Lasseartihkal Sámi skuvlahistorjá 6-girjái. Davvi Girji 2013.
 John Trygve Solbakk, Bilbao 2013 | Dát reportaša prentejuvvui Sámi Áigi-aviissas 24.10.1980. Dat čájeha mo dilli sámi studeanttaid ja oahpaheddjiid dilli lei Álttá allaskuvllas 7 jagi maŋŋil go allaskuvlla álgahuvvui ja manne dalle juo gáibidedje sierra sámi allaskuvlla, mii fas álggahuvvui easkka 9 jagi dán čállosa maŋŋá. Journalisttat ledje John Trygve Solbakk ja Berit Nystad. John Trygve Solbakk, riegádan 1945, lea Fánasgiettis Deanus eret. Son lea bargan iešguđetge mediain ja lágádusain ja Romssa universitehta sámegieloahpaheaddjin. Dál son jođiha ČálliidLágádus ja lea Sámi fágagirjjálaš čálliid ja jorgaleaddjisearvvi čállin. Berit Nystad, riegádan 1955, lea Kárášjogas eret. Son lea bargan Sámi Áiggis ja NRK Sámi Radios. |  Berit Nystad |
Dán vahku álggus sáddii Allaskuvlla Sámi Ossodat čállosa bokte Sámi Oahpahusráđđai gáibadusa ásahit sierra oahpaheaddjiskuvlla sámi oahppiide. Ášši i leat amas go dan birra leamaš guhkit áigge sáhka ja Sámi ossodat oaivvilda ášši lea láddan dan muddui ahte sierra sámi oahpaheaddjiskuvlla berre dál ásahit. Sámi Ossodat oaivvilda dákkar ásaheapmai lea otne doarvai fágalaš doarjja. Sámi Áigai dadjet ossodaga ovddasteaddjit ahte sihke fágalaš ákkat ja dilalašvuodat Allaskuvllas dahket ahte lea riekta gáibidit sierra oahpaheaddjiskuvlla Sis-Finnmarkui.
Allaskuvlaoahppit behtohallan gáibidit sámi oahpaheaddjiskuvlla
Oahpaheaddji sirrii luohka guovtte oassai
Gal mi dovddaimet iežamet leat heajut na njulgastaga heajumusat go skuvlii álggiimet čakčat. Mi šattaimat dakkaviđe skuvlii álggodettiin gullat man heaju mi duodai leat dárogielas. Mi galggaimet leat jo nu heajut luohka dárogielalaččaid aktu i ahte i mis gat lean doaivvaga. Dán áddejumi mi oaččuimet oahpaheaddjis go son min fuonašii ja rápmui luohka dárogielalaččaid. Dán muitalit luohkalaččat Álaheaju allaskuvllas. Si leat oahpaheaddjin lohkagoahtan. Dát si leat čállosa bokte váidalan dili ja dáhtton ahte oahpaheaddji geavahišgoahta girjegiela dárogielas go sin oahpaha, i ge ođđadárogiela maid son álggos geavahii. Eat han mi oppa galgga ge ođđa dárogielain bargat, dadjet oahppit.
Čállosis allaskuvla jodiheaddjiide váidalit oahppit go oahpaheapme dárogieltiimmuin dáhpahuvva ođđadárogillii, vaikko sámi oahppit eai galgga dán giela oahppat. Go vuos sámi oahppiin lea heajus máhttu dárogielas, de dahka otnaš oahpaheapme eambbo moivvi sidjiide. Jos galggaš dárogieloahpaheames doarvai ávki de galga dát leat girjegiela mielde, gáibidit oahppit ja čujuhit maiddai dasa ahte dárogieloahpaheaddji lea sidjiide dárkkuhan si leat nu ollu heajut go dárogielalaččat seamma luohkas.
Buot sámi oahppit dán namahuvvon vuosttas luohkas leat oahpaheaddjiskuvlii beassan go čadahedje ovdakurssa dán váras. Dán lágidii Allaskuvla ovttas Sámi Oahpahusráđiin. Dál imaštit sámi oahppit vuosttas luohkas árvvu dán ovdakurssas go si leat nu bahas fuonašuvvon go bohte oahpaheaddjiskuvlii. Eat mi goit ádde manne mi galgat gillat go jo mi leat kurssa čadahan ja deavdan gáibadusaid maid bidje eksamena dahje loahppageahččaleame bokte, dadja oahppiid ovddasteaddji Hans Petter Boyne Sámi Áigai. Sihke Anni Boyne ja Henrik Hætta dárkkuheava Sámi Áigai ahte erenoamaš lossat šattai skuvlii álgin go oahpaheame bokte nu garrasit dupmehalle.
-I dát movttidahttan min oahppama goit, ja mi vel jurddašat oahpaheaddjit gal galggašedje máhttit baicce oahpahit. Gal mi jo leimet heajut iežamet mielas ge, dadja Anni Boyne.
Mi dat dalle lea boastut din skuvllas? Dása vástida Hans Petter Boyne dán láhkai:
- Mi leat čállosa bokte váidalan dušše váttišvuođaid mat čuožžiledje dárogieltiimmuin. Ja dát eai leat vuosttamužžan min váttisvuođat. Skuvla galggašii diehtit maid oahppiid si váldet skuvlii ja mo dáid juogadit luohkaide. Mun attašin ándagassii jos dát váttisvuodat livččii easkka vuosttas geardde. Dáid birra ferte skuvla diehtit ovddežis. Sihke sámi ja dáža oahppiid iešgudet dásis ja sámi ja dáža oahppiid oktiisehkkema birra galggašii skuvla diehtit. Ja diehtit maiddai mo daid váttisvuođaid skuvlattis čoavddasii.
Viidasabbot galggai mis lean vejolašvuohta vuosttas jagi jo lohkat samiegiela, mi dieđusge livččii lunddolaš álgu oahpaheapmai. Muhto dál mi eat oaččo sámegiela ovdal nuppi jagi. Dán válljemis i leat gullon mihkkige. Mearradus dáida leat dalle dušše báhpara alde.
Sámi oahppit allaskuvlla dáidet leat jurddašan oahpheaddjin sámi guovlluide. Oahpahuvvobehtet go di danin dán skuvllas?
-I leat midjiide vuosttai luohkas nu buorre dan vástidit. Easkka moadde jagi geahžis diehtit dan vissasit, muhto orru ahte i buot leat mo mi hálidivččiimet. Mis lea goit unnimus gáibadus ahte oahpaheame hárjehallan galga leat sámegielat skuvllain ja ahte dát lea sámegillii maiddai. Mi diehtit ahte otne i leat dát ollašuvvan valkko departemeantta Oahpahusráđis lea čállan dát galggašii leat dál dohkalaš.
Ovdakurssa vázzit han lehpet ovdal gáibidan oahpaheaddjiskuvlaluohka Sis-Finnmarkui? Lea go dát lea din oaivil miekte áigeguovdilis gáibadus?
- Min mannan dálvve gáibadussii lea ge departemeanttas vástidan ahte i leat áigeguovdilis ášši dát. Si čujuhit ge dasa ahte otne lea hárjehallan sámi oahppiide sámiguovllu skuvllain ja maiddai ahte oahpaheapme lea dan váras ahte min ráhkkanahttet sámi skuvllaide. Dát i leat ollasit duohta go diehtit ahte hárjehallan vejolašvuođat eai leat doarvai sámigielat skuvllain, dadja Hans Petter Boyne. Dan geažil lea áibba deahalaš sierra skuvlla gáibidit.
Easkka lea doaivva lasihit sámi oahpaheaddjiid
Manne i sáhte Allaskuvlla Sámi Ossodaga bokte lágidit oahpaheame maid sámi oahppiide livččii luoddolaš? Dán gažaldaga divui Sámi Áigi allaskuvlla sámi oahpaheaddjiide, Veikko Holmberg, Máret Sára, Asta Balto Moisander ja Liv Østmo, geat aiddo go mi galledeimet skuvlá ledje guorahallamin mo buoremusat čuovddašii sámi oahpaheame gažaldagaid Allaskuvladásis.
Veikko Holmberg: Mun gal fárrehivččen skuvlla eret dáppe go váttis lea mu oaivil mielde dás buoridit dilalašvuođaid. Jos mi dás galgat joatkit de fertet vuos buot Allaskuvlla oahpaheaddjiid oahpahit maid si galggašedje máhttit oahpahit sámi oahppiide. Diedusge berrijit sámi birra oahppat maŋŋa go mi leat fárren ge.
Asta Balto Moisander: Aiddo dieid dilalašvuođain šadda ge lossat bargat midjiide. Eai leat atnimin fuola das ahte si galget ara oahpaheaddjit doarvai eat maiddai ráhkkanahttimin oahpaheaddjiid sámi guovlluide, seamma láhkai go dážii. Dán oktavuodas gullat kolegain ahte midjiide gulla sámi bealis gohcit, i ge sidjiide. Dása vel lasihit ahte buot oahpaheaddjit geat dán skuvlla lea mannan galget sáhttit Mátta-Norggas ge oahpahit.
Liv Østmo: Sihke skuvla ja min kolegat mu mielas duvdet sámi oahpaheame váttisvuođaid Sámi Ossodahkii, muhto go galgašii váttisvuođaid čoavdit de i leat dattege mis fábmu. Dalle it leat šat go fágaossodat masa i gula eara go sámegiella. Sámi oahpaheame gažaldagat gullet midjiide go eara oahpaheaddjiin leat váttisvuođat. Dát dahka de midjiide váttisvuođaid giellaossodahkan dubmehallat, lea buot vuoimmi mis eret váldan.
Máret Sára: Go min ossodat galggašii gohcit sámi oahpaheame obalohkai dán skuvllas de galggašeimmet mi bagadit eara oahpaheaddjiid. Dát mearkkaša ahte mi galggašeimmet gohcit ahte oahpaheaddjit ieš gudet fágaideasetguin fuolahit maiddai dat mi galggašii oahpahuvvut sámis ja sápmelaččaide gulovaš áššiin. Muhto eat mi dán nákce, ja ballat maiddai ahte kolegat eai dohkket mi bagadivččiimet sin.
Giđđat 1973 evttohii lávdegoddi maid gohčodedje Hoemlávdegoddin ahte Allaskuvlii Álaheadjui ásahuvvošii sierra sámi ossodat. Dát ossodaga ovddasvástadus galggai gozihit sámi oahpaheame ja ráhkkanahttit sámi oahpaheaddjiid sámi guovlluide. Otne dovddastuvvo ahte Allaskuvla i leat nagadan movttedahttit doarvai sámi oahppiid mannat dán skuvlla. Skuvlla bealis leat maiddai Sámi Ossodaga ovddasteaddjit čujuhan ahte i dáidde leat skuvla doaibman eavttuin maid namahuvvon Hoem-lávdegoddi evttohii fargga gávcci jagi áigi.
Otnaš sámi ossodat i dárbbaš sámi oahpaheaddjiid, muhto dušše fágaoahpaheaddjiid go nu gáržžes oahpaheameváikkuhus lea sámi ossodaga, dadjet Sámi Ossodaga ovddasteaddjit. Ja dán váras gal i dárbbaš sierra ossodaga. Báicce galggašii sierra ossodagas dahje sámi oahpaheaddjiskuvllas vejolaš buot oahpaheame lágidit ráhkkaneaddjin sámi guovlluide. Dát mearkkaša maiddai ahte oahpaheames allaskuvladásis beasat geavahit sámegiela.
Otne leat allaskuvla oahpaheapme sámiide šaddan buorre ulbmilin báhpariid ala, nu mi fertet guorahallagoahtit eara čovdosiid, dadja sámi ossodaga hoavda Liv Østmo.
 Anton Hoem, Guovdageaidnu 2009 | Anton Hoem (r. 1931) lea bajásšaddán Unjárggas. Son logai pedagogihka Oslo Universitehtas ja šattai maŋŋil professor pedagogihkas doppe ja Sámi allaskuvllas. Son lea čállán máŋga girjji sámi skuvladiliid birra, ee. Makt og kunnskap ja Fra noaidiens verden til forskerens. Son jođihii guokte lávdegotti sámi oahpaheaddjioahpu birra |
Hoem-lávdegoddi guorahalai nimi guovlluide oahpaheaddjiid oahpaheame. Dát guorahalai sihke dárbbu makkar oahpaheaddjiide dárbu ja makkar oahpaheapmai leai dárbu.
Lávdegoddi evttohii ásahit sierra sámi ossodaga Álaheaju oahpaheaddjiskuvlii ja evttohii ásahit stipendiahta virggiid. Dát virggit galge leat gaskaoapmin allaoahpa addit stipeandiahtaide dan seammas go ledje oahpaheaddjiskuvlla oahpaheaddjit. Ossodaga stuorimus váttisvuohta sattai go dát galggai geahččalit iežas heivehit ásahuvvon skuvlii ja dáida dát sivva go i leat lihkostuvvan ossodagan nu mi evttoheimet, dadja Anton Hoem Sámi Áigii.
Sámi oahpaheaddjiid dássi galga leat fágalaččat seamma go oahpaheaddjiin muđui geat seamma skuvlalágadusa čađahit. Muhto dat i dárbbas mearkkasit ahte seamma lágan oahpaheapme galga leat sámi oahppiide go dáža oahppiide. Dát galggai lean oalle čielggas min evttohusas, čilge Anton Hoem. Muhto dattege lea váttis vástidit mat leat sivaid go i leat otnašii doarvai bures lihkostuvvan oahpaheame dárbbuid ja gáibadusaid ollašuhttit. Sáhtta leat sihke uhcan beroštupmi skuvlaeiseváldiin dahje eai leat min lávdegotti evttohusaid riekta ádden.
Manne dalle geahččalit otne ain sámi ja dáža oahppiid ferdnet seamma millu čađa dahje seamma oahppaheapmai bágget?
Mun gáttan skuvlaeisevaldit departemeantta dásis gal vurdet ahte skuvllain, nu mo Allaskuvllas, vuolggahit buorideame evttohusaid. Eai leat dán rádjai gos ge cealkan ahte sámi ja dáža oahppiide galga bákkohit seamma lágan oahpaheame go beare oahpaheapme loahpalaččat adda fágalas dási maid plánat ja njuolggadusat gáibidit. Maŋemus evttohusat rivttes guvlui han leat aiddo almmuhuvvon Skuvla-Sisdoalu-Lávdegottis (Sl-lavdegottis). Dát han dovddaha áibba ođđa ravnnjaldagaid sámi skuvlagažaidagain Norggas.
Ja mi oahpaheaddjiskuvlii guoska de fertet dovddastit ahte otnaš systemain eat leat lihkostuvvan. Dan geažil iea riekta dál ásahit sierra sámi oahpaheaddjiskuviia. Dát lea maiddai lunddolas ovdaneapmi ja lávki ovddosguvlui dan ektui maid galggašeimet leat oahppan dán rádjai. Mu mielas loahpalaččat i dárbbas dalle ollasit giddet iežas evttohussii maid mi ovddideimmet 8 jagi áigi, dadja Anton Hoem.
I sáhte čiegadit dán dilalašvuođa
 Jan Henry Keskitalo, Guovdageaidnu 1990 | Jan Henry Keskitalo (r. 1946) lea bajásšaddan Guovdageainnus. Sus lea oahpaheaddjioahpu Romssa oahpaheaddjiskuvllas. Son lea ee. leamaš Guovdageainnu vuođđoskuvlla oahpaheaddjin, Sámi oahpahusráđi čállin, Finnmárkku allaskuvlla oahpaheaddjin ja Sámi allaskuvla rektorin. |
Dál lea dárbbašlaš oažžut eanet sámegielat ohcciid oahpaheaddjiskuvllaide. Mis váilojit oahpaheaddjit ja dán dili ferte buoridit. Vaikko vel leat sámegielagat oahpaheaddjit skuvllain dál ge, de i leat dát almmake doarvai. Go gerget skuvllas, de bieđganit ieš gudet guvloi. Oahpaheaddjiid dárbu lea stuorat go maid otna skuvllat sáhttet gokčat. De mi dárbbašat sierra ortnegiid mat nákcejit gokčat oahpaheaddji dárbbumet.
Ovdakurssat leat okta vejolasvuohta, muhto dáid leat ferten bissehit go departemeanta i sáhttan juolludit ruđaid jođihit daid, muitala Jan Henry Keskitalo.
Sámi Oahpahusráđđi fálai de ovdakurssa Álbmotallaskuvlii muhto skuvla i sahttan valdit badjelasas jođihit dan go leai juo menddo maŋŋit meannudit ašši.