Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.

Guovdageainnu skuvlastivra vuosttalda dáruiduhttima

Sámás: Siri Broch Johansen

1800-logu maŋimuš beali gáržžiduvvojedje njuolggadusat oahpahusgiela hárrái máŋgii [1]. Eanáš skuvlastivrrat orrot jegolažžan čuovvumin daid nu bures go sáhtte. Muhto Guovdageainnu suohkanis ii oaidnán skuvlastivra vejolažžan, ii ge sávahahttin oahpahit dušše dárogillii. Danin vuosttaldedje muhtimat, dávjá dan láhkái ahte vigge vanahit «veahkkegiella»-doahpaga hui guhkás eiseválddiid áigumuša ektui.
Mii čájehit dá oasi skuvlastivrra reivves mii čállojuvvui 1890-logus. Lea okta reivviin maid mii leat gávdnan Girko- ja Oahpahusdepartemeantta arkiivvas Riikkaarkiivvas.
Reivve vuolláičálli, Sverre Falkenstrøm Johnsen, lei Guovdageainnu suohkanbáhppa 1888–97. Dan áigge suohkanbáhppa álo jođihii skuvlastivrra. Johnsen lea maid sádden reivve skuvladirektevrii 1897:s. Skuvlastivra vuosttaldii maid 1898:s go Johnsena maŋisboahtti Gustav Kielland lei jođiheaddjin. Kielland čálii vuostecealkámuša sihke skuvladirektevrii ja departementii.

Eanet reivviid gávnnat dás.

Guovdageainnu skuvlastivrras.

Hr. Skuvladirektevra Romssa bismaguovllus!

Čujuhit Hr. Skuvladirektevrra čállosii Guovdageainnu skuvlastivrii golggotmánu 8. b. dán jagi, mas skuvlastivra bivdo cealkámuša addit ođđa skuvlalága §73 nubbi lađđasa mielde. Mii vuollegaččat almmuhit ahte skuvlastivrra čoahkkimis dán mánu 15.b. šattai ovttaoaivilvuohta čuovvovaš cealkámušas:

Guovdageainnu skuvlastivra ferte nu garrasit go vejolaš gielddašit dárogiela dahkamis gulahallangiellan dáppe min skuvllain, main dasto sámegiella dušše boahtá atnui veahkkegiellan. Dakkár mearrádus heajosmahtášii oahpahusa. Jus mánát galget sáhttit viežžat makkárge ávkki dan moatti oahpahusdiimmus maid ožžot, dalle ii berre menddo olu áiggi golahit badjelmearálaš dáruiduhttimii. Skuvlaoahpahus šaddá váddáseabbon ja dan láhkái ii olat ulbmiliiddis. Namalassii guoská dát risttalašvuođaoahpahussii. Skuvlamánáid váhnemat dorjot skuvlastivrra áššis. Sii leat ovttaoaivilis skuvlastivrrain ahte lea dehálaččamus ahte risttalašvuođaoahpahus addo duššefal mánáid iežaset eatnigillii, danin go risttalašvuođa vuoigŋa ja fápmu álkibut gávdná bálgá nuoraid váimmuide. Áidna masa duostá mieđihit lea dát: mii suovvat ahte mánát geavahit lohkan- ja oahppogirjjiid main lea dárogiel teaksta sámegielteavstta bálddas, go danin ožžot čeahpimus mánát vejolašvuođa oahpásmuvvat dárogillii skuvlavázzima olis.

Guovdageaidnu juovlamánu 16. b. 1890

Gudnebalolaččat S. F. Johnsen Skuvlastivrra ovdaolmmoš

Guovdageainnus lei 1800-logu loahpas moadde sámi oahpaheaddji. Ii lean oahpaheaddjiváili, muhto njuolggadusat mat hehtte oahpahusa ohppiid eatnigillii. G.b. oahpaheaddjit Henrik Pentha ja Morten Clemetsen. O.b. Guovdageainnu skuvla 1883-1906.
(Foto: Sophus Tromholdt)

[1] Geahča Henry Minde artihkkala Sámi skuvlahistorjá 1-girjjis, doppe leat 1880-njuolggadusat čállojuvvon.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4