På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 |
Per Erik Saraksen (1901–1989) doalai dán koseriija Sámi radios 07.05.1971. Son lei ieš čállán dan sámegillii, doaimmahus lea transkriberen dan ođđa čállinvuohkái, rievdatkeahttá su sátneválljema. Per Erik Saraksena birra sáhtát lohkat eambbo dán girjjis Ragnhild Sandøya artihkkalis Finnmárkku dáruiduhttin šattai sin eallimin. Per Erik Saraksen ovttas eamidiin Ingeriin Bierggis, 1930-logus. |
Dán prográmmas áiggun muittašit feara maid mu álbmotskuvlaáiggis, mii deaivvai 1909 rájes ja 7 jagi das ovddos. Skuvlasadji lei Gárggogeahčenjárga Deanodagas gos dat uhca ruksesmála skuvlavisttáš ceaggái.
Dát skuvla ii lean iešalddis earálágán go dan áigásaš smávva skuvlavisttit sámeguovlluin. Dat mii Deanodagas lei earálágán, ledje dat internerenlanjat lovttas guhkegaska-guovlluid mánáid várás. Dat lea daid guhkegaskamánáid dili birra dan áiggi go mun mannen dan lága mielde mearriduvvon 7 jagi álbmotskuvllas. Mu ássanbáiki lei Ávskár, mii lei lahka miila eret Deanodagas, ja danin mun šadden gullat guhkegaskamánáid searvái.
Skuvlavisti lei árvvu mielde 9 mehter guhku, skuvlalatnja 5 geardde 5 mehter. Nuppi geahčen lei oahpaheaddji várás uhca kámmáraš ja ain sakka uhcit gievkkanaš. Lokta lei juhkkojuvvon golmma latnjii. Gasku uhca feaskáraš. Skuvlafeaskáris bajás lei ráidalas dasa loktii. Goabbat bealde loktafeaskára lanjat «internáhta»-mánáid várás - okta nieidamánáide, nubbi gándamánáide.
Lovttas lei vinju táhkka mii guktui beale masá bođii loktaláhttiin oktii, dušše okta hirsagearddi lei gaskkas, dárogillii gohčoduvvui «flyndreloftet». Guktuid siidoseainniid beallái ledje panelejuvvon mehter govdosaš sevdnjeslanjat. Guktuin orrunlanjain lei uhca glásaš. Loktabielkan ledje obba jorba hirssat almmá skoađaskeahttá vuolil, ja ákšuin ferrojuvvon loavddamuorat. Málasihkastat gal dieđus ii lean skievttiduvvon gokkoge lovttas. Guktuin lanjain lei oapman mas ledje guokte vuoššanráiggi. (Daláš áiggi gohčoduvvon «liikagistooapmanat».) Smávva muorrakássat ledje čohkkánbeaŋkan ja dasa vel lassin min iežamet niestebumbbát. Min gánddaid lanjas gal vel lei okta guhkeslágan skámmal, mii ovdal lei geavahuvvon skuvlalanjas. Klása vuolde lei okta boaresáigásaš skuvlapulta beavdin.
Dat lei Deanu gildii hálbbes internáhttaortnet. Boaldámuša ja čuovgga doalai gielda mávssuhaga, muhto buot eará dolle vánhemat. Alddámet ledje buot niesttit fárus; láibi ja sámegáhkku, vuodja, boahkke sálgabiergu, suvramielkegágga dahje leaila, uhca sálteguolleeabbáraš ja guollevuodjabohtalat.
Gielda ii bálkáhan ovttage bálvaleaddji daid mánáid várás, ii oba maŋemuš láhttebassi ge. Buot fertiimet ieža doaimmahit. Mu álgo skuvlajagis leimme dušše guokte 8-jahkásaš gándamáná, mun ja Simon Mortensen, Šuoššjogas. Moai šattaime buorre skihpáražžan ja dat manai bures. Smávvaskuvla dalle lei dušše 5 vahku árrat čakčat ja 5 vahkku maŋeš giđa. Maŋit jagiin bohte eambbo gánddat.
Dan ovtta lanjas mii vuoššaimet, boradeimmet, logaimet leavssuid ja ođiimet láhttis. Kojat (seaŋggat) eai gávdnon. Seamma lanjas ledje min smávva niestebumbbát mat adnojedje čohkkánbeaŋkan maid. Dábálaččat boradeimmet čippiid alde láhttis juohkehaš iežas bumbbá guoras. Guolleeabbárat, mielkegággat ja eará dakkáraš gálvu biddjojuvvui daid mosku siidolanjaide gávnniiguin ja gámasuinniiguin seahkalagaid.
 |  |
| Deanodaga skuvlastohpu Gárggogeažis, govvejuvvon 1926:s. Govva oktan govvateavsttain lea vižžon Jul i Tana 1961-girjjážis. Lea riekta ahte Johanne Bakke jođihii skuvlla dán báikkis 1960 rádjái, muhto ii fal olles áiggis dán visttis. Huksejuvvui ođđa internáhtta čuođi mehtera boares skuvlla bajábeallái.
(Gáldu: Jul i Tana 1961) | Johanne Bakke ovttas dálueamidiin Leonora Anderseniin ja Deanodaga skuvlla ohppiiguin 1926:s (Gáldu: Jul i Tana 1961) |
Deanodagas lei okta gávpi lagabui 200 mehter eret skuvlavisttis. Váhnemat fitne ain muhtumin hándalis ja fitne maid minge dili geahččamin. Dábálaččat lei dalle mis illubeaivi. Oaččuimet veaháš njálgásiid, nugo dropsaid, rukses sohkkara (kandis), riŋgaliid ja muhtumin vel fiinnáláibbi gen. Eat dieđus buot daid gal oktanaga, muhto okta, guokte sortta ain háválassii. Dalle šadde min lanjat buhtistuvvot albma láhkái. Min iežamet čorgen šattai dieđus ain «nuo ja ná». Goas menddo riedja ja stoahka šattai lovttas oahpaheaddji oaivvi bajábeallái, lávii dat boahtit ja bealkit min ala. Deaivvai dalle láhtti lean luodnái ja menddo duolvvas, jágehattaimet čorget ja bassat láhtti. Dat dahkkojuvvui dábálaččat galbma čáziin gámasuoidni basaldahkan.
Juohkehaččas lávejedje leat fárus gávnnit, gámasuoinnit, tallearka, kohppa, baste, beavdeniibi ja basadanlihtti. Moaddásis ledje maiddái čáhcegieđbmi ja uhca-ruittoš.
Juohke skuvlavuorus [1] skihppodeimmet ain geat ovtta ruittus galge vuoššat. Juohkehaš čuohpai bierggustis sálgabihtáid málleruitui. Dat merkejuvvojedje cehkiiguin, árpočatnasiiguin dahje smávva muorracehkiiguin, vai álki lei oaidnit geasa mii bihtáid gulai málleruittus. Go borramušain gearggaimet, nahkehuvvojedje dábálaččat borranservisat basakeahttá bumbálohki vuollái. Čáhci lei giđmmiin viežžanveagas moadde čuohtemehter duohken. Dat lei váttis ja lossat dálveáigge smávva mánáide. Tiibmu ii lean ovttasgen. Nohkadeimmet go váibbaimet ja gohccáimet go pedella rádjagođii oapmana skuvlalanjas. Dálvit buollašiidáigge lei min lanjas assás jiekŋa čáhcegieđmmi bajil. Dalle oaččuimet lobi skuvlalatnjii boahtit liegga oapmana lahka ovdal skuvlaáiggi iđedis.
Muhto vel diekkár dili siste gen lea muhtun somás fearanat muitui báhcán. Buot áigeájanasa fertiimet ieža smiehttat. Min oapman lei hirbmat geassi, erenoamážit garrabieggan. Sevdnjes dálveeahkedii láviimet fyret bures oapmanii koalaiguin. Buohkat manne olggos muohtaskálvvi ala geahččat, dušše okta bázii loktii. Dat rabai oamalohki ja leikii parafiidna dan buolli dollii. Geat olgun ledje, besse oaidnit hirbmat guhkes čuovgi dollanjuokčama njiedjamin skorsteinráiggi áibmui. Min mielas dat orui hirbmat somá oaidnit. Muhto ii dat illu bistán guhká. Lagas dálu álbmot oidne maiddái dan dola ja bohte viega go gádde ahte visti lea buollán. Mii oaččuimet dainna oahpaheaddjis garra gildosa ahte heaitit diekkár váralaš duhkoraddama, ja das maŋos mii eat geahččalan šat dan «koanstta».
1911:s lei Deanuvuotna ožžon ođđa lokaldámppa «Tanahorn». Dan dámppas lei hirbmat jidnes njurgganas. Ovtta áiggi das maŋŋá bođii midjiide ođđa oahpaheaddji - okta stuora trøndár. Son lei veaháš álkestahkkis almmái. Ii buot áiggi viššan dola cahkkehit iežas gievkkanoapmanii. Dalle lávii min loktii ain boahtit málistit go árvidii ahte min oapman lei bures liegganan. Mii aniimet dan stuora gudnin midjiide.
Oktii maŋŋá go skuvla lei geargan, bođii almmái vuot loktii steaika-bánnuin ja bearalfáhta dievva firrojuvvon ávnnas steaikagáhkuide. Gohčui min viežžat skuvlalanjas guhkeslágán skámmala maid ala bijai bearalfáhta, sohkar- ja vuodjalihti ja tallearkka gáhkuide. Son ieš čohkánii beaŋkageahčái ja gohččui mis moaddása čohkánit nuppi geahčai amas beaŋka ceagganit. Earát fas čoagganedje birra dego gáranasčivggat. Vuosttaš gáhkku lei juo gárvvis ja nubbi lei juo jorgaluvvon bánno siste go de njurgii «Tanahorn» fáhkkestaga. Oktamános njuikiimet buohkat ja girdileimmet klása lusa. Muhto de ceagganii skámmal, bearalfáhtta láhttái máŋgga bihttái, gárvves gáhkku, sohkar ja vuodja seamma geainnu. Mii gielahuvaimet áibbas. Skuvlaalmmái čuoččodii oanehaččat ja geahčai dan katastrofalaš dili, orui dego uhca mojáš vel geasiheamen. «Ehpet go leat nu buori ahte čorgebehtet dan láhtti!» báhkkodii dušše, attii midjiide gáhku mii bánno siste lei ja vázzilii vulos dainna guorus bánnuin. Mii gal dieđus aniimet ávkin vel dan gáhku gen mii láhttái lei heavvanan.
 | Deanodaga «ođđa» internáhta, Gárggogeažis, doaimmai internáhttan 1934 rájes 1963 rádjái ja beaiveskuvlan 1969 rádjái. Internáhttavisti lea dál áidna seilon internáhtta mearrasámi guovlluin mii lea huksejuvvon ovdal soađi. Lea evttohuvvon ráhkadit skuvlamusea das.
(Govva: Svein Lund, 2007) |  |
Dan 7 skuvlajagis mu áiggi ii dáhpáhuvvan goassigen ahte doavttir dahje muhtungen helseråda mieldelahtuin, skuvlastivrra mieldelahttu dahje oktagen eará gieldda oskuduvvon olbmuin elle min dili iskkadeamen. Dan loktalanja mii guđiimet seamma hámis go mii 7 jagi das ovdal vuosttaš geardde dan sisa duolmmasteimmet. Dušše okta earáhus lei dáhpáhuvvan. Deanu gielda lei kosten ovtta jorbaráiggi bogahit čađa seainni klása bajábeallái, ja lei bijatan kohppafáhta-viidosaš lievlabohcci dasa.
Go maŋit áiggi lean oaidnán mo guhkegaska mánáid skuvladilli lea buorránan jagis jahkái, de lean eambbo go oktii imaštallan ahte mo dat gal miige leažžat dearvan rihpihan min skuvlaáiggi čađa dan dilis mii mis lei.
Na, muhto eai go min váhnemat váidalan diekkáraš dilálašvuođaid dihtii sin mánáid skuvlaáiggis? Mun in goitgen muitte goassigen gullan ahte oktagen albmoset ovdanbuvttii maidegen váidalusaid. Sámeálbmogis lei dan áiggi uhcán diehtu man geainnu mielde dákkár váidalusat livčče galgan ovddiduvvot. Boaittobeale sámiid gaskkas ii lean oktagen dan mađe dárogielalaš ja čállinčeahppi ahte livččii sáhttán guimmiidis veahkehit diekkáraš áššiiguin.
Dasa bođii velá ahte sámi oaidnu daláš áiggi ráđđejeaddji ásahusaid ja mearrádusaid hárrái lei dákkáraš go maid okta Deanodatáhkku dajai isidis birra go dat váccii máŋga miilla čađa ávdin meahci ja vári badjel gieldabáhpain hállat ovtta ášši birra mas son ii lean ovtta oaivilis báhpain. Áhkku beanta suorganii isidis roahkkatvuođa dihtii ja váidalii siidaguimmiidasas: «Vuoi, vuoi, dat Máhtte lea mielaheapmi! Dat vulggii báhpain bealkit guhte lea Ipmila sadjásaš eatnan alde.»
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4