På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.
 Hanna Marit Jahr, Oslo 2011
|
Hanna Marit Jahr lea orron eallinagistis Oslo-guovllus ja vel lullelis, muhto lea guhkes áigodagaid bargan sámi skuvlaáššiiguin, erenoamážit vuođđoskuvlla sámi oahppoplánaid dáfus. Son lea riegádan 1939:s ja bajásšaddan Lillestrømas ja Fetas Akershusas. Son váccii dalá gymnása Lillestrømas, oahpaheaddjiskuvlla Hamaris ja válddii dárogiela ja historjjá vuođđofága Oslo universitehtas. Son lea bargan vuođđoskuvlaoahpaheaddjin Fetas ja Skedsmos, leamaš Askera nuoraidskuvlla rektorin, pedagogalaš konsuleantan ja dasto Rygge skuvlahoavdan Østfoldas. Jagiid 1975–83 lei son vuođđoskuvlaráđi miellahttun. Jagiid 1985–91 lei son Østfolda skuvladirektevran, earret 1988–89, go son lei Kultur- ja dieđadepartemeantta stáhtačállin. Son lei Girko-, oahpahus- ja dutkandepartemeantta virggis 1991 rájes, álggos vuođđoskuvlaossodaga ossodatdirektevran, ja dasto ekspedišuvdnahoavdan. Jagiid 2002–06 oahpahusráđđin EU-delegašuvnnas Brusselis. Maŋŋil jođihii son dan čállingotti mii barggai vuođđoskuvlla ja mánáidgárddiid ođđa ulbmilparagráfain, ja prošeaktajođiheaddjin go dahke Stuoradiggedieđáhusa 11 oahpaheaddjioahpu birra. 2009:s šattai son penšunistan, muhto son lea goitge searvan oahpaheaddjioahpu ođasteami mielčuovvujovkui. |
– Vuosttaš oahpaheaddjibarggustan ledjen oahpaheaddjin seamma klássas smávvaskuvlla miehtá. Goalmmát klássas, lei várra 1963/64:s, muittán go galggaimet oahpahit sápmelaččaid birra servodatoahpus. Ráhkadeimmet «sámi siidda« sáttokássii, ledje lávut jnv. Lohken mánáide girjjis man namma lei Laila [1], ja logaimet maiddái čállosa Egnera lohkangirjjis [2]. Dalle eai báljo lean dakkár lohkosat, in ge lean vel ieš leamaš guđege sámi guovllus.
Mu mielas lei hui miellagiddevaš bargat sámi áššiiguin, ja oidnen ahte dakkár bargui lei stuora dárbu. Norgga stáhtii ii leat mihkkege hearvan ja gudnin dat mot leat meannudan sápmelaččaiguin skuvlla dáfus. Ollu lei barggakeahttá. Deháleamos doaibma lei oččodit eanet sámegiel oahpponeavvuid. Mu mielas mii Vuođđoskuvlaráđis leimmet hui mielas SOR áigumušaide ja ipmirdeimmet mii fertii bargojuvvot. In muitte makkárge soahpameahttunvuođaid dalle.
Ovdalgo heiten Vuođđoskuvlaráđis 1983:s, de leimmet jur álgán ráhkadit ođđa oahppoplána, mii šattai gaskaboddosažžan 1985:s, ja bistevaččabun 1987:s. In muitte váldui go sámi bealli obage ovdan álgobáliid, ferte leat lasihuvvon maŋŋel go heiten. Ovdalgo loahpalaš plána válbmanii, de dahkkoje sierra sámi oahppoplánat muhtun fágaide.
1991:s álgen departementii, ja go Randi Nordback Madsen luobai skuvladirektevran, de bođii son departementii, ja sámi áššit šadde su erenoamáš ovddasvástádussan. Lei hui ávkkálaš ja dehálaš midjiide Vuođđoskuvlaossodagas oažžut su gii máhtii dakkár áššiid bures. Mis lei maiddái deatnulaš Sverre O. Johansen mielbargin.
Go álgen departementii, de lei Gudmund Hernes stáhtaráđđin. Son lei hui árjjálaš ja sus ledje ollu plánat das mot son áiggui rievdadit buot oahpahusvuogádaga vuođđoskuvllas gitta alla oahppoásahusaide.
Ovdal go son beasai álgit vuođđoskuvllain, de dárbbašii oažžut Stuoradikki mearridit ahte skuvlii galge álgit juo 6-jahkásaččat. Stuoradikkis eai lean ovttaoaivilis dan áššis, muhto evttohussii šattai maŋážassii eanetlohku. Dan botta son álggahii barggu obbalaš oahppoplánain ja joatkkaoahpahusain.
Joatkkaoahpahusa dáfus lei juo ollu čielggas, danne go dasa lei juo čielggadus mii lei leamaš gulaskuddamis (Blegen-lávdegoddi).
Obbalaš oassi lei eanas Hernesa iežas dagus, su giela dovdá álkit. Son dajai hui čielgasit maid áiggui, danne lei álki bargat su vuollásaš áššegieđahallin, diđiimet maid galggaimet čuovvut. Goitge son álo háliidii gullat min oaiviliid, sihke vuostehágu ja miehtemiela.
 |
Edel Hætta Eriksen lei daid gaskkas geat válde vuostái go Hanna Marit Jahr bođii Guovdageidnui 1997 sámi oahppoplánaid almmuheapmái. Edel Hætta Eriksen lei Sámi oahpahusráđđi vuosttaš direktevra, ja son lea maiddái ealáhatagis searvan sámi skuvlaovdanahttimii. Dá son searvá skuvlakonferansii Guovdageainnus 2006:s. (Govva: Svein Lund) |
Go sápmelaččain ledje leamaš sierra oahppoplánat ollu fágain 1987 rájes, de sii eai dohkkehan dán mearrádusa, ja Sámediggi vuosttaldii erenoamážit dasa. Dalá sámediggepresideanta Ole Henrik Magga bođii departementii digaštallat ášši stáhtaráđiin, muitalit oaiviliiddis. Maiddái mun ledjen dan čoahkkimis. Ii šaddan nu buorre čoahkkin. Gudmund Hernes ii háliidan báljo gullat ge sámediggepresideantta oaiviliid. Lean maŋŋil hupman Maggain dan birra. In ipmirdan mot ges guokte dakkár čeahpes olbmo sáhtiiga šaddat nu sakka gazzalaga. Hernes lei gal badjelgeahččalas dan čoahkkimis, dan gal duosttan dadjat. Muhto dađistaga go barggaimet áššiin, de čuovggahii son nai dan buorebut.
Mis ledje ollu digaštallamat departemeanttas. Mii geahččaleimmet oččodit sámi ohppiide seamma oahppavuođu go earáin lei vai eai bázahallen go galge gilvalit dárogielat ohppiiguin joatkkaoahpahussii, allaskuvllaide ja universitehtaide. Dađistaga ipmirdin ahte sámi ohppiin sáhtte oahppoplánat main sámegiella ja kultuvra lei vuođđun, ja dat goitge ollašuhttoje dehálaš osiid dan plánas man ráhkadeimmet buot eará vuođđoskuvlaohppiide. Digaštallen dan ášši maiddái Suoma ja Ruoŧa áššegieđahalliiguin, muhto sin mielas eai galgan sierra sámi oahppoplánat.
1995 loahpas lonuhuvvui stáhtaráđđi, ja Reidar Sandalas álggadettiin juo lei eará oaivil go Hernesas sámi oahppoplánaid dáfus. Plánabargu álggahuvvui jođánit, muhto lei hoahppu gal. Bargen ollu dainna, ja searválaga SOR:in. Nubbi eará guovddáš olmmoš lei Elin Reite, son lei maiddái našuvnnalaš oahppoplána guovddážis. Son orostalai ollu Guovdageainnus, barggai lahkalaga Ellen Inga O. Hættain SOR:s. Maiddái sámediggepresideanta ieš searvvai dan bargui. GOD dat dalle mearridii oahppoplána. Easka go bođii ođđa oahpahusláhka, de beasai Sámediggi mearridišgoahtit. Duohtadilis oaččui SOR ovddasvástádusa ráhkadit plána, vaikko mis ledje ságastallamat gaskkohagaid. Leimmet oalle rámis buohkat go dokumeanta válbmanii.
Lei ávvubeaivi go moai Sandalain bođiime Guovdageidnui čájehit ođđa sámi oahppoplána. Čuovuime Ole Henrik Magga mielde biillain Álttás, ja vuojidettiin muitalii son skuvlahistorjjástis, dan rájes go álggii skuvlii iige máhttán sáni ge dárogiela. Go olliimet Guovdageidnui, de ledje Ellen Inga, Edel ja earát vuordime min čikŋagasas.
Sámi oahppoplánat ledje dakkár vuoitun SOR:i ja Sámediggái ahte dál ferteje bisuhit dan. Danne sii eai gárostuvvan unnidit plána doaibmanguovllu. Dál maŋŋil lea váttis diehtit mot mii muđui leimmet sáhttit bargat.
[1]
[2]