På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Kåre Larsen:

Skuvlavázzin guhkkin eret ruovttus

Muitalan Yngve Johansenii
Sámás: Lasse Wigelius

Kåre Larsen
(Govva: Yngve Johansen)

 «Dát gielda lea čielga dáža guovlu.» Dán čálii skuvladirektevra Chr. Brygfjeld Bearalvági gieldda birra 1931:s. Muhto dat ii lean duohta, iige leamaš ovdal iige maŋŋá. Gielddaguovddážis ledje eanaš dážat, ja unnit báikkiin gielddas ledje čielgasit sámi ássit. Gitta 1950-logu rádjai álge doppe oahppit skuvlii geat dušše hálle sámegiela. Okta sis lei Kåre Larsen, riegádan 1944:s. Son muitala dás su skuvlavázzima ja internáhttaeallima birra Strommavuonas ja Skeavvonjárggas. Dan maŋŋá čađahii realskuvlla Bearalvágis. Doppe orui oahppásiid luhtte. Dan maŋŋá váccii poastaskuvlla Oslos, barggai poasttas Girkonjárggas, ja lagabui 40 jagi Davvi-Norgga Seastinbáŋkkus, Deanu ossodagas. Kåre lea dál ealáhagas, ja geavaha áiggis meahcástallamii, ealgabivdui ja luossabivdui.

Jearahalli Yngve Johansen lea riegádan 1954:s. Son ja su eadni leaba Bearalvági gielddas eret, muhto Yngve lea bajásšaddan Lávvonjárggas, Deanunjálmmis. Su skuvlaáiggis son lea olles áigge orron eará báikkis, internáhtas, priváhta báikkiin ja ásodagain. Son váccii vuođđoskuvlla Deanodagas, Juovlavuonas ja Sieiddás, Sámi álbmotallaskuvlla, oahpaheaddjiskuvlla Álttás, ja maŋŋá son logai sámegiela Álttás ja lášmmohallama váldofága Levangeris. Yngve lea bargan luossabivdin, oahpaheaddjin, prošeaktajođiheaddjin ja hárjeheaddjin, 1994–2006 son lei 1. amanuensa Sámi allaskuvllas. 2006:s fárrii ruovttoluotta Lávvonjárgii, ja bargá iešguđet lágan prošeavttaiguin, ja lea ee. ráhkadan CD Bearalvági sámi báikenamaid birra. Son bargá dál sámi statistihkain ja CD:in Unjárgga sámi báikenamain.

Yngve Johansen
(Govva: Svein Lund)

Kåre Larsen orui 10 vuosttaš eallinjagi Guolleveajis Bearalvági gielddas. Son lea nubbin nuoramus 8 mánás. Guolleveadji lei sámegielat báikkáš, ja Kåre bearrašis lei sámegiella ruovttugiellan. Seamma go boarrásat oappát ja vieljat de ii máhttán Kåre dárogiela nu bures go álggii skuvlii.

Internáhtta Strommavuonas

– Bearalvági gielddas ledje guokte skuvlla. Bearalvágis, ja nubbi skuvla, internáhtaskuvla Strommavuonas. 1950-logu álggus ii lean geaidnooktavuohta dán guovtti báikki gaskka. Danne gárttai ge skuvlii Strommavutnii, mii lei guhkimusas eret ruovttus. Go jođiimet skuvlii de jođiimet álggos unnafatnasiin «lokálafatnasii». Dát ii lean álki buot háviid, erenomážit go lei oarjebiegga. Ja de lei johtit Deanuvuona olggos, Ráhkkonjárgga birra, Bearalvági bokte, gitta Strommavutnii. Dát mátki bisttii máŋga diimmu, ja muhtumin sáhtte lea stuorra bárut ja garra biegga. Dasa lassin lei diesel- ja duhpátsuovvahádja saloŋggas, ja dát ii álkiidan gal mátkki. Dákkár mátkkiid maŋŋá sáhtten leat illáveaje máŋga beaivvi. Go álgen skuvlii Strommavutnii de ožžon veahki Arne Frantzenis birget dárogielain. Son lei eret Vuođavuonas ja lei moadde jagi boarrásat go mun, ja son máhtii sihke dáro- ja sámegiela. Ii mannan nu guhkes áigi ovdal go ohppen dárogiela, sihkkarit danne go giláš lei dárogielat ja buot mii skuvllas dáhpahuvai lei dárogillii.

Strommavuona internáhtta 1953: Ivar Olsen, Svein Arne Meyer Olsen, Tone Olsen, Mimmi Andersen, Tove Hansen, Bjarne Krogh, Aksel Larsen, Jan Erik Meyer Olsen, Størk Olsen.
(Gova luoikan Yngve Johansen)

Internáhtas orro dušše mánát ja okta oahpaheaddji. Dálueamit ráhkadii borramuša, muhto mu mielas orui hui ovttageardánis borramuš. Vaikko vel internáhtta lei guolástusbáikkážis de eat ožžon nu ollu guoli. Oahpahus lei guovtti joavkkus, go okta joavku lei skuvllas, de lei nubbi ruovttus.

Maŋimuš jagi mun orron okto Strommavuona internáhtas, go de leigga mu nuorat viellja ja kránnjá Jan Johansen ruovttus go mus lei skuvla. Dát dagahii ahte áigi manai njozet go ledjen áidna mánná internáhtas. Skuvllas oahpahuvvui oahppogirjjiid vuođul, ja skuvllas ii namuhuvvon miige sápmelaččaid birra. Mu mielas ledje čeahpes oahpaheaddjit, ja astoáiggis ledje maid šiegat.

Mus leat eanáš buorit muittut internáhttaeallimis. Mis lei stuorra friddjavuohta, ja dan mii geavaheimmet olgodoaimmaide. Internáhttaeallin maid dagahii ahte mánát šadde iešheanálaččat, ja ohppe ieža birget. Strommavuona internáhtta heaittihuvvui 1954:s, ja maŋimuš jagiid ledje dušše Guolleveaji ja Golgovuona mánát internáhtas.

Skeavvonjárgga 1950-logus. Gurut bealde Samvirkelagkája, internáhta/skuvlla kája ja internáhttavisti.
(Gova luoikan Skeavvonjárgga skuvla)		 Skeavvonjárgga skuvllas, jáhkkimis 1950-logus
(Gova luoikan Skeavvonjárgga skuvla)		 Skeavvonjárgga skuvla, 1950- dahje 60-logus. Vistti alimus oassi lea skuvla/luohkkálanjat, vuolimus oassi lei lášmmohallanlatnja mii maiddái geavahuvvui kapeallan.
(Gova luoikan Skeavvonjárgga skuvla)

Rastá vuona Skeavvonjárgga internáhttii

–1954:s fárrii mu bearaš Golgovutnii. Sivvan dasa lei ahte doppe lei guolleoasti, kája ja buvda, ja muđui hápman mii eanáš dálkkiin lei buorre. Muhto gillái ii lean geaidnooktavuohta, ja dat ii leat vel dál ge. Go ii lean internáhtta Bearalvágis, de sáddejedje mánáid «lokálafatnasiin» Skeavvonjárgii, Gáŋgaviikka gildii. Njuolga rastá Deanuvuona ii leat go badjelaš 20 kilomehtera. Muhto lokálas lei ruvtto Deanuvuona ja Lákkovuona birra, ja dás sáhtte leat gitta 12 bisánanbáikki rádjai, ja mátki bisttii badjelaš jándora. Muhto Deanuvuonas maid sáhttá leat dálki, ja jándora mátki garra dálkkis sáhttá čuohcat garrasit olbmui, erenomážit sidjiide geat šaddet mearrabuohccin. Áigodagat internáhtas sáhtte bistit gitta mánu rádjai. Skeavvonjárggas ledje mus mu viellja Aksel, ja vieljažagat Jan ja Bjarne Johansen, skuvlaskihpárin. Lei buorre ahte ledje skihpárat guhkes mátkkis Deanuvuona birra, ja maiddái internáhtas. Maiddái dán internáhtas ledje mu mielas buori oahpaheaddjit ja šiega bargit. De mu mielas lei internáhttaáigi buorre áigi. Báikki mánát maid ledje šiegat ja lei uhccán givssideapmi skuvllas ja internáhtas. Muhto dáppe lei maiddái sámevuohta dakkár ášši mii ii guoskkahuvvon skuvllas, lihkká váikko ledje eanáš sámi mánát skuvllas.

Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis