Muhto dárogiella lea goitge dat giella movt álkimusat máhtán ovdanbuktit iežan. Dat lea dušše nu.

«Hálddahus»

Olmmoš mu dilis lea sorjavaš buori hálddahusas obbalaččat. Fasilitahtor? Na, juohkehaš sáhttá oahppat fasiliteret vuoiŋŋašváttot olbmuin. Lea dušše sáhka leat gierdavaš gitta dassái go oahppá teknihka. Mun fasiliteren maid dihtoriin ja čuovgačálániin, apparáhtain mii dahká čállosa jietnan. Domaninstituhtas lean oaidnán unna mánážiid fasilitereme «bevddiin» (board). Fasiliteren lea nu álki ahte ii oktage galggaše dárbbašit čohkkát dan gulahallanvejolašvuođa haga dušše dan dihte go fágaolbmot eai geavat, dovdda dahje dohkket dan. Fágaolbmot eai ovdal ge dovddastan ahte máilbmi lea jorbbas. Go juo gearddi máilbmi lea odne jorbbas, ja dat lea diehttelas, de árvidan mun ahte maiddái fasiliteren šaddá dohkkehuvvot gulahallanreaidun áiggi mielde. Dat šaddá maid diehttelassan!

Magne Skåden čállá «hálddahusas» doarjagiin, mii dán háve lea su eadni, Asbjørg Skåden.
(Govva: Svein Lund)

Muhto geabbilis ja bures doaibmi hálddahus – dat lea buot. Go mun áiggun omd. doallat logaldallamiid, de mun fasiliteren dan. Hálddahus bidjá dan Powerpointii [3], ja ieš ozan heivvolaš govaid – ovttas hálddahusain – mii dasto bidjá daid prográmmii gokko mun háliidan dahje bagadallá mu go bijan daid govaid dohko. Logaldallamiin leat mii golmmas fárrolaga. Okta mis, mu áhčči, lohká logaldallama dan botta go nubbi joraha teavstta seammás. Mun fas čohkkán hui duhtavažžan doppe ovddageahčen, ja illudan sakka, muhto dan ii oainne oktage nie ovttatmano.

Seamma ládje lea Stuornjárgga Sámenuorak [4], searvvi bargguin, gos mun lean nubbinjođiheaddji. Mun fasiliteren čoahkkimiin. Ii leat mihkke čiegusvuođaid ahte mu hálddahus manná bargoheaitagii jus mun ovtta beaivvi boađán ruoktot jahkečoahkkimis jođiheaddjin, ja dán bargoheaitaga ipmirdivččen. Nu go dadjen: olmmoš gii lea dákkár go mun, dárbbaša bures doaibmi hálddahusa, ja lea doarvái bargu ovdalaččas mu hálddahusas.

Jus mun lean dán artihkkalis soardán dahje moaitán ovttage, de šállošan dan. In hálit ovttage soardit das mii guoská mu ovddeš skuvlafálaldahkii, in iežan váhnemiid, Skániid skuvlahálddahusa, dalá Skániid joatkkaskuvlla hálddahusa dahje sin geat rahče mu ovddas mu skuvlaárgabeaivvis. Mun muitalan iežan muitalusa, mu oaidninčiegas dainna nođiin maid lean ožžon dan máhtus maid domanhárjehallan maŋimus viđa jagis lea munnje addán.

[1] 4–joavkkut ja 8-joavkkut leat unna luohkážat joatkkaskuvllas, mat leat oaivvilduvvon psykalaš doaimmashehttejuvvon olbmuide dahje earáide geain leat oahppanváttisvuođat. (doaim.)
[2] B-diimmut leat liige oahpaheaddjidiimmut maid skuvllat ožžot oahpahan dihte ohppiid geain leat erenoamáš dárbbut. Dáid diimmuid sáhttá geavahit váldit olggos muhtin ohppiid luohkás, juohkit luohká guovtti jovkui dahje geavahit guokte-oahpaheaddji-vuogádaga olles luohkás. (doaim.)
[3] Powerpoint lea čájehanprográmma dihtoriin, oassi kánturprográmmapáhkas Microsoft Office. (doaim.)
[4] Stuornjárgga Sámenuorak lea sámi nuoraidsearvi, mii gullá Norgga Sámiid Riikkasearvái. (doaim.)

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4


Roabáhis 1992 giđa Asbjørn Pedersena fatnasis. Ragnhild Sørlie ja Elsa Pedersen Skogstad leaba maid govas. Nuoraidskuvllas dovden ahte ledjen oassin joavkkus. (Govva: Arne Iversen)	1993. Máŋimuš beaivi nuoraidskuvllas. Arne Iversen lei mu joavkojođiheaddji nuoraidskuvllas. (Govva: Asbjørg Skåden)