Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 2. Davvi Girji 2007.

Inge Andersen:

Oahppi ja oahpaheaddji boazodoalloskuvllas

Muitaluvvon Svein Lundii

Sámás: Sara Ellen J. Eira

Inge Andersen Sámi joatkkáskuvlla ja boazodoalloskuvlla oahpaheaddjilanjas 2005.
(Govva: Svein Lund)

Muhtin boazodoalloskuvlla oahppit leat maŋŋil boahtán ruovttoluotta oahpaheaddjin. Okta sis lea Inge Andersen. Ii ovttasge eará leat nu guhká leamaš dahkamuš boazodoalloskuvllain go son. Son lei oahppi vuosttaš buolvvas 1968/69:s, ja 1983' rájes lea son eanas áiggi leamaš oahpaheaddjin skuvllas.
Inge lea riegádan 1947:s ja bajásšaddan Ganasvuonas Iinnásullos. Stáhta boazodutkamis lei álggaheami rájes Lodegiin 1954:s lagas ovttasbargu Iinásullo boazodoalloorohagain, masa Inge bearaš gulai. Danin Inge ii leat dušše bajásšaddan boazodoaluin, muhto maiddái boazodutkamiin. Maŋŋel lea son bargan boazodutkamiin ovtta logenár jagi, Lodegiin ja Svalbárdas.

Dalle go son álggii oahpaheaddjin, de sus ii lean eará oahppu go boazodoalloskuvla ja dálveeanandoalloskuvla, muhto maŋŋel lea son váldán meahcástanteknihkaroahpu ja lohkan pedagogihka.

Mii guđet vácciimet boazodoalloskuvlla vuosttaš jagi, bođiimet juohke boazodoalloguovllus Norggas. Oktiibuot lei mis danin hárjáneapmi iešguđetlágán dilálašvuođain, ja dat mas eanemusat oahpaimet, lei go mii oahppit humaimet guhtet guimmiineamet movt doaibma lei min ruovttubáikkiin.

Eatnasiin lei maid ovddasvástádus boazodoalus ruovttus, ja mii šattaimet dan doahttalit ja váldit virgelobi skuvllas dalle go boazodoalus lei eanemus bargu. Go skuvla álggii čakčat, de galggaimet álgit matkkiin Finnmárkkus. Muhto matki šattai maŋiduvvot gitta dassážii go mii leimmet geargan sarváid njuovvame, maid mii dagaimet loahpageahčen borgemánu. Lei miellagiddevaš beassat vásihit boazodoalu eará dilálašvuođain go das masa leimmet hárjánan. Mii leimmet ovdamearkka dihte hirpmahuvvan go Finnmárkkus njuvvet sarváid nu maŋŋit go loahpageahčen čakčamánu. Min oaivila mielde lea dat nu lahka ragaha ahte biergu ii leat šat buorre.

Gálat ja rušppit

Oahpahus lei máŋgga dáfus báidnojuvvon das go boazodoalloskuvla lei seamma sajis go gilvvagárdeskuvla (hagebruksskole). Šattai oalle seaguhus oahpahusas go oahpaimet sihke dakkáriid mat sohpe ja eai soahpan áššiide. Eai lean ráhkaduvvon oahppoplánat buot fágaide go álggiimet, ja oahppogirjjit eai lean galle.

Máŋgga fágas ledje mis gilvvagárdeskuvlla oahpaheaddjit, ja nu šattaige oahpahus dan mielde. Šaddooahpus oahpaimet eanas gálaid ja rušppiid birra, gortniid ja gilvima birra. Muittán ahte Loyd Villmo attii midjiide oanehis kurssa bohcco guohtunšattuid birra. Viidáseappot oahpaimet eanandoalu doaibmavisttiid birra, mii iige lean ávkkálaš boazodollui. Teknihkalaš fágas lei mis boares eanandoallofága oahpaheaddji, muhto mii divodeimmet ovtta boares skohtera, ja dat gal lei ávkkálaš midjiide. Ekonomiijafágas lei maid eanas eanandoalu rehketdoalu birra, vaikko dat lea áibbas eará go boazodoalu rehketdoallu. Dása bođii maid Loyd Villmo guosseoahpaheaddjin, nu ahte oaččuimet veahá oahpu boazodoalu rehketdoalus.

Ii lean oahpahusas nu ollu sámi sisdoallu dán jagi, muhto mis lei okta oanehis kursa sámi kultuvrra ja historjjá birra. Son guhte doalai dan kurssa, lei duiskalaš Klaus Peter Nickel. Dás oahpaimet maid veahá sámegiela birra, muhto njuolga sámegiela oahpaheapmi gal ii lean.

Boazodoallo- ja gárdedoalloskuvla Borkenesas, Giehtavuonas.
(Govva: Peer Gaup)

Oahpaimet oktavuođa

Ollu lea daddjon ja čállojuvvon váttisvuođaid birra dan áiggis go boazodoalloskuvla álggahuvvui Borkenesas, muhto ii buot leat liikka riekta. Mu mielas oaččuimet oalle buori oktavuođa báikki olbmuiguin. Dat nuorat geaiguin oaččuimet buoremusat oktavuođa, ledje ieža sámiid maŋisboahttit, vaikko ieža gal eai dovddastan dan dien áigge. Muhto muhtin vuorrasit olbmot gal eahpidedje min, earenoamážit go mii muhtumin vácciimet gávttiin ja niibeboahkániin. Manai nu guhkás ahte leansmánni gilddii min vázzimis niibbiin. Dat gal duođas suhttadii min.

Stuorámus bárttit ledje skuvlla siskkobealde, sihke gilvvágárdeskuvlla ohppiid hárrái, ja skuvlla jođiheddjiid hárrái. Gilvvagárdeskuvllas lei eará skuvlajahki go mis, go sii álge ođđajagimánus. Go mii de álggiimet čakčat, ledje gilvvagárdeskuvlla oahppit juo leamaš doppe jahkebeale, ja rehkenastte iežaset veteránan. Muhtimat sis ledje dasa lassin leamaš doppe beannot jagi. Nuppe dáfus leimmet mii boarráseappot ja eambbo rávásnuvvan go sii. Mii leimmet buohkat bargan boazodoalus, ja eatnasiin mis lei stuorát ovddasvástádus doppe go dat mii boazodoallonuorain lea dál.

Šattai buoret maŋŋil juovllaid, go nubbi joavku gilvvagárdeohppiin bohte. De leimmet mii veteránat, ja válddiimet vára dain ođđa ohppiin. Mii lágideimmet oktasaš ohppiideahkediid, ja manaimet feasttain fárrolaga. Rektoriin gal eat soabadan nu bures. Mii dovddaimet ahte gilvvagárdeskuvla ii sávvan boazodoalloskuvlii buresboahtima. Mii dovddaimet ahte sihke rektoris ja skuvlla stivrras ledje ovdagáttut sápmelaččaid ektui.

Nuppe dáfus eat lean mii dat álkimusat geaiguin barge, dan gal šaddat mieđihit dál maŋit áigge. Dálvet go áigo eret bidjat ovtta mis, de páhkkeje buot oahppit iežaset diŋggaid ruoktot vuolgin várás. Nu garas lei oktavuohta ohppiid gaskkas. Dan skandála gal rektor ii duostan diktit dáhpáhuvvat, ja dat eretbiddjojuvvon oahppi oaččui oktii vel geahččalit. Seamma dáhpáhuvai oanehis áigge ovdal skuvla nogai giđđat. Dat lei duođas šaddat heahpadin, jurddaš jus buot oahppit ledje heaitit golbma vahkku ovdalgo skuvla nogai. Vuosttaš jahki lei mearrideaddji skuvlla boahtteáigái, ja ledje hui balus ahte eai lihkostuvvan. Dan diđiimet, ja dat attii midjiide ohppiide veahá fámu. Okta dain deháleamos áššiin maid oahpaimet dán jagi, lei oktavuohta.

Mis lei hui buorre oktavuohta Paul Fjellheimain, gii lei boazodoallooahpaheaddjin vuosttaš jagi. Oallugat mis dovde su ovdalaččas, ja son leige maid johtán birra ja válljen ohppiid ja bivdán min ohcat skuvlii. Go ledje riiddut, de dovddaimet ahte son lei min bealde. Sus lei várra veahá rahčamuš bealuštit min rektora ja eará oahpaheddjiid ovddas skuvllas.

Internáhtas galggai leat jaska maŋŋil dii. 23 eahkes, ja oahpaheaddjit vázze ja bearráigehčče. Muhto dáhpáhuvai gal ahte mii manaimet guhtet guoibmámet guossái maŋŋil dan áiggi, ja de leimmet ásahan alccemet ovtta erenoamáš signála. Go muhtin skoalkalii uksii erenoamáš vugiin, de luittiimet sin sisa. Muđui dagaimet oađđin. Muhto Paulas lei kántuvra seamma feaskáris go mis ledje lanjat ja son čohkkái doppe dávjá idjii ja barggai. Nu ahte son oahpai min skoalkalanvuogi ja geavahii dan ovtta eahkeda go buohkat leimmet čoahkkanan ovtta latnjii. Dalle mii gal heahpaneimmet, ja son beasai bures boagustit.

Ii lean lohpi váldit nieiddaid latnjii, jus juo ii lean bearaš mii lei guossis. Ii lean gal álo ahte mii jeagadeimmet dan. Nu ahte oktii go bohten olggos lanjas ovttain nieiddain, oainnáhalaime rektorii ja Paul Fjellheimai. Dál áiggui rektor duođas «váldit» mu, muhto Paul bissehii su ja logai: «– Ale juo, die han lea su oambealli.» Dasa ii sáhttán rektor jietnadit maide, go son ii dovdan mu bearraša, muhto diđii ahte Paul dagai. Paul gal diđii bures ahte nieida ii lean mu sogalaš, muhto son ii liikon daidda streaŋgás njuolggadusaide.

Dušše okta mis ohppiin máhtii dánsut, Anders Eira Kárášjogas eret. Go manaimet festii gillái, lei dávjá son guhte oaččui oktavuođa nieiddaiguin. Dat lei su mielas beare fuotni, nu ahte son lágidii dánsunkurssa midjiide skuvllas. Maŋŋil dan leimmet buohkat šleaŋggáhallame láhttis Fram-nammasaš viesus.

Čállojuvvoje guokte raportta boazodoalloskuvlla ja dan birrasa birra vuosttaš jagi. Mun ipmirdin ahte diet lei diŋgojupmi skuvlla bealis, muhto in leat áibbas sihkar movt diet dáhpáhuvai. Muittán gal bures ahte Johan Albert Kalstad lei doppe. Son lei min agis ja lovttii áiggi bures minguin ohppiiguin. Son lei min fárus vahkku dahje guokte, sihke skuvllas ja olgun feasttain. Muhto in jáhke ahte buot maid son čálii lei áibbas duohta.

Nubbi raporta, maid Lina Homme čálii, sisttisdoalai unnimusat ovtta boasttuvuođa. Das čuoččui ahte oahppit riejáskedje go okta sis sivahuvvui gárrenoaivvis vuodján. Ledjen mun guhte sivahuvvon ja ášši lei nu ahte mun fertejin viežžat eará oahppi guhte lei beare ollu juhkan. Go mun galgen su oažžut biilii, de orui gal sihkkarit dego mun maid livččen juhkan. Nu ahte in sáhte jietnadit maide dasa go muhtin válddii oktavuođa politiijaiguin sihkarvuođa dihte. Ii orron gal mu iige earáid mielas diet movtge erenoamáš cielaheapmin.

Dutki ja oahpaheaddji

– Maŋŋel boazodoalloskuvlla mannen fas ruovttoluotta boazodollui iežan bearraša lusa. Dađistaga šadden eanet aht eanet mielde Stáhta boazodutkamii, ja jagis 1974:s bessen dohko ollesvirgái. Dál šattai miella oahppat eambbo, ja vázzen ovtta jagi dálveeanandoalloskuvlla (vinterlandbruksskolen) Oslos, ovdalgo fas jorggihin Stáhta boazodutkamii. Jagiid 1979–82 ledjen Svalbárdas ja doppe bargen dutkin Svalbárda bohccuiguin ovttas Romssa universitehta arktalaš biologiija ossodagain. Go doppe bohten ruoktot, de bargen ovtta jagi guollebiebmanrusttegis Lodegiin.

Dasto háŋkii Øystein Ballari mu. Son lei boazodoalloskuvlla jođiheaddji, ja skuvla lei aiddobáliid fárrehuvvon Guovdageidnui. Son áiggui mu oahpaheaddjin, ja nu geavai ahte álgen dohko 1983:s. Dan rájes lean mun bargan doppe. Dušše gaskkohagaid válden virgelobi go válden meahcástanteknihkaroahpu ja pedagogihka nu ahte sáhtten dohkkehuvvot oahpaheaddjin. Ovtta gaskka lei virgelohpi go bargen boazodoallohálddahusas Romssa guovllus.


Go bohcco lea njuovvan, de váldá vára čoliin oahppan dihte iešguđet suolbmudanoali osiid birra. Govas oahpaheaddji Thorbjørn Larsen ja oahppit Anne Sire Båhl ja Inga Karita Buljo. (Govva: SJSBS)	Márfun lea maid oassi boazodoallooahpus. Daniel Oskal, Inga Karita Buljo, May Britt Bongo, Mathis A. Oskal, Nina Marie Kuhmunen (Govva: SJSBS)

Guovtti skuvlla ja guovtti departemeantta gaskkas

Stáhta boazodoalloskuvla sirdojuvvui Guovdageidnui 1981:s, guokte jagi ovdal go mun álgen dohko. Skuvllas lei jahkásaš oahppu maid gohčodedje boazodoalu fágakursan. Eaktun beassat sisa lei unnimusat jagi bargoduogáš boazodoalus.

Nu guhká go boazodoalloskuvla lei sierra skuvlan, de lei dat Eanandoallodepartemeantta vuolde. Skuvla lei seamma dáhki vuolde go Sámi joatkkaskuvla, mii lei Oahpahusdepartemeantta vuolde. 1982:s álggahii Sámi joatkkaskuvla vuođđokurssa boazodoallo- ja eanandoallofágas. Dán kurssas ledje buorre muddui seamma fágat ja dan sivas seamma oahpaheaddjit go boazodoalloskuvllas. Muhto mis ledje muhtimat virgáibiddjojuvvon boazodoalloskuvlii, ja earát fas joatkkaskuvlii. Earret dalá ossodatjođiheaddji Øystein Ballari, de ledjen mun áidna oahpaheaddji gii ledjen virgáibiddjojuvvon boazodoalloskuvlii. Hans Nilsen, guhte álggii jagi ovdal mu, ja Thorbjørn Larsen, guhte álggii oktanis muinna, leigga goappašagat oahpaheaddjin boazodoalu- ja eanandoalufágain goappašiid surggiin, muhto soai leigga virgáibiddjojuvvon joatkkaskuvlii. Goappašagat sirduiga boazodoalloskuvlii muhtin jagiid maŋŋel. Go mii guđet barggaimet ovttas leimmet virgáibiddjojuvvon goabbat skuvlii, ja dasa lassin vel goabbat departementta vuolde, de fertejedje šaddat váttisvuođat. Mii leimmet maiddái biddjojuvvon goabbatlágán lágaid vuollái. Ovdamearkka dihte ledje departemeanttain goabbatlágán bálká- ja bargoeavttut.

Mis lei iežamet gáfestallanlatnja, maid geavaheimmet ovttas boazodoalloohppiiguin. Nu ahte mii boazodoallooahpaheaddjit eat lean báljo goasse seamma boddolanjas go joatkkaskuvlla oahpaheaddjit. Ledje veahá giččut skuvllaid gaskka, main seammás lei oktasaš rektor. Maŋemus geavai nu ahte mii 1986:s beasaimet sierra skuvlan, iežamet rektoriin ja iežamet kánturbargiin, muhto ii dát bistán guhká. Dát lei gal várra dušše juogalágán goansta ráfi dihte dan botta go hutket ollislaš oktiičaskiima.

Muhtin jagiid, gaskkamuttos 1980-logu, ledje mis erenoamáš doaimmalaš oahppit. Sii rahče hui garrasit oažžut buoret dili skuvlii ja oažžut sierranas boazodoalloskuvlla. Sii geavahedje buotlágán vugiid maid fuobmájedje. Vearrámus lei várra go sii čuojahedje šlohttii ja bivde galledanlobi gonagasa lusa. Ja buot hearvámus lei go sii ožžo dan. Guokte oahppi vulggiiga Osloi, muhto dađibahábut lei girdi maŋŋonan. Go de olliiga Osloi, de lei galledanáigi juo nohkan, ja doppe gal ii lean árbmu. Soai šattaiga duhtat čoahkkimii eanandoalloministariin.

Sierra skuvlajahki

Skuvlajagiid 1987/88 ja 1988/89 álggiimet skuvlii sullii borgemánu 8.– 10. beivviid, moadde vahkku ovdal earáid. Mii ozaimet, muhto eat ožžon lobi Eanandoallodepartemeanttas, muhto čađaheimmet goitge ná. Dáid vahkkuid geavaheimmet mátkkiide maid fertii čađahit ovdal geassi nogai. Go de dat eará luohkát álge, de sáhtiimet mii čohkkát siste ja bargat teoriijain. De válddiimet seamma guhkes bottu čakčajohtináiggi. Dát doaimmai bures, go de beasaimet visot bárttiin jávkama oktavuođas čakčajohttináigge.

1988:s biddjojuvvui boazodoalloskuvla Oahpahusdepartemeantta vuollái ja biddjui oktii joatkkaskuvllain. Jus de livččiimet ožžon ovtta dain ovddeš rektoriin oktasaš rektorin dan oktiičaskojuvvon skuvlii, de ledje sáhttit šaddat stuorát váttisvuođat. Mis lei lihkku go bođii ođđa rektor. Son bođii áibbas olggobealde, iige lean beallalaš dikkiin mat mis ledje leamaš. Seammás lei sus gullevašvuohta boazodollui, ja čájehii beroštumi boazodoallooahpu ovdáneapmái. Oktiičaskima álgu lei midjiide buorre, go beasaimet doalahit ovtta olles hálddahusvirggi, danin go lei ollu bargu rievdadit jahkásaš boazodoallooahpu golmmajagáš oahppun. Maŋŋel dan unniduvvui diet virgi eanet ja eanet, ja dál ii leat šat go sullii 20 % oktasaš váldooahpaheaddjivirgi boazodoalus ja duojis.

Boazodoalloskuvla lea dehálaš boazodápmama ja vuodjinmáhtu seailluheames. Oahppi lea May Britt Bongo.
(Govva: SJSBS)

Sullii 1990:s ovddidii skuvla oppalašfágafálaldaga mas lei boazodoallu ja duodji oahpposuorgin. Oallugiin oppalašfágaohppiin geat válljejedje boazodoalu dalle, lei alddiineaset boazodoalloduogáš. Muhtin fágaid oaččuimet ovttas 1. joatkkakurssa ohppiid oppalašfágas ja boazodoallooahpus. Dat lei somá. Oppalašfágaoahppit ledje čeahpibut joavkobargguin ja čálalaš hámuheamis, dan sadjái go boazodoalloohppiin dávjá lei eanet čehppodat praktihkalaš boazodoalus. Nie sáhtte ávkkástallat guhtet guimmiideaset. Dađibahábut heaittihedje dán ortnega ja álge oahpahit daid luohkáid goabbat sajis. Dalle masse oppalašfága oahppit dan vejolašvuođa oažžut oasi dan čehppodagas mii erenoamážiid boarrásit boazodoalloohppiin lei. Muhto de jávkkai olles dát ortnet Ođastus 94:in.

Ovdal ođastusa leimmet mii ovddidan 3-jagáš boazodoallooahpu. Boarrásit oahppit geain lei praktihkalaš boazodoalloduogáš sáhtte álgit njuolga nuppi jahkái. Muhto go departemeanta mearridii ahte buohkat galge álgit luonddudoalu vuođđokurssain, de jávke dat boarrásit ohccit. Dalle ledje muhtin jagit go ledje unnán ohccit. Mis lea leamas vuođđokursa juohke jagi, muhto muhtin jagiid lea leamaš dušše juogo 1. dahje 2. joatkkakursa. Maŋŋel go boazodoalu fágareive- ja oahpahalliortnet álggahuvvui, de leat fas ollu lassánan ohccit, nu ahte mii leat ferten čađahit guokte vuođđokursaluohká guokte jagi maŋŋálaga, ja dán jagi, 2004/2005, de leat mis vuosttaš geardde guokte luohká 1. joatkkakurssas.

Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 2