norflagg.jpg På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.

Jostein Hansen:

Álttá oahpaheaddjiskuvlla Sámi ossodat ja sámi studeanttat

Sámás: Sara Ellen J. Eira Heahttá

Jostein Hansen
(Govva: Odd Mathis Hætta)

Jostein Hansen lea riegádan Sandanes Sogn og Fjordane fylkkas 1944:s, ja bajásšaddan Brynes Rogalandas. Sus lea sosiologiija váldofága, ja lea lohkan psykologiija ja filosofiija Bergena ja Oslo universitehtain. Son lea bargan oahpaheaddjin Finnmárkku allaskuvllas 1974 rájes gitta 2008 rádjai. 1986-89 lei sus virgelohpi, go barggai Sámi Instituhtas Guovdageainnus. Son lea áŋgirit bargan sámi áššiiguin, ee. go vuosttaldedje Álttá - Guovdageaineanu buođđudeami. Go manai ealáhahkii 2008:s, de fárrii fas Sandanii.

Álttá allaskuvlla oahpaheaddjioahpu sámi studeanttaid historjá lea dramáhtalaš historjá mas vuhttojit kultuvrralaš vuostálasvuođat, resursavátnivuohta ja ipmirmeahttunvuohta das mii gáibiduvvo >i>sámi

oahpaheaddjioahpu oččodeamis. Diet vuostálasvuođat čuvvo čađat olles skuvlla historjjá 1973 rájes gitta Sámi allaskuvlla ásaheapmái 1989:s. Easka maŋŋel nuppi evttohusa sámi oahpaheaddjioahpu ektui 1983:s ipmirdišgohte skuvlaeiseválddit ahte ii leat vejolaš hukset sámi oahpaheaddjioahpu nana dárogielat birrasii, mii livččii leamaš dakkár sámi komponeantan buiga dáža allaskuvllas.

Aiddo oahppan oahpaheaddji etnalaš soahtešiljus

Bohten Áltái aiddo oahppan cand. polit. 1974 geasi, jagi maŋŋel go ledje álggahan oahpaheaddjioahpu. 50 % mu barggus lei jođihit prošeavtta Guovdageainnu nuoraid dili birra, man Bratteli-ráđđehusa nuoraidlávdegoddi lei álggahan, ja man pedagogihka lektor Steinar Gaare jođihii Álttás. Reasta 50 % galgen oahpahit servvodatfága ja pedagogihka.

Nuoraidlávdegoddi dáhtui viiddis iskkadeami nuoraid dilálašvuođas dihto báikkiin, ja Álttá oahpaheaddjioahpu rektor Birger Aalvik lei áŋgirit bargan dan nala ahte Norgga álgoálbmot galggašii oassálastit dán iskkadeapmái. Steinar Gaare lei ráhkadan jearahallanskovveevttohusa, muhto ii boahtán ovttaoaivilii Sámi Instituhtain soames gažaldagain. Daid maid muittán earenoamážit ledje soames gažaldagat etnalaš identitehta birra. Dasto šattai mu bargun gulahallat Sámi Instituhtain, ja mu váldo gulahallanolmmoš doppe lei Alf Isak Keskitalo.

Vigiheapmin ja diehtemeahttumin bálkestuvvojin etnalaš soahtešilljui 1974:s. Etnalaš oktavuođat leat dábálaččat sosiálaantropologaid fágasuorgi, inge lean olu oahppan sámiid birra Bergena ja Oslo universitehtain. Prošeaktaraportta álgosánis, maid čállen 1977:s, bijange gažaldaga ahte lei go mus, gii ledjen dáža, makkárge riekti «seaguhit iežan unnitlogu álbmoga rahčamušaide iežaset ceavzima badjel. Ja muđuige: ledje go mus dat návccat ja vejolašvuohta ipmirdit sámi nuoraid dilálašvuođa?» [1] Dát lei oalle dramáhtalaš čilgehus, muhto oainnán dál maŋŋel ahte nu lei duohtavuohta.

Alf Isak Keskitalo lei kritihkalaš prošektii. Dan seamma lei dalá sosiálahoavda Johs. Kalvemo, guhte lei dehálaš ságastallanolmmái mus.

Dasto mearriduvvui ahte galge olbmuin jearahallat, ja govttolaččamus lei jearahallat sámegillii. Ožžon loahpas 10 sámegielat studeantta mielde Guovdageidnui jearahallat nuoraid. Njealjis sis ledje guovdageaidnolaččat. Oktiibuot jearahalaimet 1975/76 juovlaluomus 220 nuora, geat ledje riegádan gaskal 1950 ja 1959. Prošeavtta ollašuvvamii lei mearrideaddjin ahte ledje sámegielagat geat jearahalle. Dat geas ledje jearahallame, oaččui skovi sámegillii mas sáhtii čuovvut mielde, muhto lei jearahalli ieš guhte čálii vástádusaid.

Vuosteháhku sámi fáttáide

Pedagogihka oahpahusas geahččalin guoskkahit fáttáid nugo guovttegielalašvuođa, sámi kultuvrra ja minoritehtaid dilálašvuođa. Nu go ovdalis namuhin, de in máhttán nu olu dáid áššiid birra daid vuosttaš jagiid. Dát fáttát ledje muđuige ožžon unnán saji oahpahusas. Muhto dađi mielde go mun čehppon, de lassánii dáid birra fágaplánain, maiddái ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpus, mii álggahuvvui 1978:s. Ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpus ledjege soapmásat geat oaivvildedje ahte lei beare olu sámi fáttáid birra servodatfágas. Mus lei goitge buorre oamedovdu, earenoamážit go máŋgga studeanttas lei sámi duogáš.

Dán áiggi servvodatfágas deattuhuvvojit minoritehtat, eamiálbmogat ja etnalaš oktavuođat servodatfágaplánain. Eará fágain ii leat báljo mihkkege dáid birra.

Olu studeanttat vuorrástuvve go oahpaheaddjiskuvla lei nu unnán sámi allaskuvla, ja ožžo nu unnán oahpahusa sámegillii ja sámegiela, -kultuvrra ja -historjjá birra. Ja dan sii gal čielgasit dieđihedje oahpahusdiimmuin.

Mus lei maid oktavuohta máŋggain sámi studeanttain astoáiggis. Dalle bođii ovdan sin áŧestus váttis oahpahusdilis ja váilevaš fálaldat sámegielas ja sámegillii. Munnje gal ii lean váttis ipmirdit sin áŧestusa.

Sámi ossodat

Go oahpaheaddjiskuvla álggahuvvui 1973:s de deattuhuvvui ahte oahpahus galggai heivehuvvot boaittobealbáikkiide ja sámegielat guovlluide [2] Sámi studeanttaid dilli lei váttis vuosttaš jagi. 1973 čavčča ožžo dušše guokte diimmu vahkkui oahpahusa sámegillii ja sámegielas. Lei Håkon Henriksen (geas ii lean formálalaš oahppu sámegielas) guhte lágidii sámegieloahpahusa, ovttas Máret Sáráin ja Inga Ravna Eirain, geat goappašagat leigga lohkan vuođđofága sámegielas Oslos.

Vuosttaš gii virgáduvvui lei Odd Mathis Hætta, ođđajagimánus 1974, ja son álggii virgái miessemánu 1. b. seamma jagi. Jan Henry Keskitalo jotkkii borgemánu 1. b. 1974. Dan maŋŋel bođii Ole Henrik Magga, Elli-Sivi Näkkäläjärvi ja Ellen Marit Guttorm. 1975 giđa válde vuosttaš guhtta studeantta eksámena.

Vuosttaš fágaplána sámegielas bođii guovvamánus 1975, ja gohčoduvvui Sámegiella vuođđogursa ja dasa addui oahpahus njeallje diimmu vahkkui guokte jagi. Dan vuosttaš plána ovdasiiddus čuoččui «Samisk – EN PLAN», ja dan lei Odd Mathis Hætta čállán. Dan maŋŋel ráhkaduvvojedje máŋga gurssa gos oahpahuvvui sámegillii, ja sisdoallu lei sámegiella, -kultuvra ja -historjá. 1974;s ovddiduvvui njealjádasjagi oahpahus dábálašoahpaheaddjioahpus. 1975:s jahkebealoahpahus ja jagi 1976 jahkeoahpahus/ joatkkaoahpahus. 1978 rájes addojuvvui ovtta jagáš ovdakursa oahpaheaddjioahpu várás sámi studeanttaide. Ovddiduvvui maid ovtta jagáš kursa / joatkkaoahppu duojis. 1978 rájes fállojuvvui sámi studeanttaide jahkebealoahpahus/ joatkkaoahpahus ovdaskuvlaoahpaheaddjioahpus. Fállojuvvojedje olu oahpahusfálaldagat, muhto ledje unnán studeanttat.

Bargiin lei lossa noađđi. Sii galge aktanis ovddidit fágaplánaid vátna lohkamušain, gealbudahttit iežas alit akademalaš gráda ja leahkit bálggesčuollit sámi studeanttaid oahpaheamis. Namahus Samisk avdeling (Sámi ossodat) geavahuvvui sámi fálaldagaid birra, muhto duohtavuođas lei ossodagas juogus-stáhtus Allaskuvllas, vaikko Hoëm-lávdegoddi evttohii 1973:s «ásahit sierra ossodaga mas lea ovddasvástádus earenoamáš oahpaheaddjiohppui sámeguovlluid váste». Lávdegoddi evttohii maiddái ahte dan ossodaga virggit galge organiserejuvvot oahppovirgin mas oahppoáigodat galggai leat eanemusat vihtta jagi. Allaskuvla ii liigudan resurssaid ossodatjođiheaddjivirgái, ja dat viiddis oahpahusfálaldat dagahii ahte eanas oahpaheddjiin ii lean áigi iežaset oahppamii.

Notáhtas maid Liv Østmo čálii «Sámi ossodagas» 09.06.82 čuoččuhuvvo ahte ossodagas lea dušše njálmmálaš šiehtadus das movt oahpahusgeatnegasvuohta galgá juhkkojuvvot
1. jagi: dábálaš oahpahusvirgi (8 dii.)
2. jagi: oahppovirgi (4 dii.)
3. jagi: oahpahusfriddja (0 dii.)
Østmo čállá notáhtastis ahte «duohtadilis dát ortnet ii leat doaibman».

Njeallje oahpaheaddji sámi ossodagas, 1977: g.b. Jan Henry Keskitalo, Odd Mathis Hætta, Ole Henrik Magga, Reidar Erke.
(Govva: Birger Aalvik)
Vuosttaš 1/2-jagi duodjestudeanttaid bargu. Sámi sáhkko-speallu.
(Govva: Odd Mathis Hætta)

Buot bargit heite

Dát vártnuhis dilli vearránii sakka 1982:s. Ossodagas ledje dássážii leamaš 11 bargi ja dušše okta lei nákcen lektorgelbbolašvuođa. Suhttu lassániii áiggi mielde ja go heaittihedje ovtta virggi Sámi ossodagas dien jagi, de dagahii dat riiddu gaskal ossodaga ja allaskuvlla jođiheddjiid. Buot vihtta bargi celke eret virggiideaset čájehan dihtii vuostehágu. Anton Hoëm cealká ovtta kommeanttas ahte «dan sadjái go ásahit sámi oahpaheaddjioahpu, leat sámi oahpaheaddjit Álttá allaskuvllas šaddan rahčat dan nala ahte doalahit oahpaheaddjioahpu dábálaš dáža málle mielde» [3] Seammás bohte olu sámi studeanttat allaskuvlii, sullii 45-50 1983 čavčča. Allaskuvlastivrra jođiheaddji Egil Sundelin dadjá, ahte dien čavčča ii fállojuvvon makkárge sámi oahpahus.

Ossodaga stáhtusa birra cealká Odd Mathis Hætta muhtin notáhtas: «Gonagaslaš resolušuvnnas čakčamánu 6.b. 1974 čuožžu ahte ‘lea ásahuvvon sámi ossodat Álttá oahpaheaddjiohppui’. Sámi ossodaga bargoveahka navdá dien dili viehka eahpečielggasin. Gohčoduvvo ossodahkan nama mielde, muhto ii duohtadilis, ee. go son guhte lei jođiheaddjin vuosttaš logi jagi, ii lean ožžon bálkkábuhtadus dahje geahpeduvvon oahpahusgeatnegasvuođa – earretgo ovtta jagi. Ossodat lea nu ovttaiduvvon skuvlla váldohámádahkii sihke fysalaččat ja organiserema bokte, ahte sámevuohta illá oidnui čáhcegierragis ge.» (20.10.83).

Ovtta notáhtas sámi ossodagas evttoha Liv Østmo, 09.07.82 ahte «ásahuvvo ossodatjođiheaddjidoaibma Sámi ossodahkii. Oahpahangeatnegasvuohta árvvoštallojuvvo bargonoađi ektui. Jođiheaddji válljejuvvo guovtti jahkái, ja addo vejolašvuohta ođđasis válljejuvvot. Jođiheaddji galgá leat muhtun ossodaga bargiin». Dán notáhtas čujuhuvvo maiddái makkár eavttuiguin ossodagas barget:
- sámegieloahppu – maiddái oahpaheaddjioahpus – lea vealtakeahtes oassi
- buot oahpahus lea sámegillii. Fágagirjjálašvuohta lea dárogillii, ruoŧagillii, suomagillii dahje eŋgelasgillii. Min ráhkkananbargguide ja plánenbargguide gullá jorgalanbargu ja fágatearpmaid ovddideapmi.
- mis váilot oahppogirjjit ja oahpponeavvut
- studeanttain lea hui iešguđetlágán sámegielmáhttu
- Álttá oahpaheaddjiallaskuvlla Sámi ossodat lea áidna ásahus mii fállá sámegieloahpahusa ja oahpahusa sámi servodatáššiin oahpaheddjiide.

Notáhtta loahpahuvvo ođđa evttohusain: Buot virggit ossodagas galget gullat ossodahkii eaige galgga sáhttit adnot eará fágain. Jus eai boađe gelbbolaš ohccit allaskuvlalektorvirgái/-virggiide, de dáid virggiid rievdada ja almmuha rabasin stipendiáhttavirgin. Jus eai oza dosentuvravirggiide olbmot geain lea gelbbolašvuohta, de ossodat oažžu ieš geavahit dáid bálkáruđaid. Dán notáhta leat vuolláičállán buot viđas geat barge doppe: Liv Østmo, Asta Balto, Veikko Holmberg, Berit Johnskareng ja Máret Sárá.

Dasto dolle liige oahpaheaddjiráđđečoahkkima 10.05.82 mas fáddán lei «oahppofálaldagat sámiide». Vuolláičálli doalai doppe sáhkavuoru mas lei čuovvovaš čuolbma: Leago boahtteáiggis vejolaš doallat sámi oahpaheaddjioahpu Álttá allaskuvllas? Dása vástidin čielgasit ahte ii leat, ja ákkastallen ahte sámi oahpaheaddjioahppu ferte leat sámegielat birrasis, gos lei mihá buoret oktavuohta sámi vuođđoskuvllain ja siskkobeal-geahččanguovlu sámi kultuvrii, gillii ja historjái. Geardduhan dás Álttá oahpaheaddjiallaskuvlasearvvi doarjjasániid mas vuođđun lei mu álggahus:
«Oahpaheaddjioahppu sámiid várás Álttá oahpaheaddjiallaskuvllas boahtá álot leat lassin dárogielat ohppui
– nu guhká go lágiduvvo dárogielat ja -kultuvrralaš birrasis
– nu guhká go ásahusa váldoulbmilin lea bálvalit vuođđoskuvllaid mat leat dárogielbirrasiin,
– ja nu guhká go skuvlla barggus sámi servodaga ektui, eai leat sámiid iežaset dárbbut ja beroštumit vuolggasadjin, muhto baicca dáža servodaga/eisseválddiid dárbu hálddašit «sámi čuolmma».
Dievaslaš sámi oahpaheaddjioahpu lea vejolaš ovddidit dušše sámi váldoguovlluin, sámi eavttuid mielde, ja guhkilmas oktavuođain sámi vuođđoskuvlla oahpaheddjiiguin»
.

Báktegovvagiettis 1979 miessemánus, studeanttat geat lohke sámegiela ja -kultuvrra jagi joatkkaoahpu. Gurut bealde: Ellen Turi Guttormsen, Torunn Hætta, Gunnar Lile, Jon Meløy, Inger Tapio Lie, Ulf Thomassen, Magne Einejord, Herman Kåven ja Arne Store (NRK Finnmárku).
(Govva: Odd Mathis Hætta)
Báktegovvagiettis 1983 čakčamánus, studeanttat geat lohke sámegiela ja -kultuvrra jahkebeali. Gurut bealde duohken: Else Grete Rasmussen (Broderstad), Berit Ranveig Iversen (Nilssen), ovddabealde: Asbjørn Guttorm, Anne Olli. I gasku: Ellen Johnsen, Johan Mathis Hætta, Reidun Aslaksen, Anne Kirsten Holmestrand.
(Govva: Odd Mathis Hætta)

Mihttun sierra sámi allaskuvla

Buot dát riiddut sámi ossodaga birra dagahedje ahte ásahuvvui ođđa lávdegoddi man Anton Höem jođihii, Hoëm II -lávdegoddi. Kultur- ja dieđadepartemeanta gohčui Guovlulaš allaskuvlastivrra reivves beaiváduvvon 26.3.83, guorahallat gažaldagaid «mat čatnasit sámi oahpaheaddjiohppui lagamus áiggis». Mearkkašahtti lei ahte Liv Østmo vulggii miellahttun dán lávdegoddái. Odd Mathis Hætta lei miellahttun goappašat Hoëm-lávdegottiin ja lea leamaš guovddáš olmmožin Sámi ossodaga huksemis. Lávdegoddi ovdanbuvttii evttohusas 05.08.83.

Hoëm II -lávdegoddái gal lei čielggas ahte sámi oahpaheaddjioahppu lei šaddan dušše dakkár komponeantan dáža allaskuvllas. Lei maid čielggas ahte Sámi ossodat ii lean olahan stáhtusa iige resurssaid doaibmat sierra iehčanas ossodahkan. Lávdegoddi hivvehallá guhkit áigge doaibmabijuid ná 65. siiddus:
Ovddidit sámi oahpaheaddjioahpu Álttá oahpaheaddjiallaskuvlla sámi ossodahkii.
Ásahit Álttá oahpaheaddjiallaskuvlii sámi ossodaga, ollislaš ossodahkan, mas lea sierra ossodatjođiheaddji.
Fárrehit sámi ossodaga ja sámi oahpaheaddjioahpu eret Álttá oahpaheaddjiallaskuvllas. Dát livččii vuosttaš oassi barggus sierra sámi allaskuvlla ásaheamis oahpaheaddjioahpu várás. Viiddidit sámi allaskuvlla oahpaheaddjioahpuid várás, vai sáhtálii maid fállat oahpu eará oahpposurggiin allaskuvladásis.
Ovttastahttit dán allaskuvlla eará davviriikkalaš ásahusaiguin, vai sáhttá ásahit oktasaš davviriikkalaš dieđalaš allaskuvlla.

Galge vel vássit 6 jagi ovdal Sámi allaskuvla ásahuvvui Guovdageidnui, 1989:s. Jus allaskuvla ii lean sáhttit váldit badjelasas Suodjalusa visttiid, de gal lei ádjánit vel guhkit. Máŋgga áigodaga jođiheaddji guovlulaš allaskuvlastivrras, Ole K. Sara, dáiddii leamaš guovddážis allaskuvlla ásaheamis.

Hoëm II-lávdegoddi, mii evttohii sierra sámi allaskuvlla. Duogábealde: Odd Mathis Hætta, Liv Østmo, Eirik Sjømæling, Olav Daae Gurit bealde ovdábealde: Inga Ravna Eira, Anton Hoëm, Julie Eira, Kristian Berg Nilssen.
(Govva: Odd Mathis Hætta)

Muhtin sámi studeanttaid vásáhusat

2007/08 skuvlajagi válden oktavuođa guđain mu ovddeš studeanttain, gullandihtii movt sii dál oidnet daid vásáhusaid maid ožžo dalle go ledje studeantan Álttá oahpaheaddjiskuvllas 1970-logus. Ledje nanu sámi nuorat mat ohce Álttá oahpaheaddjiskuvlii daid vuosttaš jagiid, ja buohkain mu informánttain leat dál alla virggit. Sii leat dál 50-jagiin ja leat 3 nissonolbmo ja 3 dievdoolbmo. Buohkat diet leat leamaš mu studeantan pedagogihkkafágas, ja buohkat barge mu ovddas jearahallanbargguid «Guovdageainnu nuorat»-prošeavtta oktavuođas (1974-1977).

Okta mu informánttain deattuha ahte 70-lohku lei dakkár morihanáigi sámiide. Dáhpáhuvai ealáskahttin. Dasto šattai maid dakkár nuppástuhttináigi mii dagahii vuosttaldeami sihke etnalaš dážaid bealis ja sámiin geat oalát ledje hávkadan sin sámi identitehta ja oktiisuddan dáža servodahkii. «Vuosteháhku maid vásiheimmet dagahii ahte bijaimet mihá garraset gáibádusaid, ja nu šattai ge nana ovdáneapmi. Dát suorggahahttii sakka máŋgasa dain dáru studeanttain».

Dát mu guhtta studeanta leat vásihan studeantaáiggi Álttá oahpaheaddjiskuvllas iešguđet ládje. Dat mii eanemusat váikkuhii ja hábmii studeanttaid persovnnalaš vásáhusaid lei sin duogáš ja sin diđolašvuohta iežaset identitehta ektui, beroštupmi sámi áššiide ja vuordámušat oahpaheaddjiskuvlii ja sámi ossodahkii. Eará mii maid váikkuhii lei man muddui sii ledje mielde dahje oassin sámi birrasis Álttás, earenoamážit Álttá sámi searvvis, muhto maid soames sámi bearrašiin Álttás ja earenoamážit studeanta- ja oahpaheddjiid searvevuođas Álttá oahpaheaddjiskuvlla sámi ossodagas. Studeanttat muitalit ahte sii atne buorrin oahpaheddjiid ja birrasa mii lei sámi ossodagas. Váivves vásáhusat čatnasedje sihke allaskuvlla váilevaš ipmárdussii sámi oahpaheaddjioahpu ovddideapmái, Álttá lagasbirrasii ja muhtin dáru oahpaheddjiide ja studeanttaide.

Buot mu informánttat navde ahte sis lei nana ja oadjebas sámi identitehta dalle go bohte Áltái. Okta informánta beroštii eambbo valáštallamis go politihkas ja sámi politihkas Álttá oahpaheaddjiskuvlla áiggis. Okta iežá studeanta logai alddis nana sámi identitehta bearraša siskkobealde, muhto son anii hui alla árvvus dan mii dárrui gulai. Son lei oahppan ruovttus ahte jus áiggui olahit maide eallimis de ferte hálddašit sihke dárogiela ja buot mii dáža máilbmái gulai. Okta čujuha ahte studeantabiras lei hui fátmmasteaddji, muhto ahte son gal dovddai mearrasámiid geat eai goassege muitalan ahte ledje sápmelaččat. Son diehtá ahte sii leat maŋŋel čálihan iežaset sámi jienastuslohkui.

Earret ovttas sis, ledje buohkain sis stuora vuordámušat ahte galge oažžut sámi oahpaheaddjioahpu. Čujuhuvvu dasa ahte dehálaš ággan ásahit Oahpaheaddjiskuvlla Áltái, lei ahte galge oahpahit oahpaheddjiid sámi guovlluide. Sávaldat háhkat gelbbolašvuođa oahpahit sámi guovlluin, ollašuvai dušše sámi ossodagas. Lassin sámegillii, -kultuvrii ja -historjái, de ohcaledje maid oahpu didaktihkas, metodihkas ja dábálaš pedagogihkas mii livččii heivehuvvon sámi guovlluide. Čuoččuhuvvo ahte 1973:s ii oba ohccojuvvon ge oahpaheaddji gii livččii máhttán oahpahit sámegiela ja sámegillii.

Studeanttat vásihedje sirdima sámi lagasbirrasis dievas dáža birrasii Áltái iešguđet ládje. Sii vávje ahte ledje olu vuostálasvuođat lagasbirrasa guottuin. Lei jaskat nu guhká go ii oktage fal jietnadan maidege sápmái guoskevaš áššiid birra, «muhto mii geat ceggiimet sámi leavgga, gal beasaimet mearkkašit dan. Min navde ekstremistan ja ČSV-an. Mii leimmet eahpesihkkarat iežamet identitehtas, mis ledje unnimusat guokte identitehta. Ruovttuidentitehtamet eat sáhttán rámpot Álttá-birrasis». Okta iežá ges vásihii dán lossadin, iige orron iežas mielas váldome searvái Álttá olbmuid gaskkas. Muhto son goit oahpásnuvai soames sápmelaččaide geat orro Álttás, ee. Sara-bearrašii geat orro Kronstadas. Muhtun eará fas lei oahpis Álttás ja šattai sullii nu go lei vuordán: «Mus lei eanemus oktavuohta mielstudeanttaiguin». Okta eará fas oahpásnuvai oallugiidda verddebearraša bokte.

Jerren lei go Álttás arena mii vuhtiiválddii sámi identitehta. Čájehuvvui ahte Álttá sámi searvi lei hui mávssolaš: viđas guđa studeanttas dadje ahte Álttá sámi searvi lei dehálaččamus ja measta áidna sámi arenaid dien lagasservodagas: «Álttá sámi searvi mearkkašii olu Álttá oahpaheaddjiskuvlii ja studeanttaide. Álttá sámi searvvi stivra doalvvui viidáset studeanttaid sága ee. Edel Hætta Eriksenii. Studeanttat ohce dorvvu Álttá sámi searvvis ja NSR:s, mii lei studeanttaid iežaset ja áidna arena. Dat lei dat mii bijai eavttuid ja das lei dalle seamma doaibma go sámedikkis lea dál». Edel Hætta Eriksen lei guhká Sámi oahpahusráđi jođiheaddji, mii ásahuvvui 19761. [4] Álttá sámi searvi doalai dehálaš ja buori oktavuođa báikegotti olbmuiguin. Eanas informánttat maid namuhit studeanttabirrasa ja sámi ossodaga birrasa. Okta informánttain čohkkái Álttá sámi searvvi stivrras, ja lei mielde ásaheamen Sámi studeantalihtu, mii maid šattai dehálaš siskkáldas arenan.

Sámevuohta vajálduvai

Mun jerren studeanttain ahte vásihedje go Álttá servodaga bealis rasismma dahje vealaheami, dalle go vázze Álttás oahpu. Okta informánttain geavaha doahpaga vajálduvvan: «Ii njuolgut vealaheami, muhto baicca ahte dat sámevuohta álo vajálduvai sihke skuvllas ja muđui servodagas. Ovdamearkka dihte sámi mánáidgárdi, sámegiella skuvllas jna. Diet lei álo dakkár soahti maid šattai soahtat jus galggai seailluhit sámegiela mánástis. Maiddái allaskuvllas fertiimet álohii rahčat vai oččoleimmet eanet sámegiela ja sámi fáttáid eará fágain go sámegielfágas». Muhtun iežá lohká ná: «dat ledje gal cuiggodeamit go hupmen sámegiela mánáidanguin dahje mielstudeanttaiguin». Okta vásihii ahte lagasservodaga guottut ledje hui vuostá dan sámevuođa, nugo ovdalis namuhuvvon. Lei ráfálaš nu guhká go sámevuohta ii oidnon iige gullon. Muhto dakkaviđe go sámi biktasiid coggá badjelasas, ovdamearkka dihte luhka, nappo sámevuođa čájehedje, de vásihii goit okta informánttain rasismma ja váivves čuorvumiid. Guokte informántta lohkaba ahte eaba muitte vásihan rasismma, dehe nu go dat nubbi dadjá: «Muhto in mun leange njunnošis sámevuođa ovddideame.»

Jerren makkár fálaldaga studeanttat ožžo sámegillii, ja sámegiela, kultuvrra ja historjjá birra: «Mii fertiimet rahčat vai oaččuimet sámegielfálaldaga, sihke sámegillii ja sámegiela birra, fertiimet duođaštit ahte mis lei gáibádus dasa. Muhto skuvlla ágga lei ahte sii galgege oahpahit olbmuid sámi guovlluide (ja boaittobealbáikkiide). Jus eat livčče mannan vuostá dien de livččiimet oahpahuvvon dáruiduhttit sámi guovlluid. Ráhkisvuohta ja dovddut sámevuhtii ledje nu nannosat.» Sámegieloahpahus lei dan vuosttaš áiggi maŋŋelgaskabeivviid ja eahkediid. Muhtumin lei dat muhtun geallerlanjas gos eai lean láset ge. Oahpahus sámegillii lei dušše sámegielfágas ja historjjás, ja muhtun fáttát pedagogihkas. «Muhtumin lei guosselogaldalli pedagogihkas. Min pedagogihka oahpaheaddji Jostein Hansen láigohii muhtumin Jan Henry Keskitalo soames fáttáid oahpahit pedagogihkas.» Boađus ferte leat, nu go okta informántta logai, ahte «sámi sisdoallu lei lassin daidda eará fágaide».

Oahpahus sámegiela, kultuvrra ja historjjá birra lei eanas áigge sámi ossodagas. Earretgo dán fearána: «Dan maid mun sáhtán muitit lei ahte pedagogihka oahpaheaddji (Jostein Hansen) lei čeahppi váldit mielde sámi čuolmmaid fágaáššiide ja bidjat daid dakkár dilálašvuhtii mii midjiide lei oahpis ja maid sáhtiimet suokkardallat. Soaittán muitit dán nu bures, danin go muhtun studeanttat geat eai lean sámit, vuosttaldedje dán oahpaheaddji vuostá formálalaččat. Dát mielddisbuvttii ahte dien oahpaheaddji lonuhedje earáin. Muittán lihka bures ahte ii oktage sámi studeanttain lean dása mielas ja ovddidii dan skuvlla ovdii. Diet dáiddii lean dat lagamus maid sáhtálii gohčodit ‘rasisman’.» Boađusin dáža studeanttaid vuosttaldeamis lei ahte áiggi mielde šadde sámi studeanttat organiserejuvvot oalát sierra ovttadahkan olggobeallái luohká. Dát informánta deattuha nannosit ahte eai buot dáža studeanttat lean seammalágánat, ja muhtumat «gal duođaš ipmirdedje dan máŋggakultuvrralaš duohtavuođa mii lei min servodagas». Okta iežá studeanta muitala ahte son čálii sámi fáttáid birra pedagogihkas, muhto oahpaheaddji ii atnán dan maninge. Ja lea vel okta sullásaš vástádus: «Muđui láviimet mii sámi studeanttat ieža jearrat logaldalliin sámi birra, muhto dan gal viguimet ahte dasa dat eai riekta liikon. Min dieđusge navde vuorjalassan, geat álo muittuheimmet ahte Finnmárku álgoálggus lei sámi guovlu». Studeanttat geahččaledje oččodit sámi geahččanguovllu sisa eará fágaide, muhto eai lihkostuvvan earágo hábmenfágas. Sámi geahččanguovllu lei maid hui gárži dárogielas ja historjjás.

Oahpaheddjiid vuosttaldeapmi

Vaikko vásihedje olu váttisvuođat sámi geahččanguovllu oččodeamis sisa oahpahussii, de goitge mu informánttat lokte áiggi oahpaheaddjiskuvllas. «Beaivválaš dilis mun lokten áiggi bures, go ‘Sámi čalmmit’ čuvvo mielde dan dáru ‘ábi’ (Álttá oahpaheaddjiskuvlla), ja de mii eat jur hávkan dáruvuođa gaski». Go jearan lovttii go áiggi bures, de vástida okta informánta sihke juo ja ii: «Jua, ovttas iežan mielstudeanttaiguin sámi ossodagas. In, danne go ražaimet garrasit oažžut sámi geahččanguovllu sisa, muhto oahpaheaddjit barge min vuostá». Okta informánta, guhte lei hui nuorra dalle, lohká ahte vásáhusat oahpaheaddjiskuvllas ledje nu lossadat, ahte «mun maŋit áiggis anán váttisin mottiin sániin čilget movt doppe obbalohkái lei. Lei hui lossat leat nuorra ja ovttat ládje vuortnuhuvvot iežas sámi duogáža geažil. Earenoamáš lossat lei midjiide geat čalmmustahtiimet sámevuođa. In duostan álo dan dahkat. Dávjá maid oahpaheaddjit njuolgut vuostá barge min. Go olbmot jearahalle sámevuođa birra, de ledje gaccat olgun dakkaviđe. Vásihin maid njálmmálaš vašuheami bargiid bealis».

Oassálaste go sámi studeanttat studeantapolitihkalaš doaimmaide/ organisašuvnnaide? Bealli mu informánttain gal ledje aktiivvalaččat: «Bargen eanas sámepolitihkalaš áššiiguin nu go riekti oažžut oahpahusa iežas gillii, sierra fága- ja oahppoplánat, eanet oahpaheddjiid geat máhttet sámegiela ja dovdet sámi diliid». Olu dákkár barggut ledje Sámi studeanttaidlihtus. Guovddáš barggut dás ledje sámi oahpaheaddjioahpu organiseren ja sisdoallu. Okta informánta lei maŋŋel vel Finnmárkku allaskuvllas, ja dalle son ovddastii sámi studeanttaid allaskuvlastivrras: «Doppe mii oktii geahččaleimmet árvalit ahte berre ásahuvvot sierra sámi allaskuvla. Dalle gal boagustedje min. Muittán ahte atnen dan hui unohassan. --- Lei guhkes politihkalaš rahčamuš ovddidit sámi servodatgažaldagaid, mat dahke vejolažžan álggahit ságastallamii ja addit ipmárdusa».

Okta informánta deattuha Álttá sámi searvi nana ladnin studeanttaide. Tore Bongo ja Ellen Marit Gaup Dunfjell leigga guovddáš olbmot dalle. Sámi ossodaga bargit, geat buohkat ledje sámepolitihkalaš aktivisttat, dárbbašedje nuorra ja áŋgiris studeanttaid. Oallugat sis gárte maŋŋel jođiheaddji virggiide. Sámi studeanttat gárte máŋgga ládje leat sámi servodaga idealisttat. Sii ledje bálggesčuollit sámepolitihkalaš bargguin.

Go jearan leat go studeanttat vásihan vealaheami dahje rasismma sámi duogáža geažil Oahpaheaddjiskuvllas dehe skuvladiimmuin, de sis leat iešguđet lágan vásáhusat. Okta informántta lohká ahte sus eai leat negatiiva vásáhusat dan geažil go lea sápmelaš, ja son oaččui buriid vásáhusaid kollokviejoavkkustis, gos ledje dážat ja rivgut. Okta eará informántta ges lohka vásihan garra digaštallamiid iežas luohkás, ja lei váttis oažžut daid earáid ipmirdit sámi geahččanguovllu. Son maid vásihii njuolgut vuosttaldeami dain oahpaheddjiin geat eai bargan sámi ossodagas, maiddái soaibmama. Okta eará informánta lohká ná: «Moatte háve vásihin vealaheami oahpaheaddjiskuvllas. Oktii lei kantiinnas, okta studeanta (mearariikkalaš) guhte jearai manne mun hupmen mearrasuopmandáru go čuoččuhan ahte lean sápmelaš (son rohkkáhii mu mearrasámi identitehta), ja oktii lei okta logaldalli guhte logai ahte sámegiella ii sáhttán rehkenastot almmolaš giellan go juo nu moattes hupmet sámegiela. Son ii diehtán ovdamearkka dihte dan ahte dalle humai 95% Guovdageainnu álbmogis sámegiela beaivválaččat. Ii ge lean ávki ákkastallat suinna, go buohkat earát boagustedje mu. Dat dat lei mii sorddii mu eanemusat».

Studeanttat vásihedje maid ahte oahpaheaddjit earret sámi ossodaga ledje hui eahpesihkkarat dasa mii guoskkai sámi servodahkii, ja vásihedje maid gielddahallama: «Muhtumin gal bissehedje ságastallama sámi áššiid birra. Dáidá lean danne go oahpaheaddji balai hálddašeami massimis dan dilálašvuođas dehe ahte sus ii lean doarvái gelbbolašvuohta.» Ovdamearkkat heajos vásáhusain lea maid dákkárat: «Dat dáhpáhuvai maid moddii nu ahte fertiimet muittuhit Álttá oahpaheaddjiskuvlii ahte sámegiella lei okta oassi min oahpaheaddjioahpus. Lei oahpahusdiimmuin ahte nie dáhpáhuvai, máŋgii min ja logaldalliid gaskkas. Min mielas lei váivi ahte sámegiella ja sámi fáttát (sámi oahppit) gehččojuvvoje dego veahá earálágánin dážaid ja dáža ohppiid ektui. Mii vásiheimmet maid juste nuppe ládje, ahte muhtin logaldalli čuolai min beali ja ahte majoritehta olgguštii su, sihke studeanttat ja eará logaldallit. Ii lean beare bivnnut ovddidit sámevuođa, eai eará «68-at» ge báljo duostan dan.

Gierdu loahpahuvvon

Nu go ovdalis namuhin, de ledjen aiddo oahppan oahpaheaddjin 1974:s, go álgen bargui Álttá oahpaheaddjiskuvlii. Doppe biddjojin dakkaviđe jođihit prošeavtta Guovdageainnu nuoraid dili birra. Dán barggu bokte ožžon agibeaivái beroštumi sámi minoritehtii ja maid obbalaččat etnalaš minoritehtaide, etnalaš oktavuođaide ja máilmmi eamiálbmogiidda. Go dál lean čállán dán artihkkala, ja seammás dán jagi mielde manan ealáhahkii, de orru dego gierdu livččii ollašuvvan; lean ollen ruovttoluotta dohko gos álgen; čalmmit sámi álbmoga dilis.

Historjá sámi studeanttaid birra Álttá oahpaheaddjiskuvllas/ Finnmárkku allaskuvllas lea dramáhtalaš historjá mas kultuvrralaš vuostálasvuođat, resursavátnivuohta ja ipmárdus das mii gáibiduvvui oažžut áigái sámi oahpaheaddjioahpu, ledje guovddážis. Diet vuostálasvuođat čuvvot čađat skuvlla historjjás 1973 rájes gitta Sámi allaskuvlla álggaheapmái 1989:s. Muhto dat lea maid historjá sámi ossodaga bargiid ovddasmanni rahčamušaid birra.

Gáldut:
Berg, Kari: Fremmed fugl? Historien om Høgskolen i Finnmark 1973 – 2006. Alta 2006.
Finnmárkku allaskuvlla arkiiva
Odd Mathis Hætta arkiiva
6 ovddeš studeantta jearahallamat
Iežan vásáhusat 1974 – 2008


[1] Kautokeino-ungdom. En undersøkelse av ungdommens situasjon i Kautokeino, bl.a. med hensyn til språk og kultur, arbeid, utdanning, fritid, rusmidler og framtidsplaner og - muligheter. Høgskolen i Finnmark. Alta 1977. Geahča maid Nordland, Eva: Ungdom i Norge. Om ungdomskultur og ungdomsproblemer i by- og bygdesamfunn. Universitetsforlaget 1979, erenoamážit s. 60–104.
[2] Allaskuvlla 2-jagi dieđáhusas jagiid 1973-75 čuožžu ahte «Ulbmilin lei ahte ásahus galggai buoridit oahpaheaddji vátnivuođa Finnmárkkus ja ráhkkanahttit oahpahusa sámi guovlluin ja boaittobealbáikkiin». Gáldu: Berg, Kari: Fremmed fugl? Historien om høgskolen i Finnmark 1873 – 2006. Alta 2006:39
[3] Finnmark Dagblad, 22.05.1982
[4] Loga Edel Hætta Eriksena muitalusa Sámi skuvlahistorjá 1:žis.


Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 6-girjjis