På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 | 1896:s mearridii Deanodaga ja Stáhpogietti skuvlabiire sáddet reivve Deanu skuvlastivrii. Reivves gáibidedje ahte oahpahus galggai leat sámegillii ja ahte ain galge geavahit boares risttalašvuođagirjjiid.
Reivve lei čállán John Samuelsen (Måsø), Gándda-Jovnna (1851–1938). Son lei Kárášjogas eret ja fárrii Gárggogeahčái Deanodagas, gos jođihii gávppi, dámppadoaimmahaga ja poastta. Go boarásmuvai fárrii ieš ruovttoluotta Kárášjohkii, muhto su maŋisboahttit báhce Detnui ja muhtimat sis ellet ain doppe. Čálus prentejuvvui Nuorttanasttes 1903:s ja fas 60-70 jagi dan maŋŋá. Mii leat gávdnan kopiija artihkkalis mii prentejuvvui nuppi háve, muhto dađe bahábut eat leat gávdnan man beaivi ja jagi dat lei aviissas. Mii bájuhit dan das Nuorttanastte doaimmahusa kommentáraiguin. |
Čala læ rakaduvvum Dænudaga ja Stappogiedde «krets» - čoakkemest 13. jan. 1896, ja saddejuvvui Dæno skuvlastivri, mutto skuvlastivra i adnam čallaga dan væran atte logai dan. Ædnegilli oapatæbme ja boares kristalas oappogirjid gævatæbme læ «kretsmøta» gaibbadus dan callagest. Dat prenttejuvvui Nuorttanastest 28. febr. nr.est 1903 ja čuogja na:
Dast boattep mi morrašin ja vaiddemin, go mi daina ašin, maid mi dal aiggop namatet æp satte čajetet velgulaš mieđamanas- ja gululasvuođa min oapategjidasamek (Ebr. 13,7), nuftgo Ibmel særvvegodde berre, ja dasa mige ječaidæmek duođaštep ædnag velgulažžan. Mutto varmes! Dast čajetep mi ječaidæmek aibas dam vuostai, dušše nimmorægjen ja vuostehagolažžan, ja dam dakkap mi čuovvovaš ašin:
Vuost bigjat mi aibas vuostai dam asatusa mi mærreda, atte sami albmugskuvlain i galga æmbo adnujuvvut samegiella, i mange fagas, mutto buok dušše aive darogilli. Jos dalle samek æi galga oažžot kristalašvuođa oapo ječaidæsek gilli, de šadda dalle evangelium oappo skuvlai siste daidi giellaoappamættom manaidi dego čuogje malma ja skilaidægje biello alma famo ja laftastaga. Erinoamašet læ dat sagga morašlaš jurdašet daid manai diti, gæi vanhemak æi dieđe, æige ane maidege fuolai manaidasasek addet maidege kristalašvuođa bajasčuvgitusaid, go dasto skuvlainge i šadda oapatuvvut kristalašvuođa oappo addetatte gilli, de matta arvveduvvut, atte dak manak æi oažo kristalašvuođa dieđost æmbo go čappis baken.
Nubbadassi bigjat mi vuostai dam asatusa, mi mærreda, atte dr. Erik Pontoppidan [1] čilgitus (klarek) galgga aibas eritheittujuvvut albmugskuvlain, dam sagjai læk fast 14 čilgitusak (?) juokke papa kantorast, maid gaskast galgga valjijuvvut Pontoppidan sagjai. Dak girjek læk gilvvo callum 14 olbmain, dak maidai gilvvo olgusfallujuvvujek. Juokke okta daina 14 olbmain bargga su girjes skuvlagirjen oažžot, mutto dat orro čajetæme, atte sist i læk læmaš oktamielalasvuotta sin bargosek vuolde, mutto baice læmaš suolemaš duttamættomvuotta gutteg guoimesek barggoi; dastgo jos dat nuft i lifči læmaš, de alma dalle si lifči duttam dasa, go okta sist čalla daggar oappogirje, daihe si lifči særvvam okti daggar girje čallet. Ja go dat nuft læ læmaš singuim, de læ maidai balatatte, atte daidda gudnehallo ja rutta-angervuotta viggatam sin dam barggoi. Balattatte læ maidai, atte jos vela lifčige vejolaš, atte dak girjek læk buoreb; mutto almake æi dammađe dærvasmatte go Pontoppidan čilgitus.
 | Pontoppidana čilgehus almmustuvai máŋgii dánskka/dárogillii ja goit golmma geardde sámegillii. Dá lea 1975 faksimilaalmmuheapmi, mii lea 1897-almmuheami ođđa prentehus. |  |
Goalmadassi bigjat mi vuostai dam, atte Nordahl Rolfsen [2] lokkamgirje galgga valddujuvvut albmugskuvllai lokkam girjen, dam sagjai gaibbedep mi Ođđa testamenta, mi dal læ olgushoiggaduvvum, fast skuvlaidi oappo- daihe lokkamgirjen. Dat Rolfsen lokkamgirje orro ædnag dafhoin, dego dat lifči stilijuvvum olbmu billašuvvum luondo mielde, man hallo ja viggamvuotta læ duššalaš omi ja cukcasi guvllui. Daidi jurddasmættom ja geppismielalas olbmuidi, gudek æi matte gavdnat Ibmel sanes maidege iloid ja havskodagaid, læ Rolfsen lokkamgirje hui buorre aige golatam diti ja duttadet ædnam guvlloi haledægje miela. Daihe maid čælkak don duotta kristalaš buok dasa, don gutte morrasin læk ferttim oaidnet, moft kristalasvuotta oktanaga oapoin læ dego mulddi vuolasdeddujuvvum mæsta buok guovlloin obba ædnam mietta, nuft aleb moft vuoleb sæđost.
 | Deanodaga ja Stáhpogietti biirečoahkkin ii fuollan ođđa Nordahl Rolfsena lohkangirjjiin. Dát lea lohkangirjjiid njealját oasis, 1920-almmuheamis. Ii lean gal olu sámi diliid birra dáin girjjiin, muhto dán girjjis lei bihttá Stockfletha birra, mii gohčoduvvo «sámiid nubbi apostal». |  |
Gudnegelbolaš sielobaimanak, di muittebetet dam Hærra sane, mi cælkka: «Mi avkid læ dast olbmui, jos son vuoitta obba mailme, mutto vahagatta su sielos? Daihe maid aigo olmuš addet makson su sielos oudast?» Mi cælkkep fast dast, mi avkid læ dast migjidi jos vela mattašæimek vuoittet obba mailme visesvuođa go mi tabet visesvuođa Ibmel siste. Damditi rokkadallap mi din, rakis kristalažak ja sielobaimanak, diktet min adnet friavuođa kristalašvuođa ašin, diktet min ænemusad æccet Ibmela ja su sane dambale go mist læ vela hallo dasa. Allet nagge min evangelium viššales adnemest erit mailme manai oapoi bællai, amas min ala dievvat dat sadne maid Paulus čalla: «Si jorggalegje ječaidæsek erit duottavuođa bælest cuvcasi bællai.
Rakkis papak! Jos di dieđašeidek man čoaskesen ja galmasen ja bagjelgæččen di lepet dakkam albmugi girkkobalvvalegji ja dam asatusai vuostai, de di čirošæidek ja jurdašifčidek, mi dadde soappa min oktasaš rafhai.
Rakis dačak ja sielobaimanak! Valdet æra miela ja jorgiteket, vai din suddok šaddaši eritsikkujuvvut, vai dærvasmattujume aigek boađašegje din bagjeli Hærra muođoi oudast. Dasa vækketifci Ibmel min buokaid Jesus Kristus diti.
Čallujuvvum Dænodaga ja Stappogiedde kredsmødast dam 13ad januar 1896.
J. Samuelsen (Kredsformand).
Dat čala saddijuvvui skuvlastivri, dallanaga go kredsčoaggalmas læi dollujuvvum ja dobbe dam birra læi arvaluvvum; mutto skuvlastivra i adnam dam čallaga dammade væran, atte logai dam.
Gutte lokkat matiš, son lokkus dam hilggujuvvum čallaga, gæst visesvuotta læžža, son addijekus dam, ja gæst famok ležžek, adnus son famoides arkalmastemi dast.
Vestertanast 14ad februar 1903 J. Samuelsen
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4
[2]