På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 Ola Graff, Tromsø 2008
|
Ola Graff lea riegádan 1949:s ja bajásšaddan Romssas. Son lea Romssa Musea Davvi-Norgga álbmotmusihkkačoakkáldaga konserváhtor ja lea maid beakkán musihkkár, earret eará Nordnorsk Visegruppe bokte. Ola Graffas lea magistardássi musihkkadiehtagis čállosiin Joik som musikalsk språk. Litt om nordsamisk joik ut fra Per Hætta som tradisjonsformidler. (Juoigan musihkalaš giellan. Veahá davvisámi juoigama birra Per Hætta árbevirolaš ovdanbuktimiid vuođul). Jagis 2002 válddii son doavttirgráda čállosiin Joik på nordkysten av Finnmark. Undersøkelser over en utdødd sjøsamisk joiketradisjon (Juoigan Finnmárkku davvirittuin. Mearrasámi jávkan juoiganárbevieru guorahallan). Dát lea maŋŋel almmuhuvvon girjin reviderejuvvon hámis, ja girjji namma lea Om kjæresten min vil jeg joike (Moarsán áiggun juoiggastit). Dán artihkkalis čállá son skuvladilálašvuođaid birra Muorralis Muosáid gielddas, dieđuid vuođul maid lea čohkken iežas doavttirgrádabarggu olis, dokumeanttaid vuođul mat leat Stáhtaarkiivvas Romssas ja jearahallamiid vuođul. |
Jagi 1897 bismaoahppaladdama dieđáhusas muitaluvvo ahte guokte siskkit biire, Muorral ja Vuotkevuotna, ledje ožžon vahkku lasi oahpahusáiggi, nu ahte goappásge dál lei 5 vahkku. Muosáid skuvlastivra mearridii 1907:s juohkit Muorrala golbman skuvlabiiren main guđesge galggai leat 12 vahkku oahpahusáigi, ja Vuotkevuotna ges guokten skuvlabiiren, main goappásge galggai leat 9 vahkku oahpahusáigi. 1916:s lei skuvlaáigi viiddiduvvon 14 vahkkui jagis. Skuvlajagi 1927/28 ledje guđege biires 40 skuvlavahkku. Oalle oanehis áiggis lassánii oahpahusáigi áibbas moatti vahkku rájes 40 vahkkui jagis.
Bismagoddedirekšuvdna (Stiftsdireksjonen) lei ráhkadan njuolggadusaid dasa movt oahpaheaddjit galge bargat boaittobeale guovlluin gos máŋga giela ledje anus. 1870:s lei ráhkaduvvon Instruks for Lærerne i de lappiske og kvænske Overgangsdistrikter i Tromsø Stift (Njuolggadusat oahpaheddjiide sámi ja kveana nuppástusguovlluin Romssa bismaguovllus), mii geatnegahtii oahpaheddjiid «viššalit» bargat dáruiduhttima ovddas. Jagis 1880 bohte ođastuvvon njuolggadusat. Vuosttaš paragráfa nannii ahte oahpaheaddjit galge «buot návccaiguin» bargat dan ala ahte dárogiella viidána.
Nu gohčoduvvon «Finnefondet» (Sámefoanda) šattai deaŧalaš reaidun dáruiduhttinbarggus. Oahpaheaddjibálká ii lean nu allat, muhto oahpaheaddjit sáhtte ohcat lasáhusa jahkái hávális dán foanddas, jus ledje oskkáldasat čuvvon namuhuvvon njuolggadusaid. Ohcamuša galggai vuos báhppa duođaštit ja dasto proavás, ovdal go manai bismaggoddedirekšuvdnii. Eanas oahpaheaddjit ohce diekkár lassidoarjagiid.
 | Gáhppovuonas skuvlejedje álggus uhca goađážis. Muhto 1894 bođii ođđa skuvlaviessu, olgul lei dego goahti, muhto siste ledje panelat ja stuorra glásat. Govva čájeha ođđa skuvlaviesu, mii lei anus 1912 rádjái. Muorrala oahpaheaddji váccii 10-12 tiimmu badjel vári go galggai Gáhppovuona skuvlavissui. (Govva: Bernt Thomassen) |
Matheussen lei gal dego earáge oahpaheaddjit, mielas bargat dáruiduhttima ovddas. Go bođii Muosáid gildii, de ozai son measta juohke jagi doarjaga Sámefoanddas. Ohcamiin beassat veahá diehtit makkár dilálašvuođaid siste son barggai, ja nu áigut ge dás geahčadit su ohcamiid.
Muosáid suohkanbáhppa Carl Dons doarjjui su ohcama jagis 1876, vaikko ii lean leamaš liiba buorebut oahpásmuvvat su bargui. Muhto ávžžuhusas namuhii ahte Matheussen lei leamaš gielddas njeallje jagi ovdal, ja lei dalle ožžon bálkálasáhusa. Dasto lasihuvvui ahte «guovtti biires ferte son oahpahit dušše sámegillii».
Dons doarjjui ollásit jagi 1877 ohcama, muhto lasihii ahte sullii 70 oahppi ferte unnit eanet oahpahit sámegillii.
Maiddái jagiid 1878 ja 1879 ohcamat ávžžuhuvvojedje mieđihuvvot. Dons oaivvildii ahte Matheussen lei dárkil ja čeahppi, ja ahte su barggu olis lei dađistaga ovdáneapmi. Muhto jagis 1879 lasihuvvui ahte «sámegiella ferte adnot oahpahusas unnit eanet 43 máná guovdu».
Dons ávžžuhii doarjut jagi 1880 ohcama, «beroškeahttá das ahte mun in leat oaidnán dakkár ovdáneami Matheussena dáruiduhttinbarggus, man mun navddán sáhtášii vuordit». Dá lei vuosttaš geardi go dovddahuvvui vissis duhtameahttunvuohta suinna.
Vestlándalaš Lars Jørgensen Eldevik virgáduvvui oahpaheaddjin Muosáid sápmelaččaide. Son heittii 1 ½ jagi maŋŋil, danne go «vahkkoviissaid čohkkát Muorralis gassa muohttaga siste beivviid lohppii sámi mánáiguin ja hárve beassat siviliserejuvvon olbmuiguin ságastallat, ii leat fávdnát eallin» (Jensen 1999 s. 28). Eldevik ohcamis Sámefondii jagis 1880 gullat ahte sus lea «hui váttis skuvlabiire». Oahpahus ferte eanas leat «mánáid iežaset gillii». Muorral lea «čielga sámi biire, ... ruovttuin ságastallojuvvo dušše sámegiella». Dán guovllus lea olbmuin hárve, dahje ii goassege «oktavuohta dáččaiguin».
 | Oahpaheaddji Peder Matheussen (1845-1925) ja su eamit Marianne. Son mieđihii ieš ahte ii áŋgiruššan dáruiduhttinbargguin nu mo berrešii. (Amas govvejeaddji / Gova luoikan Ola Graff) O.b. Peder Matheussen bálkálasáhusohcamuš maid sáddii Finnefondii 1909:s.
|  |
Oahpaheaddjit ledje geatnegahtton fuolahit ahte oahppit dárustit maiddái olggobealde skuvladiimmuid. Jagi 1880 njuolggadusain daddjo 12. §:s ahte «Oahpaheaddji galgá dárkilit fuolahit, ahte son álo ovttastaladettiin ja ságastaladettiin mánáiguin olggobealde oahpahusdiimmuid čuovvu seamma váldonjuolggadusa, mii dáid njuolggadusaid 3. §:s lea mearriduvvon oahpahusa várás, ja nappo eanas geavaha dárogiela sin guovdu». Dasa lassin celkojuvvo ahte oahpaheaddjit álo berrejit muittuhit váhnemiidda dárogielmáhtu mávssolašvuođa. Eiseválddit nappo háliidedje mearridit ja vákšut oahpaheddjiid barggu maiddái olggobealde skuvlla.
Kommentáran Matheussena ohcamuššii jagis 1881 deattuhuvvui ahte njuolggadusat fertejit čuvvojuvvot, muhto ahte «sámegiella ferte ain muhtun áiggi geavahuvvot kristtalašvuođa oahpaheamis Muorralis ja Vuotkevuonas daid erenoamáš dilálašvuođaid geažil mat doppe leat, das go dáin báikkiin leat dušše sámegielat olbmot».
1884 ohcamis mieđiha Matheussen ahte «sámegiella geavahuvvo unnit eanet buot mánáid oahpaheamis».
Dáidá leat heajos bohtosiid čilgehussan, go Matheussen ohcamis jagis 1885-86 čállá ahte «Muorrala – Vuotkevuona biire mánáin ii leat vejolašvuohta servvoštallat dárogielagiiguin eará go skuvllas».
Jagi 1886 ohcama ávžžuhusas mearkkašuvvo ahte Matheussen bargá oamedovddolaččat, muhto ahte dáruiduhttima dáfus lea unnán ovdáneapmi, stuora vuosttaldemiid geažil, danne go «eanet go gostege eará sajis báhpasuohkanis de dáid mánáid váhnemat dollet čavga iežaset sámi gielas ja našuvnnalaš árbevieruin».
Jagiid 1893 ja 1894 ohcamiidda čálistuvvo ahte ohcci gal čuovvu njuolggadusaid, muhto ahte «sus leat barggustis stuora váttisvuođat», ja ahte «biire lea erenoamáš gážžár».
1895 ohcama sáddejumi oktavuođas čállá Muosáid skuvlastivra ahte «Oahpaheaddji Matheussen čuovvu njuolggadusaid dan muddui go sáhttá ja mii lea vejolaš daid erenoamáš váttis dilálašvuođaid siste gos son bargá». Ja jagis 1896 čállá skuvlastivra ahte «Oahpaheaddji Matheussenis lea Muosáid váddáseamos skuvlabiire, muhto ahte son čuovvu njuolggadusaid dan muddui go vejolašvuođaid hárrái sáhttá».
Jagis 1898 mearkkaša skuvlastivra ahte «Hr. Matheussen bargá sakka váttis dilálašvuođaid siste hirbmat viiddis ja lossa sámi guovllus». Muhto skuvlastivra oaivvilda maiddái ahte su bargu dáruiduhttima ovddidemiin «lea oalle buriid bohtosiid addán».
Jagis 1899 ákkastallá skuvlastivra ahte son berre oažžut lasihuvvon doarjaga. «Hr. Matheussen čuovvu su njuolggadusaid ja lea hirbmat čeahpes oahpaheaddji», ja vaikko sus lea viiddis biire mii lea 12–14 miilla guhku, de lea son bargan buori ja oskkáldas barggu dáruiduhttima ja čuvgejumi bálvalusas ollu jagiid. Čilgejuvvo maiddái ahte dáruiduhttin vuosttalduvvo: «Doppe ássi olbmot leat dadjat dušše sápmelaččat, sii leat fuollameahttumat ja berošmeahttumat, eai beroš bajásčuvgehusas, eai ge ádde bajásčuvgehusa mávssolašvuođa ja sii hilggodit dahje juo vuosttaldit skuvlla». Dás gullat ahte gávdnui njuolggo ja aktiiva vuosteháhku dáruiduhttima vuostá. Jagis 1900 daddjo ahte «Matheussenis lea hirbmat váttis biire ja sus lea dušše sámi mánáiguin dahkamuš».
Nu maŋŋit go 1927–28 go oahpaheaddji Gunnar Olsen ozai doarjaga, celkojuvvui ahte son bargá ovtta dain váddáseamos skuvlabiiriin.
Goasii buot áiggiid čađa váidaluvvui ahte siskkit vuotnaguovlu lei erenoamáš váttis biire, gos lei sámi álbmot, mii vuosttaldii dáruiduhttima. Ja go oahpaheaddji bargu ii buktán vurdojuvvon bohtosiid, de adnui ággan ahte dilálašvuođat leat váddásat, muhto ahte oahpaheaddji bargá nu bures go sáhttá dilálašvuođaid olis.
Proavásoahppaladdamii Muosáin jagis 1872 buvttiiga oahpaheaddjit Matheussen ja Larsen 27 dain mánáin geain lei geatnegasvuohta boahtit. «Mánát čájehedje, earret moadde, ahte sii leat bures oahpahuvvon».
Proavásoahppaladdamii jagis 1879 bođii biireoahpaheaddji Matheussen. Muhto 101 geatnegas oahppis bohte dušše 37, danne go – nu go daddjojuvvui – stuora oassi vuonain ássi álbmogis ii diehtán oahppaladdamis maidege, danne go dohko ii dolvojuvvo poasta.
Matheussen lei bismaoahppaladdamis jagis 1881 ja nu maiddái 1883:s. Jagis 1885 son ii boahtán oahppaladdamii, muhto 1888:s gal bođii golmmain mánáin. Muhto bohtosat ledje heittohat. «Mánáid máhtolašvuođa dássi čájehuvvui leat hui vuollin.»
Jagis 1890 Matheussen ii boahtán ieš, muhto liikká bohte 5 máná su biires. Sii ožžo rámi sihke lohkama ja kristtalašvuođamáhtu ovddas. Bismaoahppaladdamii jagis 1892 bođii Matheussen 7:in mánáin 16 mánás. Son geahččalii ságastallat mánáiguin 5. rohkosa birra, «muhto sin máhttu dan hárrái ja Katekismusa hárrái oppalohkái lei headju. Nu lei maiddái sin máhttu dárogiela lohkamis, muhto muhtumat dáin mánáin lohke datte oalle bures sámegiela». Lea nappo oalle čielggas ahte Matheussen lea ollu geavahan sámegiela oahpahusas.
Čuovvovaš oahppaladdamis jagis 1894 ii dihtton Matheussen iežas skuvlamánáiguin. Dohko bohte dušše ovccis 72 oahppaladdangeatnegas mánáin. Sivvan dasa daddjui leat guhkes mátkkit ja ahte gohččun bođii fáhkka, muhto maiddái váhnemiid berošmeahttunvuohta namuhuvvui. Muhto mii sáhttit jurddašit ahte Matheussen lea dihtomielalaččat garván bismaoahppaladdama, go 1892 oahppaladdamis ii mannan nu bures.
Matheussen ii boahtán šat eanet oahppaladdamiidda iežas oahpaheaddjeáiggis, dađi mielde go mis leat dieđut. Gullat ovdamearkka dihte ahte son ii boahtán jagis 1898, ii ge son dihtton jagiid 1900 ja 1902 ge. Jagis 1904 «ii lean Matheussen, Muotkki oahpaheaddji … ieš, ii ge oktage su mánáin boahtán», ja 1906:s muitaluvvo ahte Matheussen ii lean boahtán, ii ge oktage su mánáin. Oahppaladdan-protokollas boahtá čielgasit ovdan ahte girkolaš hearrát eai liikon dása ja ledje duhtameahttumat dan hárrái.
Ii dáidde leat soaittáhat ahte Matheussen ii šat boahtán oahppaladdamiidda. Sihke Sámefoanda-ohcamušat ja oahppaladdan-protokollat geažuhit mii dáhpáhuvai, namalassii ahte son lea gal viggan geavahit dárogiela oahpaheamis, muhto ahte dat lea leamaš váttis. Orru leame ahte son dađi mielde lea vuollánan dáistaleamis dárogielain, ja nu son ii leat ge deavdán Norgga eiseválddiid vuordámušaid. Bismagoddedirekšuvdna diđii makkár bártái oahpaheaddjit sáhtte boahtit. Sii čállet ahte «Sáme- ja kveanagielat oahpaheaddjit eai máššan oahpaheamis ja ságastallamiin geavaheamis dáid amas gielaid vai mánát áddejit» (Johtučálus 1880). Matheussen dáidá dađi mielde gávnnahan ahte lea váttis ja ulbmilmeahttun dárogillii oahpahit sieiva sámi guovllus. Orru ahte son lea ipmirdan ahte mánát fertejit oahpu oažžut iežaset gillii vai ohppet juoidá, ja ahte oahppan lei deaŧaleabbo go eiseválddiid dáruiduhttingáibádus.
Ahte dilli lei nu, duođaštuvvo skuvladirektevra čállosis álgogeahčen 1900-logu, mas muitaluvvo ahte «oahpahus lea gitta diimmážii čađahuvvon sámegillii», ja raporttas jagis 1907 muitaluvvo ahte buot oahpahus dáin skuvlabiriin lea čađahuvvon dušše sámegillii. Peder Matheussen orru leamaš dakkár hárvenaš oahpaheaddji mii dađi mielde dagai iežas válljejumiid, beroškeahttá eiseválddiid čielga dáruiduhttingáibádusas.
 | T.v. Muotkki kapealla lei gárvvis 1896. Huksejuvvui dán várás ahte vuosttaldit Wringsteda sárdnideami. Son lei vuođđudan sámi friddjasearvegotti. (Amas govvejeaddji / Gova luoikan Ola Graff) O.b. Muorrala boares skuvla, 1907
|
 |
Muorralii ceggejuvvui stáhtainternáhtta, mii váldojuvvui atnui ođđajagemánu 6. beaivvi 1908, ja Muorrala ja Vuotkevuona biiret časkojuvvojedje oktii. Dát lei vuosttaš internáhtta Finnmárkku rittus. Manne juste dáppe?
Skuvladirektevra ákkastallamis daddjui moadde jagi ovdal: «Álbmot lea sámi sogas, geafi ja diehtemeahttun. Oahpaheapmi lea gitta diimmážii čađahuvvon dušše sámegillii, ja skuvlla ollislaš doaibma lea leamaš mihá heajut go sávahahtti. Mu maŋemus oahppaladdamis ledje 23 mánás dušše 6 boahtán, ii ge lean mihkkege dahkkojuvvon njulget dán boasttuvuođa. 50 % jávkan lea leamaš dábálaš, ja čilgehussan dasa leat addán ahte eai sáhte mánáid sáddet skuvlii, go sis ii leat borramuš sáddet daid mielde, ii ge leat orrunviessu gávdnamis. Skuvlla lahka leat moanat sámi goađit, muhto dat leat menddo gáržžit čáhkadit stuora logu vierrománáid.»
Muosáid skuvlastivra čálii 1907:s reivve skuvladirektevrii: «Lea hui váttis oažžut Vuotkevuona mánáid boahtit skuvlii … Šattašii eará láhkái jus livččii internáhtta. Dalle sii livčče skuvllas miehtá gaskka, go vuos bohtet dohko.» Eiseválddiin lei nappo Muosát čielga sámi guovlun gos skuvlla oahpaheapmi ii lean olahan daid dáruiduhttinbohtosiid mat ledje ulbmilin.
Muorral-guovllus lei nappo bajásčuvgejuvvon politihkalaš ja kultuvrralaš opposišuvdna, mii čujuhii «áiggi gáibádusaide» ja mii dovddahii čielga sámi iešdovddu. Jáhkkimis dáidá dát baldán eiseválddiid, ja leamaš oktan ággan dasa go juste Muorralii válljejedje cegget internáhta. Váiddačálus lohkkojuvvui Stuoradiggái ja sáddejuvvui dasto ráđđehussii. Muhto mun in leat gávnnahan ahte sápmelaččat goasse ožžo vástádusa, earret dan jus vástádus lei internáhta huksen.
Go skuvladirektevra čállá ahte álbmot lea «diehtemeahttun» de orru dađi mielde go maid mii leat oaidnán, ahte álbmot ii ollenge lean diehtemeahttun, muhto ahte sii baicca ledje kultuvrralaččat ja gielalaččat hui oahppavaččat ja vuosttaldedje dáruiduhttima, ja ahte dat dat lei váttisvuohtan eiseválddiide. Muosáid siskkit skuvlabiiret orrot leamaš nannoseamos mearrasámi guovlun oppa Finnmárkkus.
 | Muorrala skuvlainternáhtta. Dehálaš ággan internáhttahuksemii, lei vejolašvuohta fidnet mánáid skuvlii obalohkái. Dáppe galge oahppat sihke dáža skuvlafágaid ja dáža láhttenvugiid. (Amas govvejeaddji / Gova luoikan Ola Graff) |
Vuosttaš internáhttahoavdan šattai Johan Matheussen (r. 1876). Son lei boares oahpaheaddji bárdni gii lei bajásšaddan gilis ja lei sámegielat. Son lei oahpaheaddjin internáhtas 1908 rájes dassážii go heavvanii jagis 1910. Son orru dorjon dáruiduhttima áibbas eará ládje go iežas áhčči. Reivvestis skuvladirektevrii 10.01.1908 muitala Johan Matheussen ahte dáppe lea «unna sámegánddaš – dál 11-jahkásaš». Su váhnemat vuosttaldedje sakka ahte son galgá dárogiela oahppat lohkat. «Mun in beroštan váhnemiid dáhtus, ja gáibidin gánddas, ahte son galgá lohkat dárogiela».
Dasto lei su maŋŋel Gjertrude Giæver moadde jagi, ja de Gunnar Olsen. Gunnar Olsen bođii Deanus ja lei sámegielat. Máŋga informántta leat muitalan ahte son geavahii sámegiela veahkkegiellan go oahpahii.
Dáruiduhttinvuoigŋa vuittii loahpas, maŋŋel go Muorral-guovlu lei vásihan garra dáruiduhttindoaimmaid sihke skuvlainternáhta ja kapealla huksema bokte. Almmotge orru leame nu ahte Muorral-guovllu ohppiin eanas áigge leat leamaš oahpaheaddjit geat dáhtto geavahit sámegiela oahpaheamis, mii gal dagai skuvlavázzima álkibun go muđui livččii leamaš.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4
[2]