På norsk
Artihkal girjjis Sámi skuvlahistorjá 5. Davvi Girji 2011.
 Norvald Dyrvik | Dát artihkal lea vižžon Iinná ja biras sámiid searvvi jahkegirjjis 1985.
Norvald Dyrvik (1906-2004) lei Skániin eret ja váccii Romssa oahpaheaddjiskovllá. Son lei oahpaheaddji Vuopmegeaži skovllás Skániin 1928-35, ja dasto son lei oahpaheaddji máŋgga álbmothallaskovlláin, Vágis Lofuohtas, Dánmárkkus ja Vossas. Jagiid ovdal son manai ealáhahkii, son lei Hardanger álbmothallaskovllá stivrrár. Artihkal lea jorgaluvvon Skániid-suopmana mielde, ja doaimmahus lea lasihan čilgehusaid lohkkiid várás, geat eai dovdda dan suopmana nu bures. |
Mu buorre ustit ja ovddeš bargoguoibmi, Åge Kanstad, lea muitalan munnje ahte Vuopmegeaži skovlá lea 100 jagi dan čavčča, ja ahte sii leat hávvudeamen dan muittu juoga ládje. Dat illudahttá mu gullat dan. Mus val livččii miella oassálastit hávvudemiide, muhto geaidnu lea guhkki, ja dan áiggi mon lean Ullensvang girku luhkkárin, ja mis lea bismávisitása jur daid beivviid.
Muhto divtte mu dáinna lágiin sáddet dearvvuođaidan ja sávvat lihku hávvudemiiguin. Lea eahpidagehtte arvvolaš báikái atnit ald skovllá. Hollu sivaid dihte. Vuosttasin lea buorre mánáide ahte sis lea skovlá ruovttobáikkis gonnes biras lea oahpis ja oadjebas. Nubbin dat lea vánhemiidda arvvolaš, ja gaittin báikki vákseniidda[1]. Skovlá lea dávjá leamas smávva báikkiid kultuvraguovddáš. Mon dieđán ahte Vuopmegeaži olbmot leat eahcán skovlláidasaset, ja ipmirdan maid skovlá lea mearkkašan báikegoddái.
Mon ledjen easkaálgi oahpaheaddji go mon 52 jagi das ovdal bohten Vuopmegeahčái 1928:s. Munnje lei illu doppe bargat gieža jagi. Skovláviessu lei buollán gutnan. Muhto mii beasaimet geavahit Henrik Larssa huotnaha Husmorokkis. Skovláklássain ledje hollu mánát ja lei obba gárži sidjiide. Muhto dat manai. Mánát ledje siivvut ja oahppoáŋgirat. Láhttenváttisvuođat eai lean. Ja huotnaha olbmot válde vára ja veahkehe min buoremus ládje mielde. De mii oaččuimet ođđa skovllá Erikjonsii/Vuopmegeahčái. Mii aniimet dan šloahttan. Hui badjin ja várddus dat lei, oainnus jekkiide, dieváide ja rámaide, ja siiddat birastahtte skovllá.
Muhto ledje nai váttisvuođat nuorra easkaálgi oahpaheaddjái. Geafivuohta ja nieđđa lei mealgat. Suohkanis ii lean ruhta. Oahpaheaddji ii beassan gáibidit maidege. Unnán lei nai ruhta olbmuid gaskkas. Máŋgga siiddain ožžot leahkit duhtivaččat go ledje biktasat ja borramušat. Ja hollusat eai atnán dan ge. Dan huomidii go geahčai mánáide. Go mon dál jurdilan dan birra, de imaštalan man loaittuid olbmot meannude dan diliin.
Nubbi hástalus munnje lei giellaváttisvuohta. Vuopmegeahči lei dalle go mon bohten dohko, sieiva sámi báiki, ja sámegiella lei juohke áidna máná eatnigiella. Stuorimus oassi ii hoallan iežá giela siiddas. Unnán dain geahka[2] álge skovlái, ipmirde dárogiela. Vuosttasklássamánáid mielas gal lei imaraš[3] skovllot guhte ii ipmirdan sáni ge das maid sii dadje. Vai lei go sin mielas nu go dat galggai leahkit? Nuvt goit orui leahkimin stuorraklássamánáid mielas. Mon ledjen vuollin ja dobden iežan dorvvoheapmin. Ii das lean vivur[4] oppanassiige ja vel bávččagii ahte in máhttán hoallat mánáiguin sin iežaset gillii. Mon geahččalin oahppat sámegiela mánáin. Smávvámusat ledje čeahpimusat oahpahit. Stuorimusat eai liikon dasa nu bearehaga. «Skovllot ii galgga sámástit«, dajai akta dain.
 | Norvald Dyrvik ohppiiguin Vuopmegeaži skuvlla ovddabealde. Maŋimuš ráiddus gurut bealde: Robert Nordli, Aminda Åsheim, Berny Nymo, Berghild Dyrvik (Norvald Dyrviks oabbá. Son lávii duollet dalle čuovvut mielde skuvlii), Norvald Dyrvik, Tore Fjelldahl, amas, Anny Fløystad, Aminda Thomassen, Borghild Johnsen, Ingrid Larsen. (Gova luoikan Kristine Olsen) |
Hollusat vánhemiin geaiguin mon hollen, šálloše go eai lean oahpahan mánáid dárostit ovdal álge skovlái. Sin mielas mánát galge oahppat dárogiela skovllás nu johtilit ja buoragit go vejolaš vai buoret birgele stuorraservodagas.
Dan maŋimus oaivila mon dorjon. Muhto mu oaidnu lei nai ahte mánát, goit vuosttas skovlájagiid, galge gámnnadit sin iežaset gielain. Mánát eai berre oahppat skovllá álggidettiin ahte eatni ja áhči giella ii lean doarvái buorre, - ii doarvái fiinnis. Danne mon geahččalin ovttilis gažadit mánáin: Maid dii dadjabehtet siiddas? Midjas[5] dat lea sámegillii? Mon duohta háliidin veahkehit mánáid eahcit siiddaidasaset ja daidda árbevieruide mahka doppe ledje, ja leahkit goaffadat[6] iežaset sámevuođa jalgii.
Mii geahččaleimmet nai báikeeahkesskovlláin. Dohko bohte hollu smiđđa[7] ja vitmadis nuorat geahka sihte heanut[8] oahppat. Mii guorahalaimet nai sámeásijaid[9], ja guoraimet jurdaga ahte sámeguovlluid mánáide berrelii vuoigatvuohta oahpahuvvot sámegillii, goit vuosttas skovlájagiid. Dat gul gulai olmmošvuoigatvuođaide.
Mon iluin oidnen hollu nuorra gávttehasaid go mii vuosttas geardde Vuopmegeaži skovllá historjjás hávvudeimmet miessemánu 17. beaivvi togain ja doaluiguin.
Dalle ii lean vuogas geavahit gávtti. Heanemusat ledje nuollan gávtti. Beare muhtin boarrásat dolle oskkáldasat dan boares árbevieru. Mon jáhkán Vuopmegeaži olbmot gehččet dasa iežá čalmmiiguin odne.
Olbmui lea dehálaš dobdat máddagiiddis, erenoamážit dál min huššái ja máttahis áiggis. Eai gávdno sivat sámiide heahpanit iežaset máddariid dihte. Sin máddarat leat seammá buoret go dáža máddarat.
Lehkos lihkku ođđa jahkečuđiin masa dii dál lávkebehtet. Gámnnadehkoset ođđa mánnájoavkkut Vuopmegeaži skovlái barggažit ja stulažit oahpes birrasis. Váimmolaš dearvvuođat erenoamážit daidda geahka ledje mu oahppit ja iežá olbmuide geaiguin mon ovttastallen. Munnje leat báhcán hollu buorit muittut dain jagiin.
[1]
[2]
[3]
[4]
[5]
[6]
[7]
[8]
[9]