På norsk

Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 3. Davvi Girji 2009.

Goarráneapmi ja dáruiduhttin Fálesnuoris

Bihtát Fálesnuori skuvlahistorjjás 1800–2007, maid Svein Lund lea čohkken

Ovddit artihkkalis čállá Unni Nilsen Fálesnuori skuvladili birra 1700-logus ahte lei oalle buorre skuvlafálaldat dalle, muhto ahte jahkečuohtemolsumis lei skuvla buorremuddui goarránan. Dán artihkkalis mii čuovvut ovdáneami 1800-logu álggu rájes, dalle go Fálesnuorreguovlu ain lei oassin Hámmárfeastta suohkanis. Das fas earuhuvvui Fálesnuorri sierra suohkanin 1869:s.

Dáruiduhttima bealušteddjiid dáfus gullá Fálesnuorri sin stuorimus vuoittuide. 1800:s sámástedje measta buohkat dálá Fálesnuori suohkanis. Guokte čuohtejagi maŋŋil ii suohkanis leat báljo ovttasge vuollil 50-jahkásaččas sámegiella eatnigiellan. Ii ovttage oahppis lean sámegiella fágan ge skuvlajagis 2006–07. Mo dát rievdadus lea leamaš vejolaš?

Goarráneapmi 1800-logus

1800-logu álggus orru leamaš heittogis skuvladilli Fálesnuoris. Máŋga jagi 1820- ja 30-loguin ii lean oba oahpaheaddji ge olles Hámmárfeastta suohkanis olggobealde gávpoga, ii sámiide iige dážaide. 1850:s ledje golbma johttiskuvlaoahpaheaddji, muhto gaskamearálaččat ožžo mánát unnit go golbma vahku skuvlla, mealgat uhcit go maid skuvlalága unnimusgáibádus lei, mii dan áigge lei guokte mánu.

1860-logus huksejuvvojedje moadde skuvlavistti, muhto ain fertejedje máŋgasat birget johttiskuvllain. 1880-logus lei oahpahus Jáhkovuonas oktasašgoađis, gos šibihat ledje siskkimusas, olbmot orro gasku ja skuvla lei feaskáris.

Vaikko 1800-logus bohte sihke dážat ja kveanat Fálesnuorrái, de hupme eatnasat ain sámegiela. 1886:s ledje Fálesnuori suohkanis golbma sámi biirre ja okta dáru/sámi biire ja dasa lassin johttiskuvla sámi mánáid várás. Easka 1930 olmmošlohkamis ledje dárogielagat veahá eanet go sámegielagat.

Man muddui de máhtte sámegielagat dárogiela? Dán ášši hárrái leat hui vuostálas čuoččuhusat. Suohkanbáhppa C. Aars čuoččuhii 1849:s ahte su báhppagielddas máhtte mearrasámit nu bures dárogiela ahte sámegiella lei dárbbašmeahttun oahpahusas. Semináraoahpaheaddji A. J. Lasson muitalii fas jagi maŋŋil ahte rihppaskuvllas ledje 20 sámi gaskkas 18:s geat eai ipmirdan dárogiela, guovttis fas ipmirdeigga veahá. Dattetge geavahuvvojedje dárogiel girjjit. Suohkanbáhpa garra dáruiduhttinlinjá dihtii eai geahččalan ge ávkkástallat vejolašvuođaid mat gávdnojedje atnit sámegiela oahpahusas. Vaikko 1860-logus bohte oahppogirjjit duppal teavsttain, de geavahuvvojedje dušše dárogiel girjjit skuvllas. Giligirjji mielde ledje 1874:s 115 skuvlamáná Fálesnuori suohkanis, ja 78:s sis háliidedje oahpahusa sámegillii. 1800-logu loahpas uhkidedje olbmot váidalit bismái go báhppa hehttii sámegiela geavaheami. Sámi ohppiid árvosátnelistu 1886:s čájeha ahte 35 oahppi gaskkas lei olles 23:s árvosátni 4,5 dahje 6, mii mearkkaša ahte sii máhtte hui unnán dárogiela [1]

Reive maid skuvlastivra sáddii Skuvladirektevrii 1890:s čájeha čielgasit ahte váhnemat háliidedje oahpahusa sámegillii, muhto skuvlastivra ii háliidan addit dan: «Skuvladirektevrra čállosa mannan jagi golggotmanu 8.b. hárrái, álbmotskuvla oahpahusgiela birra (Álbmotskuvlalága §73 nubbi oassi), lea skuvlastivra čoahkkimis mannan jagi skábmamánu 7. b. ovttajienalaččat cealkán ná: «Eat duostta rávvet, ahte vejolašvuohta geavahit sámegiela dahje kveanagiela Fálesnuori álbmotskuvlla risttalašvuođaoahpahusas viiddiduvvo nu, ahte váhnemat besset mearridit giela mii galgá geavahuvvot. Skuvlastivra oaivvilda, ahte dákkár ortnet mielddisbuvttášii ráfehisvuođa ja dasa lassin vahágahtášii skuvlla ollislaččat. Baicce sáhttit evttohit, ahte sámegiella dahje kveanagiella, nugo dán rádjáige, geavahuvvo veahkkegiellan, ja ahte dat guovttegielat lohkan- ja oahppogirjjit mat dál geavahuvvojit, ain dollojuvvojit.»

Girkodepartemeanta árvvoštalai 1898:s Fálesnuori suohkana oktan daid suohkaniin gos ain lei dárbu geavahit sámegiela veahkkegiellan.

Jiepmaluovtta skuvla 1908
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat)
Kluppu skuvla
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat)

Sámi oahpaheaddjit?

Lea váttis gávnnahit mo oahpaheddjiid čearddalaš duogáš lea leamaš áiggiid čađa, muhto ollu čujuha dasa ahte sihke 1700- ja 1800-logus lei stuora oasis Fálesnuori oahpaheddjiin sámi duogáš. Ja máŋgasat geavahedje sihkkarit sámegiela muhtin muddui oahpahusas. 1800-logu gaskkamuttu oahpaheddjiid gaskkas mii gávnnaimet namaid Peder Nilsen Magga ja Henrik Nilsen Magga. Eará oahpaheddjiid namaid vuođul sáhttit oaidnit ahte muhtimat ledje dán guovllu mearrasámit, nuppit fas dážat. Áiggi mielde šadde eanet ahte eanet dáža oahpaheaddjit.

Erenoamáš bissovaš oahpaheaddji lei Henrik Arild, gii lei álbmotskuvlla biirreskuvlaoahpaheaddji áigodagas 1860–1901. Sus lei váldoorohat Riehppovuonbađas, skuvlla oahpaheaddjiásodagas, muhto oahpahii maiddái eará skuvllain suohkanis, ee. Náivuona biirres. Su bearraša birra muitaluvvo giligirjjis ahte buohkat dárostedje. Ieš son dulkui dáro-, sáme- ja suomagielaid gaskkas. Arild ferte leat geavahan sámegiela veahkkegiellan, go su ohcamis Finnefondii 1886:s lea listu mas namuhuvvojit oahppit geaidda ferte geavahit sámegiela veahkkeneavvun.

Maŋimus jagiid ovdalgo Henrik Arild šattai penšunistan, lei su bárdni Andreas Arild, sadjásaš oahpaheaddjin. Arild-bearrašis ledje seahkalas máttut, muhto háliidedje ovdanbuktit iežaset dážan. Mii bájuhit dán girjjis Andreas Arilda muitalusa dan birra go bođii oahpaheaddjin Jáhkovutnii 1898:s, ja ovtta su ohcamušain sámefondii. («Finnefondii»).

Čeabehačča skuvla
(Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsena govvačoahkkaldat)

Dáruiduhttinvuostálasti Fálesnuorreskuvllas

Henrik ja Andreas Arilda maŋisčuovvu lei dat oahpaheaddji Fálesnuoris gii maŋŋil lea leamaš beakkáneamos. Anders Larsen Silvvetvágis Návuonas riegádii 1870:s. 1895:s son bođii vuosttaš háve Jáhkovutnii bargat oahpaheaddjin. Sus ii lean dalle vel oahpaheaddjioahppu, dan son oaččui Romssa semináras 1897–99. Maŋŋá go lei bargan golbma jagi oahpaheaddjin Reaššvuonas Álttás [2], oahpahii son Fálesnuori suohkanis áigodagas 1902–1918. Nu go su ovddasmannisge de lei sus váldoorohat Vuotnabađa (Fjordbotten) skuvllas Riehppovuonas. Doppe lei 1908:s 10 vahku smávvaskuvla ja 12 vahku stuoraskuvla, nu ahte sus lei áigi oahpahit maiddái eará skuvllain; Náivuonas, Jáhkovuonas ja Gámanjárggas. Dalle go Anders Larsen bođii Fálesnuorrái ledje suohkanis čieža skuvlabiirre, muhto dušše fal guokte bistevaš oahpaheaddjivirgi. Dalle go son heittii ledje njeallje oahpaheaddji. Biirret rievdaduvvojedje ohpihii, nugo maiddái dat man skuvllas iešguđet oahpaheaddji galggai oahpahit.

Anders Larsena ja eamida Petra headjagovva.
(Govva: Tromsø museum)
Skuvlamánát Riehppovuonas
(Govva: Anders Larsen / Tromsø museum)

Anders Larsen bealuštii doaimmalaččat sámegiela geavaheami. Ovttas vieljaidisguin son vuođđudii 1903:s searvvi mii lea gohčoduvvon vuosttaš sámi searvin, ja man ulbmilin lei almmuhit sámegiel aviissa. Boađus lei aviisa Sagai Muittalægje [3], mii almmuhuvvui juohke nuppi vahku áigodagas 1904–11. Miehtá dán áigodaga lei Anders Larsen doaimmaheaddjin. Maŋŋil mii sáhttit dušše imaštallat ahte mo son dan nagodii olles oahpaheaddjivirggi lassin, ja vel dan áiggi kommunikašuvdnaoktavuođaiguin. Aviisa celkkii iežas oaidnun dan áiggi giellapolitihkas skuvllas ná: «Sápmelaččat eai berre vuostálastit dárogiela oahpu, muhto juohke sápmelaš berre máhttit lohkat eatnigielas.»

1902:s oaččui Finnmárku sierra skuvladirektevrra. Dat lei Bernt Thomassen, gii šattai dovddusin garra dáruiduhttinbealušteaddjin. Larsen geavahii sámegiela veahkkegiellan oahpahusas, ja čađahii ain juo risttalašvuođaoahpahusa sámegillii. Muhto daid skuvlabiirriid gaskkas main son oahpahii, dat lei lobálaš dušše Jáhkovuonas, ja dušše 1910 rádjái. Danin šattai ge riidu skuvladirektevrrain. Dát riidu čohkaluvai Sagai Muittalægje čállosiid dihte, sihke Larsena iežas čállosiid ja lohkkiidreivviid dihte. 1904:s čálii muhtin lohkki juoidá maid Thomassen ipmirdii hiddjádussan iežas vuostá. Ášši manai nu guhkás ahte skuvladirektevra uhkidii guoddalit Larsena politiijai ja lihccut su oahpaheaddjivirggis. Muhtumin lohkkit manne ollu guhkkelii go Larsen ieš, go gáibidedje sámi skuvlla. Muhtin čálii ahte jus sámi mánát eai oaččo sámegieloahpahusa, de berrejit sámit biehttalit sáddemis mánáideaset dáža skuvlii ja baicce bidjat daid priváhta skuvllaide.

Sagai Muittalægjes lei dehálaš rolla go vuosttaš sámi stuoradiggeáirras, Isak Saba, válljejuvvui 1906. Aviissas Saba almmuhii Sámi soga lávlaga, mii maŋŋil lea ožžon stáhtusa sámiid našunálalávllan. Áiggi mielde oaččui aviisa ekonomalaš váttisvuođaid. Dát váikkuhii dasa ahte aviisa heaittihuvvui 1911:s, muhto sáhttet gal maiddái politihkalaš vuostálasvuođat váikkuhan dasa. Jagi maŋŋil almmuhii Larsen vuosttaš sámegiel romána, Bæivve-Alggo [4]. Dat válddahallá mearrasámebártni deaivvadeami skuvlla ja servodaga dáruiduhttimiin ja su ovdáneami sámi aktivistan.

Larsen ii lean dušše oahpaheaddji, doaimmaheaddji ja girječálli. Son lei maiddái doaimmalaččat mielde suohkana bargguin ja sus ledje máŋga doaimma, ee. suohkanrevisoran ja livnnetlávdegotti ja gefiidstivrra miellahttun.

Anders Larsen vuosttaldii čielgasit Sámefoandda (Finnefondet), mii lei okta dáruiduhttinpolitihka váldoreaidu. Dattetge maiddái son ozai bálkálasáhusa Sámefoanddas. Sámefoandda arkiivvas lea seilon su ohcan jagis 1900, go Larsen barggai Reaššvuonas. Dasa lea Álttá skuvlastivrra jođiheaddji H. Borch čállán: «Sáddejuvvo gudnebalolaččat Romssa skuvladirektevrii neavvuin. Hearrá Larsen bargá áŋgirit ja oamedovddolaččat mánáid dáruiduhttima ala.» 1905:s ozai Larsen Fálesnuoris, mas muitala ahte «muhtin biirriin leat dušše fal sámi mánát ja skuvlabargu lea hui mohkkái, muhto dárogiella ohppojuvvo dađistaga».

Ohcamis jagis 1915 boahtá ovdan ahte son dalle oahpahii dáin biirriin, ja maid báldii lea čállon «mánáid giella»:
«Riehppovuotna  Sámegiella ja kveanagiella, 2 dážamáná.
Jáhkovuotna  Sámegiella
Klubbu   Sámegiella ja kveanagiella»

Áiggi mielde Anders Larsen váibbai ja vuollánii rahčamis vuostebiggii sámiid áššiid ovddas. 1917 son searvvai artihkalčoakkáldahkii Fornorskningen i Finmarken artihkkaliin Fornorskningen i de nuværende skoler i Finmarken [5],(Dáruiduhttin dálá skuvllain Finnmárkkus), muhto dan maŋŋil ii gullon ollu sus. 1918:s son fárrii Sådvigmárkui Runáššis, dálá Harstad suohkanis.

Moadde jagi maŋŋil álggahii Josef A. Pedersen (Baukop) Porsáŋggus ođđa sámi aviissa, Samealbmug. Son bivddii dalle Anders Larsena doaimmaheaddjin, muhto Larsen biehttalii. Son čálii dušše moadde artihkkala dán aviisii, ja dan maŋŋá eai boahtán šat eará sámepolitihkalaš cealkámušat Larsenis. Runáššis son lei oahpaheaddjin dassái go penšunerejuvvui 1940:s, ja doppe son maid jámii 1949:s.

Juste ovdal go son jámii de gárvvistii unna girjjáža Mærrasámiid birra [6]. Dat almmuhuvvui jagi maŋŋil dárogillii, J. K. Qvigstada jorgalussan. Easkka 1979:s girjjáš almmuhuvvui álgogillii. Das, maid Larsen girjjážis muitala mearrasámiid eallima birra, lea ollu mii vuođđuduvvá dasa maid son oinnii ja gulai dalle go lei oahpaheaddjin Fálesnuoris.

«Dážat, muhto geafes dilis»

Sámefoanda ii geavahuvvon dušše bálkálasáhussii oahpaheddjiide. Suohkanat sáhtte maiddái ohcat doarjaga interneremii, skuvlaáiggi viiddideapmái, unnamánáidskuvllaide ja ođđa skuvlabiirriide. 1901:s ohcá Fálesnuori skuvlastivra doarjaga interneremii ja ođđa smávvaskuvlabiirii.

Ohcan oažžut 100,00 ru. interneremii ákkastallojuvvo ná: «Doarjja interneremii lea jurddašuvvon geavahuvvot nu ahte johtti skuvlamánát, geain lea dárbu dasa, ožžot belohahkii veahki orrumii bearrašiid luhtte skuvlabáikkis, belohahkii fas borramušlasáhussii dalle go orrot orrunlanjain mat leat ordnejuvvon skuvlavisttiin.»

Ohcan, 150,00 ru., oažžut smávvaskuvlla Dorskavutnii ákkastallojuvvo ná: «Dorskavuotna lea Fála nuorttabealde, ja das lea 25 kilomehter guhkes váivves luodda lagamus skuvlabiirii nannámis, Čeaváhaččas. Olbmot doppe leat dážat, muhto geafes dilis. Doppe bohtet lagamus boahtteáiggis leat 8 skuvlageatnegas máná. Dán rádjái lea leamaš measta veadjemeahttun oažžut Dorskavuona mánáid boahtit dábálaš biirreskuvlii. Jus oažžut doarjaga, jurddašit lágidit doppe 6–8 vahku skuvlla.»

Vaikko sierra skuvlabiirre álggaheapmi gili várás gos orrot dušše dážat, ii oro leame juste Sámefoandda ovddasvástádus, de ohcan ferte leat dohkkehuvvon. 1902 ohcamis muitala skuvlastivra ahte Dorskavuona biire lea álggahuvvon ja suohkan ohcá dál ruđa sullasaš smávvaskuvlabiirii Stállogárgui.

Giellamolsun

Dalle go Johan H. B. Johansen, gii lei oahpaheaddjin Čeaváhačča, Guohcanjárgga ja Jiepmaluovtta biirriin, ozai sámefoandalasáhusa 1904:s, čálii ohcama mas vuđolaččat čilgii dáid skuvlabiirriid gielladili. Mii bájuhit ohcamis:
«Skuvlabeavdegirjji čáliheamis, mii čuovvu mielddusin, oaidná, ahte Čeaváhačča biirres leat dušše 5 dážamáná, eará mánáin fas lea sámi (22), kveana (7) dahje seaguhuvvon duogáš (6). Dattetge oahpahuvvo dán biirres dušše fal dárogillii, go mánát leat hui čeahpit hupmat ja ipmirdit dan giela (grammatihkka ja riektačállin dieđusge ii leat árvvoštallon čilgedettiin ovdáneami dárogielas). Veardádussan sáhttá mearkkašit, ahte go álgen dán virgái 1885:s ledje dušše moadde máná, geat máhtte hupmat buorremuddui dárogillii.

Maiddái Guohcanjárgga biirres dáhpáhuvvá oahpahus duššefal dárogillii.
Jiepmaluovtta biirres leat buot mánát sámegielagat, ja sámegiella ferte doppe geavahuvvot veahkeneavvun oahpaheamis unna mánáide,dan bagadusa mielde maid Girkodepartemeanta 18/4 1898 lea almmuhan sámegiela ja kveanagiela veahkkegiellan geavaheami hárrái.»

Maŋŋil go Anders Larsen fárrii, jávkkai sámegiella álfárot Fálesnuori skuvllaid oahpahusas. Guhkálaš dáruiduhttinpolitihkka attii dađistaga bohtosiid ja sođiid gaskkas álggii giellamolsun muhtin suohkanosiin. Eará guovlluin, nugo Jáhkovuonas ja Áhpenjárggas, cevzzii sámegiella guhkit, maŋimus mánát geain lei sámegiela ruovttugiellan riegádedje 50-logu álggus, ja vázze nappo álbmotskuvlla 60-logus. Maŋimus sámegielat mánát ledje guovttegielagat go álge skuvlii, muhto vel nu maŋŋit go soađi áigge ledje dáppe oahppit geat máhtte hui unnán dárogiela go álge skuvlii.

Jáhkovuonas lei sierralohpi oahpahit risttalašvuođa sámegillii guhkit áigge go suohkanis muđui. 08.09.1911 sáddii Girko- ja oahpahusdepartemeanta dán reivve Finnmárkku skuvladirektevrii:
Hearrá skuvladirektevrra čállosiid vuođul mannan jagi golggotmánu 28. ja 31. b. almmuhuvvo diehtun ja viidásit bajásčuvgehussan, ahte departemeantta bagadusa 18/4–1898, sámegiela geavaheami birra veahkkegiellan álbmotskuvllas, § 6 maŋimus oasi mielde, sáhttá dilálašvuođaid mielde dohkkehuvvot ahte oskkoldatoahppu Jáhkovuona biirres Fálesnuoris, skuvlajagi 1911–1912 loahpa rádjái, dáhpáhuvvá dušše fal sámegillii. J. Qvigstad    J. Meiste

Priváhta ja almmolaš geafivuohta

Fálesnuoris leat máŋga dovdomearkka mat leat mihtilmasat mearrasámi guovlluide. Eanaš olbmot leat ožžon ealáhusaset guolásteamis ja šibitdoalus, barggus báikkálašfatnasiin ja geaidnobarggus. Dáppe lea leamaš ruvkedoaibma muhtun áigodagaid, muhto dat eai leat bistán guhká ain hávil. Deikke bohte suopmelaš, ruoŧŧelaš ja dáža ruvkebargit, ja muhtimat sin maŋisbohttiin orrot ain dáppe.

Skuvlahistorjjás mii oaidnit ahte suohkanii lea leamaš váttis ruhtadit govttolaš skuvlafálaldaga. Go olbmot leat orron bieđgguid ja leat leamaš heittogis kommunikašuvdnaoktavuođat, de fertejedje leat máŋga skuvlabiirre. 1926:s ledje olles ovcci biirre, main ledje njealjis juogekeahtes, golmmas ledje guovttejuogogat ja guovttis fas golmmajuogogat. Goit ovttas dáin, Gieldaluovtta (Skádjasullo) skuvllas, ii lean goassege iežas skuvlavisti, muhto baicce láigohii lanja priváhta viesus dassái go biire heaittihuvvui 1933:s.

Jens Berg-Hansen muitala Gløtt fra Kvalsunds skolehistorie -girjjážis:
«Skuvlastivrabeavdegirji addá máŋga ovdamearkka sihke almmolaš ja priváhta geafivuođas. Skuvlaviesuid váilevašvuođat ja billašumit gieđahallojit ohpit, ja čovdojuvvojit dábálaččat dan láhkai ahte ovddaolmmái oažžu válddi ordnet ášši «hálbbimus vuogi mielde» dahje háhkat buot dárbbašlaččamusa, ... Priváhta geafivuođa mii deaivat maid. Skuvlastivra máksá juohke jagi oahppogirjjiid mánáide geaid váhnemat eai suitte ieža máksit, ja skuvladirektevrra bokte bohtet erenoamášdoarjagat biktasiidda ja skuovaide geafes mánáide.»[7]

Guovddáš oassi dáruiduhttinpolitihkas lei internáhttahuksen. Jáhkovuotna oaččui stáhtainternáhta 1922:s, ja suohkan geahččalii máŋgii oažžut stáhta hukset eanet internáhtaid. Dat ii lihkostuvvan, ja danin álggahuvvojedje suohkanlaš internáhtat Náivutnii, Gámanjárgii ja Riehppovutnii. Dan dihtii go suohkan ii suitán hukset ođđa visttiid, de internáhtat álggahuvvojedje boares viesuin. Náivuona internáhtas ledje dilit nu heittogat ahte váhnemat 30-logu loahpas čađahedje guhkálaš skuvlastreaikka.

Soahti ja ođđasithuksen

Nugo namuhuvvon dán girjji artihkkalis Davvesiidda birra, bovdejuvvojedje buot skuvlastivrrat muitalit «Galle sámi máná ožžot oahpahusa álbmotskuvllain...?» ja «Galle sámi oahpaheaddji oassálastet dáid mánáid oahpaheapmái...». Fálesnuori skuvlastivrra vástádus lei: «Fálesnuori suohkanis ii oaččo oktage (buhtes) sámemánná oahpahusa suohkana álbmotskuvllain.» Dainna go bijai sisa sáni «buhtes», mii ii lean mielde gažaldagas, nagodii skuvlastivrajođiheaddji Julius Gamman vealtit muitaleames ahte stuora oasis Fálesnuori ohppiin lei sámi duogáš. Dan áigge ledje ain oalle máŋga sámegielat oahppi, ain juo Jáhkovuona biirres.

Fálesnuorri šattai dievaslaččat gillát duiskalaččaid «boldojuvvon eana» -taktihkas, ii mihkkege seilon. Eatnasat Fálesnuoris evakuerejuvvojedje, dušše muhtun soames olmmoš báhtarii meahccái. Sii geat ledje skuvlaagis1940–47 masse ovtta dahje soames jagi skuvlla. Ja dallege go besse skuvlii de dat heahtašuvai das ahte dilit ja oahpaheaddjit molsašuvve dávjá, skuvlaviesut ledje heittogat ja ledje maid unnán oahpponeavvut.

Isak Leiros lei oahpaheaddjin Ráhkkerávjjus olbmoagi. Dá son lea ovttas eamidiinis Svanhildiin ja nieiddaineaskka.
(Govva: Robert Paine / Finnmarksbiblioteket)

Fálesnuori olbmot šadde eváhkkui bieđgguid miehtá Norgga, ja oahppit geat oppanassiige vázze skuvlla doppe gosa ledje sáddejuvvon, vázze dan hui molsašuddi diliin. Dalán soađi maŋŋil ožžo máŋgasat skuvlaoahpahusa erenoamáš leairrain ja skuvllain mat ásahuvvojedje boldojuvvon guovlluid ohppiide. Vuosttaš oahpahus Fálesnuoris álggahuvvui 1946 giđa beallegárvves skuvlabráhkas Čeaváhaččas (Ráhkkerávjju lahka). Skuvlajagi 1946/47:s ledje ceggejuvvon skuvlabráhkat buot biirriide: Stállogárggui, Jáhkovutnii, Gámanjárgii, Náivutnii, Jiepmaluktii, Riehppovutnii.

Lea dovddus ahte eatnasat fárrejedje ruovttoluotta ruovttubáikkiide, aivve eiseválddiid guovdilastinsávaldagaid vuostá. Bráhkkaskuvllat maid ceggejuvvojedje eanáš daid báikkiide gos lei leamaš skuvla ovdal soađi. Muhto dalle go bistevaš skuvllat galge buhttet bráhkkaskuvllaid, de bohciidii fas digaštallan guđe báikkiin skuvllat galge leat. Ovddeš skuvlahoavda Ernst Hokland válddahallá dán ášši ná Fálesnuori ektui: «Guovddáš eiseválddit celke ahte berre vuođđudit biirriid main lei nu buorre luohkkájuohkin go vejolaš, seammás go báikkálaččat fas bohte gáibádusat álggahit ođđa smávva biirežiid Áhpenjárggas, Jiepmaluovttas, Gieldaluovttas (Skádjasullos) ja Veaiggevuonas. Dušše maŋimus gáibádus ollášuhttojuvvui, go fas Gieldaluovttas lei muhtin áiggi 50-logu álggus skuvla láigolanjain garraseamos dálveáiggi.» [8]

Bistevaš skuvllat válbmanedje 1951 ja 1960 gaskkas. Njealji internáhtas, mat gávdnojedje ovdal soađi, huksejuvvojedje ođđasit dušše guokte, Jáhkovutnii ja Náivutnii, goappašagat válbmaneigga 1956:s. Náivuona internáhtta heaittihuvvui 1977:s, Jáhkovuona internáhtta fas 1982:s.

Fidnokursa ja álbmotallaskuvla

70-logus huksejuvvojedje joatkkaskuvlafálaldagat miehtá Finnmárkku, ja Fálesnuorri lei okta dan dušše golmma suohkanis gos ii lean makkárge fálaldat. Jagi 1964 maŋŋá leat buot suohkana oahppit ferten vuolgit eret ruovttusuohkanisttiset jus ležžet háliidan juoga eambbo go maid geatnegahtton skuvlla attii.

1940- ja 50-logus fas lei ovtta gaskka nuppi gežiid. Oahppit miehtá Finnmárkku bohte Fálesnuorrái. Jagis 1946 bohte máŋga eaktodáhtolačča Fredsvennenes hjelpetjeneste[9]. bokte searvan dihte ođđasithuksenbargui. Sii barge máŋgga sajis Oarje-Finnmárkku rittus, ja sis lei váldoorohat Ráhkkerávjjus. Doppe lágidedje fidnokurssaid 1946 čavčča ja 1947 giđa. Ledje kurssat snihkkáriidda, mekanihkkáriidda, dállodoalus ja goarrumis. Dáid kurssaid leat válddahallan eará artihkkaliin dán girjjis. Jagis 1947 addojuvvojedje visttit ja neavvut fidnooahppolávdegoddái (Vest-Finnmark yrkesopplæringsnemnd) ja Fálesnuori suohkanii. Muhtimat sis geat ledje leamaš oahpaheaddjin vuosttaš jagi jotke vel jagi. Suohkan jođihii fidnokurssaid 1951 rádjái. 1949:s fárrii Svanvik álbmotallaskuvla[10] gaskaboddosaččat Skáidái, ja skuvla lei doppe 1964 rádjái.

1953-54:s álggahuvvui eaktodáhtolaš suohkanlaš joatkkaskuvla (framhaldsskole), mii bisttii dassái go 9-jagáš skuvlaortnet ásahuvvui 1964:s. Dalle huksejuvvui ođđa nuoraidskuvlavisti Ráhkkerávjui, ja buot oahppit olles suohkanis fertejedje mannat dohko vázzit 7.–9. luohká. Dalle heaittihuvvojedje muhtimat dain unnimus skuvlabiirriin; Gámanjárga ja Veaiggevuotna 1964:s ja Riehppovuotna 1966:s. Seammás álggahuvvui skuvlasáhtu. Ii lean hállu ođđa internáhtaide, ja danin lágidedje priváhta orrunsajiid daid ohppiide geat fertejedje vázzit nuoraidskuvlla Ráhkkerávjjus ja geat eai sáhttán mannat ruoktot juohke beaivvi skuvlasáhtuin. Eanemustá ledje badjel 70 oahppi geat orro priváhta lanjain gilis. Orrunsajiid dárbu geahppánii go Jáhkovuotna oaččui nuoraidskuvlla 70-logu loahpas ja go huksejuvvui ollesjagiluodda Jiepmaluktii.

1980-logu mielde geahppánii ohppiidlohku mealgat suohkanis. Stállogárgos sirdašuvai stuoraskuvla Ráhkkerávjui dalle go Fálesnuorrešaldi huksejuvvui 1981:s, ja logi jagi maŋŋá heaittihuvvui maiddái smávvaskuvla. Kluppu skuvla ii leat formálalaččat heaittihuvvon, muhto ii leat leamaš doaimmas 1994 rájes. 2007:s eai leat šat go golbma saji gos skuvllat doibmet suohkanis: Ráhkkerávjjus, Jáhkovuonas ja Náivuonas.

Olbmot máttaráiggi haga?

1986:s almmuhii Reidar Nielsen girjji Folk uten fortid, Oarje-Finnmárkku mearrasámiid birra. Stuora oassi girjjis lea Fálesnuori olbmuid birra. Leat moadde siva dasa ahte olbmot dáppe leat massán oktavuođa iežaset máttaráiggiin. Dáruiduhttinpolitihkka dagahii ahte nuorat eai oahppan giela mainna áhkut ja ádját ledje sáhttit muitaladdat muitalusaid, seammás go sámekultuvra adnojuvvui uhcit árvosažžan, mas galggai beassat eret. Fálesnuoris ii báhcán oktage viessu soađi maŋŋil ja measta buot báhpárat mat gávdnojedje jávke maid suovvan áibmui. Eai oba gávdno ge suohkanlaš báhpárat áiggis ovdal 1946, earret ovtta buollimis vaháguvvan skuvlastivrabeavdegirjji áigodagas 1926–44.

Suohkana bealis háliidedje nu unnán go vejolaš váldit vuhtii ahte stuora oassi suohkana ássiin ledje sámit. Dalle go skuvlahoavda Ernst Hokland 1970:s čálii Fálesnuori skuvladiliid birra 1945–1970 namuhii son sámi áššiid dušše eahpenjuolgga: «Seamma láhkai go eanaš unna suohkaniin fylkkas lei Fálesnuoris maŋimus jagiid ovdal soađi skuvladoaibma mas ledje váilevašvuođat. Bieđggus ássan, muhtin giellaváttisvuođat ja heajos ruhtadilli ledje váldosivat dáidda váttisvuođaide,...»[11] (min deattuheapmi, doaimm.) Makkár giellaváttisvuođain lei sáhka, ii čilgejuvvo. Eai čearddalaš dilit ge suohkanis namuhuvvo erret dán geažideami.

Nugo ovddeš oahppit muitalit dás, leat oahppit oahppan hui unnán dahje eai maidige báikkálaš historjjá birra. Muhtin muitalusat geažidit oktan sivvan dasa ahte oahpaheaddjit bohte 1900-logus buorremuddui olggobealde, maŋŋil soađi eanaš Lulli-Norggas, ja sis lei unnán oktavuohta váhnemiiguin ja muđui báikkálaš olbmuiguin. Dalle go guokte girječálli nu maŋŋit go 2005:s finaiga muhtin skuvllas muitaleamen ođđasithuksenáiggi birra Fálesnuoris, de vásiheigga ahte ohppiid gaskkas lei beroštupmi stuoris, muhto oahpaheddjiid gaskkas fas oalle unni.

Moadde gutnálaš spiehkastaga gávdnojit dattetge. Dalle go Jens Berg-Hansen 1980-logus barggai suohkana skuvlakantuvrras, de son čohkkii ollu báikkálaš historjjá ja ráhkadii moadde girjjáža. Maiddái Jáhkovuona skuvllas leat oahpaheaddjit ja oahppit čohkken báikkálaš historjjá.

Dáruiduhttinpolitihkka čuozai garrasit Fálesnuoris ja máŋgasat háliidedje hilgut visot mii sáhtášii buktit muittuid sámi máttaráiggi birra. Kluppus muitaluvvo ahte boares sámegielat náittospárra 1950-logus bolddii visot mii sudnos lei viesus mii sáhtášii muitalit sámi kultuvrra birra. Seammás soai rávviiga mánáideaskka ahte eai galgan oahpahit sámegiela iežaset maŋisbohttiide.

Suohkanstivrras ja suohkanhálddahusas leat dávjá dáruiduhttinbealušteaddjit hálddašan. Dalle go 1980-logus lei sáhka Sámi ovdánahttinfoandda viiddideamis, šattai garra digaštallan dan birra galggai go Fálesnuorri ohcat. Muhtin vuostálasti gohčodii dan «Judas-ruhtan». Dattetge šattai boađusin ahte suohkan ozai ja šattai oassin ovdánahttinfoandda doaibmaguovllus. Maŋimuš jagiid lea fas riidu buollán dan alde galgá go Fálesnuori suohkan levget sámi álbmotbeaivvi. Suohkana sámi máttaráigi lea ain hearkkes ášši máŋgasiidda.

Molsašuddi sámegielfálaldat

Jáhkovuona skuvllas adnojuvvui sámegiella guhkimus áigge dáruiduhttináiggis, ja doppe maid ledje maŋimus sámegielat oahppit geat gerge skuvllas 1960-logu loahpas. Lei maiddái Jáhkovuonas gos lei áramus beroštupmi oahppat sámegiela nubbin giellan go dat šattai vejolažžan. 1980-logus álggahuvvui sámegiella válljenfágan reivekurssa bokte. Skuvlajagi 1988/89 mearridii skuvlastivra álggahit sámegieloahpahusa Jáhkovuona skuvllas. Doppe lea leamaš sámegieloahpahus áigodagain 1991–94, 1997–99 ja 2001–03. Ráhkkerávjju skuvllas lea leamaš sámegieloahpahus skuvlajagiid 1993/94, 1997/98 ja 2002/03. Dasa lassin lea moatte háve leamaš ovttasbargu ránnjásuohkaniiguin, nu ahte okta oahppi Jáhkovuonas lea ožžon sámegiela oahpahusa Ruoššanjárgga skuvllas Porsáŋggus, ja okta ráhkkerávjolaš oahppi fas Hámmárfeasttas.

Suohkan dieđiha ahte sii buorremuddui leat nagodan lágidit sámegieloahpahusa sidjiide geat dan leat háliidan daid jagiid go lea leamaš jearaldat. Maŋimus jagiid ii leat leamaš jearaldat sámegiel oahpahusa birra. Suohkan lea maŋimus jagiid addán dieđu vejolaš sámegiel- ja suomagieloahpahusa birra sidjiide geat álget vuosttaš luohkkái. Go dát čállojuvvo 2007 giđa leat muhtin váhnemat gáibidan sámegieloahpahusa 2007 čavčča rájes.

Gáldut:


[1] Árvosátnevuogádat lei dalle juste nuppi gežiid go dál, nu ahte dát vástidit sullii dálá árvosániid 2, 1 ja 0. Árvosátnelistu lei Henrik Arilda ohcamušas Finnefondii.
[2] Anders Larsena áigi oahpaheaddjin Reaššvuonas lea válddahallon girjjis Sámi skuvlahistorjá 1, artihkkalis Golbma buolvva oahppin Álttás..
[3] Dálá sámi čállinvuogi mielde namma livččii «Ságaid muitaleaddji».
[4] Dálá sámi čállinvuogi mielde Beaivvi álgu. Dat lea maŋŋil almmuhuvvon girjjis Sátnedáidu, 1969 / 1982 (Universitetsforlaget) ja 1992 (Davvi Girji). Dušše oassi románas lea jorgaluvvon dárogillii, čoakkáldagas Våja våja nana nana (Doaim. Harald Gaski, Cappelen 1991).
[5] Hidle og Otterbech (red): Fornorskingen i Finnmark. Lutherstiftelsens boghandel 1917
[6] Anders Larsen: Mærrasámiid birra Tromsø museum 1979, Om sjøsamene. Tromsø Museum 1950.
[7] Jens Berg-Hansen: Gløtt fra Kvalsunds skolehistorie. Kvalsund kommune 1989, s. 29.
[8] Ernst Hokland: Skoleforhold i Kvalsund kommune 1945–70 i Melding om skolene i Finmark 1945–70, s. 91.
[9] Fredsvennenes hjelpetjeneste (Ráfiustibiid veahkkebálvalus) lei veahkkeorganisašuvdna maid kvekerat álggahedje, muhto masa maiddái earát serve. Vennenes samfunn – kvekerne (Ustibiid servodat – kvekerat) lea risttalaš oskuservodat mii álggahuvvui Englánddas 1600-logus. Sii leat pasifisttat ja leat dovdosat ráfibarggu ja humanitára barggu dihte. Ráfiustibiid bargu lea muitaluvvon girjjis Inez Boon Ulfsby: Et håndslag til Finnmark. Fredsvennenes hjelpetjeneste under gjenreisingen 1946–47. Tiden 1982 / Kvekerforlaget 2006. Dán girjjis leat guokte artihkkala fidnoskuvlla birra, maid Ráfiustibiid lágiidedje Fálesnuoris.
[10] Svanvik ungdomsskole (nuoraidskuvla), maŋŋil folkehøgskole (álbmotallaskuvla), lei fylkkagielddalaš skuvlla Finnmarkens Amtskole (vuođđuduvvon 1876) maŋisčuovvu. Skuvla lei Báhčaveajis Mátta-Várjjagis 1936 rájes, muhto fertii soađi dihtii heaittihit doaimmas juo 1939:s, ii ge beassan šat johtui dassážii go duiskkalaččat bolde skuvlla 1944:s. 1945 čavčča álggii skuvla fas bráhkkaleairras Vuotnabađas Romssas. 1949 rájes gitta 1964 rádjái lei skuvla Skáiddi guossedálus Fálesnuori suohkanis. Easkka 1974:s lei skuvla fas sajistis Báhčaveajis. 2006:s molssui skuvla namman Pasvik folkehøgskole.
[11] Meløy/Mathiesen/Olsen (red.): Melding om skolene i Finnmark 1945–1970.Finnmark fylke 1972, s. 90


Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 3