På norskArtihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 4 Davvi Girji 2010.
 |  |
Muotkevuonas [1] Sievjjus Hámmárfeastta suohkanis lea eatnasiin sámi duogáš. Mii leat 2006:s ságastallan guoktásiin dáppe, Emma Johannesseniin ja Fredrik Nilseniin. Soai leigga dalle maŋimusaid gaskkas geat ain hupme sámegiela Sievjjus. Fredrik jámii moadde jagi jearahallama maŋŋá.
Emma (r. 1927) šattai bajás Stuoravuona ja váccii skuvlla Kårhamn (Jáhkogohpi) internáhtas Sievjjus. Fredrik (1924–2009) šattai bajás Muotkevuonas ja su skuvlajagit ledje Fjordtun internáhtas Lávželuovttas Fálás. Ii goabbáge sudnos leat vázzán eambbo go 7 jagi skuvlla. Soai leaba eallán šibitdoalus ja guolásteamis. (Govat: Basia Głowacka) |
Beannot kilomehtera Emma ja Fredrika viesus, oidno ain boares skuvladukta báikkis man namma lea Jansanjárga. Dohko sirdojuvvui skuvlavisti mii ovdal lei Gámanjárggas Sievjjus. Skuvla sirdašuvai danin go boares «Hammerfest landsogn» juhkkojuvvui 1869, ja Fálesnuorri šattai sierra suohkanin. Njealji skuvllas gárte golbma Fálesnuori suohkana rájiid siskobeallái, ja danin sirde Gámanjárgga skuvlla moadde kilomehtera, vai bázii Hámmárfeastta suohkanii. Muhto 1900-logu álggus sirdojuvvui skuvla fas, dán háve Skihččolii. Doppe váccii Emma isit-rohkki skuvlla 1920-jagiin. Muhto skuvla ii bistán guhka Skihččolis ge, go sirdojuvvui Lávželuktii 1932:s.
Emma ja Fredrik ságastallaba guhká dan birra geat vázze skuvla Jansanjárggas, ja geat vázze Skihččolis, muhto orru leame nu ahte sii dál buohkat leat vádjolan. Mii fertet danin duhtadit muitalusaiguin Korhámmana [2] (Jáhkogohpi) ja Fjordtun skuvllain.
 |  |
| Emma ja Fredrika viesus oaidná Sievjju áidna loddevári. (Govva: Svein Lund) | Jansanjárgga skuvlaviessosajis sáhttá ain aiddo dal de oaidnit gos skuvlaviessu lei. Dat huksejuvvui álggus Gámanjárgii 1861, de sirdojuvvui deike 1870. Duohken oidno Skihččol, gosa skuvla sirdojuvvui 1800-logu loahpageahčen. Skihččola duohken fas Sállan. (Govva: Svein Lund) |
Mánát Stuoravuonas, Viektavuonas ja Lossas sámástedje. Doaresvuonas ja Govdavuonas, eai hupman mánát sámegiela dalle mu mánnávuođas, vaikko eanaš váhnemat hupme sámegiela doppe nai. Ja Korhámmanis lei dušše dárogiella.
Ii leat nu ollu maid muitalit skuvllas. Doppe han mis lei viehka buorre dilli. Mii leimmet guoktelogimoadde máná doppe Korhámmana internáhtas. Dasa lassin ledje dat Korhámmanmánát, sii han ledje skuvllas dušše beaivet, sii manne siidii juohke beaivvi. Muhto sii geat ledje Guhkesluovttas eret, sii fertejedje orrut internáhtas. Dat lei dáinna lágiin.
Mis lei 3-geardásaš internáhtta. Nieiddaid latnja lei ollu stuorit go bártniid latnja. Nieidamánát ođđe bajimus dásis, bártnit fas gaskadásis. Bártnehuoččaid latnja lei dálueamida guoras. Go álge rigeret doppe, de šikkohalle. Na bártnit dat ledje dieđusge veaháš skealmmat. Dat heŋgejedje čáhceeabbára uvssa bajábeallái. Go bođii sisa, de dieđusge eappir gopmánii. Muhto nieidačivggat, sii ledje siivvut.
Ledje guokte klássalanja; smávvaskuvlalatnja ja stuorraskuvlalatnja. Smávvaskuvllas lei mis 4 vahku skuvla ain hávil, nu ahte go 1. ja 2. klássa ledje skuvllas, de 3. ja 4. klássamánát ledje ruovttus. Skuvlenáigodagas eat beassan siidii, muhto leimmet skuvllas heila áiggi. Stuorraskuvllas leimmet 6 dahje 8 vahkku skuvllas ain hávil.
 |  |
| Jáhkogohpi skuvla (Govva: Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) | Pavel Anderssen lei Emma oahpaheaddji Jáhkogohpi internáhtas (Gova luoikan Ragnhild Sandøy) |
Oahpaheaddjit, dat lei vuosttažettiin Pavel Anderssen. Pavel dat lei doppe heila áiggi. Ja su oabbá, Pavel-Anna. Soai leigga Deanus eret ja leigga sápmelaččat, muhto eaba goassege geavahan sámegiela skuvllas. Muittán ahte Pavel oktii bođii suga min lusa Stuoravutnii, dalle son sámástii mu áhkuin. Annas in gullan goassege sámegiela, muhto gal mun jáhkán ahte sus maid lei sámegiella eatnigiellan. Anna lei hui streaŋggis. Časkkii «pekestokka» (čujonasa) mánáid suorpmaide nu garrasit ahte dat manai gaskat. Eará oahpaheaddjit ledje dážat, in muitte buot namaid. Na, lei Birger Meland, son lei Trøndelagas eret, ja de frøken Rognmo[3], Girkonjárggas.
Internáhta dálueamit lei Sognefjordas eret, sus lei Lervik goargun, ovdanama in muitte.[4]Mii mánát fertiimet bargat ollu internáhtas. Muittán ahte basaimet klássalanjaid, basaimet tráhpa vulos, basaimet lihtiid, boradanlanja ja gievkkana.
Lei návet mii gulai internáhtii. Doppe lei internáhtas gussa, ja oahpaheaddjis ledje guokte gusa. Mis ledje doppe maiddái moadde sávzza. Mii nieidamánát láviimet bahčit ja biebmat gusa. Mun gal liikojin go bessen návehastit. Dan gal ledjen bargan ruovttus nai.
Bártniin ledje fas eará barggut. Sii fertejedje muoraid čuollat ja buktit daid skuvlii vuovssáin. Lei hirbmat ceakkus vuosteluohkká skuvlii.
Korhámmana skuvllas ii lean makkárge duodjeoahpahus, dállodoallu dahje eará geavatlaš fágat. Lei muhtin bárdni gii háliidii garraduoji, son fertii dalle vázzit Fjordtun skuvllas, doppe sis lei dákkár fálaldat.
Dábálaččat fertejedje suhkat, go mis ii lean mohtorvanas. Muhto muhtin áiggi bivddii áhčči šárkkain maid Njižževuotnanalaš Anders Larsen oamastii, ja soai galggaiga min fievrridit skuvlii dainna vatnasiin. Muhto dalle galggaiga bivdit seammás, ja boađus lei ahte ádjánii ollu guhkit áiggi go dan mii golašii jus livččiimet suhkan.
Go váhnemat bohte viežžat min, de leimmet páhkken koffara juo, sii eai finastan ge skuvlaviesus. Lei hui unnán oktavuohta váhnemiid ja skuvlla gaskkas.
Mun gergen skuvllas 1941:s ja jagi maŋŋil lei rihppaskuvla. Dat lei Hámmárfeasttas ja dalle oruimet doppe moadde vahkku.
Skuvlla maŋŋil fertejin veahkehit ruovttus. Doppe ledje dalle eadni, áhkku, áddjá ja ovcci máná; njeallje bártni ja vihtta nieidda. Mu áhčči jámii 1941 ja mu nuoramus viellja riegádii moadde mánu maŋŋil go áhčči jámii.
De bođii 1944 čakča, galggaimet evakueret. Muhto dan mii eat háliidan, báhtareimmet Stuoravuonvággái buot šibihiiguin; gusaiguin, sávzzaiguin, gáiccaiguin ja vuoncáiguin. Skábmamánu 20.b. bolde min viesu, muhto eai boaldán náveha. Sivva lei ahte viesus lei parafinfárppal bislagas (olgofeaškáris). Dat bávkkihii, ja duiskalaččat dat suorganedje. Oruimet guhtta vahkku Stuoravuonvákkis muhtinlágán goađis, ja ovdal juovllaid fárriimet ruovttoluotta ja oruimet návehis. Oruimet dan mađe guhkkin vuona siste ahte dohko eai boahtán fas duiskalaččat. Vel siskeleappos Stuoravuonas lei Boaresvearra-nammasaš dállu, gos mu ádjá viellja orui. Dan duiskalaččat eai fuobmán ge, dan eai boaldán.
Soađi maŋŋil eai huksen fas stuora internáhta Korhámmanii. Dalle lei eanaš beaiveskuvla. Muhto muhtin mánát orro unna visožis skuvlla lahka, nugo mu nuoramus viellja ja oabbá.
Mun náitalin 1946:s ja jagi maŋŋil fárriimet deike Muotkevutnii. Dalle huksiimet dán viesu. Mu boarráseamos mánná lei dalle vihtta mánu boaris.
Stuoravuonas orro olbmot gitta 1961 rádjái, dan rájes ii leat orron doppe oktage.
 | Emma Johannessen mánáiguin Arnt, Ole ja Marie
(Gova luoikan Andre Larsen) |
– Lean riegádan Fáddárviikkas, muhto fárriimet Muotkevutnii go ledjen mánnán. Leimmet geafit, leimmet guhtta máná ja áhčči lei ollu buohcci. Bearrašii lei buorre go mánát manne internáhttii, go doppe dat ožžo albma borramuša.
Ruovttus humaimet sihke sámegiela ja dárogiela. Danin mus eai lean giellaváttisvuođat go álgen skuvlii. 1932:s álgen Fjordtun internáhttii doppe Lávželuovttas. Dat lei stuorámus internáhta dán guovllus, muittán ahte oktii leimmet 88 čivgga doppe.
Oaččuimet čielga dieđu oahpaheddjiin; ii lean lohpi sámástit. Nu lei láhka dalle. Mánát eai oba sámástan skuvllas, ja go bohte ruoktot de eai háliidan sámástit doppe ge.
Mus lea maiddái leamaš Anna Anderssen oahpaheaddjin. Son gal lei veahá streaŋggis, muhto mii eat beroštan das maidege. De muittán mis ledje Jakob Lande ja boares Forberg [5].
Munnos Sivertiin lei vanas, ja go háliideimme ságastallat iehčanassii, de sámásteimme. Ja lulli-Norgga dážat nu suhtte, lohke ahte diet gal lea giella maid ieža leahppi hutkan. Sii eai liikon dasa. Olbmot geat eai leat leamaš dáppe dat eai jáhke ahte sámegiella lea giellan.
 |  |
| Fjordtun skuvla ovdal soađi. Duohken oidno boares skuvla. (Govva: Ulf Jacobsena govvačoakkáldat) | Fredrik Forberg var Fredrik Nilsens lærer på Fjordtun skole (Govva: Agnes Nyblin / Finmarksbiblioteket) |
– Go rávásmuvai, jearai bárdnán mus manne in oahpahan sutnje sámegiela ruovttus. Fertejin vástidit ahte jus livččen diehtán ahte šattašii leat ávkkálaš sutnje, de gal livččen oahpahan. Muhto dan ii oktage jurddašan dien láhkái dalle. Maŋŋil lea ieš lohkan sámegiela ja váldán sámegieleksámena.
Moadde jagi áiggi ledje ránnjámánát dáppe hirbmadit áŋgiruššamin sámegiela oahppat. Dat lávejedje boahtit deike sámástit ja oahppat.
[1]
Eará artihkkalat girjjis Sámi skuvlahistorjá 4
[2]
[3]
[4]
[5]