norflagg.jpg På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.

Anders Ole Hauglid:

Deaivvadeapmi Porsáŋgguin

Sámás: Rolf Olsen

Anders Ole Hauglid.
(Gova luoikan: Anders Ole Hauglid)

Anders Ole Hauglid lea riegádan Ringsakeris Hedmárkkus 1940:s. Sus lea oahpaheaddjioahppu Hamar oahpaheaddjiskuvllas ja son barggai oahpaheaddjin Porsáŋggus 1964–68 ja Ráissas 1968–72.

1975:s son válddii historjjá váldofága Romssa universitehtas, ja son lea bargan ollu davvinorggalaš historjjáin, ee. Davvi-Romssa historjásearvvi ja Davvi-Romssa musea bokte. Son lea čállán Balsfjord bygdebok ja ovttas earáiguin čállán moadde girjji soahtehistorjjá birra. Anders Ole Hauglid barggai vuosttaškonserváhtorin Maihaugen-museas Lillehammeris 1987 rájes dan rádjái go manan ealáhahkii 2011:s.

Dán artihkkala son čálii 1984:s ja dat almmuhuvvui girjjážis Ruovttubálgá rái – På hjemveger, mii ráhkaduvvui mátkái maid dáiddárat ja čállit dahke Porsáŋggus 1985:s.

Vuosttas deaivvadeapmi Porsáŋggu šerres čakčailmmiin, muhtun sotnabeaivve borgemanus 20 jagi dás ovdal, buvttii munnje dakkár čuovgga- ja luondduvásihusa maid in goasge vajálduhte. Soaitá leat leamaš dat čuvges-vilgesránes dolomihtta ja dat govda vuotna mii dagahii vásihusa ain fámolabbun.

Vihttanuppelot jagi das maŋŋá go fas máhccen iehčan nuorravuođa ráhkkásasan, de gávdnen dan sevdnjesalit vuona - ránesčáhppes mierkká sis – giimmaruonas šattuidisguin, ja dat čanai mu. Čuovga ja dat garra molsašumit luonddus leat munnje addán vásihusaid mat agibeaivái čatnet mu dáid guovlluide. Lea dego fas ain vásihit sivdnádusa já ávdugasvuođa. Soaitá ahte dan dihtii lea leamaš riektáseamos orrut eará sajis, nu ahte álu sáhttá máhccat ja vásihit dán: olbmo, uhca sivdnádusaža válddálaš luonddus. Dien láhkai sáhttá bisuhit nuorravuođa ráhkistuvvama, jos vel leat ge jagit gollan.

Jo, dát várra orru leamen badjelmearálaš báikkálaš olbmuide geat ellet dás. Sin vásihusat leat earaláganat.

Mu vásihusat lea Máttanorgalačča, nu mo mun oahpaheaddjin šadden doaimmahit iehčan vuosttas barggu skuvlaviesus 20 jagi das ovdal. Báiki lei Leavdnja ja luohkká 8B: 32 oahppi geat dál galge čađahit maŋimus guokte jagi gieskat álggahuvvon 9-jahkásaš skuvllas.

Imašlaš Finnmárku. Dego livččen boahtán olgoriikii: Buohkat máhttet dárogiela. Ehpet dárbbaš hállat suoma- dahje sámegiela, dieđihedje midjiide.

Šadden dallánaga jegolaš šešántan ja válden badjelasan dáža geatnegasvuođa duođalaččat. Dás ii leat dárbu suoma- ja sámegillii. – dassážii go internáhtahoavda muitalii ahte sin eatnigiella lea sáme- ja suomagiella, ja internáhta sin nubbi ruoktu. Dál 20 jagi maŋŋá, sáhttá gal millii ain čuohcit.

Dan áigásaš dážaskuvllas ii lean sadji birasohppui ja eará kultuvraáddejupmái, dušše dasa maid daláš oahppogirjjit muitaledje riektan. Ja dasa lassin, maid ba gal áiddoálgán mattanuortalaš oahpaheaddji diđii Porsáŋggu ja Finnmárkku birra. Mu boahtin Finnmárkui šattai apmasaččaid deaivvadeapmin.

Leavnnja skuvla lea muoraid gilvimin, su. 1910.
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsens bildesamling)

«Juo, odne lea 20 jagi dan rájes go duiskalaččat bolde dán báikki», muitalii buvdaeaiggát ja káfevuovdi, njorredettiin káfe midjiide, hirpmahuvvan máttadážaide. Aiddomáhttáhuvvon oahpaheaddjin dohkkiimet oahpahit dáža skuvllas, muhto diehtemeahttumat leimmet dan birrasis mas oahppit ledje bajásšaddan, ja kulturáddejumi haga.

Dát šattai dađistaga ruossan, muhto maid garra movttiidahttimin guorahallat Porsáŋggu, Finnmárkku ja Davvi-Norgga. Šadden ohcat dieđuid ja áddejumi ovddešáiggiid dáhpáhusain. Dalle riegádin historjádutkin.

Porsáŋgui, gosa duiskalaččat guđđe militearabázahasaid mat soitet leat dahkan guovllu Norgga stuorámus soahtemuitun ja olgomusean. Munnje šattai dát čearggusis eanan. Historjádutkin já dutkin muđui burgigohten ovddešáigái, soahtái já soađi bilideapmái, boaldinčakčii jagis 1944, huksejupmái maŋŋá soađi ja de fas ovdalabbui, sođiid gaskasaš áigái, 1800–1700–1600–1500-jahkečuđiide, gaskaáigái, Ottarii, Komsai –. Finnmárku šattai huovádussan mii dađistaga devddii sihke mu hilduid já skáhpaid.

Dalle mun de deaivvadin singuin, buot mu ovddeš bargoskihpáriiguin, máddin eret - sii ledje ámmátalbmát já rievvárat. Sáddejuvvojedje davás Finnmárkui bagadeaddjin já miššonearan - dahje sii ledje dušše turistamátkkis davvin rustamáilmmis.

Ii lean álki rumet duogábeallai, dan amas ávgadassii gávdnan dihtii dan mii lea sieiva ja durddokeahttá. Ohcu šattai duohtavuođa maŋŋái ja máŋggaláhkai šattaiga deaivvadit ovddeš já dáláš áigi. Dát minsttar lei ohpihii oidnosis: Boaittobealguovllut fertejedje njuohkánit stuorát servvodaga vuollái, sihke ekonomalaš, hálddahuslaš, sosiálalaš já kultuvrralaš oaivilis. Ja dán nuppátoaivvat dáža truolla vuostá lei okta kultuvrrajoavku – sámit – nagadan seailluhit iežas kultuvraáddejumi - jos vel duiskalaččat ge dahke Finnmárkku ladnin, ja guđđe cahkki gutnan. Eanaš árbevirolaš dávvirat bulle ja billašuvve.

Dasto bođii dáža stuorraservvodaga bajáshuksenhálddahus já čađahii «buohkaid ovttadássáiduhttin»-politihka, mii áittii jávkadit buot erohusaid. Maŋŋá bođii Viessobáŋku ja eará stáhtalágádusat duoinna seammá politihkain.

Álbmotlaččat govvás Finnmárku sihke sáme-, dáža- já suomakultuvraárbbiidisguin galggai olgguldusat oažžut ovtta hámi, mii čáhkke uhccán saji báikkálaš dovdomearkkaide. Dáža bábirstivra lei duolbmugoahtán Finnmárkku. Suoma- ja sámekultuvraáddejupmi šattai sotnabeai- já bassebivttasin, ja dárogiella šattai dohkkehuvvon beaivválaš giellan. 9-jahkásaš skuvla iežas ollu «lassebálká» - oahpaheaddjiiguin livččii sáhttán šaddat gaskoapmin jos ii oktage livčče vuostálastán.

Klasse 8b ved Lakselv skole, høsten 1964. / Leavnnja skuvlla 8b-luohkká, 1964 čavčča. Bak f.v./ Maŋimuš ráiddus g.b.: Emil Pettersen, Magne Persen, Geir Olsen, Viggo Isaksen, Steinar Hansen, Hjalmar Persen, Tor Edvin Greiner, Tore Isaksen, Birger Johansen, Jan Johansen, Kåre Kurt Johansen, Asbjørn Mikkelsen, Torleif Berg, Jonny Nygård. Andre rekke f.v. / Nubbi ráiddus g.b.: Frøydis Nilsen, Astrid Johnsen, Inger Anne Johansen, Sofie Andersen, Laila Persen, Anders Ole Hauglid, Gerd Holst, Annie Sivertsen, Aina Johansen, Torill Pedersen. Foran f.v. / Ovddabealde g.b.: Airin Andersen, Elbjørg Aronsen, Synnøve Sandvik, Åshild Strømstad.
(Gova luoikan Anders Ole Hauglid)

Dan 20 jagi mat leat gollan dan rájes go vuosttas geardde deaivvadin Porsáŋgguin, leamašan uhcit eambbo oktilaš vuostilastin, ii dušše dáppe, muhto juohke sajis gos boaittos báikkit leat áitojuvvon. Finnmárkui já Porsáŋgui lea dát buktán skuvlladili mii lea sakka earalágan mo dat mii álggus lei. Maiddái dan dáfus lea Porsáŋgu ollen guhkás, nugo lei daid jagiid go mu eallin muhttašuvai loahpalaš hápmái, maŋŋá soađi Leavnnja guolbana stáččus, mii Porsáŋggu vuotnabađas lei – lea – ja várra ain bissu.

Daid áiggiid galge buohkat já buot bahčásit dan ovttat nuppástahttin-mášiinna čađa, nugo juo dáža guovddášskuvla lei. Odne leat vuotnagáttiid báikegottit doaruhan alcceseaset skuvllaviesuid já nannosat báikkálaš oahpahanvuogi. Erenomážit leat sámiid organisašuvnnat riikkadásis dahkan ollu buorebussii - dagahan skuvllaid gos dážamearit leat geahpeduvvon. Álbmotlaš govváivuohta lea fas árvvu ožžon, ii dušše skuvllas, muhto oppanassiige olles servvodagas. Dat movttiidahttá buohkaid. Jos mii áddet dán oahppaladdama, de fidnašuvvet min eallimii já birgejupmái arvat ja mearkkašahtti riggodagat. Mii juvssašeimmet fámolat báikegottiid main lea nannosat iešvuođaláhki, ja oppalohkái dat rigguda servvodaga. Dat lea jure justa maid mii dál dárbbašat. Mii dárbbašat servvodagaid main lea gievrrat ovttaráđálašvuohta ja oktiigullevašvuohta, ja main lea návccat já dáhttu iešbirgejupmái. Jos dan galgá juksat, de ferte ekonomalaččat movttiidahttit daid ovddádusfámuid mat gávdnojit nuorain, ii ge šat oččodit stuorát báikkiid olbmuid, vai vel orustit ain moadde jagi, ovdal go fárrejit ruovttoluotta.

Anders Ole Hauglid og hans kolleger ved Lakselv skole 1964. / Anders Ole Hauglid ja su bargoskihpárat Leavnnja skuvllas 1964.
Bak f.v. / Maŋimuš ráiddus g.b.: Reidun Mathisen, Åshild Simensen f. Skallebø, Lilly Amundsen, Per Markussen, Hedly Mikalsen, Leif Ukkelberg, Rolv Eggan, Per Berntzen, Anders Ole Hauglid, Kjell Robert Johansen. Foran f.v. / Ovddabealde g.b.: Karen Tora Dolven, Erna Pettersen, Karl Askheim, Oliver Skallebø, Gudmund Eriksen, Anne Marie Olsen, Ragnhild Åstorp, Synnøve Beldo, Gerd Bjerkeng.

(Gova luoikan Anders Ole Hauglid)

Mii fertet ovdánahttit nuoraid hutkandáiddu ođđa jurdagiidda main leat vuođđu birrasis, ja sin dáhtu ja vejolašvuođaid fuomášit. Aiddo dakko leat min hástalusat ja vejolašvuođat, ja dát čájálmas lea dasa ovdamearkan.

De nappo dalle mii rahčat vai duohtan šattašii mis dološ niehku, mii muittuha midjiide sivdnádusa – agibeaivái. Duo lea dat ráfi – ja historjá – mii lea vuordimin min doaimmaid aiddo dál.


Eará artihkkalat Sámi skuvlahistorjá 5-girjjis