På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 6. Davvi Girji 2013.
 Liidnavuotna oidnon Várgonjárggas
|
Liidnavuotna lea nannánbealde jur nuorttadavábealde Álttá suohkanis, ja doppe leat gilážat Uhca Liidnavuotna, mii lea davimusas ja lulábealde lea Stuora Liidnavuotna. Eanas olbmuin doppe lea sámi duogáš, ja sámegiella lei eanas ruovttuin beaivválaš giellan gitta maŋŋá nuppi máilmmisoađi. Mii leat mannan maŋos historjjás ja ohcan dieđuid dan birra makkár skuvladilli dieppe lei ohppiide, ja makkár sadji ja doaibma oahpaheaddjis lei sihke skuvllas ja báikkálaš servodagas. Maŋŋel dán artihkkala muitalit golbma ovdalaš Liidnavuona oahppi ja ovdalaš oahpaheaddji dan gili skuvladili birra. |
Thomas von Westen bijai Morten Lunda mišunearan Oarje-Finnmárkui (1723–28). Son šattai maid Álttá suohkanbáhppan ja almmuhii vuosttaš Katekismusa sámegillii. Su maŋŋil bođii Knud Leem (1728–35)[1], gii earet eará ráhkadii sámi ABC ja sámi-dánskka sátnegirjji, ja Johan Falch (1735–52), gii jorgalii Pontoppidana čilgehusaid sámegillii. Diet girjjit adnojuvvojedje Álttávuona skuvllain sámiid oahpahusas. Muhto maŋŋil bohte Áltái máŋga báhpa geat ovddidišgohte dáruiduhttima. Okta sis lei Hans Frugaard, gii álggii suohkanbáhppan 1758:s. Son gáibidii ahte buot oahpahus ja eksámen galggai čađahuvvot dušše dárogillii. Boađus das lei ahte searvegoddi sáddii čálalaš váidalusa bismii, gii dan áiggi lei hui miehtemielas sámegiela geavaheapmái. Proavás Albert Jersin gal vuostáiválddii 1777:s giitosiin 300 katekismusčilgehusa sámegillii, maid galggai vuovdit ja juohkit iežas báhpasuohkanis, muhto su maŋisboahtti Christopher Garmann gal oalát biehttalii juohkimis dieid girjjiid, danin go dat su mielas livččii dagahan dan ahte «olbmot ráhkistišgoađáše suomagiela». Dan sadjái dáhtui son daid girjjiid dánskkagillii.
Nils Vibe Stockfleth, gii 1830-logus barggai sámegieloahpahusain ja sámegiel girjjiid ovddidemiin, oaččui dievas doarjaga Álttá suohkanbáhpas Andreas Jørgen Fleischeris.[2] Muhto 1844:s biddjojuvvui Fleischera sadjái Julius Aars, gii lassin suohkanbáhpaámmáhii maid lei sátnejođiheaddji ja stuoradiggeolmmái, ja son lei okta njunušolbmuin geat garrasit barge oažžut giellapolitihka rievdat birrasii 1850:s.
 |
 |
| Suohkanbáhppa Andreas Jørgen Fleischer lei Stockfletha mielbargi ja barggai sámegielat oahpaheami bealis. (Govva: Talvik kirke) |
Niels Frederik Julius Aars lei suohkanbáhppa ja stuoradiggeolmmái ja daid gaskkas geat garrasepmosat barggai dáruiduhttima ovddas 1800-logu gaskamuttus. (Govva: Talvik kirke) |
1800-logus ledje ollu dakkár báikkit sierra skuvlaguovlun gos maŋŋil eai šat leamaš skuvllat, ja gos dál eai bálljo šat ása olbmot. Muhtun ohcamušas mii sáddejuvvui Finnefondii 1901:s, čállá oahpaheaddji Joh. Bjørgan: «Mun lean dál barggus Ráirru ja Girenjárgga stuoraskuvlabiires, gosa bohtet heaittihuvvon Ávjegohpi[4], Málatluovtta[5] ja Joahku sámebiiriin oahppit.» Bjørgan muitala ahte Ráirrus ja Girenjárggas lei seaguhus dáruiduvvan álbmot, muhto «ovdalis namuhuvvon heaittihuvvon skuvlaguovlluin gal ain hupmet oalle ollu suomagiela [6], ja danin sin mánát leat ge hui sakka bázahallan go bohtet skuvlii.»
Olmmošlohkamiin oažžut muhtun muddui dieđuid skuvlameaštáriid dahje oahpaheddjiid birra, ja gos sii leamaš doaimmas. Alten-Talvik (Álttá-Dálbmeluovtta) 1801 olmmošlohkamis leat registrerejuvvon njeallje skuvlameaštára, okta sis lea merkejuvvon ««qvænsk»» ja okta «finsk», mii dás mearkkaša sápmelaš. Dien njealljásis orui okta Dálbmeluovttas, ja ii oktage orron dan suohkanis mii maŋŋil šattai Dálbmeluovtta suohkanin. 1865:s ledje njeallje skuvlabiire Dálbmeluovtta suohkanis, okta dain lei Čoalmmenuorri, masa gulle Joahkku ja Liidnavuonat. Dan guovllu oahpaheaddjis lei hui dábálaš sámi namma, Nils Larsen Gaup. Son ásai Gohpis (maŋŋil gohččoduvvon Skuvlagohpis) Čoalmmenuoris. Logi jagi dien maŋŋá ledje skuvlaguovllut veaháš rievdan. Dál lei Čoalmmenuoris dáru/kveana oahpaheaddji, ja Aron Pedersen, gii olmmošlohkamis lei merkejuvvon «sápmelažžan», lei oahpaheaddji dan guovllus masa gulle Gearvuotna Sievjjus, Liidnavuonat ja Čoalmmenuorri.
Aron Pedersen ii atnán fuola dušše skuvlamánáin, muhto maiddái das ahte ovddidit risttalaš čuvgehusa olles dan guovllu álbmogii gos son jođii oahpaheaddjin. Muhtun čállosis maid son čálii 1883:s, muitala son:
«Postillalohkan ja bajáshuksen lea lágiduvvon juohke sotnabeaivvi iešguđet báikkiin gos mun lean fitnan skuvlenmátkkiin, nu ahte mun in leat addán alccan vejolašvuođa fitnat iežan ruovttus.
Geavahan Hofackera ja Linderotha postilla. Liidnavuonas lea stuora beroštupmi, muhto Fielvuonas gal eai beroš nu bearehaga das. Miššunčoakkalmasat eai leamaš báhpa Strømme áiggi rájes. Dáppe dollet Almuevennen, Verdens Gang, Finmarkposten, Vardø Tidende ja Nordkap aviissaid. Eatnat nuorat Liidnavuonain liikojit bures garra juhkamuššii (buolliviidnái).
Ii leat gal nu heajos risttalaš čuvgehus ii ge eará čuvgehus, go beare fal álbmot válddášii vuhtii dan maid gullet dahje lohket, dan maid mun geažos áiggi lean dáguhan sidjiide sihke sártniin ja rohkosiin, nu ahte sii ieža maid leat ovddošan ja rabas váimmuin cealkán ahte sii eai dáidde goassege šat oažžut dakkár oahpaheaddji gii nu čielgasit sin iežaset gillii máhttá ja dáhttu čilget vaikko makkár dáru postilla, ja danin sis ii gal leat ge ágga dadjat ahte eai ipmir.« [7]
1900 olmmošlohkamis lea almmuhuvvon ahte lei okta oahpaheaddji Uhca Liidnavuonas ja okta Stuora Liidnavuonas. Ii goabbá ge sudnos lean riegádan Finnmárkkus ja sudnos lei jáhkkimis dáru duogáš. 1910:s gal almmuhuvvo vestlánddaolmmái Mikkel Monsen Kalve oahpaheaddjin sihke Uhca ja Stuora Liidnavuonas.
 |
 |
| Liidnavuona skuvla, jáhkkimis govvejuvvon 1903. Gurut bealde suohkanbáhppa Sverre Falkenstrøm Johnsen. (Govva: Bernt Thomassen / Ulf Jacobsens fotosamling) |
Liidnavuona skuvla 1916, Gurut bealde Ragnhild Sjursen. Gasku ovddimusas leat Hilmar Johansen ja Anton Andersen. Earáid gaskkas lea Nils Thomassen. (Gova luoikan Bente Sjursen) |
1841:s mátkkoštii Stockfleth ovttas suohkanbáhpain Fleischeriin skuvlainspekšuvdnamátkkis Álttávuonas, ja Stockfleth anii earenoamáš beroštumi das movt su sámegiel oahppogirjjit ledje adnojuvvon. Soai doalaiga skuvlageahččalemiid Čoalmmenuori ja Liidnavuona ohppiide Gámavuonas, geaid johttioahpaheaddji Ole Thommesen lei oahpahan sámegillii.
Stockfleth mielas ledje sii bures lihkostuvvan su girjjiid geavahemiin. 1851 oahppaladdamis oidne ahte Álttávuonas geavahedje eanas sámit ja kveanat oahppogirjjiid mat ledje sin iežaset gillii.
Maŋŋil gal vuoitigođii dáruiduhttin garrasit ja sáme- ja kveanagiela ožžo geavahit dušše veahkkegiellan. Mis ii leat sierra statistihkka mii čájehivččii man ollu oahppit Liidnavuonas ožžo oahpu sámegillii nu guhká go dan lei lohpi dahkat, dahje man oallugat ožžo sámegiela veahkkegiellan maŋŋil, muhto mis lea statistihkka mas leat dieđut Dálbmeluovtta suohkana birra [8]:
Oahpahusgiella/veahkkegiella [9]
| Dárogiella | Sámegiella | |
| 1867 | 219 | 150 |
| 1875 | 272 | 142 |
| 1885 | 267 | 134 |
| 1890 | 373 | 52 |
| 1895 | 383 | 39 |
Dás oaidná ahte sámegiela geavaheapmi lei hui čielgasit unnon loahpageahčen 1800-logu. Dasa lassin go unnit oahppit atne das ávkki, dáidá leat rievdadus maid stuorát danin go vuosttaš áiggi lei oahpahus eanemusat sámegillii, ja maŋit áiggi čađahuvvui oahpahus dárogillii ja sámegiella geavahuvvui veahkkegiellan.
Gaskkamuttus 1800-logu lei Romssa seminára áidna oahpaheaddjioahppoinstitušuvdna Davvi-Norggas. Muhto dat ii nagodan doalahit olles davimus oassái riikkas oahppan oahpaheddjiid. Danin ásahuvvojedje 1863:s guokte oahpaheaddjiskuvlla. Nubbi huksejuvvui Vaapstenii Nordlánddas ja nubbi fas Áltái. Álttá oahpaheaddjiskuvla ii gal lean beare guhká doaimmas, dat heaittihuvvui juo 1870:s, danin go dat ii heiven dáruiduhttinpolitihkkii, mii juste dieid áiggiid sakka garai.[10] Muhto skuvla nagodii dien oanehis doaibmanáiggis oahpahit ollu oahpaheddjiid viidát Oarje-Finnmárkkus. Okta sis lei ovdalis namuhuvvon Aron Pedersen, gii lei oahpaheaddjin Fielvuona ja Liidnavuona skuvlabiiriin.
Ovdal internáhttahuksema, ja dain skuvlabiiriin gosa eai huksejuvvon internáhtat, šadde eatnat mánát orrut olbmuid priváhta dáluin. Skuvlastivra sáhtii diekkár oktavuođain ohcat Finnefoanddas doarjaga gokčat orrungoluid. Diekkár ohcamušat muitalit sihke skuvladili birra, ja maiddái dan guovllu ekonomalaš ja sosiála dili birra. Muhtun ohcamušas mii lea beaiváduvvon 21.08.1904, čilge skuvlastivrra ovdaolmmoš Johannes Gjetmundsen dili ná: «Vaikko lea ge gullostallan ahte Oarje-Finnmárkkus leat oalle bures guolástan, de aŋkke lea duohta dilli nu, ahte eanas olbmot Čoalmmenuori ja Joahku guovlluin ja muhtun muddui maiddái eará guovlluin, leat ovdamearkkadihte áibbas jáfuid haga dálvet. Ja dan dihtii lea ge dasto dás sáhka seamma áššis go ovdal: jus ii juolluduvvo almmolaš doarjja veahkkin mánáid skuvlavázzimii, de dáidá šaddat ollu oahppit geat eai boađe skuvlii.»
Liidnavutnii ii huksejuvvon goassege internáhtta. Oahppit geat ásse nu guhkkin eret skuvllas ahte eai sáhttán orrut ruovttus, šadde orrut juogo internáhtas eará báikkis dahje dan gili olbmuid luhtte gos skuvla lei.
Liidnavuona skuvllas ledje 1905:s 49 oahppi. Eanas Dálbmeluovtta suohkana skuvlabiiriid 1902–15 áigodaga jahkásaš Finnefoandda ohcamušat leat vurkejuvvon. Muhto ollu diein jagiin váilot Liidnavuona ohcamušat. Dat sáhttá čájehit dan ahte dan guovllu oahpaheaddji ii deavdán daid gáibádusaid mat ledje jus galggai sáhttit ohcat, mii mearkkaša ahte sus sáhtii váilon oahpaheaddjioahppu dahje ii lean doarvái bargoduogáš olahit lasáhusa. Gávdnojit gal muhtun jagiid ohcamušat. Dain namuhuvvo Liidnavuona guovlu čielga «sámi guovlun» almmá duođi eanet čilgejumi, mii mearkkaša ahte oahppit ledje sámegielagat. 1906:s čállojuvvo ahte Liidnavuotna lea okta skuvlabiire, ja oahpaheaddji oahpahii maiddái Fielvuonas. 1911–14 čállojuvvo ahte Uhca ja Stuora Liidnavuonat leat sierra skuvlaguovllut main lea seamma oahpaheaddji, muhto Stuora Liidnavuonas lei dušše smávvaskuvla. Goappešat skuvlabiiret leat almmuhuvvon «sámi guovlun», ja 1914:s čállá oahpaheaddji, Mikkel Kalve ohcamušastis: «Giella lea stuora hehttehussan oahpahusas.»
Stáhtaarkiivvas Romssas lea vuorkkás «Finnefoandda ruhtarehketdoallu mii guoská Liidnavuona guvlui 1893». Dasa lea merkejuvvon juohke oahppi «idjadan», «orrun» ja «skuvlabiepmuid» goluid gokčan. Das leat ollu poasttat, ja dá namuhit muhtuma dain poasttain:
«Kvive Pedersen orrungolut Elena ovddas gaskal 15/9 – 4/10 – 3 vahku á kr 0,50 = 1,50.»
Nuppi máilmmisoađi áigge válde duiskalaččat Fielvuona internáhta iežaset háldui, muhto Liidnavuona skuvllas gal lei dábálaš doaibma gitta eváhko rádjái. Muhtun Fielvuona internáhttaoahppit vázze Liidnavuonas skuvlla soahtejagiid, muhto ledje earrásat geat eai oppanassiige beassan vázzit skuvlla dieid jagiid.
Maŋŋel soađi lei Stuora Liidnavuonas bráhkkaskuvla gitta 1954 rádjái. Dalle heaittihuvvui diet skuvla, ja oahppit sáddejuvvojedje Fielvuona internáhttii. Ledje máŋga váhnema geat eai dohkkehan dan, ja biehttaledje sáddemis mánáideaset skuvlii. Maiddái Uhca Liidnavuonas lei bráhkkaskuvla gitta dassážii go ođđa skuvla gárvanii 1951:s.
Maiddái maŋŋel soađi orro muhtun Liidnavuona oahppit gili olbmuid priváhta dáluin dan áiggi go ledje skuvllas. Nu lei goit dilli ain álgogeahčen 1970-logu.
Maŋŋel soađi huksegohte internáhtaid maiddái eará báikkiide. Dálbmeluktii huksejuvvui stuora internáhtta Čoalbmái. Gaskkamuttus 1960-logu mearriduvvui ahte Dálbmeluokta ja Áltá galggaiga biddjot oktan suohkanin, ja de álggii ge garra guovdilastináigi. Álggos huksejedje nuoraidskuvlla dušše Álttá guovddážii, nu ahte eará báikkiide suohkanis, maiddái olles boares Dálbmeluovtta suohkanii, báhce dušše 1.–6. luohkáid mánáidskuvllat. Ja de huksejuvvui Áltái internáhtta nuoraidskuvlaohppiide, muhto oallugat šadde maid orrut priváhta dáluin.
 |
 |
| Fielvuona skuvlainternáhtta. (Govva: Fra Inger Utstrand Østnors album) |
Čoalmmi skuvla (Govva: Kristin Smalås Risan) |
Ingebjørg Vassbotn lei riegádan Hápmiris 1899:s. Son gearggahii eksámena Romssa oahpaheaddjiskuvllas 1922:s, ja biddjojuvvui seamma jagi bargui Liidnavuona skuvlabiirii Dálbmeluovttas. Son bođii Uhca Liidnavutnii, mii lei mearrasámiguovlu. Giellaváttisvuođaid geažil (eanas geavahuvvui sámegiella) lei diehtojuohkin váilevaš, ja skuvllas ledje dušše áibbas unnán oahpponeavvut. Ii lean geaidnu, ja olbmot vázze njulgestaga fiervvás.
Go lei jagi leamaš eret buozanvuođa geažil, de bargagođii oahpaheaddji oččodit geainnu skuvlavisttis dámpaskiipaekspedišuvdnii ja rámbuvrii, ja oanehis áiggi dan maŋŋá lei ge geaidnu gárvvis. Giliássit ledje ieža bargan geainnuin. Son bargagođii maid Sanitehtaservviin, mii muhtun moatti jagis lei nákcen oažžut áigái álbmotlávggodeami, buhcciidgore, buhcciid fievrredeapmái veahkkeneavvuid jna. Son nagodii maid čoaggit ruđaid maiguin oste skuvlii orgela, ja eará oahpponeavvuid son nagodii oažžut Dálbmeluovtta skuvlastivrra vehkiin.
Son barggai váibbakeahttá álbmoga čuvgehusbargguiguin, jođihii nuoraidsearvvi, lávlunjoavkku jna. Ja nie son jotkkii nuoraidbargguiguin. Maid Vassbotn-roavvá mearkkašii Liidnavutnii dan 22 jagi go barggai doppe oahpaheaddjin, lea váttis ipmirdit amas olbmuide. Muhto mii geat dovddaimet su, diđiimet ahte son barggai dien barggu duohta váimmus. Gilli mii lei áibbas doaresbeal giláš, šattai fargga oassin doaimmalaš ja ealli suohkanii, mánát oahppagohte oadjebasat ja iešheanalaččat ovttastallat amas olbmuiguin. Ja sii loaktigohte buorebut áiggi ja šadde movttegis nuorran mat doibme bures ovttas oahpaheddjiiguin. Ovtta jagi, 1945/46 oahpahii son mánáid geat ledje evakueren Runášši leirii. Oktiibuot lei son 45 jagi skuvlla bálvalusas.»
Maiddái oahppit leat muitalan ahte sin mielas lei Ingebjørg Vassbotn doaimmalaš, muhto ohppiid mielas ii soaitán dát álo leamaš dušše buorre: Vassbotn-roavvá lei hui garra ja fámolaš oahpaheaddji. Buot galggai bargojuvvot áibbas riekta. Muhtun mánát balle sus issorasat, muhto eai lean eará skuvllat suohkanis mat sáhtte čájehit nu buriid bohtosiid go juste Liidnavuona skuvla.[11]
| Su maŋŋil bođii Karen Gjerdebakken, ja su birra lea čállojuvvon sierra artihkal 1988 Altaboka-girjjis [12]:
– Karen lei Hámmárfeasttas eret (r. 1919) ja sus lei nuorran juo miella vuolgit Romssa oahpaheaddjiskuvlii, muhto bearrašis ii lean várri. Dan sadjái álggii son mánáiddikšunohppui Jansnes mánáidruktui Dálbmeluovttas. Doppe son deaivvadii ge liidnavuotnalaččain Almar Gjerdebakkeniin, geainna son maŋŋil náitalii. Nie son gárttai vuolgit Liidnavutnii, gos Ingebjørg Vassbotn lei skuvlahoavda. Vassbotn-roavvá lei bávččagahttán čippi ja šaddan seaŋggabuorrin, ja de šattai Karen sadjásaš oahpaheaddjin. Ja go Vassbotn-roavvá oađđenlatnja lei jur luohkkálanja bálddas, de son sáhtii asehis seainni čađa gullat ja čuovvut maid Karen barggai, ja friddjagoartilat geavahuvvojedje oahpaheami árvvoštallamii ja bagadallamii. Das oahpai Karen hui ollu. Dađistaga čađahii Karen formálalaš oahpaheaddjioahpu ja dan jagi go devddii 50 jagi, beasai son čeavlát vuostáiváldit oahpaheaddjibáhpiriid, go lei njealje jagi oahpaheaddjiskuvlla čađahan guovtti jagis. Ovtta áiggi oahpahii son beallevirggis Liidnavuonas ja beallevirggis Ladnesullos. Jus son lei buohcci, de ožžo mánát friddja, muhto fertejedje dan ovddas vázzit skuvlla lávvordagaid dahje eará friddjabeivviid.
Karen dáidá čielgaseamos luottaid guođđán servodatolmmožin. Son lei Lerresfjord Vel jođiheaddji ja suohkanstivraáirras Risttalaš álbmotbellodaga ovddas. Son barggai váibbakeahttá giliviesuin, skuvlla divodemiin, čáhcerusttegiin ja ii unnimustá alpinluohká ásahemiin. Dat ollašuvai easka de go son ja golbma eará nissonolbmo Liidnavuonas dáhkidedje loana Kongsberg Seastinbáŋkui. Muđui son organiserii nieiddaidklubba, dálueamidiid lášmmohallam ja duddjonklubba sihke skuvlanuoraide ja rávisolbmuide.
 |
 |
| Miessemánu 17.b.-ráidu 1992 lea jođus Liidnavuona skuvllas mearragáddái. (Gova luoikan Wenche Bodil Andersen) |
Liidnavuona skuvla 2011. Skuvla lei dalle juo heaittihuvvon 8 jagi áigi. (Govva: Svein Lund) |
– Go mun bohten dohko, de várra šattai veaháš earaláhkái go duoid ovddit oahpaheddjiid áiggi. Sii ledje oahpahan árbevirolaš málle mielde, ja atne fuola risttalaš árvvuin. Mus lea alddán sámi duogáš, lean eret Moskavuonas Romssas, ja ollu Liidnavuonas lei munnje oahpis, doppe lei dáruiduhttin ja badjelgeahččan dagahan dan ahte sámivuođa birra eai duostan jitnosit hupmat. Go bohten Liidnavutnii, de lei sámi morráneapmi mii dáhpáhuvai maŋŋá Álttá-stuimmiid báidnán mu, ja mun geahččalin skuvllas oahpahit maiddái sámi dilálašvuođaid birra ja geavahit báikkálaš máhtu. Lávejin earet eará lohkat sámi girječálliid teavsttaid ja báikkálaš historjáčállosiid ohppiide. Muhto dat fertii vuos dahkkot oalle várrogasat, ii olmmoš sáhttán bearehaga hupmat sámepolitihka ohppiiguin ja váhnemiiguin. Dan áiggi ledje diet áššit riidoáššit, mun bargen doppe dalle dan áiggi go Sámi vuoigatvuođalávdegotti vuosttaš čilgehus almmuhuvvui ja vuosttaš sámediggeválga čađahuvvui.
Loahpageahčen 1980-logu hedjonišgođii Liidnavuona ealáhusvuođđu juo oalát, nugo ollu eará vuonain. Mearriduvvojedje guolástanearit riddoguolásteddjiide ja go njuorjjut levve vuonaide ja billistedje guollebivddu máŋga jagi, de masse ollu guolásteaddjit guolleeriid. Dat billistii maid oalát guollerusttegiid birgenvejolašvuođa. Dasa lassin bohte ođđa njuolggadusat maid guollerusttegat eai nákcen čuovvolit. 1989:s bulii guollerusttet ovttas rámbuvrrain ja poasttain.
De gal olbmot fárregohte duođas doppe eret. Mánnábearrašat fárrejedje, ja dohko báhce eanas dušše penšunisttat.
Liidnavuona skuvla heaittihuvvui 2003:s. Dalle ledje dušše guokte oahppi vel skuvllas, ja sudno sirde Fielvuona bajásšaddanguovddážii. 2012:s ii leat oktage mánná, ii skuvlaagis ii ge ovdaskuvlaagis Liidnavuonas.
Gáldut:
Bjørgan, Magnhild: Fragmenter av Finnmarks og Alta-Talviks historie 1969
Eikeset, Kjell Roger: Altas historie bd. 3–4
Fleischer. Andreas Jørgen: Er det ikke i alle Henseender viktigt, at i det lappiske Sprog udgives Religionsbøger og at det studeres af Embedsmænd og Flere i Finmarken? Tromsø Tidende 90,91,92 – 1840
Jørgensen, Synnøve: Minner fra barndom og skoletid. Altaboka 1988
Mjøen, Jarle: Karen Gjerdebakken. Altaboka 1988.
Nielsen, Jens Petter: Altas historie bd. 1–2.
Thorvaldsen, Egil: Trekk av Altas skolehistorie fram til omkring 1900: Fra misjonsskole til allmenndannende skole. Altaboka 1988
Finnefondsarkivet, Statsarkivet i Tromsø.
Folketellinger.
Facebook-gruppe for Lerresfjord skole: http://www.facebook.com/groups/280332043113/
Facebook-gruppe for Lille Lerresfjord: http://www.facebook.com/groups/2349913777/
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
Dálbmeluokta biddjouvvui oktan Álttá suohkaniin 1964:s.
[9]
[10]
[11]
[12]