Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 6-girjái. Davvi Girji 2013.

Magne Ove Varsi:

Sámi oahpaheaddjit heitet go Oahpaheaddji Allaskuvla i beros buoridit dili

Magne Ove Varsi
(Foto: NRK)

Dát artihkkal čálii Sámi Áiggi journalista Magne Ove Varsi aviissas 21.05.1982. Son lea riegádan 1959:s ja bajásšaddan Deanus, gos son lea vázzán Sirpmá skuvlla ja Sieiddá nuoraidskuvlla. Sus lea Kárášjoga gymnása ja journalistaoahppu Oslos. Son lei bargan journalistan Sámi Áiggis ja NRK Sámi radios, lea álggahan ja jođihan sami journalistaoahpu, jođihan Sámi Journalisttaid Searvvi ja jođihan Gáldu - álgoálbmogiid diehtojuohkinguovddáža.

Álaheaju Oahpaheaddji Allaskuvla sámi ossodat massa visut oahpaheaddjiid geat otne barget ossodagas. Čakčat sáhtta skuvla fertet álggahit skuvlajagi sámegiela ja servvodatoahpu fálatkeahtta. Sámi ossodaga vihtta oahpaheaddji leat buohkat dieđihan ahte eai halit šat joatkit bargguineaset, ja eai ávžžut ovttage sápmelačča ohcat virggiide mat báhcet rabasin sin maŋis.

— Mi leat dolkan ja váiban doarrumis skuvlla hålddahusa vuosta nu mi dássažii juohke áidna áššis leat ferten dahkat. Hálddahus eastada skuvlla dahkkomis áđabun sámi oahpaheaddjiid máhttahit, muitalit sámi ossodaga oahpaheaddjit.
Gaskaboddosaš hoavda, Jarle Elvemo, nágge sámi oahpaheaddjit leat eaktudáhttu dahkamin roubi vel bahabun go heitet.
Egil Sundelin, Finnmárkku regionala allaskuvlla stivrra ovdaolmmoš, lohka iežas bures áddet go sámi ossodaga oahpaheaddjit eai nágot šat joatkit virggiineaset, muhto šálloša jos olles sámi oahpaheaddji oahppu gopmaneš dan geazil.

EKONOMIJA GARŽŽIDIT

Dat mi loahpalassii dagahii ahte oahpaheaddjit mearridedje ahte eai oza šat virggidasaset boahtte jahkai, leai go gieskat rnearreduvvui ossodaga ekonomija gáržžidit. Ovdalis leat čopmin čoahkkanan eara áššit main ossodat oaivvilda halddahus lea eastan guldaleames ja doahttaleames ossodaga dárbbuid ja dáhtu.
Bušeahta gáržideapmi guoska buot ossodagaide oahpaheaddji al-laskuvllas, muhto vahagahtta oahpaheaddjiid mielas erenoamažit sánu ossodaga mi mudui leai báza haddan eara cssodagaid ektui,

— SÁMI GUOVLLUT MAID GILLAT

Gáržžidemiid lea Kultuvra- ja dieđadepartemeanta mearridan čađahit, muhto gieskat dajai stáhtačálli Jan S. Levy NRK Finnmárkui ahte gáržideamit eai leat jurddašuvvon sámi ossodaga vahagahttit.
— Das eat leat gullan mi maidige, dadja gaskaboddosaš hoavda Jarle Elvemo. Son atna sámi ossodaga oahpaheaddjiid eaktudáhtus leat bahabun dahkamin dili mi ovddežis jo lea heittot.
— Ekonomija gáržžideamet leat nu smávvat ahte i báljo sáhte daid gohcodit gáržžideapmin. Eara ossodagat skuvllas galget buohkanassii 200 000,- ruvnnu seastit. Sámi ossodat dušše 50000,- ruvnnu jos doseantta i fidneš. Jos doseantta fidneš, de i gártta gárižideapmi oppa guoskat ge ossodahkii.
Buohkat fertejit guoskahuvvot go mis uhccu ruhtaboahtu maid juogadit. Eai galgga dušše ritto-guovllut gillat dan geažil seammas go sámi guovllut besset gillatkeahtta, deattuha Elvemo.

DOSEANTA I DUOĐALAŠ FÁLALDAT

Sámi ossodat lea ožžon doseanta virggi, muhto skuvlla halddahus i miehtan luvvet ruđaid oahpaheaddji virgai jos doseanta virgai eai diediheačča ohccit. Danne i leat doseanta virgi ossodagas duođalaš fálaldat.Dán áššis leat ferten hálddahusain doarrut guhka ja lihka leat vuoittohaddan, dadjet oahpaheaddjit.

— VÁIBAN DOARRUMIS

Dat mi gárraseammosis lea váivvidan sámi ossodaga, lea go oahpaheaddji allaskuvla i leat bargan ja i vel bargga doarvai buoridit ja ovddidit sámi oahpaheaddjiid máhttahusa vaikko skuvlla ulbmilpáragrafas čielgasit lea nannejuvvon ahte skuvla erenoamažit galga máhttahit oahpaheaddjiid sáme-guovlluide. Dan áiggis go skuvla leamaš jođus, i leat nannejuvvon oktage prinsihppa eai ge makkarge bargorutiinnat mat gusket sámi oahpaheaddjiid máhttahussii. Min mielas halddahus i beroš áššiid ovddideames, ja mi leat váiban doarrumis dakkar áššiid ovddas mat livčče čábbo čielggasot ulbmilpáragrafa mielde. Dat mi dán rádjai leš boarranan, lea sámi ossodat ieš ferten bahčadit ráhcat áigai, dadjet oahpaheaddjit.

I AIVVE VUOSTEMIELLA

Muhto mi leat nagodan oažžut doseanta virggi ossodahkii, ja dat i leat mihkkige fuones bohtosiid. Dainna virggiin mi nagodat nannet ossodaga, muhto ossodat i dárbbaš nanosmit jos ovtta oahpaheaddji virggi oččošii. Oaččut čállit mis lea dáhttu buoridit dili, i ge aivve vuostemiella sámi ossodahkii, lohka son.

I OLLAŠUVVAN

Regionala allaskuvllastivrra ovdaolmmoš Egil Sundelin, čujuha ahte Álaheaju Oahpaheaddji Allaskuvla i leat šaddan danin manin lei galgan — sámi oahpaheaddjiid máhttahus i leat lahka ge ovtta-dássasaš dáža máhttahusain. Otne doaibma sámi oahpaheaddjiid oahppu dážaid eavttuid mielde, ja dat i leat eisege dohkalaš, deattuha Sundelin.
Áitto dán lea sámi ossodat lohkameahttun gerddiid, dađi mielde go Sámi Áigi gulla; geardduhan skuvlla hálddahussii ja njunnožiidda almma oainnekeahtta makkarge buoridemiid.
Regionala allaskuvlla stivra lea mearridan bidjat lávdegotti čielggadit gažaldagaid mat gustojit sámi oahpaheaddjiid ohppui lagamus boahtte áigis. Čakčii galggašii lávdegoddi árválit mi oahpu galggašii ahtanahttit. Guhkit áiggi gažaldagaid galga sámi kultuvralávdegoddi suokkardit.

VIIDDIS BARGOSUORGI

Sámi ossodagas lea viiddis bargosuorgi, ja ossodat iea áibbas erenoamaš eara ossodagaid ektui oahpaheaddjiid allaskuvllas. Lassin oahpahussii doaimmaha ossodat otne ea.ea. informašuvnna ja dieđuid sámi skuvladilalašvuođain dáža vuoddoskuvllaide, gielddaid ja fylkkaid skuvlahálddahusaide, joatkkaskuvllaide ja eara oahpaheaddji oahppoásahusaide.
Dasto doalla oktavuođa eara oahppoásahusaiguin mat addet sámegiela ja kultuvraoahpu davviríikkain. Ossodat bukta maid cealkamušaid, almmolaš čielggademii, guorahadda maid ja doalla oktavuođa preassain. Buot dáid ala barga vel ossodat buoridit sámi oahpaheaddjiid máhttahusa Álaheajus.
Ossodathoavda mi jođiha buot dáid bargguid i leat ožžon i ge oaččo seamma bálkka go eara ossodathoavddat skuvllas.
Dá maid lea ášši maid mi leat hálddahusa guhka dáhttun njulget, muhto hálddahus i leat beroštan dan ovddidit dađi dobbelii.

BARGAN ÁRJJALAČCAT

Skuvla hálddahus i sáhte min sivahaddat jos sámi oahpaheaddjiid oahppu dogaš go mi heaitit. Mi leat geažos áiggi dovdan ja čájehan ovddasvástadusa sámi servvodahkii, ja mi leat bargan árjjalaččat buoridit sámi oahpaheaddjiid oahpu. Skuvla ferte dál ieš dovdagoahtit ovddasvástadusa, ja heaitit dan dassamis min — ovttatolbmuidolggiid ala, dadjet sámi ossodaga oahpaheaddjit Sámi Áigai.
Oahpaheaddjit geat otne barget sámi ossodagas leat Liv Østmo, Asta Balto, Máret Sára, Berit Johnskareng ja Veikko Holmberg.

Sámi skuvlahistorjá 6