På norsk In English

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 1. Davvi Girji 2005.

Johan Johannessen:

Iežas muitalus bajásšaddamis lohkan- ja čállindáiddu haga

Sámás: Máret Sárá

Smiervuonas, gos Johan Johannessen lea ožžon iežas guovtti jagi skuvlavázzima, lea mearrasámi kultuvra fas ožžon árvvu. Mearrasámi šillju rahppui 2004:s. Dá lea Johan šilju návsttus, gos čájeha ja čilge dološ bivdoneavvuid. (Govva: Svein Lund)

Porsáŋggu almmái Johan Johannessen lea okta dain gii soađi geažil oaččui hui unnán oahpu. Vaikko son ii oahppan lohkat iige čállit iežas eatnigillii sámegillii, iige skuvllagillii dárogillii, de biehttaledje sutnje máksimis buhtadusa go dan ozai. Dát lea su iežas muitalus mo bajásšaddan, skuvla ja váilevaš oahppu váikkuhedje su eallimii. Muitalusa čálii álggos Else Samuelsen ja geavahuvvui vuođđun ohcat buhtadusa váilevaš oahpu ovddas. Maŋŋá leaba Johan Johannessen ja Svein Lund ovttasráđiid veaháš rievdadan muitalusa. Su iežas muitalusa lohppii leat mii lasihan maid "Šállobuhtaduslávdegoddi" vástidii.

Mu mánnávuođaruoktu ovdal soađi lei Vuohpoža geažis, sullii miilla eret poastabáikkis Ruoššamuotkkis. Vuohpoš lea njárga Leaibevuona ja Smiervuona gaskkas. Mii leimmet golbma oappáža ja vieljaža, ja mun ledjen boarráseamos. Mu vánhemiid birgejupmi lei lotnolasealáhus, mii lei oalle dábálaš dan áigge. Dán ealáhussii gulai smávvadállodoallu, guolásteapmi, muorječoaggin ja ruovttuindustriija. Ruovttuindustriija lei ráhkadit biktasiid iežas atnui ja veaháš velá vuovdimii.

Mun devden 7 jagi 1938:s ja álgen skuvlii seamma jagi. Skuvla lei Smiervuonas. Mii vácciimet internáhttaskuvlla ja dan mii dalle gohčoduvvui "vurrolasskuvlan". Dát mearkkašii ahte mii vácciimet moadde vahkku skuvlla ja de ledje fas seamma ollu vahkkut friddja.

Min ruovttugiella lei sámegiella. Mun in ádden dárogiela, inge máhttán hállat giela. Oahpaheaddji namma lei Elida Thomassen ja bođii Elverumas. Son lei náitalan gieldda ássiin, ja orui danin dáppe. Son ii máhttán sámegiela. Oahppit geat máhtte veaháš dárogiela, fertejedje veahkehit min earáid jorgalit sámegillii dan maid oahpaheaddji muitalii. Ii rektorge, gii maiddái lei internáhttahoavda, máhttán sámegiela. Mii eat ožžon lobi hállat sámegiela, muhto maid mii de galggaimet hállat, go eat máhttán eará giela? Dađistaga ohppen veaháš dárogiela, muhto mun dadjen ollu sániid boastut ja earát čaibme mu go hállen dán veaháža maid máhtten.

Leavdnjavuotna / Porsangerfjorden (Govva: Hanna H. Hansen)

Mun in muitte goas min skuvlavázzin heaittihuvvui soađi geažil. Muhto maid mun jáhkán, de skuvlavázzin bisttii dušše guokte jagi, iige leat boastut jos logan ahte dat lei velá oanehat. Skuvllas mu givssidedje, huško ja čikče, ja go skuvlla giddejedje, de ledjen goit mun ilus go in dárbbašan šat dohko mannat. Min šattaimet bággoeváhkkui čakčat 1944. Min dolvo vuos Billávutnii ja doppe viidáseappot beakkán duiskka lástafatnasiin "Karl Arpain".

Ledje hirpmus issoras dilit fatnasis ja dat ledje garra vásáhusat, maiddái munnje gii dalle ledjen 13 jagi ja áddejin dili. Dát mátki Nárviikii lea leamaš giksin smiehttat maŋŋá. Mun lean geahččalan duvdit dan eret, geahččalan unnimus lágiin dan birra smiehttat. Dán láhkai lean geahččalan eastadit muittuid "bilideames" mu árgabeaivvi ovddosguvlui. Muhto dát ii leat leamaš álki.

Go bođiimet Nárviikii, de oruimet álggos vuos ruovdemáđiigarášas. Ovdal juovllaid manaimet Hápmirii, poastabáikái Ránáidsullui (Tranøya) ja Røssnes-gillái. Doppe mii oruimet boandadálus. Midjiide ledje guokte smávva loktalanja maid ovdal min boahtima geavahedje oađđinlatnjan. Go mii bođiimet, de lágidedje vuoššanvejolašvuođaid dohko nu ahte mii ieža birgiimet. Doppe oruimet beannot jagi. Dan áigodagas maid mii doppe oruimet, de mun in vázzán skuvlla. Mun lean ádden ahte sivva go mun in ožžon skuvlafálaldaga, lei go nu funet máhtten dárogiela.

Suoidnemánus 1945 vulggiimet mii davás uhca 45-50 juolggat lástafatnasiin. Finnmárkkus ledje gilit boldojuvvon go olliimet dohko. Nie lei min iežamet gilli maiddái. Dát cuzii garrasit ollusiidda. Olbmot čirro iluin go riika lei friddjavuođa ožžon ja iluin leat fas ruovttus. Muhto sii čirro maiddái morrašiin go buot maid sii ledje oamastan, lei boldojuvvon. Dušše duvttat ledje báhcán duođaštussan dasa ahte dás ledje leamaš ruovttut. Dalle ii lean makkárge heahtepsykiatriija mii sáhtii olbmuid veahkehit. Buohkat fertejedje ieža birget nu bures go sáhtte. Olmmoš lei iežas psykologa ja psykiáhtár. Buot vásihusaid duvddiimet eret. Justa nu mo ii galggašii, otnás rávvagiid mielde.

Guokte álgománu oruimet tealttás. Vai birget Finnmárkkudálvvi badjel, de ráhkadeimmet darfegoađi. Das oruimet guokte jagi. Nuppi geahčai goađi mas mii oruimet, ráhkadeimmet nuppi lanja šibihiidda. Mii leimmet ožžon sávzza mielde davás verddiin Røssnessas. Maŋŋá ožžo bearrašat sihke sávzzaid ja gusaid, mii oaččuimet gusa. Dát lei Finnmárkku bearrašiidda álgobirgenveahkki. Maiddái smávvafatnasiid ja guolástusávdnasiid fidniimet. Finnmárkkukantuvra ordnii maŋŋá luŋkádáluid maid snihkkárat ceggejedje bálkká ovddas. Dát ledje dat nu gohčoduvvon ođđasithuksenstobut. Go mii fárriimet stohpui, de divuimet darfegoađis buoret náveha.

Mu ledje sihkkon álbmotregistaris dalán maŋŋá soađi. Mu áhčis lei earán gielddakantuvrras. Doppe muitaledje ahte sii ledje registreren su bearraša njealji olbmui.
- Muhto mii han leat viđas, áhččán dajai.
- Ehpet leat, lohket gielddas, mii leat ožžon dieđu ahte boarráseamos bárdnát jámii go dii leiddet eváhkos.
- Dat gal de lea imaš, áhččán logai, - son han gal lei eallimin odne go mun vulgen ruovttus.
Nu de divvo ja mun lean otná beaivve Porsáŋggu gieldda ássi.

Soađi maŋŋil orui Johan bearašiinis álggos lávus, ja de lavdnjegoađis. Eai gávdno sin goađis govat, muhto dát govva, mii čájeha eará goađi Vuohpožis, muitala ollu dan birra makkár leat eallinláhki leamaš Porsáŋggus. Boares fanaslahkki lea geavahuvvon goahtedáhkkin, nubbi lahkki fas áitin. (Govva: Arvid Petterson / Porsanger Bygdebok)

Maŋŋá soađi in šat vázzán skuvlla. Mun ledjen dalle 15-jahkásaš ja meattá skuvlageatnegahttojuvvon agi. Ožžon fálaldaga lassioahpu vázzit, muhto vuosttažettiin mus ii lean várri skuvlla vázzit. Boarráseamos bárdnin mun fertejin veahkkin birgehit bearraša ekonomalaččat, ja dalle eai lean stipeandaortnegat. Nuppádassii mun in duostan álgit go mun nu unnán máhtten ja ain unnán dárogiela áddejin. Mu vieljat vázze skuvlla maŋŋá soađi, ja mun geahččalin sin oahppama čuovvut ja dien láhkai veaháš oahppat. Nie mun ohppen muhtun muddui dárogiela lohkat.

Mun orron mánnávuođaruovttus dassážii go iežan bearraša háhken. Ovddeš áigge lei dábálaš ahte nuorat orro vánhemiid luhtte ollesolmmožin. Lei maiddái dábálaš ahte nuorat veahkehedje dállodoaluin, lotnolasealáhus lei oahpes hommá. Dán láhkai mun ealihin iežan maiddái lotnolasealáhusain. Eai lean eará vejolašvuođat munnje gii ledjen oahpu massán. Man nu siva geažil, de in fidnen barggu gáttis. Mu eai dohkkehan. Skuvllas mu givssidedje, áhči cielahedje go lei áŋgiris bivdoolmmái. Dát cielusnamma čuovui mu. Eatnašat oidne dán headjun. Dál maŋŋá mu sáhtán dieid vásihusaid čaibmat.

Bajásšattadettiin mun ledjen lisas, ledjen maŋggaláhkai návccaheapmi. Muhto mun in lean goassige albmaláhkai buozas. Ledjen geahnoheapmi, muhto ruovddástuvven ja hárjánin lossa bargui meara alde buot lágan dálkkiin.

Mun náitalin 30.12.1956. Moai oaččuime 6 máná, 3 leat eallimin, 2 nieidda ja 1 gánda. Boarráseamos nieida orru Porsáŋggus, ii leat náitalan ja bargá gieldda ruovttuveahkkin. Nubbi nieida orru Oslos. Son lea náitalan, sus lea 1 mánná ja bargá mánáidgárdedikšun. Gánda, gii lea váhkar, orru Romssas. Son lea náitalan, sus leat golbma máná ja bargá elektrihkkárin. Mu eamit lei riegádan 1927:s. Sus lei eanet oahppu ja sáhtii mu veahkehit sihke lohkat ja čállit dábálaš reivviid. Son maiddái lei sámegielhálli, muhto moai válljiime dárogiela ruovttugiellan go mánát riegádedje. Dán moai dagaime go ean háliidan ahte sii galge gillát seamma láhkai go mii vánhemat. Ieš ohppen eanet dárogiela go lohken máidnasiid mánáide ja geahččalin čuovvut dan maid sii ohppe skuvllas.

Mu eamit lea buohcan soahtejagiid maŋŋá. Vuos son buohccái ruksesfeberiin mii vearránii ruhkanassan. Dasto son oaččui váibmovigi. Su čuohpadedje, muhto ii šat virkkosmuvvan maŋŋá čuohpadeami. Son jamii 1986:s. Su buozalmasvuohta heađuštii ollu mu mearrabivddu. Dávjá fertejin diktit manakeahttá mearrabivdui.

(Govva: Josef Halse)

Mus leat leamaš iežan fatnasat. Dieđusge álgen smávvát, dábálaš rabas vuotnaguolástusfatnasiiguin. Maŋimus fanas lei 28 juolggi ja das lei deahkka. Dađibahábut de in nagodan geatnegasvuođaid deavdit go mu dearvvasvuohta hedjonii ja mu eamit buohccái dávjá. Mun lean leamaš maiddái oasseguollebivdin moadde áigodaga. 1982:s lei heajos guollejahki. Mu mielas lei váttis joatkit mearrabivdin. Danin ohcen sveisenkursii Hámmarfeastta fidnoskuvllas. Mus lei miella fidnet álkit barggu gáttis. Muhto mun in nagodan teoriija praksisan dahkat ja fertejin heaittihit áigumuša. 1985 čavčča dieđihuvvojin buohccin ja dan rájes in lean šat bargi. Buohccidieđáhusa maŋŋá šadden 100 % bargonávccahisvuođapenšunistan. Dalle ledjen 55 jagi boaris.

80-logus váccii Johan sveisenkurssa Hammarfeasttas, gos ee. duddjui dán skirttega. Dás son lea geavahan dološ sámi árbevieru vuođđun, ja seammas buoridan buktaga. Nuppeláhkái go dábálaččat, de sáhttá dás botnjat vuolit roahki bajit oasi ektui. (Govva: Svein Lund)

Čállinváttisvuođaid geažil lean álohii ferten bivdalit earáin veahki. Mu leat veahkehan deavdit iešdieđáhusa ja guolástusa rehketdoalu gárvet. Olbmot leat leamaš issoras veahkkái.

Mun lean álo beroštan organisašuvdnabarggus, vaikko mus leat lohkan- ja čállinváttisvuođat. Organisašuvnnain main mun lean leamaš mielde, leat politihkalaš báikkálašsearvi, sámi organisašuvnnat ja Sámiráđđi. Mun lean doaibman luohttámušolmmožin sihke jođiheaddjin ja stivralahttun. Buori ovttasbarggu geažil lea doaibma oalle bures lihkostuvvan. Mus leat leamaš čielga oaivilat, muhto váttisvuohta lea oaiviliid báhpárii čállit. Giella lea maiddái leamaš hehttehussan. Organisašuvdnabargu lea munnje mearkkašan hirbmat ollu. Dán barggu bokte lean mun deaivvadan earáiguin geat leat seamma dilis ja lean eatnat buriid ustibiid fidnen. Dát lea mu nanosmuhttán, erenoamážit dál go lean okto báhcán.

Áiggi mielde lea Johan oahppan muhtin láhkái čállit dárogillii ja maiddái geavahit dihtora. (Foto: Svein Lund)

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 1