På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.

Klemet Isaksen Hætta:

25 jagi buđehin

Muitalan Svein Lundii

Klemet I. Hætta, 2005
(Govva: Svein Lund)

 Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas lávejit lohkat ahte Lemet lea dego buđet – sáhttá geavahit su vaikko masa. Doppe son lea máŋga jagi bargan máŋgga doaimmain ja oahpahan máŋga fága, vaikko sus ii leat oahpaheaddjioahppu.

Klemet Isaksen Hætta (Lemet Issáha Lemet) lea riegádan 1955:s ja bajásšaddán Bildoveaiguolbanis, Guovdageainnu márkanis 15 km bajás eanu mielde. Son váccii vuođđoskuvlla Guovdageainnus 1962–71, ja dan maŋŋil álggii gymnásii Kárášjohkii, muhto heittii ja válddii baicce oahpu mekánalaš fágain Guovdageainnus ja Hámmárfeasttas. Son lea bargan mekánalaš industriijas, museas, boandan ja oahpaheaddjin. Dá son muitala iežas vásáhusain oahppin ja oahpaheaddjin.

Balaimet dážain dego neavrris

– Oruimet dakkár báikkis gosa hui hárve bohte dážat. Balaimet dážain dego neavrris, ja mii mánát láviimet báhtarit jus muhtin dáža bođii. Ledjen gal veahá gullan dárogiela, muhto in ipmirdan in sáni ge dalle go álgen skuvlii.

Mu váhnemat eaba goassege hupman skuvlla birra. Eaba muitalan iežaska skuvlavázzimis. Easka go mii mánát leimmet rávesolbmot, muitalii eadni veahá iežas skuvlaáiggi birra. Dalle muitalii eanaš internáhtas ja ruovttumátkkiin, muhto unnán oahpahusas ja skuvladiimmuin.

Jahkebeale ovdal go mun álgen de hupmagođiiga ahte čakčat galgen skuvlii. Čuovuiga mu márkanii ja leigga beaivvi skuvllas. Muhto de fertiiga vuolgit.

Báhtarin ruoktot

Fertejin orrut internáhtas ja álgojagiid in beassan ruoktot go sullii oktii mánus. Lei váhnemiid ovddasvástádus buktit mánáid internáhttii ja viežžat min fas. Jáhkán ahte skuvla mávssii veahá váhnemiidda geat dolvo ja vižže mánáid. Gesset jođiimet fatnasiin ja dálvet vujiimet álgojagiid herggiiguin. Muittán ahte muhtin háve lei tráktor ja reahka, in muitte gii organiserii dan. Giđđa go lei rášes jiekŋa, de eat beassan ruoktot. Dađistaga beasaimet mannat veahá dávjjit ruoktot, go leimmet 6. luohkás lei juohke nubbi vahkkoloahpa. Go ledjen 7. luohkás huksejuvvui luodda Ákšomuotkái ja dalle šattai skuvlabusse ja guokte maŋimus jagi bessen orrut ruovttus.

Lei dieđusge váivi leat nu guhká internáhtas. Erenoamážit muittán oktii go ledjen internáhtas ja lei vahkoloahppa go galggaimet ruoktot. Muhto mun ledjen buohcci in ge beassan ruoktot.

Máŋgii báhtarin skuvllas, bidjen viega. Muhtumin leimmet moadde oahppit geat báhtaredje ovttas, eará háve báhtarin okto. In lean go čieža jahkásaš go vuosttaš háve vázzen okto ruoktot. Ovdal go ollejin ruoktot lei bihkka seavdnjat. Vaikko leimmet juo árrat hárjánan vánddardit meahcis, de sáhtii leat várálaš. Muittán go ledjen čieža-gávccijahkásažžan ahte nuoladin ja gállen rávdnjái Suohpatjoga rástá. Oktii giđđat leimmet moattis geat báhtareimmet eanu mielde. Muhtin mis gáhccái jieŋa čađa, muhto lihkus earát nagodedje geassit su bajás fas. Go bođiimet ruoktot geahččaleimmet muitalit ahte leimmet ožžon friddja, muhto váhnemat eai jáhkán bearehaga dasa. Go mis ii lean dalle telefuvdna, de ii lean beare riŋget skuvlii ja jearrat. De váhnemat eai duostán go doalvut báhtareddjiid skuvlii fas. Go bođiimet skuvlii de ráŋggáštedje min. Dábálaš ráŋggáštusvuohki lei ahte fertiimet báhcit maŋŋil borramuša, juogo borranlanjas dahje sierra lanjažis mii lássejuvvui olggobealde. Oktii lássejedje mu dan latnjii gaskabeaimállása maŋŋá, ja de vajálduhtte mu dohko. Easkka go in boahtán eahkesborramuššii de internáhtabargit fuomášedje ahte ledjen lássen mu dan latnjii.

Ráŋggášteapmi ja veahkaváldin

Muittán ovtta ráŋggášteami bures. Biebmu internáhtas lei earálágan go ruovttus, ja lei bággu borrat. Mun in nagodan borrat tomáhtamálli, in ge otne sáhte borrat dan. Jus eat borran visot, fertiimet sevdnjeslatnjii. Hui unnán sevdnjeslatnja lei, doppe fertiimet čohkkat diibmoviissaid.

Jus ii ollen boradanlatnjii rievttes áigái, de ii beassan boradit, go dalle lássejedje uvssa. Galge siviliseret min, oahpahit min čuovvut diimmu. Ii almmuhuvvon ovdalgihtii makkár gaskabeaimális lei. Muhto dávjá muhtin mánná guorahalai ja muitalii earáide ja jus lei dakkár masa eat liikon, de eat mannan boradit.

Mánáid gaskkas lei garra árvoortnet. Oaččuimet dušše ovtta láibevajahasa mas lei suvli, ja dávjá unna ja geahnohis mánát bággejuvvojedje addit dan gievrrabuidda. Muittán ahte muhtin oahppit bálkestedje eará ohppiid láseráigge olggos, go lei 30 gráda buolaš, ja fertejedje viehkat gápmagahttá birra olles internáhta vai beassat sisa fas.

Dálueamit lei Gunhild Olsen. Son lei dalle juo boares áhkku, ja lei leamaš dan virggis badjel 30 jagi, muhto ii vel oahppan sámegiela. Son soaitá ipmirdan veahá, muhto ii hupman gal.

Ledje ollu issoras fearánat dan áiggi skuvllas. Muhtin áššit ledje nu issorasat ahte mun in sáhte ge muitalit dan birra. Muhto dieđán ahte ledje seksuála veahkaváldimat internáhtas dan áigge. Sivalaččat ledje sihke oahpaheaddjit ja earát geat barge internáhtas dahje orro doppe, ja ledje sihke nieidamánát ja bárdnemánát geat gillájedje.

Guovdageainnu mánáidskuvla go lei juste huksejuvvon.
(Widerøe - poastakoarta)		Guovdageainnu internáhtta - borranlatnja, 1965. Oahppit o.b.: Berit Anne Oskal (Kemi), Anne Astrid Nikolaisen (Silvola), Anne Kristine Skum (Steinfjell), Kristine Turi (Nystad), Brita Inger Hætta (Eira), Anne Grethe Hætta (Eira), Ellen Eira (Rasdal), Inga Kristine ?, Karen Inga Utsi.
(Govva: Valerie Stalder)

Giella dagahii erohusa

Skuvla lei juhkkojuvvon bálddalas luohkáide – «I» lei internáhtaluohká, «K» lei kirkesteds- dahje márkanluohkká. Lei stuora erohus dáid luohkáid gaskkas. K-luohkáin ledje ollu dárogiel oahppit, ja eanaš sámegiel oahppit ledje maiddái dábálepmosat oahppan muhtin muddui dárogiela ovdal go álge skuvllii. Mu luohkás ii ovttasge lean dárogiella eatnigiellan.

Moadde johttisámemáná ledje oahppan dárogiela mearragáttis go ledje gesset stoahkan doppe mánáiguin. Muhto eatnasat mis, mii eat ipmirdan álggos maidege oahpaheamis.

Oahpaheaddjit ledje measta buohkat dárogielagat. Ja sii geat máhtte dárogiela ožžo dieđusge ollu buoret oktavuođa oahpaheddjiiguin. Erenoamážit muittán ahte jus muhtin lei dahkan juoidá bahádaguid, oahppit geat máhtte dárogiela sáhte čilget oahpaheaddjái ahte ii lean su sivva, muhto muhtin eará sivva. Nu sáhtte ieža beassat eret, muhto mii geat eat máhttán eat sáhttán bealuštit iežamet.

Moadde oahpaheaddji gal ledje sámegielagat, muhto sii eai atnán sámegiela gaskaoapmin. Danin ii lean stuora erohus dárogiel ja sámegiel oahpaheddjiid gaskkas.

Muittán bures go vuosttaš geardde atnen dárogiela diimmus, de ledjen 4. luohkás.

Ii guoskan midjiide olmmožin

Dalle lei eará pedagogihkka go dál. Lei hui unnán njálmmálaš gulahallan luohkkálanjas. Láviimet oahppat dajaldagaid bajiloaivvi. Njálmmálaš muitalanvuogi, mii munnje lei hui mávssolaš go ledjen unni, dat ii dikšojuvvon skuvllas. Go bođiimet skuvladiibmui, de lei dakkár monotona jietna. Fertiimet čállit maid oahpaheaddji čálii távvalii. Álggos eat ipmirdan nu ollu, muhto velá go ipmirdišgođiimet dovddaimet ahte dat ii guoskan midjiide. Mii eat dovddan dan eallima mii lei girjjiin. Mis ii lean referánsa dasa maid oahpaheaddji oahpahii, dat lei eará máilmmi birra. Eat beroštan das, go ii dat guoskan midjiide olmmožin.

Iđđes ja eahkes fertiimet lávlut. In muitte makkár, muhto álo seamma girjjis, Norsk Skolesangbok dahje dakkáriid. Čuoččuimet ja lávlluimet. Visot dušše fal dárogillii, maiddái sálmmat. Dál in muitte ovttage sálmma dahje lávlaga maid lávlluimet.

Midjiide lei deháleabbo mii dáhpáhuvai olggobealde skuvladiimmuid. Skuvla lei hirbmat stuora gárdin, dat lei gárvánan moadde jagi ovdal go mun álgen. Jáhkán ahte dat stuora visti váikkuhii ohppiid ja oahpaheddjiid – dat lei ođđa «æra», eambbo dáruiduhttin. Álgojagiid go mun vázzen skuvlla lei ain nu ahte eat lean skuvllas olles jagi. Boazodoallománát ledje skuvllas gaskal juovllaid ja beassážiid, ja mii dálonmánát leimmet skuvllas čakčat ja giđđat. Muhto dan áigi go leimmet ruovttus dálvet, de lei muhtin lágan reiveskuvla. 2. dahje 3. klássas oaččuimet hui ollu bargobihtáid mielde go manaimet ruoktot juovllaide. Daid galggaimet vástidit ja sáddet vástádusaid reiven skuvlii. Muhto lei váttis vástidit go eat ožžon veahki ruovttus. Matematihkain gal manai muhtin muddui, muhto dárogielain ja eará fágaiguin lei vearrát. Ii ge mis lean dakkár ortnet ruovttus báhpiriiguin, nu ahte dávjá šattai gáfe- ja vuodjadielkkut báhpárii ovdal go sáddiimet dan ruovttoluotta boasttain. Ja boasta, dat bođii dan áiggi oktii vahkus.

Maŋŋil šattai ollesjagiskuvla buohkaide, jáhkán ahte dat lei dalle go mun álgen 4. luohkkái. Internáhtas sáhtiimet muhtumin oažžut veahki bargat ruovttubargguin, muhto lei hui sahtedohko. Muittán ahte muhtin áigge lei latnja mii lei rabas, doppe sáhtiimet oažžut veahki. Muđui lei dan duohken gii lei bearráigeahčči internáhtas. Muhtumin dat lei oahpaheaddji, geas sáhtiimet jearrat veahki, muhtumin muhtin eará, geas ii ábuhan jearrat. Go guokte maŋimus jagiid orron ruovttus ii oktage sáhttán veahkehit mu.

Ruovttumáilmmi ja skuvlamáilmmi árvvut

Lean maŋŋil jurddašan dan birra mii dáhpáhuvai go sámi mánát bohte skuvlii, mii sidjiide lei áibbas eará máilbmi. Sii fertejedje áibbas vuollánit skuvlla eavttuide, dohkkehit skuvlla njuolggadusaid, giela ja árvvuid. Dat lei dego risttalaččat geat addet iežaset Ipmilii: Sii eai šat galgga beroštit dan máilmmis gos sii leat eallán ovdal, muhto hilgut máilmmi ja dan geahččalusaid. Seamma láhkái galge sámi mánát hilgut sin soga giela, máhtu ja árvvuid. Máŋggas dahke dan, ja dalle ledje oahpaheaddjit duhtavaččat singuin. Earát fas eai goassege vuollánan, dat guoskkai erenoamážit bártniide geat bohte boazodoalus ja doaresbealde dálonbearrašiin. Sii eai dohkkehan premissaid ahte lea dehálaš oahppat dárogiela ja skuvlapensuma, oažžut buriid árvvosániid ja leat skuvllas juohke beaivvi. Ja nu guhká go lei nu, de ii ábuhan vaikko maid skuvla dagai, ii ráŋggášteapmi ii ge bálkkašupmi skuvlla eavttuid mielde veahkehan, nu guhká go mánáin ledje áibbas eará árvvut.

Kursaplána mearridii boahtteáiggi

8. ja 9. luohkáin juhkkojuvvuimet kursaplánaid mielde dárogielas, eŋgelasgielas, duiskkagielas ja matematihkas. Eará fágain leimmet ovttas, seamma luohkás go álo leimmet. Formálalaččat galggaimet ieža válljet plána, muhto duohta dilis mearridii oahpaheaddji. Dattetge leimmet muhtimat geat vuostálasttiimet. Oahpaheaddji lei bidjan mu plána 2:i matematihkas, muhto mun gáibidin plána 3 ja ožžon dan. Lei nu ahte jus dus ii lean alimus kursaplána, de lei luodda giddejuvvon sihke gymnásii ja máŋga eará skuvllaide. Mu klássas ledje dušše moattis geat válljejedje alimus kursaplána, muhto K-luohkás lei eanas ohppiin kursaplána 3. Váldosivva dasa lei giella. Sin gaskkas, geat eai ipmirdan skuvlla giela go álge, eai lean gállis geat olle dan dássái ahte sáhtte birget alimus plánas.

Dál áigi rievdadišgođii – áhčči humai ahte galggašin vázzit skuvlla. Mus ledje fuolkkit geat ledje vázzán skuvlla, vilbealli ja eanu. Mu váhnemat eaba diehtán nu ollu skuvllaid birra, eaba hupman makkár skuvlla berren vázzit. Dattetge movttiidahtiiga mu ohcat skuvllaid. Dihten ahte mii vihtta máná eat sáhttán buohkat eallit min šibitdálus, muhtimat fertejedje ohcat eará birgenvugiid.

Eanas boazodoallománáin eai lean dalle dakkár ovdagovat, váhnemat sávve ahte sii galge báhcit boazodollui. Ja dát váikkuhii dieđusge sin skuvlamoktii. Eatnasat sis manne ruoktot go gerge vuođđoskuvllas, sii eai vázzán eambbo skuvlla.

«Sámi» gymnásii

Ledjen gullan Kárášjoga gymnása birra, mii lei álggahuvvon dalle go mun álgen 8. luohkkái. Ja jurddašin ahte dat livččii geaidnu munnje. In diehtán eambbo maid áigon dainna. Muhto go gearggaimet nuoraidskuvllas, de leimmet njealjis Guovdageainnus geat vulggiimet njuolga Kárášjohkii. Ii lean nu álki johtit Kárášjohkii go dál, go sáhttá vuodjit váile guovtti diimmus. «Indre riksveg» ii lean vel gárvis, ja fertiimet johtit juogo Álttá ja Leavnnja bokte dahje Suoma bealde Anára bokte. 1972 álggahuvvui snowmobilruktu Kárášjogas Mázii, ja sáhtiimet mannat dainna go galggaimet ruoktot juovllaide. Lei dalle ain dan mađe unnán oktavuohta Guovdageainnu ja Kárášjoga gaskkas, ahte eat baljo lean gullan Kárášjot-suopmana ovdal go bođiimet dohko, ja dárbbašeimmet veahá áiggi hárjánit dasa. Go fas bođiimet ruoktot Guovdageidnui, geavaheimmet juo ođđa sániid, ja olbmot dáppe jerre maid mii logaimet, sii eai ipmirdan min nuorttabealde sámegiel sániid.

Munnje dat lei vuosttaš háve go oppanassiige ožžon sámegiela fágan, ja oahppagohten čállit iežan eatnigiela ja oahppat doahpagiid mat čilgejedje dán grammatihkalaš vuogádaga. Sámegielas časke guokte luohká oktii, ovttain oahpaheddjiin, šattai issoras stuora joavku. Sámegieloahpahusa han šattai nuo ja ná.

Sámegieloahpaheaddji lei Isak Østmo. Measta buot eará oahpaheaddjit ledje dážat ja rivggut Lulli-Norggas. Rektor ferte leat leamaš hui anonyma, go in muitte su nama ge. Muhto inspektevra dat lei Jon Eldar Einejord [1]. Son humai dalle dušše dárogiela. In diehtán ge ahte son lei sápmelaš.

Demonstrašuvdna sámegiela ovddas

Ovdal go «Karasjok gymnasklasser med samisk» álggahuvvui lei máŋga jagi sáhka álggahit sámi gymnása. Muhto earret sámegielfága ii lean mihkkege sámi skuvla. Buot eará oahpahus lei dárogillii ja sisdoallu lei nugo buot eará gymnásain. Muhto mii oahppit eat duhtan dasa. Muhtin beaivi demonstreriimet. Dalle eat váldán oasi dábálaš oahpaheamis. Olles beaivvi humaimet dušše sámegillii, maiddái dárogiel oahpaheddjiide. Doalaimet appealla ja aviissat čálle dan birra.2 Min sámegieloahpaheaddji gal liikui dasa maid dagaimet, muhto buohkat eai liikon, lei oalle garra vuosteháhku, erenoamážit ohppiid gaskkas geat bohte mearragáttis.

Vázzen gymnása beannot jagi, ja de heiten. Mus eai lean makkárge konkrehta plánat maid galgen dainna gymnásain, háliidin ruoktot ja in lean duhtavaš skuvllain. Ii lean dan dihte go ii mannan bures fágain. Dat lei muhtin lágan proteasta, muhto bođii hui fáhkkestaga. Mearridin ovttatmanu ahte mun manan ruoktot, ja de vulgen. Go heiten, de mannen njuolgga meahccái – bivden rievssahiid miehtá dálvvi.

Fidnoskuvllas maid gáibádusat

Boahtte skuvlajagi álgen fidnoskuvlii Guovdageidnui – mašiidna- ja mekanihkarsuorgi. Dán skuvllas lei vel unnit sámegiella go Kárášjogas. Bijaimet jearaldaga mii dat lea skuvllaid, mas lei sámi namma, muhto ii lean sámi sisdoallu. Jurddašeimmet jorggihit skuvlla sámi guvlui. Mis ledje álbmotčoahkkimiid (allmøte) skuvllas. Rektor geahččalii dirigeret min čoahkkimiid. Dalle mearrideimmet ahte rektoris ii galgan leat hupmanvejolašvuohta min čoahkkimiin. Gáibideimmet sámegiel oahpahusa ja sámegiel oahppogirjjiid. Gáibádusaid sáddiimet skuvlla stivrii. Muittán ahte sámegieloahpahus álggii gasku jagi, sáhttá leat leamaš min gáibádusa geažil. Muhto ii lean go válljenfágan eahkedis.

Olggos ohcat barggu – ja ruoktot

Skuvlla maŋŋá ožžon barggu Biedjovákki ruvkkes. Bargen bargoneavvo- ja oasserádjosis, gos ožžon ávkki das maid ledjen oahppan mekánalaš oahpus. Dat bargu ii bistán go jagi, go dalle ruvke heaittihuvvui.

Mannen dalle Hámmárfestii ja válden jahkebeali sveisenkurssa, ja dan maŋŋá fertejin soahtevehkii. Go gergen doppe álgen teknihkalaš fágaskuvlii Romsii, muhto mus lei eambbo miella bargat, ja go ožžon barggu Tromsø skipsverftas, heiten skuvllas dakkaviđe. Skiippabarggahagas ohppen hui ollu, earret eará ledjen «oppslager» dahje rávddi veahkkin ja ohppen dakkár árbevirolaš rávdebarggu. Muhto 1980:s reastaluvai fitnodat ja mun fertejin fárret fas. Dán háve fárrejin Hárštái, eará skiippabarggahahkii. Doppe bargen moadde jagi, muhto bargolihkohisvuođa geažil šadden buohccindieđihuvvon guhká ja mannen ruoktot Guovdageidnui. Máŋga jagi ledjen bargan govaiguin, ja dalle lei Guovdageainnu gilišiljus rabas virgi govvaprošeavttas. De heiten Háršttás ja bargen museas jagi.

Boandan ja oahpaheaddjin

– Go museabargu nogai, de ožžon barggu nuoraidskuvlii 1985 álggus. Bargen doppe beannot jagi sullii bealle virggis, oahpahin eanaš matematihka ja luonddufága. Dat lei hui somás vásáhus. Fuomášin ahte mus ledje muhtin lágan attáldagat oahpahanbargui.

Juo dalle go bargen nuoraidskuvllas ožžon moadde diimmu joatkkaskuvllas, ja 1986/87 bargen jagi doppe. Muhto dalle jámii mu áhčči ja fertejin váldit badjelasan dálu. Bargen logenáre jagi dállodoallin ovdal go vuollánin ja heaittihin eanandoalu 1998:s. Dan áigge mus lei measta juohke jagi unnit ahte eanet bargu joatkkaskuvllas maid, vuosttažettiin teknihkalaš fágat ja meahcástallanfága. Lean leamaš mielde hukset meahcástallanfága. Sáhttá dadjat ahte dan fágas leat guokte váldoulbmila: oahppit galget oahppat birget meahcis ja seammás várjalit luonddu.

– Go vuosttaš háve álgen oahpaheaddjin, de mus ii lean go beannot jagi gymnása ja beannot jagi mekánalaš oahppu. De válden 1988:s boazodoalu fágakurssa privatistan. Go heaittihin eanandoalu lei mu jurdda váldit oahpu nu ahte sáhtten oažžut bistevaš oahpaheaddjibarggu. Vuos válden lohkangelbbolašvuođa privatistan. Muhto de ožžon fáhkkestaga olles barggu joatkkaskuvllas jagi. Maŋŋil lohkagohten matematihka Romssa universitehtas. Válden gal moadde eksámena, muhto in birgen dietnasa haga, go dalle sihke eamit ja nieiddaguovttos ledje seammás skuvllaid vázzime. Ja go dalle joatkkaskuvla fas fálai munnje barggu, de in sáhttán hilgut dan. Seammás go mus lei oassevirgi joatkkaskuvllas, lohken álgoálbmotoahpa Sámi allaskuvllas. Dat han lei hui miellagiddevaš oahppu. Ja de 2003:s ledje joatkkaskuvllas nu ollu ohccit ahte álggahuvvojedje guokte luonddudoalloluohká. De dárbbašii skuvla hirbmadit liigeoahpaheaddji luonddudoalus. Jagi maŋŋil dáhpáhuvai seamma fas, ja fertejin maŋidit lohkanplánaid vel oktii.

Klemet ja oahppit Anniken Hætta ja Aslak Anders Hætta bidjet smáhkkomuora, sin duohken oahpaheaddji Inge Andersen.
(Govva: SJSBS)		Oaggunmátkkis boazodoalloluohkáin ja Anára Sámi Oahppoguovddáža guosseohppiiguin, jáhkkimis 2000:s.
(Govva: Klemet I. Hætta)

Riikkaidgaskasaš ovttasbargu

Sámi joatkkaskuvla ja boazodoalloskuvla lea áidna skuvla Norggas mas lea boazodoallooahppu. Dat mearkkaša ahte lea oalle unna fágalaš biras. Muhto sullásaš oahpahus lea sihke Suoma, Ruoŧa ja Ruošša bealde, ja iešguđetge skuvllas leat buorit ja geahnohis bealit. Danin oahpaheaddjit leat guhká jurddašan ahte berre leat eambbo ovttasbargu sámi joatkkaskuvllaid gaskkas. 1999:s ozai Lemet ruđa skuvllas ovdánahttinprošektii man ulbmil lei ovddidit ovttasbarggu eará skuvllaiguin. Vuosttaš háve ii ožžon, muhto jagi maŋŋil lei nubbi oahpaheaddji mielde ohcamis ja dalle oaččuiga veahá.

– Álggiimet ovttasbargat Anáriin, maŋŋil bođii Lujávri mielde ja loahpas Johkamohkki. Golbma jagi oaččuimet ruđa dasa skuvllas. Álggos lei oktavuohta vuosttažettiin oahpaheddjiid gaskkas, muhto dađistaga šattai maiddái ohppiidlonuhallan. Dál min oahppit leat leamaš buot eará riikkain, ja sin oahppit leat leamaš dáppe. Ovttasbargu lea vuosttažettiin surggiid gaskkas mas oahpahuvvo luonddudoallu / boazodoallu.

Iešguđet skuvllas lea sierra ovddasvástádus: Mis lea siidadoallu ja sámegiella, Anáris lea njuovvan ja biergo- ja guollebuvttadeapmi, Johkamohkis lea duodjeávdnasat bohccos ja Lujávrris lea ee. hearggástallan. Sis lea sierra skuvlasiida, juoga mii váilu eará skuvllain. Mii leat leamaš Anáris guokte vahku ja Ruoššas vahkku. Erenoamážit Ruošša-mátki lei hui mávssolaš ohppiide. Mii leat leamaš mearragáttis Suoma ja Ruoŧa bealde ohppiiguin. 2003 ozaimet mii njeallje skuvlla ovttas Interreg-prošeavtta, ja 2004:s oaččuimet 2,5 miljovnna ruvnno. Juohke skuvllas lea sullii bealle virgi dán prošektii. Ieš lean maŋimus jagi bargan hui ollu dáinna. Moai letne guokte oahpaheaddji geat letne juohkán 40 % virggi.

Lemet lávus ovttas ohppiin Mikkel Isak I. Oskal
(Govva: SJSBS)		 Ovttasbargu rájáid rastá: Lemet Lujávrris ovttas Anna Prahovain
(Govva: SJSBS)

Oahppu – muhto makkár?

Sámi joatkkaskuvlii lea hirbmat ávkkálaš ahte sis lea oahpaheaddji gii sáhttá oahpahit sihke árbevirolaš meahcásteami, teknihkalaš fágaid boazodoalus, matematihka ja mekánalaš fágaid. Buot dáid fágaid Lemehis leat leamaš diibmoplánas, ja dasa lassin lea leamaš oanehis áiggi sadjásažžan ee. eŋgelasgielas. Muhto máŋggabealat máhttu iešalddis ii atte formálalaš oahpaheaddjigealbbu. Danin Lemet oažžu ain bálkká gealbbohis oahpaheaddjin, ja oažžu barggu dušše jagi ain hávális.

Ieš sus ii leat panihkka dan dihte. Jus lea bargu, de lea buorre, jus ii leat, de beassá studeret veahá fas. Sus leat ollu plánat, váldit fágareivve boazodoalus ja sveisejeaddjin, gárvvistit matematihka ja álgoálbmotoahpu.

5 jagi mannan – ain «buđet»

Ná guhkás olliimet go Lemet muitalii jagis 2005. Ja go Lemeha muitalus ii dalle čahkan Sámi skuvlahistorjjá 2. girjái, de dat lea vuordán dán rádjái. Ja fertiimet dalle ođasmahttit muitalusa. Go 2010 čavčča ohcen Lemeha, de gávdnen su ain Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas, muhto dán háve kursainspektevrra kantuvrras. Ja de son muitala:

– 2006:s dárbbašii skuvla jagi sadjásaš oahpaheaddji mekánalaš fágain. Ja dat šattai guokte jagi, dan botta go mekánalaš fágaid oahpaheaddji lei skuvlla sadjásaš rektorin. De mus lei olles bargu fas. Go dan gergen, de galggašin studeret, muhto de šattai eará bargu skuvllas. Sii falle munnje bealle virggi boazodoallooahpus, ja dasa lassin oahpahin datakurssaid ja bargen HMS:in (Helse-miljø-sikkerhet, Dearvvašvuohta-biras-sihkkarvuohta). Dakkár kombinašuvdna mus lei guokte jagi. De kursainspektevrras galggai leat jagi virgelohpi, ja mun ožžon dan gaskaboddosaččat, seammás go mus lea ain HMS-bargu ja oahpahan boazodoallosuorggis.

Boazodoallooahpu riikkaidgaskasaš ovttasbargu ii leat doaibman nu bures muhtin jagiid, muhto dál mii leat álgán fas, ja buot njeallje riikka leat mielde. Dál dat gohččoduvvo BEBO – Boazodoalloealáhusa boahtteáiggi ovdáneapmi. Ii leat šat dušše skuvllaid ovttasbargu, muhto ealáhus lea maid mielde. Mus livččii miella joatkit dan barggu, muhto lea váttis go in dieđe man guhká mus lea bargu.

Váttis plánet kursafálaldagaid

Sámi joatkkaskuvllas ja boazodoalloskuvllas lea measta álo leamaš rávesolbmuidkurssat, muhto lea leamaš ja lea ain váttis plánet dákkár kurssaid. – Dat manná kurssas kursii, mis váilo ain strategiija ovddosguvlui. Ja kursaossodagas, dahje resursaguovddážis, eai leat sierra oahpaheaddjit. Dat mearkkaša ahte mii fertet iešguđet kursii juogo geahččalit oažžut oahpaheddjiid joatkkaskuvllas, dahje ohcat olggobealde olbmuid oahpahit. Ja go mii háliidit lágiidit muhtin kurssa, de fertet vuos ruhtadit dan. Ja go leat viimmat ruhtadan ja leat gearggus álgit, de sáhttá leat gasku skuvlajagi. Dalle ii leat beare gávdnat oahpaheddjiid geain lea gelbbolašvuohta oahpahit fága, ja áinnas sámegillii.

Maŋimus jagiid leat leamaš ollu datakurssat, go dat lea dakkár maid buohkat dál fertejit máhttit. Lea leamaš erenoamáš ollu boazodoallit dain kurssain, ja mis lea maiddái leamaš sierra seniorkurssat penšunisttaide.

Lea ain stuora dárbu lágiidit sámegielkurssaid, sihke čállinkurssaid sámegielagiidda ja kurssaid dárogielagiidda. Galggašii leat stipeanda, nu ahte buohkat geat dárbbašit besset vázzit kurssa ja besset váldit friddja barggus dan botta.

Dađe bahábut ii oro rávesolbmuidoahpu dilli buorráneame. Dál lean juste ožžon plána hukset ođđa joatkkaskuvlavisttiid, muhto eai leat dan oktavuođas jurddašan ge resursaguovddážii sadji.

Oahpaheaddjikarrieara loahpa?

Ovdal go dát girji prentejuvvo lea skuvlajahki 2011/12 álgán, ja maid Lemet bargá dál? Vuosttaš geardde máŋgga jahkái sus eai leat fásta diimmut joatkkaskuvllas. Áidna šiehtadus mii sus lea skuvllain lea ahte son galgá váldit muhtin luohkáid mielde meahccái oahpahit meahcásteami. Maid son áigu dálle?

– Joatkkaskuvllas lea plánat fállat rávesolbmuidkurssa sveisemis ja dihtorbarggus, ja soaittán sáhttit dahkat juoidá das. Lean maiddái ieš jurddašan ráhkadit kurssaid mas nuorat ohppet mo birget meahcis. Oainnán ahte sihke sámi ja dáža nuoraid dál dárbbašit dan.

Háliidivččen man nu láhkái joatkit riikkaidgaskasaš ovttasbarggu. Go sámit orrot njealji riikkas, de lea nu ollu mii gesset sin iešguđetge guvlui, ja lea váttis doalahit oktasaš sámi kultuvrra ja doaimmaid.

– Na ba studieplánat? Goas don oaččut formálalaš oahpaheaddjigealbbu?

– In dieđe ollen go goassege dohko, muhto in leat vel áibbas gidden uvssa. Lea ollu maid háliidan oahppat, áiggun dál ohcagoahtit makkár vejolašvuođat leat.

[1] Jon Eldar Einejord (1939-2007) barggai Kárášjoga gymnásas / Sámi joatkkaskuvllas 1969–1997, 1975 rájes rektorin. Son lea čállán artihkkala Sámi skuvlahistorjá 3-girjjis.
[2] Geahča fáksimiila Ságat-aviisas, Sámi skuvlahistorjá 2.

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis